Pelaajien keskinäinen kunnioittaminen - missä pelaa?

[Arpin Lusène]

Kyllähän jotain tuomarilinjan suhteen onkin tehty, koskapa nykyään harvemmin näkee ylikovia taklauksia verrattuna vaikkapa 90-lukuun, kuten ykkösnikkini Nice10 edellä mainitsi. Kovatkin taklaukset kuuluvat lajiin ja välillä napsahtaa, se vaan nyt on pelin henki. Kolmen (3) klubipelaajaan kohdistuneen kieltämättä aika ruman taklauksen perusteella en nyt vielä lähtisi dramaattisia muutoksia tekemään saati epäilemään pelaajien keskinäistä kunnioittamista.

[Dong]

En ole tilanteita niin kauheasti nähnyt, mutta ainakin joissain tilanteissa yritetään vaan tulla kovaa palloon, ja sitten menee ohi. Se on sitten taas asia erikseen jos tullaan napit edellä johonkin pohkeeseen ym. Tai sitten vaan tunteet kuumenee ja tullaan helvetisti päin ja lopetetaan toisen kausi tai pahimmassa tapauksessa ura. Sitten mennään sairalaan käymään ja lähetellään kukkia perään. En usko että kyse on mistään käskyistä tai kunnioituksen puutteesta. Aina on saanut pelata kovaa, mutta jokaisen pelaajan pitäisi vetää se raja. Ihan normi taklauksestakin saa kivuliaan kun unohtaa vetää napit pois edestä.

E: Myöskin turhautuminen vaikuttaa paljon, jos joku 1-0 tilanteessa pyörittelee palloa kulmalipulla niin helposti joku saattaa tulla takaa ja tuupata aika kovaakin. Toki pelin loppuminuuteilla saa useinkin katsoa kun joku keskiympyrässä syöttää pallon ja viiden sekunnin päästä joku idiootti tulee napit edellä ja keltaisen saatuaan (jopa punaisen) levittelee käsiään. Virheistä pitää myös taklaajan oppia ja selvät rikkeet ja myöhästyneet taklaukset pitää itsekin niellä ja turpa pitää kiinni, kun tuomari, kuinka paska ikinä onkaan avaa sanaisen arkkunsa.

Myös tuo kostaminen on aika yleistä, varsinkin jos joukkueen tähtipelaaja(t), jota vastaan ylensääkin pelataan kovaa, joutuu rikkeen kohteeksi. Sen jälkeen ensimmäisen taklauksen tehnyt saattaa saada jonkun vähän isomman kaverin niskaansa hengittämään.

[ballKicker]

Eivätkö näiden ketjujen avaajat tai muut jeesustelijat ole itse koskaan pelanneet jalkapalloa? Niin sanotuissa tappotaklauksissa kyse on lähes aina kostosta tai valmennusjohdon käskytyksestä "ottaa luulot pois" vastustajalta. Mitään tarkoituksellisista vahingoittamista kyseessä ei silti ole juuri koskaan.

Haapala pelaa itse sikaa ja ottaa varoituksen jokaisessa pelissä. En yhtään ihmettele, jos vastustaja hermostuu joskus ja antaa takaisin. Uskon että mies hyväksyy vastustajilta samanlaisen pelin, jota itse harrastaa. Medo ja Sorsa ovat joukkueensa avainpelaajia, jota otetaan muutenkin kovempaa kuin muita pelaajia. Käskytti valmentaja tai ei, yksinkertaisen logiikan mukaan vastustajan peli heikkenee, kun parhaisiin kykyihin isketään voimalla.

Omissa junioripeleissäni oli ihan tavallista, että valmentaja käski pelata kovempaa tiettyjä vastustajia vastaan. Sen jälkeen jokainen oman joukkueen pelaaja naputti kyseisiä pelaajia jaloille, hakkasi kyynärpäillä kylkiluihin, töni, astui vastustajan jalkapöydän päälle ja mitä nyt ikinä keksikin. Samaa harrastivat myös vastustajajoukkueen pelaajat. Kun vastustaja sitten ajettiin suunsoitosta tai kostoiskuista ulos, tiesi onnistuneensa.

