U-19 (-93 syntyneet)

[Kepes]

Jalkapallo on etenkin nykyään niin vaativaa, että pelkästään taidot tai fysiikka ei riitä, vaan molempia tarvitaan.

Enpä nyt ihan näinkään sanoisi. Parhaimpana esimerkkinä Barcelonan Xavi ja Iniesta. Fyysisyyttä ei heillä ole nimeksikään, mutta taitotaso ja pelikäsitys on niin huikea, että pärjäävät jo pelkästään niillä. Mutta totta, Suomessa näin ei pääse käymään ja yleisestikin esimerkkitapaukset Xavi ja Iniesta ovat niin poikkeuksellisia taidoiltaan, että harvassa ne on maailmanlaajuisestikin.

Vielä kommentti tuohon akatemiatoimintaan. Omakohtaistakokemusta siitä on, ja täytyy sanoa, että ensimmäinen edellytys on alhainen loukkaantumisherkkyys. Jalkani eivät vain ole kestäneet esim. harjoittelua kahta kertaa päivässä tai muuta tiiviimpää ja kiivaampaa jaksoa. Polvivaivoja ja nivusvaivoja on tullut vain rasituksen merkeissä, vaikka ikää ei ole paljoa. Eli pitää suhteellisen lahjakas olla fyysisesti, jotta akatemiamaisen harjoittelun kestäisi. Toki siellä sitä myös siellä kehitetään, mutta heikommat eivät vain pärjää. Tiedä sitten mistä se minulla on johtunut, huonosta lihashuollosta, perimästä tai voiman ja kestävyyden puutteesta? Joka tapauksessa fyysisyyttäkin on yritetty kehittää ja parantaa, mutta vaivat ovat jatkuneet. Turhauttavaahan se on, kun välillä voi mennä puoletkin kaudesta sivuun tai pahimmassa tapauksessa koko kausi.

Hiukan OT, mutta tulipahan avauduttua.

e. tai no, unohtakaa tuo Xavi ja Iniesta -vertaus

[Nice10]

En tiedä miksi keskusteluun pitää ottaa mukaan jotain maailman ehdottomia valiohuippuja ja äärimmäisiä lahjakkuuksia, joiden tuottamiseen eivät kykene suuretkaan maat säännöllisesti, vaan nuo tuolevat suurista massoista toki läpi hyvän valmennusputken. Suomesta kerran kymmeneen vuoteen 1-3, vaikka käytettäisiin kaikki mahdolliset keinot.

Kannattaa muuten katsoa Xavin ja Iniestan peliä ja vaikka laskea kuinka paljon he voittavat kakkospalloja keskialuella, kuinka he osaavat pienestä koostaan huolimatta suojata ja päästä pallon sekä vastustajan väliin, kuinka röyhkeitä he ovat murtautuessaan pieniin juoksutiloihin ja ajaessaan isompien kavereiden juoksulinjoille ja kuinka saatanan lujaa poikien jalat liikkuvat ~50 huipputason 90-minuuttista per kausi. Jos ei muuten niin nopeutta, koordinaatiota, kestävyyttä, maradonamaista tasapainoa, oveluttaa kaksinkamppailuissa ja suhteellista voimaa näillä Iniestoilla, Messeillä ja Xaveilla on, vaikka se helposti jääkin hienon pallollisen pelaamisen varjoon. Toki tilannetta auttaa myös Espanjan maajoukkueen ja Barcan pelitapa, mikä palvelee tuollaisia pelaajia. Maailmassa on paljon joukkueita, joissa kyseisillä pelaajilla olisi vaikeampia ottaa keskikenttä noin totaalisesti haltuun.

[koera]

Enpä nyt ihan näinkään sanoisi. Parhaimpana esimerkkinä Barcelonan Xavi ja Iniesta. Fyysisyyttä ei heillä ole nimeksikään, mutta taitotaso ja pelikäsitys on niin huikea, että pärjäävät jo pelkästään niillä. Mutta totta, Suomessa näin ei pääse käymään ja yleisestikin esimerkkitapaukset Xavi ja Iniesta ovat niin poikkeuksellisia taidoiltaan, että harvassa ne on maailmanlaajuisestikin.

