Eli tässäkin asiassa "asiantuntijapiirien" mielipide on muuttunut.
Aiemminhan Baxter oli hyvä valmentaja, koska ei arvostanut antijalkapalloilijaa.
En kyllä muista koskaan Päxteriä hirveästi kehuneeni enkä toisaalta moittineenikaan. Omissa silmissäni mies on mitäänsanomaton englantilaisen koulukunnan (ei kovin mairittelevaa) valmentaja, jonka maailmankuva on rajallinen. Moitteita olen antanut miehelle Moisanderin ylenkatsomisesta, mihin enemmistö heräsi noin puoli vuotta jälkeeni.
Hyvä kysymys, kovasti olit kertomassa varmana tietona jotta Shefki menee Kosovon maajoukkueeseen, jos sellainen joskus perustetaan koska Baxter ei moista antijalkapalloilijaa arvosta.
Und? Jos ihan tarkkoja ollaan, niin varmana tietona kerroin Njazin halusta, minkä mies muuten itsekin vahvisti. Mutta minkä ihmeen takia meidän ja Huuhkajien pitäisi sorsia Shefkiä siksi, että Suomi on hänelle mahdollisesti (huom, mahdollisesti) vasta se toiseksi mieluisin vaihtoehto? Onko joku "aatteen puhtaus" nousemassa valintakriteeriksi?
Ai sitä fyysistä preesensiä eli ryminää, joka tuo mieleen lätkän ja jota ei terminä löydy mistään oikeasta jalkapallokulttuurista vaan ainoastaan kendo-Suomesta?
Preesens-sana oli kirjoituksessani korostamassa Miklun imperfektiyttä, minkä varmaan useimmat tajusivat. Rymistely kuuluu tosiaan lätkään. Shefki on hankittu Koblenziin jalkapallollisten taitojensa vuoksi. Osa niistä taidoista on toki "fyysisiä". En ole milloinkaan kiistänyt, etteikö tietyt hyvätkin pelaajat, esim. Jan Koller, eläisi niistä.
Siksipä takin kääntymisessä onkin hilpeitä piirteitä ja etenkin siinä, miten entiset argumentit Shefkiä vastaan kääntyvätkin nyt hyviksi jutuiksi.
Saa nauraa ihan vapaasti. Yhtälailla minusta on hilpeätä, etteivät jotkut havaitse voimasuhteiden muutoksia. En kyllä ymmärrä mikä vasta-argumentti olisi kääntynyt hyväksi asiaksi. Sen sijaan näen Shefkin aiemmin suht vaatimattoman viimeistelytaidon muuttuneen paremmaksi, ja samanaikaisesti Miklun tason asiassa romahtaneen.
