Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

[JoenDoe]

Eli Suomessa verrokkina olisi suunnilleen joku Kemi/Tornion alue.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan

[Nimimerkitön]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan

Kemi/Tornion alueella asuu tosiaan yhteensä n. 50000 asukasta ja se on alueensa "keskus" eli vertautuu siinä mielessä oikein hyvin Bodöön.

Kaikki muu onkin sitten täysin toisin (ei sanottavaa jalkapallokulttuuria, paskat harjoitteluolosuhteet, juniorityö seuroissa heikkoa...).

Mitä yritän sanoa: jotkut asukasmäärät, aluekeskuksen statukset yms. ovat täysin irrelevantteja. Toiminnan laatu lähtee seurakulttuurista, siitä, että sitä omaa tekemistä ja yhteisöä arvostetaan. Jossain vaiheessa arvostus sitten alkaa näkyä myös yhteiskunnan tasolla ja kunnat ja mesenaatit alkavat investoida olosuhteisiin. Siksi Valkeakoskella, Vaasassa ja Seinäjoella pelataan hyvissä olosuhteissa kun taas Espoossa pelataan rakennustelineiden keskellä ja Kouvolassa (11 suurin ja aluekeskus!) ei pelata oikein missään.

[kiuaskivi]

Kouvolassa (11 suurin ja aluekeskus!) ei pelata oikein missään.

Kouvolaa on turha nostaa näihin keskusteluihin, koska koko Kouvolan seutukunnassa on vain yksi kunta. Voisihan esimerkiksi Loimaan ja Forssan seudulta kaikki kunnat yhdistyä yhdeksi isoksi kunnaksi ja jopas siinä on suuri aluekeskus, eikä edes liiton sarjojen jalkapallojoukkuetta.

[Kausari]

Mikäs on tämän hetken Top-5? Eli ketkä ottaa parhaat mällit kauden aikana:
1. Hifk - Mixu on kiva
2. Honka - kohta jysähtää, missä katsojat?
3. Vepsu - kohta jysähtää, missä katsojat?
4.  Ac Oulu - bubbling under, kovat vahvistukset
5. Sjk - Bubbling under, rahahanat kohta kiinni, katsojat puuttuu

Muualla ok+?

Voi Honka. Katsojat puuttuu. Kohta jysähtää.

[Demian]

onko sulla kaikki ihan hyvin?

Tervetuloa Futisforumille

[keke vlk]

Niin, eihän Hakalla ole vielä vuosiin mitään paukkuja taistella mestaruuksista tai edes mitaleista, vaan ensimmäisenä pitää vakiinnuttaa nykytilanne, eli sarjapaikka varmasti plakkariin ja nappionnistumisella Top 6.

Klubin ja Kupsin haastaminen pitkässä juoksussa vaatisi jotain Eurolohkopaikkaa ja sieltä tulevia miljoonia ja niille fiksua käyttöä.

Vaikka Haka jollain ilveellä pääsisi esim europeleihin lähivuosina ja saisi sieltä jokusen satatonnia, niin se ei isossa kuvassa muuttaisi mitään, vaan koko seuran olemassaolon ehto on nykyinen malli, jossa vedetään todella tarkalla ja tiukalla linjalla talouden suhteen, ja pikkuhiljaa kehitetään perinteisen sponsorikerjuun lisäksi toimintaa erilaisilla investoinneilla, kuten esimerkiksi nyt on tehty noilla suht kalliilla hankituilla valotauluilla Tehtiksen portilla ja kentän laidalla, jotka tuottaa jonkinlaista rahavirtaa seuran kassaan.

Niin kauan kun ei ole namusetää, ei voi tehdä persnettoa loputtomiin.

[Wanha futaaja]

Kyllä pikkukaupunkien seurat kehittävät futista ihan samalla tavalla kuin suurempienkin kaupunkien joukkueet. Joskus paremminkin.