Joukkueessa jossa on kaksi saman tyyppistä taitavaa keskikentän pallonpyörittäjää tarvitaan todella vahva ja juoksuvoimainen keskikentän pohja. Barcelona pelaa vielä rakenteeltaan ainutlaatuista peliä (pallon hallinta, hyökkäävien pelaajien määrä, prässin voimakkuus, pallonhallinnasta johtuva puolustavien pelaajien jalkojen tuoreus, jne), ettei sen perusteella kannata tehdä yleistyksiä.

Mutta kyllä niitä fyysisesti kevyempiä pelaajia sinne kentälle mahtuu, kunhan tasapaino voima- ja taitopelaajien välillä pysyy. Puolustukseen tarvitaan välttämättä vähintään yksi pitkä, vahva ja pääpalloja voittava toppari sekä pelitavasta ja pelaajistosta riippuen riittävästi kaksinkamppailuvoimaa ja erikoistilannevahvuutta. Puolustusta lukuunottamatta tiettyjä fyysisiä puutteita voidaan korvata toisilla fyysisillä vahvuuksilla. Esim. Manun melko hyökkäävä kk-pelaaja JS Park ei ole mikään järisyttävän vahva sälli, mutta mielettömän juoksuvoimansa takia miehestä on hyötyä myös puolustussuuntaan. Älykkäästä sijoittumisesta, syöttölinjojen peittämisestä ja irtopallojen tunnollisesta loppuunpelaamisesta on joukkueelle apua. 

Eli pitää suhteellisen lahjakas olla fyysisesti, jotta akatemiamaisen harjoittelun kestäisi. Toki siellä sitä myös siellä kehitetään, mutta heikommat eivät vain pärjää. Tiedä sitten mistä se minulla on johtunut, huonosta lihashuollosta, perimästä tai voiman ja kestävyyden puutteesta?

Osalle kasvuikäisistä paljon urheilevista nuorista tulee rasitusvammoja. Futarin polvet ovat aika usein koetuksella. Näille ei välttämättä voi mitään vaan kyse on ns. paskasta munkista. Toki tasaisella harjoitusmäärän kasvattamisella ja pahimpien ylilyöntien välttämisellä riskiä voidaan pienentää. Fyysisellä lahjakkuudella ja loukkaantumisherkkyydellä ei sinänsä ole suoraa yhteyttä.

[Callit]

Aikaisemmin fyysisestä Suomesta on tullut neppailijoiden Suomi.

Oliko tämä leikkiä? Toivottavasti. Toki Suomesta löytyy paljon ihan merkittäviäkin vaikuttajia, jotka vannovat taidon kehittämisen nimeen, mutta haloo, näkyykö muka esim. nuorten maajoukkueissa? Näkyykö veikkausliigassa? Olen nähnyt viime vuosina muutaman nuorten maaottelun paikan päällä, ja jokaisessa on Suomi ollut se taidollisesti heikompi jengi. Ehkä paras esimerkki jälkeenjääneisyydestä oli vintiöiden esitys U17 MM-kisoissa vuonna 2003. Silloinhan Jyrä nimenomaan painotti teknisiä valmiuksia jengiä nimetessään. Lopputulos oli kuitenkin  valovuosia vastustajiaan taiatamattomampi joukkue.

[mtontola]

