No niin perjataina mennään, joten pitäisiköhän sitä kirjoitella muutama alustava sananen tähän aktiivisen keskustelun sekaan.
Lähtökohdat ja tilastotOttelun alkuasetelma on äärimmäisen mielenkiintoinen. Kaksi oululaisseuraa pelaa noususta Ykköseen. Takana tulevat pahimmat haastajat ovat alkaneet jäädä jo kauas kymmenlukujen päähän. Ainoa joukkue, joka omaa edes hieman potentiaalia puuttua radikaalisti nousutaistoon loppukaudella on Ylivieskan ylpeys YPA, jonka tosin OPA pieksi ensin kotonaan keväällä 4-0 ja sitten Miigakin haki vielä pisteet safarilta tylysti lukemin 3-0. Pahasti saavat oululaiset kontata ja häikäisevän hyvin saa YPA:kin pelata, mikäli asetelma tästä maatajärisyttävästi muuttuisi.
Kuluvalla kaudella OPA ja OPS-jp ovat osoittaneet kuuluvansa ehdottomasti sarjaportaan korkeimmalle korokkeelle - ja mikseivät toki sitäkin ylemmäs, mutta sen vasta aika näyttää. OPA on pelannut 13 ottelua ja kerännyt 37 pistettä eli menettänyt vain 2 pistettä maksimista. OJT puolestaan on paukuttamassa jonkin sortin ennätyskirjoja uusiksi, sillä haussa on peräti 13. perättäinen voitto. OPA on tehnyt alkukaudella eniten maaleja, OPS-jp puolestaan päästänyt vähiten.
Tilastojen äärimmäisen mielenkiintoisen maailmaan uppoutuen voi helposti huomata, että tämä ottelu on varmasti sieltä
tylsimmästä päästä arvioita tehdessä. Molempien tilastot ovat niin puhtaat, että ihan häikäisee. OPS-jp isännöi ja se on pelannut ottelun näyttämöllä Castrenilla - tai vaihtoehtoisesti aavistuksen muovisemmalta kuulostavalla OL-areenalla - 6 ottelua ja saavuttanut niistä luonnollisesti täydet 6 voittoa maalierolla 16-3. Kahdessatoista pelaamassaan ottelussa Miigan suojatit ovat tehneet 34 maalia eli 2.8 ottelua kohden. Vastaava kotisaldo on sekin hyvin linjassa edellisen kanssa lukujen olevan 16 maalia ja 2.7 ottelua kohden. Luiz Antonion joukkue on kuitenkin loistanut ennen kaikkea - ja toki pienoisena yllätyksenä - oman maalinsa varjelussa. Nollapelejä 8, päästettyjä maaleja 4(!) eli 0.3 ottelua kohden. Yksikään joukkue ei ole iskenyt yhtä maalia enempää Zurab Talakhdzen selän taakse ja maalinteossa ovat onnistuneet siis vain FCV, Virkiä, JBK ja Santa Claus. Kotona OPS-jp:tä vastaan on isketty 3 maalia ~ 0.5 ottelua kohden ja näistä päätelmistä saadankin se yhtälö, ettei juntusten pelaamisessa löydä minkäänlaisia tilastollisia poikkeumia pelattaisiin sitten kotona vai vieraissa. Yhtä tarkkaa suorittamista kaikki tyynni. Tällä hetkellä oma maali on pysynyt puhtaana sellaiset 475 minuuttia.
OPa puolestaan on pelannut sekin 6 kotiottelua, joskin ensimmäisen näistä OUKA:n puuhastelijoiden ansiosta hallissa. 5 ottelua Cassulla - 4 voittoa, 1
häpeällinen tasapeli. OPa on paukuttanut sarjassa palloa maaliin tiuhaan tahtiin ja maalipörssin - samoin kuin veikkauspörssinkin - kärkipaikat on miehitetty sinimustien voimalla. 13 ottelussa 42 tehtyä maalia ja tuloksena ansiokas yli kolmen (3.2) tehdyn maalin ottelukohtainen keskiarvo. Castrenin kimmoisalla matolla OPa on mellastanut melkoisella kiimalla; viidessä ottelussa 20 maalia eli peräti 4 maalia ottelua kohden. Pahiten jyrän alle jäi kesäkuun alussa FCJ Blackbird, jota vastaan maaliverkko venyi mairittelevat 6 kertaa. OPa on päästänyt sarjassa 7 maalia eli viime kauteen nähden meno on muuttunut huomattavasti vankempaan suuntaan. ~0.5 maalin ottelukohtainen keskiarvo päästetyissä maaleissa on hyvä. Kotona Cassulla 5 pelissä 4 takaiskua (0.8] eli OPa on ollut hiuksenhienosti kotonaan aavistuksen maalirikkaampi joukkue, entä vieraissa pelatessaan.