Tärkeintä on saada ihmiset kiinnostumaan futiksesta. IFK Mariehamnin yleisöennätys mestaruusvuonna tarkoitti, että katsojia oli määrä, joka vastasi n. 40 % kaupungin väestömäärästä. Huikea luku. Kaikkia kiinnosti miten kotikaupungin seura tekee historiaa. Tuki teki sen mahdolliseksi, että seura ylipäätään pääsi noin pitkälle. Tietysti erään tietyn herrasmiehen rahallinen satsaus tarvittiin myös, mutta kaikkein olennaisinta oli suuren yleisön kiinnostus. Mikään massipäällikkö ei kuitenkaan riitä yksistään, fanit tekevät seuran, ilman innostuneita kannattajia ei ole mitään.

Jos jalkapalloinnostus saadaan nousemaan, se poikii yhteiskunnan tukea olosuhteiden kehittämiseen, sponsoreita, lisää harrastajia, lahjakkuuksia, kiinnostusta aktiiviseen sarjatoimintaan jne. Ja kääntäen, jos innostusta ei saada aikaan, ei tapahdu mainittavaa kehitystäkään. Taloudellista tai urheilullista. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eli pelkkä olosuhteiden parantaminen ja jonkun yksittäisen toimijan rahallinen panostus ei riitä.

Futiksesta täytyy puhua, siitä täytyy kirjoittaa, siitä täytyy kiistellä. Työpaikoilla, kapakoissa, kadulla ja toreilla. Tarvitaan näkyvyyttä, tunnetta ja intohimoa. Joskus jopa ylilyöntejä. Ja taas lisää tunnetta.

Koko Suomen saaminen mukaan vie aikaa ja aluksi pitää ehkä luoda ”futiskeitaita” , paikkakuntia, joissa innostus on suurta ja joista into leviää muuallekin. Pieniä ja suuria paikkakuntia. Suurten paikkojen huono puoli on se, että vaihtoehtoista urheilua ja muuta toimintaa on myös paljon, futikselle löytyy kilpailijoita enemmän. Pikkukaupungissa tarvitaan yhteisöllisyyttä, riittävästi menestystä ja…innostus on ehkä helpommin saavutettavissa. Siihen ei tarvitse välttämättä pokaalien voittamista, mutta jonkinlainen (suhteellinen) annos pärjäämistä kilpailussa lienee pakollinen esanssi kuitenkin. Se impulssi, joka antaa alkusysäyksen.

Voisi kysyä kuinka monella suomalaisella on joku oman paikkakuntansa (tai alueen) seura sydämessä? Minkä tahansa sarjatason seura? Oikeastaan menestys ei pitäisikään olla ensisijainen asia, joka leimauttaa kannattajat seuraansa, eikä varsinkaan sarjataso. Tietysti aina menestystä haluaa omalle seuralle, mutta seuran valitseminen ja siihen samaistuminen menestyksen vuoksi pelkästään, ei luo uskollisuutta. Se on gloryhunterismia ja opportunismia. Se ei ole pysyvää, se ei kestä vastamäkiä. Siinä ei ole mitään kaunista. Siitä puuttuu romantiikka ja syvät tunteet.

Vastakkainasettelu voi myös ajanoloon toimia terveenä voimana jo suhteellisen pienilläkin paikkakunnilla. Seurat tarvitsevat kilpailijoita ja paikalliskilpailija on aina se rakkain vihollinen. Voimakas samaistuminen omaan seuraan on tietysti tällaisen rivaliteetin edellytys. Se voi tulla monella tavalla, identiteetin voi jopa periä.

Aikanaan näissä asioissa vaikutti yhteiskunnallinen jakautuminen ja jopa eri liitot poliittisin jaoin. Stadissa, ja muuallakin, oli aikojen alussa seuroja, jotka edustivat jotain tiettyä yhteiskuntaluokkaa kukin, siis alueellisen jaon lisäksi. Kaupunginosaseuroja on toki vieläkin. Yhteiskunnallinen asema ei enää käytännössä kuitenkaan jaa ihmisiä tässä suhteessa.

