Tuli itsekin käytyä väijymässä Poljudilla HH:n kanssa yhden ottelun verran. Ajattelin kirjoitella pienen rapon ihan ajatusten virtaa. Tekstissä on varmasti kirjoitusvirheitä. Kuviakaan en valitettavasti tähän hätään saanut upattua, vaikka HH niitä iloisesti räpsikin.
21.8. Hajduk Split - NK Zagreb 4-0 (2-0).Helteinen sunnuntai-ilta tarjosi kivat puitteet kävellä Splitin keskustasta Poljudille muutama Karlovacko kassissa tarkoituksena käydä paikallisen ylpeyden ottelussa. Saavuimme stadionille varmaan noin 1,5h ennen ottelua. Poljud vaikutti heti ensisilmäyksellä melko mukavan kokoluokan stadionilta, joten ensimmäinen
haaste oli löytää lipunmyyntipiste. Olin muistanut täällä kerrottavan merenpuoleisesta fanikaupasta, mutta ajattelin kuitenkin kysellä ihan mielenkiinnosta ja ajankuluksi paikallisilta järkkäreiltä neuvoa kyseiseen Umbro-shopiin. Ensimmäiseen kyselyyn sain vastaukseksi "Go right and you will see". Käveltyämme puoli stadionia täysin homogeenisessä ympäristössä rupesi hieman huvittamaan, joten päätin kysyä seuraavalta henkilöltä neuvoa. Toinen herra Nas Hajduk -standilta vastasi "Over there" ja käsi epämääräiseen suuntaan. Teimme työtä käskettyä ja lähdimme eteenpäin, kunnes päätin vielä kerran yrittää kierrettyämme 3/4 stadionista ja nyt järkkäri osasi sanoa, että portaat alas ja vasempaan, siellä sijaitsee kyseinen kauppa. Umbro-shopissa pauhasi mukavasti kroatialainen räppi ja vanha faabio löi rennosti kouraan 80 kunan pääkatsomoliput. Hemmetin hyvät paikat hieman yli 10 eurolla ei paljon painanut lompakkoa, joten nappasimme tiketit ja suuntasimme bisseille uimahallin liepeille odottelemaan porttien aukeamista.
Portit aukesivat noin 40min ennen ottelun alkua, eikä mitään karmeaa ryysistä syntynyt. AM näytti siltikin ihan mukavalta ja kaikkiin katsoimoihin pakkautui mielestäni kohtuullisesti väkeä, etenkin kaarteeseen Torcidan lähettyville. Nähdäkseni väkeä oli jopa enemmän kuin Gheddafin raportoimassa Rijeka - matsissa. Ilmeisesti pääkaupunkilaisten kukistaminen siis kiinnosti paikallisia. Stadionin palvelut futasivat kohtalaisen hyvin ja vaikka en oluen tarkkaa hintaa muistakaan, oli se kylmää, kohtuuhintaista ja sen sai nopeasti. Peliä oli ilmeisesti katsomassa ryhmä japanilaisia (?) lapsia joinain vieraina, jotka saivat ennen ottelua jostain syystä katsojilta aplodit, mutta ottelun loppupuolella he onnistuivat aiheuttamaan melkoisesti hämmennystä chanttaamalla
Dinamoa. Itsellä meni bisset väärään kurkkuun ja suunnilleen kaikki ympärillämme nousivat seisomaan vihellyskonsertin säestyksellä, kerta kuka helvetti ylipäätänsä uskalsi sanoa edes moisen
paskaseuran nimen ääneen. Ehkä he tarkoittivat jotain muuta tai kyseesssä oli ihan puhdas vahinko...
Joka tapauksessa pelaajat saivat mukavat aplodit ja
Torcida piti hyvää tunnelmaa yllä läpi ottelun. Soihtuja ja stroboja näkyi maalien jälkeen ja pommit paukkuivat. Ensimmäinen maali tuli hienon syöttökuvion päätteeksi jo puolen minuutin pelin jälkeen. Tässä vaiheessa mainittakoon, ettei pelin taso yltänyt mitään erityisen korkealle ja vastassa Hajdukilla oli suorastaan aika paska nippu. Zagreblaiset saivat pelissä varmaan yhden tekopaikan ja muutenkin Hajduk oli koko pelin ajan valovuoden edellä vastustajaansa. Toinen Hajdukin maali tuli läpajon päätteeksi puolen tunnin pelin kohdalla. Tuossa vaiheessa tiesin peli olevan ohi, sillä tasoero näytti selvältä. Lisäksi jossain 32 peliminuutin kohdalla syntyi Hajdukin tilanteen jälkeen tuomarin ympärillä pieni torikokous Zagrebin pelaajien toimesta, jonka jälkeen kuuluttaja mainitsi "cervena" tjsp. ja jonkun pelaajan nimen. Joku vieraista oli saanut jostain syystä punaisen kortin. Ensimmäisen puoliajan loppuun mentiin kotijoukkuueen hallitsessa, mutta komeaa ylärimaan kolahtanutta laukausta lähemmäksi Hajduk ei päässyt.
Puoliajalla sitten sattui jälleen mielenkiintoinen episodi, kun yht'äkkiä Poljud heräsi taukokoomasta vihellyskonserttiin, mutta kentällä ei ollut tapahtunut viiteen minuuttiin yhtään mitään. Suuntasin katseeni muiden tavoin Torcidan suuntaan, jossa capon vasemmalla puolella noin 10-20 hengen porukka larppasi toisiaan jostain syystä turpaan ihan hyvällä kädellä. Episodi kesti siihen asti kunnes pelaajat saapuivat jälleen kentälle ja koko Torcida oli jälleen valmiita kannustamaan omiaan loppu pelin ajan.
Toinen puoliaika ei tarjonnut mitään sen kummemmin maitisemisen arvoista, paitsi kaksi maalia ja tuon pikkulasten esittämän lyhyen välikohtauksen. Hajdukin kolmas maali vaikutti paitsiolta, mutta hyväksyttiin mukisematta.
Neljäs osuma oli hieman tragikoominen ja aiheutti paikallisissakin hilpeyttä. Etäisen Shefkimäisesti Hajdukin Tonći Kukoč rynni vasemmalta laidalta pieneen kulmaan Zagrebin pulustuksen avituksella ja viimeisteli hyvin takanurkkaan.
Pelin loppu olikin sitten pelkkää pallottelua, johon paikalliset kannattajat vastasivat usein vihellyksin. Peli päättyi siis mukavan ysikymppisen jälkeen kotijoukkueen 4-0 voittoon, vaikka ainekset olisi ollut suurempaankin perseraiskaukseen.
Peli oli kokemuksena oikein miellyttävä, saihan tällaista hyvää jalkapalloviihdettä halvalla ja turvallisesti, vaikka ilma oli tuona sunnuntaina erittäin paahtava eikä tosiaan pelin taso nyt järjettömästi päätä huimannut. Suosittelen! Hajdukille
ja Splitille toinen
.
Vielä pelin
maalit ja tilanteet.