OPS-jp:n täydet 34 pistettä ovat 'yllättäen' kerääntyneet koti-vieras - akselilla täydellisyyttä hipovassa balanssissa 50-50(%). OPalla vastaava luku on 43-57(%), mutta vieraissa pelattuja otteluita on se yksi enemmän. Tilastoniiloilla nämä.
OPS-JP OPAFCV v 2-1 Norrvalla 2-1
Virkiä 3-1 JBK v 4-0
FCJ 2-0 YPA 4-0
SJK v 5-0 PK-37 v 2-1
JBK 4-1 FCV v 3-0
GBK v 1-0 Virkiä 4-1
Santa Claus 4-1 OLS v 2-0
Norrvalla v 5-0 FCJ 6-0
OLS v 2-0 JBK 2-2
VIFK 2-0 GBK 4-1
FC YPA v 3-0 Santa Claus v 3-0
PK-37 1-0 VIFK v 3-0
SJK v 3-1
Parhaat maalintekijät:Mamadou Konate, OPA 13 maalia
Janne Mahlakaarto, OPA 12 maalia
Luis Vanderlei, OPS-jp 8 maalia
Mika Hautala, OPS-jp 6 maalia
Leonardo, OPA 4 maalia
..
OPS-jpPygmin tulo, Miiga itse, Miiga-taulut, Miigan scouttailu, Georgian Miiga-leirin ottelut, Pygmin kyrpiintyminen, Pygmin lähtö, Miiga-taulujen vastoinkäymiset, Luizin saapuminen, jatkuva piikittely muilta tahoilta, epävarmuudet, 12 ottelun voittoputki. Lähtöasetelmiin nähden uskomaton saavutus. OPS-jp:stä poistui viime kauden päätteeksi/preseasonin aikana 15 pelaajaa ja tilalle saapui 13. Vaihtuvuus ja kansallisuudet saavat heikomman pään sekoamaan, mutta Miiga ja Luiz ovat tehneet omaperäisellä toimintatavallaan liki täydellistä jälkeä. Eihän tuo joukkue nyt monessa suomifutiksen puolesta vannovassa ihmisessä herätä juurikaan suuria
riemunkiljahduksia tai mitään muitakaan positiivisia mielleyhtymiä, eikä joukkueen pelaaminenkaan ole aina sieltä kauneimmasta päästä, mutta niin se vain Miiga porskuttaa. Tämä kertoo lujasta tahdosta, ei ehkä oikeasta ja kaikkien siunausta saavasta toimintamallistosta, mutta todella perinpohjaiselta asennoitumiselta omaa tekemistään kohtaan. Mutta eihän Miiga&Luiz-jp täällä olekaan ystäviä etsimässä - he haluavat huipulle ja taatusti tekevät kaikkensa sen eteen, oli marisijoita sitten vaikka yhtä paljon kuin
Miiga-campilla pelaajia. Ja niitähän on.
Viime kauden tavoitteena oli nousu, kuten sitäkin edellisellä kaudella jne. mutta tälläkin kertaa Miiga joutui toteamaan kauden päätteeksi vian olevan jossain muualla kuin hänessä itsessään. Ehkä sitten kun slobolasta ja etelä-amerikasta loppuvat Miiga-leirin läpäisevät pelimiehet samalla OPS-jp:n junnatessa edellen lähtötelineissään, niin Juntunen itsekin tajuaa, että ehkä vika on sittenkin hänen omissa toimintatavoissaan, tehtävässään toimia joukkueen keulahahmona. Tällä hetkellä kuitenkin kinkyn sanoin juna kulkee - ja itse asiassa paremmin kuin koskaan aiemmin. Viime kauden päätteeksi OPS-jp menetti muutaman tärkeän pelimiehen serbikaksikko Vapahtaja-Pejicin ja Alexander Vuleticin siirryttyä hieman 'avarammille maille' Ylivieskaan. Kolmas paha menetys oli kapteeninnauhaa ansiolla kantaneen puolustuksen johtohahmo Olli Laukkasen siirtyminen paikalliskilpailija OPan leipiin. Samoin teki myöhemmin jopa ihan vahvistus-arvonimen ansaitseva Leonardo. Viime kauden muista runkomiehistä Eetu Juntunen läpäisi erinomaisilla otteillaan ACO:n portit, Jukka Puurunen siirtyi neppailemaan luistinseuraan ja Seth Ablade päätyi OPassa käydyn training campin jälkeen höntsäilemaan Vaasaan kolmosta VPS-j:n väreissä.