Se innostus, kiinnostus ja sitoutuminen omaan seuraan tuo tietysti rahaa seuralle. Jos edellä kuvattu kehitys toteutuu, tulee futikseen kaikilla tasoilla enemmän resursseja eikä toivottavasti pääsarjaseurojen tarvitse olla riippuvaisia jostain tahosta, joka kauden päätteeksi kuittaa tappiot. Se ei tietenkään useiden seurojen osalla ole vielä realismia pitkiin aikoihin. Namusedän tai vastaavan fyrkka on tavallaan kaivoon kannettua vettä joka tapauksessa. Seurojen pitäisi pystyä tienaamaan rahansa muulla tavoin, ns. luonnollisista tulonlähteistä. Tietysti myös ylimääräiset osakeannit yms. kuuluvat tähän kategoriaan. Kaikki keinotekoinen pääoma. Se vääristää asetelmia ja vaikeuttaa kilpailua, tekee liigasta keinotekoisesti epätasaisemman.

Alemmillakin sarjatasoilla sitoutuminen ja seurauskollisuus tuo lisää katsojia, fanituotteiden ja ottelutapahtumien oheismyynnillä saadaan paljon entistä enemmän rahaa ja paikkakunnan liike-elämän edustajat haluavat myös näkyä kuvassa, eli lisää sponsorifyrkkaa. Olosuhteet paranevat ja saadaan taas lisää yleisöä ja rahaa toiminnan kehittämiseen ja pelaajien kannalta koko homma tulee mielekkäämmäksi.

Summa summarum. Mahdollisimman monen suomalaisen tulisi löytää se oma seura, jota fanittaa. Sen myötä kasvaa innostus ja kaikenlainen satsaaminen futikseen. Matseissa käyminen pitäisi tulla tavaksi, johon kasvetaan jo lapsena. Vain nostamalla yleistä kiinnostusta futikseen ja osallistumalla ottelutapahtumiin ratkeavat talousongelmat.

Se on sitä paitsi kulttuuria, kun yleisöä on kunnolla paikalla. Kuten tuossa alussa mainitsemassani Maarianhaminan matsissa. Tai Stadin derbyssä. Tai, kun Suomen Cupissa Haminassa on toista tuhatta katsojaa, jotka hurraavat omilleen raivokkaasti, vaikka liigajoukkue FC Lahti voittaa kolmannen divarin Pallo-Kissat muutamalla maalilla. Tai, kun MyPa toisinaan kerää aladivareissa enemmän yleisöä kuin jotkut liigajoukkueet. Se on kulttuuria ja tekee gutaa myös kassatuloina.

[Tiksa]

Mitä yritän sanoa: jotkut asukasmäärät, aluekeskuksen statukset yms. ovat täysin irrelevantteja. Toiminnan laatu lähtee seurakulttuurista, siitä, että sitä omaa tekemistä ja yhteisöä arvostetaan. Jossain vaiheessa arvostus sitten alkaa näkyä myös yhteiskunnan tasolla ja kunnat ja mesenaatit alkavat investoida olosuhteisiin. Siksi Valkeakoskella, Vaasassa ja Seinäjoella pelataan hyvissä olosuhteissa kun taas Espoossa pelataan rakennustelineiden keskellä ja Kouvolassa (11 suurin ja aluekeskus!) ei pelata oikein missään.

TLDR: Kaksivaiheinen selitysmalli: harrastetaanko alueella jalkapalloa tosissaan vai viekö lätkä (aikaisemmin myös pesis) mielenkiinnon. Sen jälkeen asukasluku ja aluekeskuksen status selittävät lähes kaikein.

"Täysin irrelevantteja" on aika voimakkaasti sanottu.
Et tietenkään sanonut minkä kannalta irrelevantteja, mutta jos mietitään menestystä - jota kai yleisemmin pidetään jalkapallossa tavoitteena - niin kyllä se suuruuden ekonomia jyrää.
Suuresta massasta löytyy enemmän junioreita ja suuresta massasta löytyy enemmän rahaa.
Siihen on syynsä miksi Honka - Suomen suunnilleen huonoiten mahdollisesti hoidettu seura mitä edustusjoukkueeseen tulee - taistelee rakennustelineidenkin keskellä mitaleista.
Ja miksi joku Pietarsaari, jossa jalkapallon arvostus on suunnilleen korkeinta Suomessa, on Ykkösen keskikastia.

Toki menestyksessä esiintyy satunnaisvaihtelua. Mainitsemasi Kouvolan seutukin tuotti tasaisenvarmasti vuosikymmenien ajan Ykkösen keskikastin seuran ja sitten runsaan vuosikymmenen ajan suomalaisen huippuseuran, kunnes nykytilanne iski silmille.