Suurin ongelma lienee se, että vene vuotaa ihan alusta (lue pienimpien poikien valmennuksesta) lähtien. Ei osata, viitsitä opettaa taitoa ja liikettä hyvin nuorena. Koko ajan tulee tässä perustyössä laiminlyöntejä. Tehdään näennäistoimintoja, mukamas parhaat 9-vuotiaat pojat osaavat hädin tuskin potkaista paikaltaan pallon maalin yli, liikkeestä vetäessä ei hommasta tule mitään. Kuvitellaan, että tämä tosiaan on se taso mihin päästään, kun verrataan suorituksia vain muihin heikkoihin suorituksiin. Samalla ne puutteet mitä on potkutekniikassa, pätee ihan jokaiseen jalkapallon osa-alueeseen. Jossain keksitään, että pitää osata pomputella. Sitten opetellaan vain tämä juttu ja kuvitellaan että se mihinkään riittäisi (vaikka toki sekin pitää osata). Jatkuvasti jäädään perusteissa kauheasti jälkeen, silti mennään eteenpäin kohti isompaa kenttää ikään kuin oltaisiin siihen valmiita. Ei ymmärretä miten paljon hyvä potkutekniikka yksinkertaisesti vaatii työtä ja kuinka nuorena tämä työ pitää toden teolla aloittaa. Harkoissa käy hädin tuskin 50% pojista ja siellä sitten kahdesti viikossa tunnin aikana tehdään jotain epämääräistä. Kun tullaan 12-vuoden ikään on pelitempo lähestulkoon jokaisessa Suomessa käydyssä ottelussa täysin olematon ja taitoon liittyvät yksilösuoritukset kortilla. Siitä se sitten erilaisilla konsteilla isommissa seuroissa vähän korjaillaan niin että saadaan pari ”edustustason” joukkuetta. Yksi johdannainen huonon harrastuksen tarjoamisesta on sitten yksi paska maajoukkueryhmä aikuisissa, niin kuin se on aina ollut ja tulee vielä pitkään olemaan kunnes koko systeemi eli seuravalmennus Palloliiton avustuksella korjataan ala-arvoisesta edes välttäväksi. Kyseiset 17-vuotiaat pojat ovat melko lähellä parasta siitä mitä näillä eväillä saadaan aikaiseksi. Maahanmuutto on vähän ehkä nostanut yksilöiden tasoa, mutta siitä ei taas systeemiä voida kiittää. Ihan sama mitä puhutaan taito vs. fyysisyys painotuksista. Jos osattaisiin ja yritettäisiin valmentaa jo pieniä poikia kunnolla, voisi tilanne joskus hyvin pitkän ajan päästä muuttua myös siinä vaiheessa kun aletaan muodostaa maajoukkueita. Ei mielestäni voida puhua siitä, että mitään muutosta parempaan olisi pitkällä tähtäimellä edes näköpiirissä. Pahoin pelkään, että tilanne on päinvastainen. Keskimäärin pelaajamassan valmentamisen taso ja pienenä tehty työnmäärä vuosi vuodelta sen kuin vain laskee ja kutistuu. Hälyttävää tässä on se, että mitään massiivisia operaatioita tämän reikäisen veneen pohjasta nostamiseksi ei ole ilmeisesti edes aloitettu. Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, että jokainen laiminlöynti ihan harrastuksen alusta asti näkyy. Niitä ei voi millään aikuisten vippaskonsteilla peittää loppujen lopuksi, oli sitten voitettu kuinka paljon tahansa naapurin vielä huonompaa jengiä, painotettu voittamisen tärkeyttä tai rennon suorituksen merkitystä. Kokonaispaketti ei onnistu ikinä, jos sitä ei alusta asti tosissaan rakenneta. Hienosäännöllä tai painotuksilla ei yksinkertaisesti pystytä korjaamaan perustavaa laatua olevaa virhettä. Ensin kaikki energia suurimman virheen korjaamiseen ja vasta sen jälkeen voidaan alkaa miettiä painotuksia.

[tamman siika]

Jos puhutaan pysymisestä kansainvälisessä pelitemmossa, niin ei kyse ole pelkästään kunnon ja fysiikan puutteesta. Taitotason kehittyminen on edelleen se avainsana, joka mahdollistaa kovatempoisen joukkuepelaamisen. Täysivauhtisista vastaantuloista yhden kosketuksen tarkat jatkosyötöt, kyky syöttää ahtaisiinkin väleihin kovan prässin alla ja pallonhallintatekniikka pitkissä kuljetuksissa. Näistä edellämainituista osa-alueista saadaan mielestäni edellytykset (yhdessä oikean kuntoharjoittelun kanssa) toteuttaa toimivaa ja tehokasta joukkuepeliä.