Maalipuiden väliin Miiga hankki Kajaanin Hakasta georgialaisen Zurab Talakhadzen, joka kuitekin onnistui lopulta nappaamaan itselleen ykkösmolarin viitan, vaikka välillä kaverin torjuntatyöskentely onkin muistuttanut kännisen suomi-kimmon hoipertelua kreetalaisen hotellin uima-altaan liukkaalla laatta-alustalla. Lupaavia näyttöjä keväällä antanut nuori oululainen Tervareista saapunut Antti Alakulju jäi hierarkiassa toiseksi. Toisaalta Talakhadzen tilastot tällä kaudella ovat rautaa, mutta onko gruusialaista päästy vielä edes todella testaamaan? Porttikongin korkuinen veskari pääsee joka ottelun kiintiö-pelleilyllään vastustajien hampaisiin ja muutoinkin kaverin touhut maalipuiden välissä vaikuttavat kaikkea muuta kuin ammattimaiselta. Joku voipite sanoa, että tarhassa nämä jne. Kömpelön georgialaisen kyseenalainen liikehdintä ja patsasmainen lähitorjuntatekniikka joutuvat todelliselle koetukselle perjantain matsissa, sillä tällä kertaa niitä laukauksia luultavammin tulee ja pelkkä ylimielinen neppailu maalissa tietänisi jatkuvaa 110 desibelin tuimahenkistä ohjeistusta vastapäädyn yläriviltä käsin.
tsurap, tsurap, vat aar jöö tin jöö tuin?!Suurin kunnia OPS-jp:n 'huikeasta' puolustuspelaamisesta kohdistuu kuitenkin nöyrälle joukkuepuolustamiselle, mutta yksittäisistä nimistä topparikaksikko Nikolai Markovic - Augustine Jibrin on tiukkaa settiä. Ensiksi mainittu serbi pelasi seurassa jo viime kaudella ollen hieman
pihalla, mutta tällä kaudella homma on sitten lähtenyt toimimaan todenteolla - aivan niin kuin Miiga hänen varaansa suunnitteli löytäessään tämän timantin mistä-lie-markkinoiltaan. 20-vuotias nigerialainen Jibrin puolestaan on OPan scouttailun löytö ja kuului viime kaudella Kakkosen ilmapiiriä haistelleen monikirjavan joukkueen ehdottomiin runkopelaajiin. Aavistuksen tönkösti edelleen koikkelehtiva Jibrin on alkukauden otteluissa ollut ellei Kakkosen C-lohkon paras puolustaja, niin ainakin hyvin lähelle. Kimmoisalla pomppuihmeellä on sellainen ponnistustekniikka, ettei hävittyjä pääpalloja juurikaan tarvi kirjata. Fysiikkakin kestää Kakkosen kaksinkamppailut jos ei loistavasti, niin ainakin erittäin hyvin. Viime kaudella nähtyyn verrattuna Jibrin on petrannut peruspelaamistaan mukavankokoisen harppauksen verran, mutta siltikin uskon hyvien otteiden takaa löytyvän vielä edes pienen pintaraapaisun sitä
ha-ha-hasardi-alttiutta, jota silloin tällöin viime vuonna nähtin. Kuin salama kirkkaalta taivaalta jne. OPS-jp:n puolustuspelaaminen kokonaisuudessaan on ehdottoman aktiivista, fyysistä ja viisasta. Merkkausvirheitä ei juurikaan ole nähty, mutta en sano, etteikö niitä perjantaina voisi tulla, vaikka sitten aiva yhtenään. Parhaat lääkkeet OPS-jp:n puolustuksen murskaamiseen piilevät liikkeessä, terävässä vastaiskupelaamisessa ja nopeassa suunnanmuutospelaamisessa, laidoilta läpi ja maalia kohti. Nämä kaikki ovat OPan offensiivisen pelaamisen nyrkkisääntöjä.
