Miten opettaa potkaisemaan?

[ÉlGordo]

Toimin tällä hetkellä pienten (8-9-vuotiaiden) poikien valmentajana, omaa pelaajataustaa on monelta vuodelta ja olen nyt valmentanut kolmisen vuotta. Siinä siis lähtökohdat.

Maalinteko on tärkeä osa jalkapalloa, ja jotta tulisi maaleja on myös osattava laukoa. Se tuntuu suomalaisessa jalkapallossa olevan suurikin ongelma, ja olen ajatellut parantaa sitä ainakin "omien poikien" kohdalla.

Siis, miten opettaa potkaisemaan.. Itselläni on ihan OK laukaus, mutta minullekaan sitä ei oikein ole opetettu vaan olen sen itse oppinut.. Tuntuu myös turhalta vain laittaa pojat (ja myös tytöt) riviin, ja neuvoa puhdas rintapotku. Sitä sitten jauhetaan, mutta ei vain tunnu tuloksia tulevan. Lähes jokainen joukkkue, jota vastaan pelaamme osaa potkaista paremmin. Onko potkaisemisen opettamiseen muuta keinoa kuin tuo riviin laittaminen ja näyttäminen + selitys?

Kehittyykö potku vain iän myötä kun voimaa tulee lisää?

Jos on jotain hyviä potkuharjoitteita, lukisin niistä mielelläni ja mahdollisesti siirtäisin eteenkinpäin.. Apua kaivataan, toivottavasti sitä saadaan. Pääpiirteittäin ongelmani opettaa ovat tuo laukaiseminen.

Tuntuu että jotain unohtui, mutta tarkennan jos tarvitsee.

Kiitos avusta jo etukäteen!


Modet voi sitten (tarvittaessa) siirtää parempaan paikkaan.

[Johnny99]

Ensimmäisenä pisteet sulle siitä että valmennat juuri niitä ketkä sitä valmennusta eniten tarvitsevat, toiseksi pisteet sinulle siitä että tunnut yrittävän aidosti kehittää itseäsi valmentajana jotta lapset kehittyisivät. Yritän auttaa minkä pystyn. Vaikka itsellänikin on vankka lajitausta, niin en silti kuvittele tietäväni läheskään kaikkea tästäkään aiheesta, eli toivottavasti myös muilta tulee kommentteja ja korjauksia.

Ensinnäkin tekniseen suoritukseen. Katse pallossa, Tukijalka pallon viereen, tukijalan varpaat vetosuuntaan, tukijalan polvi vähän koukussa, vetojalan taakse vienti, polvi tarpeeksi koukussa, nilkka ojennettuna, osumakohta keskelle palloa, potku pallon läpi ja saatto kohti haluttua potkusuuntaa. Luettelin nämä nyt tähän nopeasti jos vaikka joku juttu on unohtunut ja vaikeuttaa lapsen oppimista.

Opetustilanteesta. Rintapotku on lapselle teknisesti vaikea suoritus, joten sitä opetettaessa 'lapsia per valmentaja' suhteen tulisi olla mahdollisimman edullinen. Tämä mahdollistaa mahdollisimman välittömän palautteen lapselle, näin saadaan virheet korjattua nopeasti ja tehokkaasti. Älä anna lapselle liikaa ohjeita kerralla! Eli älä yritä korjata kaikkea kerralla, vaan anna pari asiaa per harjoitus, lapset eivät pysty käsittelemään kuin pari uutta motorista asiaa kerralla. Näiden lisäksi voit myös korjailla sellaisia "koita potkaista vain toisella jalalla" tason ongelmia.

On hyvä näyttää lapsille mahdollisimman puhdas mallisuoritus, mutta opetuksen jatkuessa tulisi havainnollistamisien painottua lasten tekemisiin. Lapset eivät koe aikuisen olevan heidän maailmassaan, eivätkä aikuisen tekemät esimerkit kosketa heidän todellisuutta. Sen sijaan jos vaikka pienessä ryhmässä jokainen näyttää vuorollaan pari potkua ja seuraavaksi keskustellaan siitä, että mikä potkussa oli hyvää ja mihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota, niin lapset kokevat että ollaan alueella jonka he itsekin voivat saavuttaa. Valmentajankaan esimerkkejä ei siis kannata unohtaa, koska siitä saa usein hyvän visuaalisen mallin siitä, miten liike oikeaoppisesti suoritetaan.