Mutta pitkässä juoksussa ... no, tehdäänpä taulukko mitaleista maakunnittain.
(Asukasluvut ovat viime vuodelta kun en jaksa kaivaa historiallisia asukaslukuja.)

Maakunta	1	2	3	Mitaleita yhteensä	asukkaita	asukkaita per mitali
MK01 Uusimaa	54	34	27	115	1,714,741	14,911
MK02 Varsinais-Suomi	13	22	12	47	483,477	10,287
MK06 Pirkanmaa	15	9	17	41	527,478	12,865
MK07 Päijät-Häme	8	12	5	25	205,124	8,205
MK11 Pohjois-Savo	6	13	3	22	248,363	11,289
MK15 Pohjanmaa	5	7	4	16	176,041	11,003
MK08 Kymenlaakso	3	6	5	14	161,391	11,528
MK19 Lappi		2	3	5	176,494	35,299
MK04 Satakunta	2	1	1	4	214,281	53,570
MK10 Etelä-Savo		3	1	4	131,688	32,922
MK14 Etelä-Pohjanmaa	1	1	2	4	191,762	47,941
MK16 Keski-Pohjanmaa	1	1	2	4	67,915	16,979
MK17 Pohjois-Pohjanmaa	2			2	415,603	207,802
MK13 Keski-Suomi			1	1	272,683	272,683
MK21 Ahvenanmaa	1			1	30,344	30,344
MK05 Kanta-Häme				0	170,213
MK12 Pohjois-Karjala				0	163,281
MK09 Etelä-Karjala				0	126,107
MK18 Kainuu				0	71,255
luovutettu alue	1	1	4	6
Yhteensä	114	114	92	320

                                          

Huomaatko mitään korrelaatiota asukasluvun ja mitalimäärän kohdalla?
Syytä olisi, koska se korrelaatio on vaatimattomat 94%.

Itse asiassa mä olin olin hyvin yllättynyt, että tuo "asukkaita per mitali" on noin sama seitsemän eniten mitaleita rohmuneen maakunnan osalta.
Eli niillä alueilla, joissa jalkapalloa harrastetaan tosissaan, se on suunnilleen pelkkä väkiluku joka selittää mitalien määrän. Ja ne mitalit lähes poikkeuksetta keskittyvät aluekeskuksiin. (Valkeakoski on se poikkeus.) Seurat toki vaihtelevat.

Sitten meillä on nippu alueita, jotka ovat selkeästi alisuorittajia.
Oulu, Jyväskylä, Hämeenlinna, Joensuu, Lappeenranta, Pori ja Seinäjokikin.
Mikähän mahtaisi yhdistää näitä kaupunkeja? (Ja tästä päästäänkin sitten siihen toiseen ikuisuustopikkiin ...)

[Gunner16]

...

Hienoa, että joku jaksaa nähdä vaivaa näiden tilastojen kasaamiseen. Mukava saada kättä pidempää mutuilujen sekaan.

[Toffo]

Siihen on syynsä miksi Honka - Suomen suunnilleen huonoiten mahdollisesti hoidettu seura mitä edustusjoukkueeseen tulee - taistelee rakennustelineidenkin keskellä mitaleista.
Ja miksi joku Pietarsaari, jossa jalkapallon arvostus on suunnilleen korkeinta Suomessa, on Ykkösen keskikastia.

Onko siihenkin syynsä että Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa pelataan (miehissä) korkeimmillaan Kakkosta? Eikä siitäkään niin kauan ole kun pääsarjassa ei ollut joukkueita Tampereelta eikä Oulustakaan. Ilves nostettiin sinne lopulta kabinettipäätöksellä.

Ja miksi joku Maarianhamina, jossa asukkaita on vähemmän kuin Koivukylässä, pelaa ties monettako kauttaa pääsarjassa ja voitti viime vuosikymmenellä sekä liigan että cupin.

Totta helvetissä asukasmäärällä on oma vaikutuksensa resursseihin ja mahdollisuuksiin. Mutta ajatus siitä että pääsarjaan pitäisi saada jotain tietyn kokoisia kaupunkeja tai talousalueita, on niin päin visvaa kuin olla ja voi. Seurat siellä pelaa ja ne voivat tulla mistä tahansa.