Olen tästä aikaisemminkin maininnut, mutta suomalaisilla junioreilla vakavimmat puutteet oman näkemykseni mukaan ilmenevät ikäluokasta riippumatta "yksijalkaisuudessa", pelinlukutaidossa (tyhjiä tiloja ei osata omalla liikkeellä hyödyntää) ja ratkaisujen pelkäämisessä (halu päättää hyökkäys).

[Tsei Tsei]

Enpä nyt ihan näinkään sanoisi. Parhaimpana esimerkkinä Barcelonan Xavi ja Iniesta. Fyysisyyttä ei heillä ole nimeksikään, mutta taitotaso ja pelikäsitys on niin huikea, että pärjäävät jo pelkästään niillä. Mutta totta, Suomessa näin ei pääse käymään ja yleisestikin esimerkkitapaukset Xavi ja Iniesta ovat niin poikkeuksellisia taidoiltaan, että harvassa ne on maailmanlaajuisestikin.

Xavi ja Iniestahan ovat helvetin fyysisiä. Nopeita pelaajia, joilla on erinomainen tasapaino ja jaksavat juosta koko 90 minuuttia.

e. tai no, unohtakaa tuo Xavi ja Iniesta -vertaus

Ok, mutta meni jo.

[MARADONNA]

Välillä tuntuu ,että moni luulee fyysisyyden olevan sama kuin voima ja iso koko.
Fyysisyys on kuitenkin jotain ihan muuta.
Se on nopeutta, tasapainoa, rutminvaihtokykyä , voitontahtoa jne.
Argentiinan maajoukkueessa yli puolet alle 175 cm ( miesten).
Onko Suomen maajoukkueessa yhtään niin lyhyttä?  

[Nice10]

Samaa mieltä muuten, mutta Argojen maajoukkue kyllä hieman kärsiikin siitä, että aika samasta puusta veistettyjä pelaajia hieman liiaksikin esimerkiksi hyökkäyspäässä. Ei sekään kuitenkaan mikään salaisuus ole, että pelaajat kasvavat niin futiksessa kuin muissakin urheilulajeissa lajievoluution myötä. Fyysisen valmennuksen ja taitovalmennuksen kehityttyä nykyään löytyy hirvittävät määrät isokokoisia pelaajia, joilla on pienikokoisen pelaajan jalat ja ketteryys. Toki moni asia on pelipaikkakohtaista ja esimerkiksi keskikenttäpelaajia ja laitapakkeja on edelleen ihan joka lähtöön ja kokoon. Sen sijaan vielä 90-luvulla oli melkein joka joukkueessa yksi tai kaksi kärkipelaajaa niitä pienikokoisia vikkeliä ja taitavia. Nykypäivänä piikkipelaajat maailman huipulla ovat kyllä melko lailla joitakin poikkeuksia lukuunottamatta 185-senttisiä vähintään ja kärkipelaajalle nopeus ei ole enää se suurin valttikortti maalien syntymisen edellytykseksi. Monilla pelipaikoilla isoilla pelaajilla on paljon enemmän potentiaalia, monipuolisuutta ja mahdollisuuksia kuin tismalleen saman tasoisella mutta 15 senttiä lyhyemmällä kaverilla. Toki edellytyksenä, että iso pelaaja on muilta lajivaatimuksiltaankin riittävän hyvä, pituus itsessään ei tee autuaaksi.

Toisaalta sama sitten taas toisinpäin, että pienikokoisen pelaajan pitää kyllä olla joko poikkeuksellisen nopea, taitava tai luova pärjätäkseen nykypäivänä huipulla. Pienikokoisilla dieselmäisillä tai muuten verkkaisilla hyökkäyspään pelaajilla tai laitapakeilla on käyttöä nykyfutiksessa vähenevissä määrin.

[Callit]

Suurin ongelma lienee se, että vene vuotaa ihan alusta (lue pienimpien poikien valmennuksesta) lähtien. Ei osata, viitsitä opettaa taitoa ja liikettä hyvin nuorena. Koko ajan tulee tässä perustyössä laiminlyöntejä.