Jalkapallossakin on hyvin paljon kirjoittamattomia sääntöjä. Rumia taklauksia on saatu vähennettyä kovilla sakoilla ja pelikielloilla, mutta edelleenkin keskikentän viikatteet ja filmaavat primadonnat joutuvat kostoiskujen kohteeksi. Toisaalta harvoin sellainen pelaaja, joka kunnioittaa vastustajaa ja keskittyy omaan suoritukseensa, joutuu lasarettiin minkään koston tai käskytyksen seurauksena.

[Zorbas]

Omissa junioripeleissäni oli ihan tavallista, että valmentaja käski pelata kovempaa tiettyjä vastustajia vastaan. Sen jälkeen jokainen oman joukkueen pelaaja naputti kyseisiä pelaajia jaloille, hakkasi kyynärpäillä kylkiluihin, töni, astui vastustajan jalkapöydän päälle ja mitä nyt ikinä keksikin. Samaa harrastivat myös vastustajajoukkueen pelaajat. Kun vastustaja sitten ajettiin suunsoitosta tai kostoiskuista ulos, tiesi onnistuneensa.

Hieno joukkue teillä! ""

[Arpin Lusène]

Hieno joukkue teillä! ""

Oli hyvin yleistä 90-luvulla.

[Ilmari Autere]

Haapala pelaa itse sikaa ja ottaa varoituksen jokaisessa pelissä. En yhtään ihmettele, jos vastustaja hermostuu joskus ja antaa takaisin. Uskon että mies hyväksyy vastustajilta samanlaisen pelin, jota itse harrastaa.

Tuomas Haapala kirjoitti blogissaan 12.5.2009.

Ai niin se taklaus. Sanotaan nyt niin, että rapatessa roiskuu ja aika usein rappaajana on ollut se HJK:n numero 7. Turha siis valittaa, välillä näinkin päin. Taklaus teki kyllä kipeää ja ehkä se kortin värikin olisi pitänyt olla hieman punertavampi. Totta kai harmittaa, että jonkinmoinen huoli on edessä ja että varsinkin torstain Honka-peli jää väliin, mutta loukkaantumiset kuuluvat lajiin ja ne on vain hyväksyttävä.

[Ricardo Leite]

Hieno joukkue teillä! ""

Tervetuloa jalkapallon maailmaan.

Eivätkö näiden ketjujen avaajat tai muut jeesustelijat ole itse koskaan pelanneet jalkapalloa? Niin sanotuissa tappotaklauksissa kyse on lähes aina kostosta tai valmennusjohdon käskytyksestä "ottaa luulot pois" vastustajalta. Mitään tarkoituksellisista vahingoittamista kyseessä ei silti ole juuri koskaan.

Sad but true. Yleisesti taklaukset tulkitaan kuitenkin siten, että jalkapohjat edellä suoraan edestä tai takaa vedettyjen taklausten suorittajilla on aina vähintäänkin alitajuinen tarkoitus vahingoittaa kanssapelaajaa. Sivulta jalkapohjat edellä taklatessa voi osuman jalkaan usein tulkita myös vahingoksi pallontavoitteluyrityksen yhteydessä.

Sen sijaan jalkapyödällä vaikkapa sääreen potkaistessa on harvemmin tarkoitus ketään satuttaa, vaan enneminkin joko pysäyttää kaveri tai pikkaisen ojentaa tätä. Näitä ei kenenkään tulisi vahingoittamisyrityksiksi tulkita.

[Zorbas]

Oli hyvin yleistä 90-luvulla.

Tervetuloa jalkapallon maailmaan.

No ei kyllä ainakaan meilläpäin noin toimittu junnusarjoissa 80- ja 90-luvuilla. Ja löytyy ihan SM-mitaleja komeron pohjalta, pelaamalla voitettuja.

[Amado Guevara]

Eivätkö näiden ketjujen avaajat tai muut jeesustelijat ole itse koskaan pelanneet jalkapalloa?

Olen pelannut osapuilleen 20 vuotta futista ja lisäksi käynyt pitkälti toistakymmentä vuotta sitä katsomassa.

