Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

[Pelle-Wermanni]

Nimittäin suomalaiset eivät ole läheskään tasaisesti ympäri maata, vaan valtaosa on Tampereen eteläpuolella. Jos joukkueita kuitenkin on tasaisesti ympäri Suomea, niin etelässä on vaikeampi päästä pelaamaan kuin pohjoisessa.

Maantieteellinen kattavuus voi ja todennäköisesti myös tarkoittaa sitä, että joukkueet tulevat sieltä, missä ihmisiä on. Tampereelle sekä Turkuun luulisi mahtuvan parikin liigajoukkuetta ja pääkaupunkiseudulle vaikka viisi niin, että joukkueet pystyisivät olemaan alueidensa edustajia omalla identiteetillään ja omalla kannattaja- ja talouspohjallaan. Pk-seudulla toki haittana se, että Espoo ja Vantaa eivät ole mitään.

Näin siis pitkässä juoksussa. Pohjanmaalle riittäisi hyvin yksikin seura asukasmäärään nähden ja eiköhän nykyisistä kolmesta paikasta vähintään kaksi valu isommille talousalueille tulevien vuosikymmenten aikana.

Eli pitkässä juoksussa 16 joukkueen liiga luonee vastapareja isoille talousalueille, ja ne pelaavat kaksi hienoa derbyä keskenään kauden aikana, kerran molempien kotona. Liian pieni liiga tekee tuonkin hankalammaksi. Etenkin, kun Jarojen, Vepsujen ja MIFK:ien kaltaiset pikkusintit tuntuvat pysyvän liigassa vuodesta toiseen.

[pikkuhukka]

Palloliiton tavoite ammattilaissarjasta oli suuri virhe. Pelaajien palkkoihin ei ollut varaa ja faneja mukanaan tuovat kylän omat pojat korvattiin ulkomaan arvoilla.

Etsiytyminen asutuskeskuksiin on myös paha virhe. Katsojamäärät suhteessa asukaslukuun ovat kaikkein heikoimmat Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Islannin esimerkki kertoo lisäksi, että menestyksellinen seura tarvitsee faneja, ei suurta väestöpohjaa. Suomessa on lukuisia Maarianhaminaa ja Pietarsaarta suurempia alueita, joissa jalkapallolla ei ole minkäänlaista harrastajapohjaa. Pahin tilanne on Helsingissä, jossa väkiluvun perusteella pitäisi olla 30 liigatasoista seuraa.

DDR-läinen "huippuihin" satsaaminen ei toimi. HJK saavuttaa ylivertaisilla resursseilla keskinkertaisia tuloksia ja kunnostautuu erityisesti kykyjen hukkaamisessa juniorivuosina.

Tulosten lisäys ammattilaisuudella on vähäinen, sillä urheilija tarvitsee palautumista. 20 tuntia viikossa harjoitteluun ja peleihin on käytännön maksimi ja alemmilla sarjatasoilla 5 - 10 viikkotuntia riittää varsin hyvin. Palkkojen sijaan pitäisi satsata harjoittelun laatuun ja ympärivuotisuuteen. Olosuhdeohjelma on tässä avaintekijä, mutta palloiluväen pitää välttää kiinteistönjalostajien ansat.  Isoja stadioneja ei tarvita. Harjoituspaikat pitää sijoittaa ahtaiden keskustojen sijaan asuntoalueiden lähettyville.

[pyry]

Katsojamäärät suhteessa asukaslukuun ovat kaikkein heikoimmat Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

Ottamatta ollenkaan kantaa noihin muihin pointteihisi, tämä on kehno argumentti suuntaan tai toiseen. Tuossa on ilmeinen korrelaatio, että mitä suurempi kaupunki on kyseessä, sitä pienempiä ovat yleisökeskiarvot suhteessa väkilukuun (ts. väkiluvun kasvaessa yleisökeskiarvot kasvavat suhteessa hitaammin).

Absoluuttisesti yleisökeskiarvot suuremmissa kaupungeissa ovat tyypillisesti kuitenkin suurempia kuin pienemmissä niin Suomessa kuin muuallakin. Poikkeuksia toki löytyy, mutta jos tapauksia on paljon niin kyllä ne suurin piirtein käyrälle asettuvat.

[Tiksa]

Etsiytyminen asutuskeskuksiin on myös paha virhe. Katsojamäärät suhteessa asukaslukuun ovat kaikkein heikoimmat Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

Palkkoja, kenttävuokria ja pelisukkia ei makseta suhteellisella katsojaosuudella vaan ihan absoluuttisena rahana jota tulee absoluuttisesta katsojamäärästä. Viisi tuhatta katsojaa tuo seuran kassaan enemmän rahaa kuin tuhat, oli kaupungissa sitten kymmenen tai satatuhatta asukasta.

