Viimeisin keskusteluhan lähti siitä, kun juristi halusi kuulla lisätietoja tästä:
Ehkäpä hän nyt tosiaan on kuitenkin saanut mielenkiintonsa tyydytettyä.
Itse asiassa kysymykseen ei tullut vastausta, joten mielenkiinto säilyy. Mutta se saadaan vasta kun työryhmä saa päätöksensä tehtyä. Saadut lainaukset koskivat aikaisempia säätöjä, joista voi tietysti yrittää vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä.
Keskusteluhan lähti kunnolla liikkeelle siitä provosoivasta mielipiteestä, että resurssien liian epäsuhtainen kasaantuminen yhdelle ei välttämättä ole pidemmällä tähtäimellä kenellekään paras idea.
Mitä sitten yleisömääriin tulee, niin en ihan aidosti usko tällaisen potentiaalisen ylivoiman laskevan niitä sen paremmin Helsingissä kuin muualla. Kaikki haluavat kaataa ison ja mahtavan, ja isokin materiaaliylivoima johtaa harvoin mihinkään parinkymmenen pisteen kaulaan lopullisessa sarjataulukossa. Veikkausliigan lähihistoriakin tuntee tapauksia (esim. 2015), joissa täysin ylivertainen materiaali ei ole riittänyt mestaruuteen, ja haaveilemani Klubin 10 mestaruuden putki tuskin toteutuu missään skenaariossa.
Näissä olen huomattavasti pessimistisempi, enkä oikein jaksa uskoa miljoonien eron ykkösen ja kakkosen vuosittaisissa tuloissa johtavan muuhun kuin yli kymmenen mestaruuden putkeen. Toivottavasti olet oikeassa.
Yleisömääriin liittyen, itseäni ei kiinnosta seurata kilpailua, jonka voittaja on etukäteen tiedossa. Toisaalta en näe lottoamistakaan kauhean mielekkäänä harrastuksena, mutta kyllä monet sitäkin tekevät. Toki siinä palkinto onnistumisesta on merkittävämpi kuin kolme pistettä.
Mutta ehkä olen sitten poikkeus. Joka tapauksessa toivottavasti väärässä ja klupin ylivoima johtaakin koko jalkapallokentän tason nousuun ja sitä kautta jännittäviin mestaruuskamppailuihin.
Joku muistaa varmaan paremmin, mutta olikos se nyt niin, että se seuraava steppi tulisi, mikäli Suomi nousisi maarankingin sijalle 33.? Tällöin cup-voittaja(?) pääsisi aloittamaan Eurooppa-liigan(?) karsinnoista? Karsintasysteemeihin taisi olla tulossa jotain muutosta kaudesta 2024-2025 alkaen? Siinä missä nykyisellään Eurooppa-liigan karsinnat alkavat vasta kolmannelta karsintakierrokselta, saattaisivat ne tuon uudistuksen jälkeen mahdollisesti alkaa jo toiselta tai ensimmäiseltä kierrokselta, mutta EOM se silti olisi, mikäli myös toinen suomalaisjoukkue mestarin lisäksi saattaa saavuttaa Konferenssiliigan lohkovaiheen, vaikka Eurooppa-liigan karsinnoissa tulisikin putoaminen.
Tuo olisi todella hyvä parannus. Suomeen tarvitaan lisää joukkueita, jotka pääsevät keräämään kansainvälistä rahoitusta. Riippuuko tämä ranking seurojen pärjäämisestä, vai onko maajoukkueella myös vaikutusta?
Tämä olisi jo iso askel eteenpäin. Ylipäätään se, että kahdella suomalaisjoukkueella olisi realistiset mahdollisuudet lohkoihin olisi luultavasti Suomi-futikselle parempi juttu kuin se, että yhteensä neljä jengiä käy pelaamassa kierroksen tai pari. Eli tässä mielessä ymmärrän kyllä juristin ja muiden turhautumisen tässäkin ketjussa, joskaan HJK ei ole se taho, johon syyttävän sormen pitäisi osoittaa.
En mielestäni ole syyttänyt hjk:ta mistään, vaan yrittänyt tuoda esille liian epäsuhtaisen resurssienkasaantumisen aiheuttamaa kehityskulkua. Moni näytti kuitenkin kokevan tämän hyökkäykseksi hjk:ta kohtaan, koska klupi nyt vain on tällä hetkellä se joukkue, joka on nousemassa eurotulojen myötä rahoituksen puolesta reilusti muiden ylle. Mielenkiinto oikean keskustelun ylläpitämiseen väheni sitten, kun nämä jotkut eivät halunneet ymmärtää mitä ajoin takaa ja alkoivat öyhöttämään sosiaalipummia.
Ymmärrän myös hyvin ajatuksen miten eurorahat on itse tienattuja eikä muilla ole niihin oikeutta. Niinhän se on. Kyseisille rahoille tulee varmasti myös käyttöä, kun katse ja tavoitteet ovat eurokilpailuissa pärjäämisessä.
Yritetään vielä avata omaa näkökulmaa oikeiden lukujen kautta (Bulin luvut
DFL:n sivuilta):
Vertailun vuoksi Saksan mestaruuden nyt kymmenen kertaa peräkkäin voittanut München kerää vuosittain tuloja (606M€) reilut 1,5 kertaa sen, mitä toiseksi suurin tienaaja (Leipzig, 375M€). Suomessa suhde on yli 2 (
HJK 7,1M€,
KuPS 3,3M€)
Erona Suomeen tuolla on se, että useammalla joukkueella (4xCL, 2xEL, 1xKL) on mahdollisuus päästä kunnon eurorahoihin kiinni. Lisäksi eurotulot eivät kokonaistuloissa ole niin suuria, että ne aiheuttaisivat merkittävää epäsuhtaa:
Münchenin mestareiden liigan potti 60M€ on kuitenkin vain 10% kokonaistuloista. Bulissa on myös seuroja, joiden kokonaistulot ovat Münchenin eurotulojen luokkaa (2–3kpl) tai sen alle (1kpl), mutta Suomessa tällaisia seuroja ovat
kaikki muut.
Tämä on se ongelma, mitä yritän kertoa. Eurotulot luovat Suomen mittakaavassa merkittävän eron lohkoihin pääsevien seurojen ja muiden välille. Jos liigan 2. tai 3. ovat kääpiöitä hjk:n rinnalla ja vain liigan voittajalla on mahdollisuus päästä kunnon rahoihin kiinni, syvenee tämä itseään ruokkiva epäsuhta koko ajan ja meilläkin on vain yksi voittaja nähtävissä olevaan tulevaisuuteen saakka. Muiden ainoa mahdollisuus voittaa liiga ja yrittää päästä rahastamaan uefaa on joko se, että hjk mokaa tai sitten jotenkin kerätä Suomesta joka vuosi ylimääräiset 5–6M€ sponsorointitukea toiminnan kehittämiseen. Eli kupsin pitäisi 2–3 kertaistaa liikevaihtonsa, jotta pysyisi edes samalla tasolla hjk:n kanssa.
Optimitilanne olisi, jos tosiaan saataisiin tänne useampi kunnolla kattojärjestöjen rahoille pääsevä joukkue. Oli ne sitten solidaarisuusrahoja tai mitä vain, mutta kunhan ovat reilusti isompia kuin mitä tästä maasta muuten jalkapallolle irtoaa. Kunnon tv-rahoja ja sponsoreita kun on hyvin vaikea nähdä tapahtuvaksi...