Ehdottomasti näin. Kun kaveri on pelannut 3-5 vuotta eikä se osaa kuin kärkkärin ja sisäsyrjän, niin valmentaja ei ole edes yrittänyt tosissaan. Sama pätee pallon kuljettamiseen, pompotteluun jne. Kyllä vanhempien paikalle tullut junnu tulee aina "kouluun", vaikka huvikseen pelailu on kaiken taustalla. Jos lapseni käy saman ajan pianotunneilla, muttei pysty soittamaan yhtään tunnistettavaa biisiä, niin minä pyydän rahani takaisin.

[Yourworstnightmare]

Fyysisyydestä puhuttaessa ainakin itselle tulee mieleen, että sen rakentaminen puuttuu varmaan suurelta osalta junnujoukkueista pienestä pitäen. On myöhäistä aloittaa kropan rakentaminen 13-14-vuotiaana. Ajatteluna ainakin itsellä on pitkälti se, että "Tehdään junnusta ensin urheilija, sitten jalkapalloilija". Kropan hallinnasta kaikki kuitenkin lähtee, nopeus, kaksinkamppailuvoima, tasapaino....

[Tsei Tsei]

Fyysisyydestä puhuttaessa ainakin itselle tulee mieleen, että sen rakentaminen puuttuu varmaan suurelta osalta junnujoukkueista pienestä pitäen. On myöhäistä aloittaa kropan rakentaminen 13-14-vuotiaana. Ajatteluna ainakin itsellä on pitkälti se, että "Tehdään junnusta ensin urheilija, sitten jalkapalloilija". Kropan hallinnasta kaikki kuitenkin lähtee, nopeus, kaksinkamppailuvoima, tasapaino....

Toisaalta, eikös tämä tanoke-harjoittelu perustu juuri fysiikan ja kordinaation kehittämiseen? Eli, korostetaan juuri nopeutta, ketteryyttä ja tasapainoa.

[mtontola]

Fyysisyydestä puhuttaessa ainakin itselle tulee mieleen, että sen rakentaminen puuttuu varmaan suurelta osalta junnujoukkueista pienestä pitäen. On myöhäistä aloittaa kropan rakentaminen 13-14-vuotiaana. Ajatteluna ainakin itsellä on pitkälti se, että "Tehdään junnusta ensin urheilija, sitten jalkapalloilija". Kropan hallinnasta kaikki kuitenkin lähtee, nopeus, kaksinkamppailuvoima, tasapaino....

On kaksi juttua erikseen yleinen liikunnallisuus ja jalkapallotaitojen opetteleminen, vaikka ei toista ilman ensimmäistä. Jos vanhemmat kiikuttaa joukkueeseen lapsia, jotka eivät liiku YHTÄÄN tai minimaalisen vähän, niin kukaan valmentaja ei voi tehdä tämän asian eteen juuri mitään. Toisaalta pitkällä aikavälillä ei se heidän vastuulla olekaan. Ei ole lajivalmentajan tehtävä missään ikäluokassa järjestää sellaisia harjoituksia, joissa ei tarvitsisi esim. ottaa juoksuaskeleita. Riman pitää olla järkevällä korkeudella, eikä lajiharjoittelusta saa tehdä kerhotoimintaa tai ei voida puhua jalkapallosta. Fyysisyydestä (voima, tasapaino, nopeus jne.) ei tule ongelmaa maajoukkuetasolla, jos kaikki lapset ja nuoret liikkuisivat useita tunteja päivässä eri muodoissa ja tätä voitaisiin sitten lajiharjoittelussa vaivattomasti jalostaa. Lopulta erottuisi ne todella fyysisesti lahjakkaat, kun kaikki olisivat tätä fyysisyyttä kehittäneet. Yleistä liikunnallisuutta (fyysistä pohjaa) pitää myös seurata vanhempien toimesta. Onneksi edes jossain on ymmärretty (Hakkarainen et al.), että yleinen liikkuminen on arkipäiväistä ja ennen kaikkea vanhempien vastuulla. Jos tämä yhdistyisi järkevästi toteutettuun jalkapallon lajiharjoitteluun valmentajien organisoimana, ei me täällä Suomessa edes pystyttäisi välttämään sitä, että lopputuloksena syntyisi kooltaan niin isoja kuin pieniä ”oikeita” jalkapalloilijoita, joita meillä ei tällä hetkellä tule edes kourallista per ikäluokka. Ihan sama kuka sitä yksittäistä maajoukkuetta valmentaisi.