[13ergkamp]

Ja Valkeakoski, jossa jalkapallon arvostus on suunnilleen korkeinta Suomessa (heti Pietarsaaren jälkeen ) on Veikkausliigan keskikastissa ja pystyy hyvänä päivänä haastamaan kenet tahansa.

Aihe on aika lailla loppuunkaluttu, mutta Suomessa menestyvän jalkapallojoukkueen pyörittämiseen tarvitaan joko maksava yleisö+sponsorit tai mesenaatti. Meinasin laittaa että myös osaavat tekijät, mutta ei niitäkään välttämättä tarvita.

Teollisuussponsorien vetäytyminen on vähentänyt pikkupaikkakuntien menestysmahdollisuuksia ja mesenaattejakin tuntuu löytyvän helpommin kaupunkien joukkueille, mutta yleisötulojen osuus budjetista on keskimäärin niin alhainen että pienemmälläkin paikkakunnalla on hyvät mahdollisuudet menestyä, jos joku laittaa rahaa sisään.

Syy sille, miksi Honka taistelee mitaleista paskojen olosuhteiden keskellä on vain ja ainoastaan se, että Espoossa on taho joka laittaa rahaa sisään.

[Maakuntasatraappi]

Jep, esimerkkejä molemmin päin löytyy vahvistamaan sitä mielipidettä, mitä itse kultakin sattuu löytymään.

Mitä Pietarsaareen tulee, niin kunhan stadionin rakennusluvan valitusrumba on päätöksessä ja kuokka menee Länsikentällä maahan niin aika paljon lisäpotkua kaikkeen tulee. Stadionin pääkumppaneihin btw kuuluu kilpaurheiluun aiemmin nihkeästi suhtautunut Snellman (Pietarsaaren suurin työnantaja muuten).

[hoc]

Mitä yritän sanoa: jotkut asukasmäärät, aluekeskuksen statukset yms. ovat täysin irrelevantteja. Toiminnan laatu lähtee seurakulttuurista, siitä, että sitä omaa tekemistä ja yhteisöä arvostetaan.

Tiksa ja Nimimerkitön ottavat tässä erilaiset näkökulmat asiaan. Tiksan ajatusketju lähtee siitä että sarjataso ja mitalien määrä määrittelee menestyksen. Nimimerkitön taas lähtee (ymmärtääkseni) siitä että menestystä on laadukas seuratoiminta. Itse olen enemmän Nimimerkittömän tasolla. Tiksan alueellinen tilastointi olisi mielenkiintoista nähdä siitä kontekstista paljonko kahden ylimmän sarjatason/ulkoimaille siirtyneitä/maajoukkue pelaajia alue on tuottanut suhteessa asukasmäärään. Eikä vain siten että katsotaan pelaajan viimeisintä seuraa. Mitalleja ja menestystä on helppo ostaa jos on rahaa, mutta toimiva pelaajatuotanto vaatii paljon enemmän.

[Kausari]

Totta helvetissä asukasmäärällä on oma vaikutuksensa resursseihin ja mahdollisuuksiin. Mutta ajatus siitä että pääsarjaan pitäisi saada jotain tietyn kokoisia kaupunkeja tai talousalueita, on niin päin visvaa kuin olla ja voi. Seurat siellä pelaa ja ne voivat tulla mistä tahansa.

Näin. Jos Espoossa olisi vain yksi seura, niin aivan varmasti jalkapalloihmisiä kiinkostaisi paikallinen seura. Nyt paikallinen on esimerkiksi Honka = Tapiola plus lähialue, Eps = Espoonlahden alue, Grani = Kauniainen, Lepuskassa on oma joukkue jne... Vs Ifk M, EIF, Jaro, Haka, KTP jne joissa on yksi selkeä ykkösseura. Mikähän on suurin ongelma? Kyllä se yhteistyön puute ja kateus on edelleen suurin ongelma. Jääkiekossa on huomattavasti vähemmän edariseuroja vs kasvattiseuroja, jolloin resurssit on keskitetty oman kylän seuraan. Pesiksessä ja koripallossa vieläpä enemmän.