Motivoinnista. Niin kuin lasten (ja miksei vanhempienkin) kanssa usein, motivaatio on yksi olennaisimmista tekijöistä. On aivan sama kuinka hyvin lapsia opetat jos he eivät tee omalla ajalla tuhansia toistoja. Satoja tuhansia mikäli haluavat potkun todella hallita. Olennainen kysymys onkin siis, miten saat lapset harjoittelemaan rintapotkua omalla ajalla? "Rintapotkulla ylärimaan" parin kuukauden välein, ensin voittajille palkinnot, sitten eniten kehittyneille? Peleissä rintapotkulla maalin tehnyt saa jotain konkreettista ekstrakrediittiä? Joku pelaajakortti minkä yhtenä alueena on erilaisia rintapotkutasojuttuja: jos onnistut tässä olet beckham, jos tässä olet totti ja jos vielä tässäkin niin olet P. Hetemaj.

Motivaation kannalta olennaista on myös ymmärtää miksi rintapotkun harjoitteleminen on tärkeää. Mikäli lapset kokevat sen vain turhana asiana jonka jälkeen pelataan, niin oppimista ei varmasti tapahdu treeneissä, omaehtoisesta treenistä puhumattakaan. Yritä linkittää se vahvasti pelimaailmaan.

Aloita esimerkiksi treeni pelaamalla ja pysäytä peli johonkin kohtaan missä rintapotkulla voisi saada tuhoa aikaiseksi. "näkikö joku Johanssonin maalin nimihirviötä vastaan"? Linkitä kysymyksillä rintapotku peliin, huippufutareihin JA lasten omaan maailmaan (esimerkiksi viittaa pelaajaan jolla on joukkueen paras potku ja miettikää yhdessä mitä kaikkea hyötyä siitä on pelaajalle ja joukkueelle). Tämän jälkeen lapset ovat herkässä tilasssa siirtyä tuohon tekniikan harjoitteluun. Sitä voisi seurata esimerkiksi paljon pallollisen joukkueen ylivoimaa ja maalintekotilanteita sisältävä pienpeli missä rintapotkumaalista saa 3p. Tämän jälkeen normaaleihin pienpeleihin, niin että rintapotkusta saa edelleen 3p.

Tsemppiä kentälle, toivottavasti oli apua.

[marko_]

toistoja, toistoja ja toistoja. tosi tärkeää on että ne kuitenkin tehdään oikealla tekniikalla jo pienestä pitäen. jos jalka tai keho on väärässä asennossa potkaistessa ei palloa saa lentämään vaikka olisi voimaakin. opeta pelaajille tarkasti oikea jalan asento ja kropan asento sekä saatto laukaistessa. voimaa tulee iän ja koon myötä sen lisäämiseen ei ole eikä tarvikaan olla poppakonsteja tuon ikäisille.

http://www.insidesoccer.com/page/0e7e0571-a77c-4106-bbce-cc16247d4efd/shooting/

tuolla monta hyvää harjoitetta selvin esimerkki videoin, kannattaa tsekata myös askelta nuorempien videot kohdasta shooting. muutenkin todella pätevät sivut koutseille.

ei se turhaa ole aluksi neuvoa oikeaa tapaa potkaista, mutta älä seisota lapsia riveissä. leikkien ja pelailuen avulla voi oppia tämänkin asian. mahdollisimman paljon kosketuksia palloon samassa ajassa kun "normaalisti" seisottaisiin suoritusten välillä minuutti pari jonossa. näin saa harjoittelusta myös mielekästä.

edit. aika hyvää tekstiä ehti johnny riipasemaan...

[Bluestar]

Potkaisemista kun harjoittelee, ei ainoa asia ole seurata sitä vetojalkaa. Kannattaa kiinnittää huomiota myös tukijalkaan, sillä jos tukijalka pettää niin laukaus epäonnistuu. Tukijalan tulisi laukauksen lähtiessä siirtyä pallon viereen, lähes palloon kiinni. Vain harjoittelemalla mikä itselle tuntuu parhaimmalta, löytää oikean kohdan tukijalalle, mutta pääasiassa se pysähtyy pallon viereen ja toinen jalka heilauttaa pallon liikkeelle. Kuitenkaan sitä asiaa ei pidä liikaa miettiä, vaan sen pitää tulla sieltä luonnostaan. Laukomisen pitää lähteä ilman, että miettii vedon aikana miten jalkoja asettelee. Siihen tulokseen pääsee vain treenillä. Kannattaa laittaa pojat syöttelemään toisilleen kaaripalloja. Siinä kehittyy laukausten voima ja pallojen haltuunotto.