Nyt melkeinpä joka kolmas lajiharjoituksiin tuotavista lapsista ja nuorista on pullukka tai muuten rapakunnossa – ihme ja kumma, myös maaseudulla. Tällaiset lapset eivät pysty vetämään perustreenejä läpi eivätkä täten pysty oppimaan lajiin liittyviä suorituksia, jotka vaativat esim. jonkinlaista koordinaatiokykyä. Yksi kolmannes harrastajista hukkuu jo siis ennen kuin pääsee yrittämään. Sitten yksi kolmannes (vähintään) suuresta massasta, jolla on tämä yleinen liikunnallisuus kunnossa, katoaa siihen, että harrastus on järjestetty päin helvettiä valmennuksen osalta. Jäljelle jää korkeintaan kolmannes lisenssipelaajista, joiden voidaan edes minimaalisesti sanoa harrastavan jalkapalloa ikävuosina 8-12 v. vielä kun laji taktisesti yms. on pienellä kentällä hyvin helppoa. Kun taidollinen ja perusliikunnan herkkyyskausi menee näin ollen ohi vähintään 2/3 harrastajista, lopputulema ei voi olla mikään muu kuin että ns. tosissaan koskaan harrastaneita onkin sitten enää murto-osa jäljellä kun tullaan 17-vuoden ikään. Veikkaisin, että todellisuudessa hävikki matkan varrella on vielä suurempaa johtuen pelkästään näistä kahdesta syystä (sitten on toki vielä muita tekijöitä, kuten lajien välinen kilpailu lahjakkuuksista). Laskekaa siitä mikä on todennäköisyys, että tulee ”hyviä vuosikertoja” tästä materiaalista jalkapalloon. Se todennäköisyys on näistä lähtökohdista häviävän pieni.

Korjaustoimenpiteet: Kunnon valmennus seuroihin todella laajalla skaalalla aivan harrastuksen alusta lähtien (tämä on Palloliiton vastuulla yhdessä seurojen kanssa) ja aivan huikeasti lisää kampanjointia (kaikkien lajiliittojen, opetusministeriön ja itse asiassa jokaisen mahdollisen tahon yhteistyönä) sitä vastaan, että vanhemmat syyllistyvät siihen, että heidän lapsistaan tulee rapakuntoisia pullukoita sen takia, että he eivät yksinkertaisesti liiku riittävästi päivittäin. Koulussa voisi olla läpi vuoden ala-asteella vanhempien pakko laskea tunnit mitä heidän lapsensa päivittäin liikkuu. Vanhempia pitäisi myös syyllistää rajummin. Lapsi ei voi tehdä sellaista valintaa, että oma terveys on pilalla – aikuinen tekee sen aina hänen puolestaan.

[Hume]

Ehdottomasti näin. Kun kaveri on pelannut 3-5 vuotta eikä se osaa kuin kärkkärin ja sisäsyrjän, niin valmentaja ei ole edes yrittänyt tosissaan. Sama pätee pallon kuljettamiseen, pompotteluun jne. Kyllä vanhempien paikalle tullut junnu tulee aina "kouluun", vaikka huvikseen pelailu on kaiken taustalla. Jos lapseni käy saman ajan pianotunneilla, muttei pysty soittamaan yhtään tunnistettavaa biisiä, niin minä pyydän rahani takaisin.