Asukasmäärään vaikuttaa myös muuttoliike ja erityisesti pk-seudulla. Espoon asukasmäärä oli 1995 195k ja nyt 300k. Älyttömän paljon savolaisia, joille ei hongat kiinnosta pätkän vertaa ja taas Tapiolassa alunperin käytiin Matinkylän hallissa tai korismatsissa.

"Espoo pitää kiinni viidestä keskustastaan"
http://yle.fi/uutiset/espoo_pitaa_kiinni_viidesta_keskustastaan/6656658?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

[straiter]

Yllättävää, että pelkästään lähiöistä koostuvassa "kaupungissa" on vain lähiöseuroja.

[Wanha futaaja]

Jep, esimerkkejä molemmin päin löytyy vahvistamaan sitä mielipidettä, mitä itse kultakin sattuu löytymään.

Mitä Pietarsaareen tulee, niin kunhan stadionin rakennusluvan valitusrumba on päätöksessä ja kuokka menee Länsikentällä maahan niin aika paljon lisäpotkua kaikkeen tulee. Stadionin pääkumppaneihin btw kuuluu kilpaurheiluun aiemmin nihkeästi suhtautunut Snellman (Pietarsaaren suurin työnantaja muuten).

Joo, totta, että esimerkkejä löytyy kaikkiin suuntiin ja tietysti suuri massa on se mistä voi valita. Kuitenkin (itse stadilaisena!) puhun edelleen pienten paikkakuntien puolesta. Me tarvitsemme Suomessa kaikki potentiaaliset alueet mukaan futiksen kehittämiseen. Se innostus ja sitoutuminen, siis alueen asukkaiden puolelta on asia, jonka mukana seurat pitkällä tähtäimellä nousevat, tai innostuksen (= futiskulttuuri) puuttuessa kaatuvat.

Yleisötulot eivät liigassa ole kovin suuressa asemassa tulonmuodostuksessa siksi, että liigaakin pelataan usein varsin pienille yleisöille. Kuitenkin, jos ihmiset saadaan innostumaan ”oman seuransa” puolesta, niin katsojamäärät voisivat olla jotain aivan muuta ja silloin niillä jo olisi paljon taloudellista merkitystä.

Mielenkiintoinen asia on myös se, miksi jollain pikkupaikkakunnalla voi olla lähes yhtä paljon katsojia liigamatsissa kuin satojen tuhansien asukkaiden kaupungissa. Eli, ei kaupungin koko pelkästään tee autuaaksi. Stadissa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossakin pitäisi stadionit olla pääsääntöisesti loppuunmyytyjä, jotta suhteessa pääsisimme samoihin lukuihin kuin vaikka Maarianhaminassa.

[rappari]

Wanha futaaja taas kerran täysin oikeassa - arvostan. Itsekään en oikein ymmärrä tuota Maarianhaminan dissaamista ja vähättelyä.
Futikseen satsaava namusetä -(ei Wf) olosuhteet kunnossa , aina mielenkiintoisia pelureita ja hieno paikka vieraskannattajille vähän matkustella. Hh tuolla jonkin verran aikanaan teki businesta joten yritin ohjeistaa matkapäivät niin että MIFKlla oli kotimatsi , jotta itsekin pääsin mukaan.
Vähän ot mutta olosuhteiden puolesta Pori alkaa olla Suomen mustin piste. Suurkaupungit kuten Järvenpää , Kokkola ja Pietarsaari ovat valmiit satsaamaan futisstadioniin mutta jazzkaupungissa varsinainen suunnitelma puuttuu kokonaan - toki Fc Jazzin toimari Pikkarainen esitteli jotain yksityisellä rahalla tehtävää viritelmää- totaalisen utopistinen ja suorastaan typerä hanke , varsinkin kun muistaa että rahaa ei ole löytynyt edes muutamaa kymppitonnia, jotta saataisiin Herralahden tai Musan kenttien olosuhteet kuntoon.
Poliittisella puolella nuo investoinnit päätetään ja Porissa oli suorastaan käsittämätöntä että kumpikaan seura ei ottanut yhteyttä kaupunginhallituksessa istuneeseen Tapsa Furuholmiin - nyt se on myöhäistä kun Furkka kyllästyi  touhuun ja jätti poliittisen vaikuttamisen nuoremmille.