Edit: Tuossa ylempänä ehdittiin jo puhua paljon asiaa tukijalasta.

[Nice10]

Vedonlyönti ja kiristys toimii jo tuon ikäisten kanssa oikein hyvin. Lupaat, että jos puolet joukkueesta osaa rintapotkun kuukauden päästä, niin ostat kaikille jäätelön ja jos ei osaa, niin reenejä vedetään ilman palloa juoksupainotteisesti.

[Johnny99]

ei se turhaa ole aluksi neuvoa oikeaa tapaa potkaista, mutta älä seisota lapsia riveissä. leikkien ja pelailuen avulla voi oppia tämänkin asian. mahdollisimman paljon kosketuksia palloon samassa ajassa kun "normaalisti" seisottaisiin suoritusten välillä minuutti pari jonossa. näin saa harjoittelusta myös mielekästä.

Tiukkaa asiaa. Myös tekniikkaharjoitteen tulisi olla sellainen, että lapsen ei tarvitse olla fyysisesti passiivisena kuin vain ja ainoastaan sillon kun itse suorituksia käydään läpi. Leikit, kisat, pelit ja maalinteko, ne motivoivat lasta joten niitä kannattaa käyttää aina kun mahdollista.

[Johnny99]

Vedonlyönti ja kiristys toimii jo tuon ikäisten kanssa oikein hyvin. Lupaat, että jos puolet joukkueesta osaa rintapotkun kuukauden päästä, niin ostat kaikille jäätelön ja jos ei osaa, niin reenejä vedetään ilman palloa juoksupainotteisesti.

Tämänkin viestin pointti menee juuri tuonne motivoinnin tärkeään kategoriaan. Pistä itsesi kunnolla likoon ja lupaa että heti kun niin ja niin moni osaa sitä ja sitä niin skidit saavat itse leikata valmentajalta hiukset pois.

[Nice10]

Tämänkin viestin pointti menee juuri tuonne motivoinnin tärkeään kategoriaan. Pistä itsesi kunnolla likoon ja lupaa että heti kun niin ja niin moni osaa sitä ja sitä niin skidit saavat itse leikata valmentajalta hiukset pois.

Kyllä! Mielummin niin, että kun kaaripallo tosiaan lentää, niin saa nähdä valkun vaimon tissit

[Johnny99]

Kyllä! Mielummin niin, että kun kaaripallo tosiaan lentää, niin saa nähdä valkun vaimon tissit

Mutta kannattaa miettiä tarkkaan, että onko tämä palkinto vai rangaistus?

[defcon1]

Tämä hipoo mainosta, mutta:
http://www.youtube.com/watch?v=u8-JyBrcO9A&feature=related

Tuossa videossa minusta uutta on se, että peruspotku on purettu osiin, joista jokaista voi treenata erikseen - eniten hyötyä siitä systeemistä on valmentajalle: oppii katsomaan, mikä pelaajalla on potkussa pielessä, ja voi sitten neuvoa miten se korjataan.

Pari pikkujuttua mitä omissa pelaajissa on kiinnittänyt huomiota:
Tukijalka on monella ihan kiinni pallossa > vetoon ei tule voimaa. (Opetuksessa: pallon verran väliä)
Palloon osutaan liian alas > kaaripalloja saadaan, mutta ei matalia, ja sitten ne murrosiässä paukuttaa yli maalin ja aidan ja parkkipaikan. (Opetuksessa: katse palloon osumahetkellä).

Tuon ikäisillä voi vielä olla hukassa se "parempi ja huonompi jalka" -ajatus. Tätä kannattaa käyttää hyväksi ja treenata lapset molempijalkaisiksi. Ja useimmiten kannattaa opettaa "syöttö itselle + potku" eikä paikallaan olevaan palloon - siihen kun vielä lisää maalinedustalle syötetyn kakkospallon niin ne pelaajat oppii seuraamaan laukausta ja pistämään ribarit sisään.
Minipelillä saa aikaan laukaisuja niin että pelaajatkin tykkää: 4v4, lyhyt kenttä, maalit mutta ei maalivahteja niin joka paikasta voi yrittää (ja se palloton joukkue oppii samalla peittämään laukauksia).