Pahin tilanne on Helsingissä, jossa väkiluvun perusteella pitäisi olla 30 liigatasoista seuraa.

Helsingissä on 11% Suomen väestöstä. Tuolla perusteella sinun mielestäsi Suomessa pitäisi siis olla 260 liigatasoista seuraa. Tai kääntäen 14-joukkueen liigassa pitäisi olla 1.6 helsinkiläistä liigaseuraa.

HJK saavuttaa ylivertaisilla resursseilla keskinkertaisia tuloksia ja kunnostautuu erityisesti kykyjen hukkaamisessa juniorivuosina.

http://rsssf.com/tablesf/finchamp.html
Joku voisi laskea vaikkapa HJK:n junnut eri ikäkausimaajoukkueissa.

[Ikifani]

http://rsssf.com/tablesf/finchamp.html
Joku voisi laskea vaikkapa HJK:n junnut eri ikäkausimaajoukkueissa.

Linkistä avautui listaus mestareihin ja silmiin pisti havainto, että Liigan toiminta-ajalta vuodesta 1990 lähtien HJK:n lisäksi mestaruuden on voittanut kahdeksan muuta seuraa. Näistä kahdeksasta enää yksi pelaa Veikkausliigaa (Inter) ja muista seitsemästä kaikkiin liittyy suuret taloudelliset vaikeudet jotka ovat joko johtaneet sarjatason laskuun tai lopettaneet koko seuran toiminnan. Ei kovin ammattiilaismainen kuva Liigasta.
Koko taloudelinen menestyminen kulminoituu mielestäni tv:n pääkanavilla näkymättömyyteen. Enkä tarkoita Urheiluruudun 2 min maalikimaraa vaan ihan rehellistä ja laadukasta pakettia päivän ottelukierrokseen pääotteluineen ja maalikoosteineen muista otteluista. Mikäli Pelleliitto haluaa pitkässä juoksussa kotimaisen jalkapallon statuksen nostamista, olisi parasta jos tuo liigapelleily lopetettaisiin ja pääsarja otetaan liiton hoitoon. Samalla liitto sitoutuu rahoittamaan tuon tv-näkyvyyden esim viideksi vuodeksi kustantamalla lähetysten tuotannon. Nyt kun jääkiekko painii maksukanava ongelmansa ja laskevan imagonsa kanssa, olisi aika tuolla esiin ja laittaa lajit oikeaan järjestykseen kuten kaikissa muissa eurooppalaisissa sivistysvaltioissa on ml Ruotsi.

[Tiksa]

^Äh, tuli copy-pastettettua väärä linkki. Olkoon. Kai tuo mestaruuksien määräkin jotain kertoo.

--

Tällä hetkellä liigalisenssiprosessissa voidaan valvoa seurojen tekemisiä vain jälkikäteen ja sitten vähän peruutuspeiliin katsellen yritetään ennustaa tulevaisuutta.

Pitäisikö Liigalle tai Liitolle antaa valmiuksia ennakoiviin toimenpiteisiin? Olisiko esim. MyPan kohdalla auttanut, jos liiga olisi voinut estää MyPaa tekemästä pitkän ja kalliin sopimuksen Muurisen kanssa? Tai estää MyPaa käyttämästä useampivuotisen sponsorisopimuksensa kaikkia rahoja heti ensimmäisenä vuonna?

[Kratos]

Siis ylhäältä pitäisi tehdä suomalaisten seurojen toiminnanjohtaminen? Jo on ehdotus.

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

Siis ylhäältä pitäisi tehdä suomalaisten seurojen toiminnanjohtaminen? Jo on ehdotus.

Mites vaikka tuommoinen kreikkalaisten talouspolitiikan tarkkailu etukäteen? Tarpeetonta holhousta ja pikkunäpräilyä vai tarpeellista toimintaa? Näissä valinnoissa pitää käytännön todisteillakin asioiden tilasta olla jokin merkitys eikä aina pelkästään periaatteilla.

[Tiksa]

Siis ylhäältä pitäisi tehdä suomalaisten seurojen toiminnanjohtaminen? Jo on ehdotus.

Suomalainen jalkapalloseurajohtamisen track-recordi taitaa olla keskimäärin joka kolmas vuosi yksi kuollut liigaseura. En tiedä pystyykö siitä paljon huonommaksi enää pistämään. Järjestelmän täytyy muuttua jotenkin. Mun nähdäkseni yksi suuri ongelma on että jokeilla ja mansoilla ei ole päällystakkia, joka pystyisi estämään hölmöilyn ajoissa. Siinä suhteessa talousongelmallisten seurojen asettaminen "holhoukseen" hyvissä ajoin voisi olla askel eteenpäin.