Ei siitä lapsesta tule pianistia, jos se käy pari kertaa viikossa pianotunnilla. Kotona pitää pimputella tuntitolkulla. Musiikillista harrastuneisuutta ja lahjakkuutta vaaditaan myös. Armoa valmentajille, vaikka toki SILLÄKIN saralla on petrattava. Oma havaintoni on, että junnuissa ns. korkeallakin tasolla pelaavissa pelaajissa on todella niukasti monipuolisesti liikunnallisia pelaajia. Yksi ongelma on myös brenkuttelu. Espoossa on tullut nähtyä, miten monet lahjakkaatkin junnut alkavat siinä B-ikäisenä dokaamaan kerta viikossa tahtia, lomilla kovempaakin (ei koske mitenkään erityisesti tätä ikäluokkaa). Siinä hidastuu kehitys ihan vitusti, viina menee jalkoihin ja tulevina liigapelureina pidetyt kaverit vetelee Kakkosta tai Kolmosta. En usko, että ilmiö rajoittuu Suomessa vain Espooseen. Kunnianhimon ja ennen kaikkea itsekurin puute tällaisissa asioissa on tuhoisaa. Tällä kaikella yritän nyt vaan valottaa, miksi kaikesta ei pitäisi syyttää valmentajia, sillä ongelma on syvemmällä. Suomalaisella urheilulla menee muutenkin järjestään huonosti, jostain sekin kertoo.

[Rnuija]

Onpas loistavaa, että junnumaajoukkeiden (15-17v) ja (18-19v) tulee molemmille uusi valmentaja. Olen tuhat varma, ettei HUONONPAA valmentajaa VOI TULLA aikaisempien tilalle. Ehkä nyt alkaa oikeiden pelaajien löytö oikeille pelipaikoille.

[Toivo K.]

Onpas loistavaa, että junnumaajoukkeiden (15-17v) ja (18-19v) tulee molemmille uusi valmentaja. Olen tuhat varma, ettei HUONONPAA valmentajaa VOI TULLA aikaisempien tilalle. Ehkä nyt alkaa oikeiden pelaajien löytö oikeille pelipaikoille.

Eihän missään ole varmaksi sanottu että valmentajat menee uusiksi. Tokihan vanhat kaverit voivat hakea pestejä ja kun saunomistaidot on jo ennestään hyväksi havaittu niin miksei jatkaa hyväksi havaittua linjaa

Totta puhuen niin jos ja kun Jakonen on päättämässä valmentajista niin uskoisin hänen painottavan tuota kansainvälistä kokemusta, jota painotti Tepsissäkin ollessaan kovasti, kun valmentajaksi tuli maailmalla pyörineet Ukkonen, Paatelainen, Kuusela ja Rautiainen. Kukapa Wissin Jallun valmentajavaihtoehdoista ohittaisi?

[Rantasipi]

Pääasia, että valmentajapestistä tulee täyspäiväinen. Se, kuka siellä nyt juuri nyt valmentaa on toissijaista, kehitys kuitenkin menee oikeaan suuntaan.

[mauno]

uusiksi menee..

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=149007

[Suurin]

Joko nyt saatas jo nuorempiin kokenut sekä pätevä valmentaja?

[Toivo K.]

Joukkue keskiviikkona 16.9. Viroa vastaan pelattavaan maaotteluun julkistettu.

[Kepes]

Joukkue keskiviikkona 16.9. Viroa vastaan pelattavaan maaotteluun julkistettu.

Hongan ylivoimaa.

[Tsei Tsei]

Jusu Karvonen, Ilves

Mielestäni pelannut jo pidempään TamU:ssa.

[Hazan]

Onpas loistavaa, että junnumaajoukkeiden (15-17v) ja (18-19v) tulee molemmille uusi valmentaja. Olen tuhat varma, ettei HUONONPAA valmentajaa VOI TULLA aikaisempien tilalle. Ehkä nyt alkaa oikeiden pelaajien löytö oikeille pelipaikoille.

Asiaa

[Aachi]

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=150406 Mitenköhä päättyny toi matsi?

alkamisajalle :keskari:

[Maikson]

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=150406 Mitenköhä päättyny toi matsi?

alkamisajalle :keskari:

Pelataan huomenna...