Toinen vidiska:
http://www.youtube.com/watch?v=msbTN7YWlBg

[niknak]

Hyvä keskustelun aihe ja paljon hyviä kommentteja. Potkutekniikan opettamista kannattaa tehdä harkoissa. Lisäksi poikien keskuuteen sopii hiljalleen luoda asenne, jossa kärkkäreitä melkeinpä halveksutaan.

Jos on potentiaalisia (lue riittävän innokkaita poikia), ei se vielä riitä. Näistä kannattaa etsiä ne joilla on lisäksi kaikista innokkaimmat vanhemmat ja jos nämä eivät vielä tiedä rintapotkun perusteita, niin selittää nämä jutut heille. On lähinnä heidän vastuullaan pitää huoli siitä, että pojat saavat alle riittävän määrän riittävän laadukkaita toistoja. Se pari tuntia mitä kukaan tämän ikäinen harjoittelee joukkueen kanssa ei riitä yhtään mihinkään, että voitaisiin puhua jalkapallon harrastamisesta. Joukkueharjoituksissa kannattaa myös aikaa käyttää optimaalisesti hyväksi muistaen, että jalkapallo on joukkuelaji eli juurikin niitä pienpelejä eri muodoissa toisen perään.

Nuo ajatukset kilpailuista ja palkinnoista sekä täysin ylitseampuvasta motivoinnista ovat niitä millä poikia voidaan valmentajan toimesta saada eteenpäin. Kannattaa myös muistaa, että vetoharjoituksia pojat osaavat tehdä itse, joten ennen ja jälkeen harjoitusten on hyvä jäädä sinne kentälle.

[Bluestar]

Erilaiset syöttöharjoitukset on myös hyviä, niin saa tuntumaa miten käyttää sisäterää. Syöttöharjoituksia pitäisi tehdä kaikissa treeneissä, joten kannattaa keksiä joku hyvä syöttöharjoitus, missä laitat pallon liikkumaan kokoajan yhdellä kosketuksella ja syöttöjä erisuuntiin. Ei vain kahden pojan välistä syöttelyä, missä ne seisoo paikallaan. Oppii jo nuorena tärkeitä asioita.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Tami Tammista mukaillen: Taidon oppimisen/opettamisen neljä porrasta ovat informaatio, demonstraatio, imitaatio ja toisto.

Informaatio

Näin nuorille pelaajille opetettaessa ohjeiden osuuden tulee olla mahdollisimman lyhyt. Yksissä harjoituksissa ota korkeintaan kaksi avainasiaa, joihin keskityt. Malttia. Jos ja kun oppi ei mene varmastikaan perille yhden harjoituskerran ansiosta, toista samoja avainasioita useammissa harjoituksissa. Informaatiossa pyri käyttämään lapsille sopivia mielikuvia kuvaillessasi oikeaoppista suoritusta.

Demonstraatio

Käytä edistyneimpiä pelaajia mallina. Pelaajan potkun ei tarvitse olla kaikin puolin täydellinen, mutta jos esimerkiksi pelaaja osaa asettaa tukijalan oikeaan paikkaan, tartu tähän kiinni ja pyydä muita pelaajia seuraamaan mallisuorituksesta juuri tukijalan paikkaa. Samalla mallipelaaja saa vahvistusta asialle, jossa on hyvä. Kun itse näytät mallisuoritusta, keskity siihen, että oma suorituksesi on teknisesti oikeaoppinen. Jos suorituksesi on virheellinen, tallentuu myös lasten aivoihin liikekuvamalli suorituksesta virheen kera. Näytä mallisuoritukset myös hidastettuna ja paloiteltuina.

Imitaatio

Anna pelaajille riittävästi aikaa matkia suoritusta. Varmista, että pelaajan imitoidessa malliesimerkkiä, pystyt itse tai apuvalmentajasi pystyy ohjaamaan jokaista pelaajaa kädestä pitäen ja antamaan henkilökohtaista palautetta ihan jokaiselle.

