24.6.2009 Tapiolan Urheilupuisto
FC Honka - KuPS 4 -1 (2 - 0)
Häpemättömän KuPS painotteinen kuvaraportti. Ottelu oli melko täysin Hongan hallussa, eikä 4-1 numerot olleet yhtään liikaa.
Kameran käyttö jäi melko satunnaiseksi jutustelun ja manailun viedessä enimmän osan ajastani.
Sopivasti rajattuna Tapiolan Urheilupuiston kenttä näyttää melkeinpä hyvältä. Kenttä vaikuttikin olevan hyvässä kunnossa, mutta muutenhan tuolla on melkein kaikki vielä väliaikaista.
Honkalaiset juoksivat välillä KuPSin puolustuksen ohi liian vaivattoman näköisesti.
Kentälle eksynyt kauhuissaan ollut rusakko aiheutti hymyilyä sekä kentällä että katsomossa. Paljon muuta aihetta hymyilyyn ei ensimmäinen puoliaika tarjonnutkaan. Iiskolalta 2-0 lukemista huolimatta useampi hyvä torjunta.
Iljan hieno viimeistely päätti KuPSin n. 600 minuutin (tarkka luku?) maalittoman kauden Veikkausliigaotteluissa.
Uskoisin muittenkin kuin sivullekirjoittaneen jakaneen Venäläisen maalin jälkeisen innostuksen ja tunteen, että nyt pitäisi helpottaa, mutta Hongan kuittaus melkein heti perään tappoi ottelun lopullisesti.
Hieman vaisusti, ainakin toistaiseksi, viimeisessä ottelussaan KuPSin paidassa esiintynyt Tuomas Rannankari siirtyi vaihtoon suuremmitta seremonioitta. Kotiotteluun olisi ehkä ollut mukavampi lopettaa?
Kannattajalle hieman turhauttavaa kun pääsee Rannankarin ja Pennasen kaltaisten lupausten esityksistä pääsee nauttimaan vain lupaavina pelaajina. Onnea jatkoon molemmille toki tältäkin suunnalta.
KuPSin vaihtopenkin levennykseksi hankittu Betim Aliju esitti ehkä ensimmäistä kertaa itseni nähden oikeasti lupaaviakin otteita. Saanut kovuutta ja voimaa otteisiinsa (verrattuna kevään esityksiin) ja muutama rohkea ja onnistunut haastokin.
Ilon vaparit eivät olleet ihan kohdillaan tässä ottelussa.
Koljonen oli hieman... pihalla ottelusta ajoittaisia väläytyksiä lukuunottamatta. Vääntöä riittää aina välillä, mutta paineet maalin tekoon tuntuvat pistävän tekemisen yliyrittämiseksi?
Kovasti toivoisi sitä vapauttavaa osumaa Pelellekin. RoPSia vastaan ensi sunnuntaina olisi oiva paikka...