Niin sanotuissa tappotaklauksissa kyse on lähes aina kostosta tai valmennusjohdon käskytyksestä "ottaa luulot pois" vastustajalta. Mitään tarkoituksellisista vahingoittamista kyseessä ei silti ole juuri koskaan.

Siis mitä? On kyse kostosta tai käskytyksestä, mutta ei tarkoituksellinen vahingoittaminen? Eikö tuo ole sama asia?

Haapala pelaa itse sikaa ja ottaa varoituksen jokaisessa pelissä. En yhtään ihmettele, jos vastustaja hermostuu joskus ja antaa takaisin. Uskon että mies hyväksyy vastustajilta samanlaisen pelin, jota itse harrastaa. Medo ja Sorsa ovat joukkueensa avainpelaajia, jota otetaan muutenkin kovempaa kuin muita pelaajia. Käskytti valmentaja tai ei, yksinkertaisen logiikan mukaan vastustajan peli heikkenee, kun parhaisiin kykyihin isketään voimalla.

Kovaa pelaaminen/ottaminen ei ole sama asia kuin tappotaklaukset. Voi pelata kovaa ja oikein, yrittämättä tahallisia tappotaklauksia. Hyväksyn kovaa pelaamisen, en sitä että tarkoituksella yritetään joku pelaaja saada lasarettiin.

Omissa junioripeleissäni oli ihan tavallista, että valmentaja käski pelata kovempaa tiettyjä vastustajia vastaan. Sen jälkeen jokainen oman joukkueen pelaaja naputti kyseisiä pelaajia jaloille, hakkasi kyynärpäillä kylkiluihin, töni, astui vastustajan jalkapöydän päälle ja mitä nyt ikinä keksikin. Samaa harrastivat myös vastustajajoukkueen pelaajat. Kun vastustaja sitten ajettiin suunsoitosta tai kostoiskuista ulos, tiesi onnistuneensa.

Junnupeleissä muistan itsekin ihan selkeää käskytystä ainakin yhden joukkueen osalta, Finnwingseissä pelasi aikanaan eräs kolossi, jonka valmentaja aina käskytti telomaan vastustajan pelaajan, yleensä kyseessä oli keskikentän taitavin pelaaja tai vaihtoehtoisesti maalivahti. Tulipa kyseinen kusipää kerran allekirjoittanutta polvella päähän kulmatilanteessa n. 2 sekuntia tilanteen jälkeen. Tällainen toiminta ei todellakaan kuulu jalkapallokentille, oli kyseessä sitten veikkausliiga tai junnujen piirisarja.

Jalkapallossakin on hyvin paljon kirjoittamattomia sääntöjä. Rumia taklauksia on saatu vähennettyä kovilla sakoilla ja pelikielloilla, mutta edelleenkin keskikentän viikatteet ja filmaavat primadonnat joutuvat kostoiskujen kohteeksi. Toisaalta harvoin sellainen pelaaja, joka kunnioittaa vastustajaa ja keskittyy omaan suoritukseensa, joutuu lasarettiin minkään koston tai käskytyksen seurauksena.

Suomessa en tiedä kenenkään saaneen sakkoja yksittäisestä tilanteesta, vastaavasti palloliitto toki kerää alasarjahöntsistä liiasta korttimäärästä (ainakin pari vuotta sitten oli 5 keltaista/peli/joukkue, josta tuli sakkoja, punainen = 2 keltaista) ja pelikieltojen pituudet ovat vähintäänkin kyseenalaisia, koska hyvin harvoin jaetaan mitään lisäsanktioita.

[Jii]

Tätähän näkee nykypäivänäkin noissa vähän kovemmissa liigoissa. Esim viime Talven Barca-Real, jossa messiä sukitettiin ankarasti useaan otteeseen ensimmäisen viiden minuutin aikana. Sen jälkeen ei enää tarvinnut kun Messi ei uskaltanut ottaa palloa.

Ja näki viime kotipelissä myös kotoisessa vähemmän kovassa liigassa; Riihilahti sukitti ensimmäisen 5 minuutin aikana varmaan 10 kertaa, mutta lappujahan ei ekaan varttiin jaella.