Toisto

Pidä huoli että lapset pääsevät nopeasti heti aiempien vaiheiden jälkeen toistamaan opeteltavaa asiaa. Mieti ennen harjoituksia, miten saat varmistettua jokaiselle pelaajalle mahdollisimman monta suoritusta treenien aikana. Edellä on tullut hyviä keinoja myös motivoida pelaajia harjoittelemaan omalla ajalla. Tämä on ensiarvoisen tärkeää oppimisen kannalta. Laukausharjoitteita yksin tehdessä on monesti ongelmana juuri toistojen vähyys, koska pallo potkaistaan maaliin ja haetaan verkosta tai ohi mennyt pallo jostain metsästä. Ohjaa lapsia oikeaoppiseen (tehokkaaseen) harjoitteluun. Tässä tapauksessa esimerkiksi talon seinä tai mikä tahansa laajapintainen seinämä, joka palauttaa pallon, toimii hyvänä toistojen varmistajana. Kun lapset menevät kaverin kanssa potkimaan, voidaan toistoja lisätä sillä, että vuorollaan toinen toimii maalivahtina, joka palauttaa pallot.

Potkutekniikassa yleisimmät virheet liittyvät lapsilla tukiaskeleeseen. Monesti otetaan vauhti, mutta viimeinen askel pysäyttää vauhdin. Toinen yleinen virhe on se, että viimeinen askel on yhtä pitkä kuin muutkin vauhdinottoaskeleet, jolloin ”juostaan läpi” eikä potkuun saada voimaa mukaan. KÄYTÄ HARJOITTELUSSA ALUKSI YHDEN ASKELEEN VAUHTIA.

Vanhemmiten suomalaispelaajilla muodostuu ongelmaksi myös nilkan liikkuvuus. Eli nilkkaa ei saada ojennettua tarpeeksi nilkkapotkua varten. Nilkan liikkuvuuden kehittämiseenkin kannattaa panostaa. Nivelten liikkuvuuden herkkyyskausi on junnuillasi käsillä JUURI NYT!

[ÉlGordo]

Kiitos näistä neuvoista, niistä on varmasti apua. Olen tässä pari päivää miettinyt ja olen saanut päähäni suunniteltua yhden kokonaisen harjoituskerran tuon rintapotkun harjoittelun ympärille!

Vanhemmiten suomalaispelaajilla muodostuu ongelmaksi myös nilkan liikkuvuus. Eli nilkkaa ei saada ojennettua tarpeeksi nilkkapotkua varten. Nilkan liikkuvuuden kehittämiseenkin kannattaa panostaa. Nivelten liikkuvuuden herkkyyskausi on junnuillasi käsillä JUURI NYT!

Miten tätä nivelten liikkuvuutta sitten saa parannettua?

[peteli]

Tärkeää on myös että pojat oppivat laukomaan vauhdista, sillä se on kuitenkin oleellista maalinteon kannalta. Eli sen jälkeen kun perustekniikka laukomisen suhteen on opittu niin ei mielestäni paljoa auta enää tälläiset paikaltaan vedot vaan vetoharjoitukset kannattaa sisällyttää muihin harjoitteisiin.

[morientes]

Vedonlyönti ja kiristys toimii jo tuon ikäisten kanssa oikein hyvin. Lupaat, että jos puolet joukkueesta osaa rintapotkun kuukauden päästä, niin ostat kaikille jäätelön ja jos ei osaa, niin reenejä vedetään ilman palloa juoksupainotteisesti.

Itse muistan junnuna valmentajan luvanneen jäätelön, jos oikealla tai/ja vasemmalla jalalla sai pallon maalin yli.

Kyllä harjoitusten jälkeen usein tuli jäätyä harjoittelemaan "kaaripotkua". Näin myöhemmin tajuaa hyödyn määrän, koska ennen kun palloa sai maalin yli, oli yläkulmat käyty satojakertoja läpi.

[Nice10]

Jos ihan vakavasti puhutaan, niin kaikista pienimmille pelaajille on vaikeinta selittää oikean potkutekniikan merkitys futiksessa. Jokainen ihan pienin junnu saa vielä sillä kärkipotkulla pallon lentämään huomattavasti kovempaa, kauemmas ja korkeammalle kuin parhaallakaan nilkkapotkulla. Lapsi ei koe tärkeäksi opetella nilkkapotkua kun kärkkärillä saa komeimmat yläpesät joka tapauksessa. Motivointi potkutekniikan opetteluun on tärkeää, tavalla tai toisella. Ei ehkä kuitenkaan niin kuten esitin.