Miigahan rakensi tänä vuonna joukkueensa alunpitäen Georgiasta scoutatun ns. superkolmikkonsa varaan. Ja mikä
arvovaltatappio se olisi ollutkaan, mikäli nämä Miiga-leirin helmilöydöt olisivatkin paljastuneet kasoiksi epämääräistä paskaa. No, tämä gruusialaisten maalitykiksi kehuttu, Miigan ylistämä MAAJOUKKUEMIES, preseasonilla muutaman maalin tehnyt - ja siinä sivussa ilmeisesti muutaman miestä vahvemman naukkaillut - Giorgi Alaverdashvilihän heitettiin hiuksista vittuun jo hieman ennen kauden alkua. Nykyään kuulemma höntsää jommassa kummassa Kajaanin siirtolaiseurassa, mutta ei nyt tartuta siihen. Toiset georgialaiset Anzori Kaladze ja Teimuraz Varduashvili ovat säilyttäneet/saavuttaneet paikkansa joukkueen luottopelaajina. Varsinkin ensiksi mainittu Kaladze on osoittautunut oivaksi ankkuriksi/puolustavaksi kk-mieheksi, jolla löytyy myös riittävästi kapasitanssia pelata palloa ylöspäin. Varduashvili puolestaan on pelannut hyökkäksessä mm. vasempaa linkkiä, eikä ole tehnyt sillä saralla vaikutusta ainakaan allekirjoittaneeseen. Luizin ja Miigan kuvioissa
Temu-nimeä tuttavallisemmin totteleva gruusialainen on kuitenkin ollut yksi hyökkäyspään hidalgoista. Nuori kaveri passin mukaan - ja siinäkin valossa kummastelen etteikö jopa Oulusta oli löytynyt tuolle tontille parempaa kaveria. Penkillä venaa vuoroaan mm. Ilari Nikula, mutta turhat väännöt sikseen.
Joukkueen
maineikasta brassileiriä puolestaan edustavat Luizin lisäksi viime kaudellakin seurassa vaikuttanut Alemao sekä kotimaastaan OPS-jp:hen saapunut laitapakkina viihtyvä Goiano. Näistä
marginaalipelaajista seuraavaan, eli Luis 'Deco' Vanderleihin, Torniosta hankittuun pelintekijään, joka on ollut ehdottomasti Jibrin&Markovic - kaksikon ohessa joukkueen tärkeimpiä pelaajia, ellei jopa tärkein, sillä onhan Decon panos juntusten hyökkäyspelaamisessa, painoarvoa erikoistilanteille antaen, ollut aivan täysin omaa luokkaansa. Toki Kaladzellakin on hyvät tehot ja tärkeä rooli keskikentällä, mutta OPS-jp:n hyökkäyspelaaminen elää ja kuolee Decon mukana. Siinä mielessä onkin mielenkiintoista seurata, että mitä tapahtuu nyt, sillä töpeksihän Deco itselleen ulosajon edellisessä ottelussaan. Toki se on myönnettävä, etten pidä tuomion kumoamista, tai ainakaan sen agressiivista kumoamishalua, minään ihmeenä, sillä se on kylmä fakta, ettei kyseinen toiseen varoitukseen johtanut tilanne ollut todellakaan varoituksen paikka. Luiz sanoi, että näillä mennään, ukkoja riittää ja Miiga puolestaan tekee varmasti tarvittavan saadakseen Decon pelikiellon kumotuksi. Miiga tietää riskit, eikä Antoniokaan luonnollisesti halua panikoida, vaikka aihetta tottavie olisi.