[yyber]

Enpä ole nähnyt tappotaklauksia Veikkausliigassa. Kovaa yrittämistä ja tilanteiden loppuunviemistä olen sen sijaan onneksi nähnyt paljonkin.

[JDredd]

Tervetuloa jalkapallon maailmaan.

Siihen samaan jossa filmataan ja ostetaan pelaajia tai tuomareita voiton varmistamiseksi? Pitääkö sääntöjen rikkominen hyväksyä sillä perusteella, että "sitä tapahtuu jalkapallon maailmassa"?

[Ricardo Leite]

Siihen samaan jossa filmataan ja ostetaan pelaajia tai tuomareita voiton varmistamiseksi? Pitääkö sääntöjen rikkominen hyväksyä sillä perusteella, että "sitä tapahtuu jalkapallon maailmassa"?

Kyllä. Sellainen on jalkapallon maailma. Ei sen sellainen tulisi olla, mutta sellainen se toistaiseksi on.

Pelaajien ostaminen ja voiton varmistaminen voidaan vertauksina tässä tapauksessa ohittaa siksi, että näitä ei lopulta suoriteta itse pelin sisällä.

Filmaamista en itse hyväksy, mutta useat sen suvaitsevat, mikäli se edesauttaa joukkueen tavoitetta, ottelun voittamista. Pikkusikailut ja koiruudet sen sijaan hyväksyn, koska katson niiden kuuluvan peliin. Jokainen yksilö määrittelee arvomaailmansa itse niin elämässä kuin jalkapallossakin ja arvomaailmat eroavat usein naapurin vastaavasta radikaalistikin.

[idänihme]

Ja näki viime kotipelissä myös kotoisessa vähemmän kovassa liigassa; Riihilahti sukitti ensimmäisen 5 minuutin aikana varmaan 10 kertaa, mutta lappujahan ei ekaan varttiin jaella.

Siis näissä tilanteissahan yleensä menee kuvio niin että yhtä pelaajaa sukitetaan, ei niin että yksi pelaaja tekee sitä. Tässä siis selvästikin kyse oli Riihilahden omasta pelityylistä eikä niinkään mistään käskystä. Jos yksi pelaaja sukittaa pitää vastustaja teloa viimeistään toisella yrityksellä ennen kuin lentää pihalle. Jos koko joukkue on yhden kimpussa on helposti kymmenkunta yritystä ennen kuin ensimmäinen joutuu ottamaan toisen keltaisen.

Juuri nämä koko joukkueen voimin tehdyt sukitukset ovat kaikista iljettävimpiä. Tuon mainitsemani pelin valitsin esimerkiksi koska siinä taktiikka todella tehosi. Huomattavasti heikompi vastustaja sai sarjan parhaan pelaajan erittäin hyvin pimentoon. Sen muoksi juuri haluaisin että keltaisia saisi helpommin pelin alkupuolella. Tämä sukitusketjuhan tehdään tietenkin heti pelin alussa (kyseisessä pelissä näkyi korostetusti koska ekaan sukitukseen ei tainnut mennä kymmentä sekuntia aloituksesta), koska pelaaja halutaan pimentoon koko matsiksi. Tätä vielä helpottaa tuo "ei keltaista alussa ettei peli lähde käsistä" asenne, mutta vaikka tuomari tuomitsisi oikeinkin niin silti tuo taktiikka voi joskus onnistua. Keltaisten jättämättä antaminen kuitenkin lisää kostohalua ja saattaa johtaa helpommin näihin todellisiin tappotaklauksiin myös toiselta puolelta. Ihan vertauksena jalkapallon ulkopuoliseen yhteiskuntaan kansalla on tapana huomattavasti useammin ottaa laki omiin käsiinsä jos yhteiskunta ei pysty suojelemaan rikollisilta. Tietenkin pelaajien pitäisi oppia kunnioittamaan vastustajaansa enemmän ja olla provosoitumatta törkeistäkin sikailuista ja valmentajien ei pitäisi käskeä rikkomaan vastapuolen pelaajia, mutta koska näin ei kuitenkaan ole olisi hyvä että tuomari hoitaisi hommansa hyvin ja pistäisi sikailijat kuriin.