[Jeyl]

Itse en ymmärrä kun usein täällä tai yleisömäärät topicin puolella nostetaan joidenkin seurojen tai seura pomojen lauseet että yleisö ei ole merkittävä tulonlähde.

No helvetti soikoon eikai se voi olla merkittävä tulon lähde jos stadionin kapasiteetista on 20-30% käytössä ja silti myynti kusee "makkarapisteillä" ja sitten järkyttävät jonot että kerkeis itse peliin.

Jos otetaan ny klubi esimerkiksi jossa puhutaan jostain 10%(?) tuloista tulee ottelutapahtumien yleisöstä. Eikä sen keskiarvon nostaminen silloin sinne 6k-8k (ylituplaaminen) tarkoittaisi 20%... Jos kymmenesosa ei ole tarpeeksi niin luulisi että viidesosa on.

Ja ei, ei se yleisön kasvattaminen tapahdu ilmaiseksi yms mutta nyt tuntuu että ilmaiseksi saatu riittää ja sen kasvattamiseen ei olla kovin innolkaita käyttämään aikaa ja rahaa, kun on "tärkemämpiäkin" rahan lähteitä.

Luulisi että niitä yrityksiä kiinnostaa kans enemmän jos se katsojien määrää tuplataan, vai vieläkö seurat ajattelee että yhteistyö yrityksien kanssa on vain ja ainoastaan vastikkeetonta rahaa seuralle...

Olipa oksennus, mutta kai siinä joku pointti oli kans

[Thalian]

Jos otetaan ny klubi esimerkiksi jossa puhutaan jostain 10%(?) tuloista tulee ottelutapahtumien yleisöstä. Eikä sen keskiarvon nostaminen silloin sinne 6k-8k (ylituplaaminen) tarkoittaisi 20%... Jos kymmenesosa ei ole tarpeeksi niin luulisi että viidesosa on.

Pieni ajatusvirhe korjattakoon. Jos yleisötulot olivat aiemmin 1/10 tuloista, niin niiden tuplaaminen ei tarkoita, että niiden osuus nousee 20%, vaan silloin niiden osuus nousee 2/11 = ~18%. Toki tässä sillä ei ole niin paljon merkitystä, mutta jos nuo yleisötulot triplattaisiin, niin silloin eroa olisi jo 5%-yksikköä (30% vs. 3/12 = 25%), ja suuremmilla luvuilla ero sen kun kasvaa.

[Jeyl]

Pieni ajatusvirhe korjattakoon. Jos yleisötulot olivat aiemmin 1/10 tuloista, niin niiden tuplaaminen ei tarkoita, että niiden osuus nousee 20%, vaan silloin niiden osuus nousee 2/11 = ~18%. Toki tässä sillä ei ole niin paljon merkitystä, mutta jos nuo yleisötulot triplattaisiin, niin silloin eroa olisi jo 5%-yksikköä (30% vs. 3/12 = 25%), ja suuremmilla luvuilla ero sen kun kasvaa.

True, mutta ei edes pointtina.

Nyky yleisötulonähdään jotenkin maksimina

[Arabialainen]

Tällainen uutinen: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-urheilun-tiedot-hifk-uhkaa-joutua-oikeuteen-sopimuksen-tehnyt-valmentaja-odotti-jo-lentoa-kunnes-kuuli-seuran-tylysta-ratkaisusta-en-voinut-uskoa-sita/8467764#gs.5jtsv1

[PG]

Tuosta sopimuksenalaiset palkat maksuun, ja anomus faneille taas kerran. On ne vaan kovia!

[Sirbin rintakarvat]

Tuohan on ihan normitoimintaa Lönnströmiltä. Mies on aivan täys huumoriveikko futispiireissä, vaikka foorumilla jostain syystä pidetään jonain messiaana.

[Kausari]

Waldenille iso sulka taas hattuun! Kyllä Liigan "pomot" on kyllä täyttä tuubaa.

[Arabialainen]

Jo suullinen lupaus velvoittaa työnantajaa, joten jos tuosta on sopimuspaperit olemassa, niin asiaa on ihan turha viedä oikeuteen asti. Maksuun vaan sopimuksen mukaan.