Kärkeen Miigalla on heittää 6 maalia kuluvalla kaudella takonut Mika Hautala. Laitakiitäjä Alemao on toinen merkille pantava mies, mutta kovin suuressa roolissa tätä brassia ei ole vielä taidettu nähdä. Oman lusikkansa soppaan heittää Matias Juntunen, joka on ollut alkukaudella yllättävänkin suuressa roolissa. Se, että laittaako Miigat 17-vuotiaan kupeidensa hedelmän kentälle derbyyn jää nähtäväksi. Välillä Matias on ollut pirteä lisä OPS-jp:n hyökkäyksessä, mutta suurimmilta osin homma on mennyt vielä haistellessa ja oppirahoja maksellessa. Se kuitenkin on käynyt selväksi, että Miiga JR:n aika tulee vielä. OPS-jp:n offensiivisesta pelistä merkillepantavaa on se, kuinka rohkealla ja laajalla paketilla se käy OPan päälle. Uskoisin yllätyksettömän varovaiseen lähtöasetelmaan, jossa Hautalan rooli 'häiritsevänä tekijänä' piikissä näyttelee suurta roolia. Taustatuki sitten asia erikseen, missä pelaa? Jos ja kun nyhjäyksen puolelle mennään, niin Miigan saumat piirtyvät entistä enemmän erikoistilanteiden varaan. Niihin Miiga luottaa.
Näin äkkiseltään OPS-jp:n pelaamista arvioidessa heikkouksien paikantaminen on vaikeahkoa. Joukkue pelaa välillä paskaa futista, mutta se on pelkkä pintatason havainto. Juntuset pelaa kuitenkin pohjimmiltaan voittavaa jalkapalloa ja se on se asia, joka merkitsee. Jos vaadittaisiin esillenostettavaksi kolmea asiaa, jotka OPS-jp:stä pitäisi kyseenalaistaa, niin olisi se vaikeaa. Heitin kuitenkan
nopalla luvun 5 ja sillä mennään. Ja ne 'riskitekijät' tähän otteluun ja nousutavoitetta kokonaisuudessaan silmällä pitäen ovat seuraavat;
1) Zurab Talakhadze. On pitänyt nollat monesti, mutta minulle ainakin on vielä hieman auki, että onko kaveri sitten lopulta itse pelkkä nolla. Jos OPa löytää avaimet rikkoa OJT:n puolustuslinjan riittävän tehokkasti, niin homma saattaa olla selvää pässinlihaa. Peittävä ja ulottuva, mutta mitä muuta? Odotin Miigan hankkivan maalinsa itsensä Didan.
2) Defensiivisyys. Puolustuksessa pääpallot poimitaan, epätoivoiset pystysyötöt katkotaan etc. mutta mitäs sitten kun tullaan nopeilla vastaiskuilla laidan kautta sisään? OPS-jp:n laitapakit eivät kuitenkaan ole missään nimessä lähelläkään toppariston tasoa. OPa osaa kääntää peliä nopeasti. OPS-jp:n on puolustettava joukkueena vieläkin paremmin. Hyvää se on ollut tähän asti, mutta nyt sen on oltava vieläkin parempaa. OPa on sarjan paras pallollinen joukkue ja Luizin
brassi-ideologialle saattaa olla karvasta asennoitua otteluun siten, että pallonhallinta tullee luultavasti kääntymään vastustajalle.
3) Decon (mahdollinen) poissaolo. Sama asia, jos OPa menettäisi Mahlakaarron, ja varmaan enemmänkin. OPS-jp:n erikoistilannepelaaminen on sarjan parasta, mutta onko se sitä ilman pääarkkitehtiään?
4) Yhtenäinen jalkapallojoukkue. Kaikki menee kivasti, kaikki tulee toimeen keskenään, kaikilla on mukavaa yhdessä. Mutta, entäs tiukassa paikassa? OPS-jp ei ole tappioasemaan vielä tällä kaudella ajautunut. Todellinen kantti ja koheesi mitataan sitten jos ja kun OPa paukuttaa kaksi maalia ekaan puoleen tuntiin. Toisaalta; riittääkö kurinalaisuutta pelata kärsivälliset 90-minuuttia. Toisinaan joukkueen peli on puuroutunut kuin ois voissa kirnuttu jne.
5) MIIGAN ja Luizin yhteistyö. Se varma helppo viimeinen valinta jne.
Ratkaisupelaajista vielä muutama sananen. Kannattaa kiinnittää huomiota joukkueen kapteeni Hautalan panokseen. Jakelee ohjeita ja
on hyvä puolustava hyökkääjä.
Haukka on samalla Miigan tunteiden tulkki. Miiga rääkyy neuvojaan, Hautala delegoi eteenpäin. Hyvä joukkuepelaaja väärässä seurassa.
Jos sitä huomiset ylityötunnit käyttäisi sitten hyväksi kirjoittelemalla luonnollisesti OPasta. :aurinkolasihymiö:
Äänestys