Oikea luonnollinen nilkkapotkutekniikka kuitenkin mahdollistaa sen, että myöhemmin kykenee omaksumaan niitä potkujen variaatioita. Ylös ja alas ampumisen, laakakeskitysten, puolenvaihtojen, kierteisten syöttöjen ja keskitysten, nilkkasyöttöjen, volleyn, puolivolleyn, tsippien jne harjoitteleminen helpottuu hirveästi jos oikeat perusliikeradat, ajoittamisen, pallolle tulon jne oppii jo nuorena.

[Urho Puuma]

En jaksanut lukea kaikkia läpi, mutta paljain jaloin mielestäni oppii puhtaan rintapotkun paremmin kuin futiskengät jalassa.

[morcenardo]

En jaksanut lukea kaikkia läpi, mutta paljain jaloin mielestäni oppii puhtaan rintapotkun paremmin kuin futiskengät jalassa.

Sehän sattuu kun potkasee? Ei ole mukava tunne se kirpaisu mjitaaha

[Veslagas]

Sehän sattuu kun potkasee? Ei ole mukava tunne se kirpaisu mjitaaha

Rintapotku sattuu varmasti vähemmän kuin kärkkäri jos vetelee ilman kenkiä.

[zorkie]

Kärkipotku on onnistuessaan todella tehokas ase pidemmän matkan vapareista.

[Maakuntasatraappi]

Rintapotku sattuu varmasti vähemmän kuin kärkkäri jos vetelee ilman kenkiä.

Jep, tämän vuoksi takavuosikymmeninä ihan oikeasti opetettiinkin rintapotkua peluuttamalla poikia paljain jaloin. Silloin potku tulee luonnostaan, koska kärkkärillä potkaiseminen sattuu varpaisiin aivan v-tusti.

[Pashah]

Kiitos näistä neuvoista, niistä on varmasti apua. Olen tässä pari päivää miettinyt ja olen saanut päähäni suunniteltua yhden kokonaisen harjoituskerran tuon rintapotkun harjoittelun ympärille!

Laita vaan tähän topikkiin noita harjoituksia mitä kehitit tämän ympärille sillä varmasti muitakin saman ongelman kanssa painivia on itseni mukaan lukien.

Motivointi ja omalla ajalla harjoittelu on tässäkin asiassa äärimmäisen tärkeätä. Lapsia pitää motivoida harjoittelemaan omalla ajalla ja harjoituksissa pitää lähinnä neuvoa oikean rintapotkun tekniikka ja myöhemmässä vaiheessa katsoa, että jokainen potkaisisi mahdollisimman puhtaasti.

Itse olen yrittänyt saada pojat uskomaan, että rintapotku on tehokkaampi potkimalla harkkojen jälkeen poikien kanssa vähän aikaa ja näyttämällä miten rintapotkulla pystyy potkaisemaan kovempaa ja tarkemmin. Tämä onkin toiminut hyvin ja jengiin on syntynyt henki, että rintapotku on parempi kuin kärkkäri.

Hyvää tekstiä tullu Johnny99 ja muilta!

[romario#1]

Kärsän vannoutuneena ystävänä tahtoisin myös muistuttaa, että se on monissa paikoissa hyvä ase, eikä sitä saa unohtaa. Ennen kaikkea nappuloiden tulisi oppia potkaisemaan palloa monella eri tavalla ja saada heidät ymmärtämään missä tilanteissa potkuja pitää käyttää. Toki nämä junnut ovat sen verran nuoria, että on hyvä keskittyä jonkin aikaa rintapotkuun ja saada se skulaamaan kunnolla.

[Siperia]

Jep, tämän vuoksi takavuosikymmeninä ihan oikeasti opetettiinkin rintapotkua peluuttamalla poikia paljain jaloin. Silloin potku tulee luonnostaan, koska kärkkärillä potkaiseminen sattuu varpaisiin aivan v-tusti.

Ja puhdas rintapotku ei tunnu oikeastaan yhtään, jos potkaisee paljain jaloin.