Muuten nuo sarjajärjestelmä keskustelut ovat mielestäni tässä yhteydessä puuhastelua, joka ei ratkaise mitään. Meillä on kuollut seuroja 14 (mm. TamU), 12 (mm. Honka ja MYPA) ja 10 (esim. FinnPa) sarjoista. (Joo, toki se 16 on kokeilematta). Pelkkä joukkueiden tai pelien määrä ei muuta radikaalisti seurojen surkeaa taloustilannetta.

[Rikkiviisas]

Mites vaikka tuommoinen kreikkalaisten talouspolitiikan tarkkailu etukäteen? Tarpeetonta holhousta ja pikkunäpräilyä vai tarpeellista toimintaa? Näissä valinnoissa pitää käytännön todisteillakin asioiden tilasta olla jokin merkitys eikä aina pelkästään periaatteilla.

Vähän eri kaliiberin asioista kyse ja tavallaanhan lisenssikomitea tekee samaa kuin troikka Kreikalle: katsoo onko suunnitelmat realistisia ja lisenssi/seuraava maksuerä on riippuvainen luvattujen asioiden realistisuudesta ja noudattamisesta.

JJK, FC Hongan ja kumppaneiden kohdalla tilanne oli eri kun nämä antoivat laskujen mennä perintään, pelaajat ja valmentaja saivat mennä oikeuteen, palkkoja haettiin palkkaturvasta, kesken kauden ylimääräisiä keräyksiä ja niin edespäin. MyPan kohdallahan näin ei käynyt, vain suhteellisen "normaalista" (liigan mittapuulla) parin viikon palkkojen viivästyksestä huhuttiin, eli olisi pitänyt päästä kiinni seuran reaaliaikaiseen taloudenpitoon. Se taas vaatisi melkoset resurssit.

[Kratos]

Mites vaikka tuommoinen kreikkalaisten talouspolitiikan tarkkailu etukäteen? Tarpeetonta holhousta ja pikkunäpräilyä vai tarpeellista toimintaa? Näissä valinnoissa pitää käytännön todisteillakin asioiden tilasta olla jokin merkitys eikä aina pelkästään periaatteilla.

En nyt ymmärrä miten Kreikka tähän liittyy. Nyt jos MyPa olisi ollut Kreikka, niin samalla tavalla toimiessa muut olisi maksanut MyPan velat ja MyPa sitten maksellut pankeille, koska eurokommunismi.

Tähän asiaan se ei kuitenkaan liity. On täysin mahdotonta millekään instanssille osoittaa, että Mursua ette palkkaa tai ootte konkassa.

Lisenssikomitean sääntöjä muuttamalla voi valvontaa saada paremmaksi ja sanktiota sopivammaksi, mutta kun lueskelee komitean saamia syyllistyksiä konkurssikypsän mypan lisenssin hylkäämisestä niin ajatus siitä, että ylhäältä kielletään SJK:ta hankkimasta vahvistusta naurattaa kovasti. Eihän siitä syyllistämisestä tulisi loppua.

Puhumattakaan nyt siitä, ettei siihen liiga eli seurat eli seuraihmiset kuitenkaan suostuisi. Saa ottaa talteen.

[Tiksa]

Vähän eri kaliiberin asioista kyse ja tavallaanhan lisenssikomitea tekee samaa kuin troikka Kreikalle: katsoo onko suunnitelmat realistisia ja lisenssi/seuraava maksuerä on riippuvainen luvattujen asioiden realistisuudesta ja noudattamisesta.

Lisenssikomitea tekee saman mitä EU:n komissio teki Kreikalle muutamia vuosia sitten. Katsoo perään, että paperille kirjatut luvut (niiden todenperäisyydestä riippumatta) näyttävät hyviltä. Mä kuulutankin enemmän sellaista mallia jolla "Troikka" pistää nyt Kreikan taloutta kuntoon: antaa selkeät ohjeet siitä mitä pitää tehdä ja voiko jotain toimenpiteitä hyväksyä. Enkä mä pistäisi pahakseni, jos tässä samalla tulisi Veikkausliigaankin - EU:n ja Kreikan tapaan - vähän yhteisvastuullisuuttakin.

JJK, FC Hongan ja kumppaneiden kohdalla tilanne oli eri kun nämä antoivat laskujen mennä perintään, pelaajat ja valmentaja saivat mennä oikeuteen, palkkoja haettiin palkkaturvasta, kesken kauden ylimääräisiä keräyksiä ja niin edespäin. MyPan kohdallahan näin ei käynyt, vain suhteellisen "normaalista" (liigan mittapuulla) parin viikon palkkojen viivästyksestä huhuttiin, eli olisi pitänyt päästä kiinni seuran reaaliaikaiseen taloudenpitoon. Se taas vaatisi melkoset resurssit.

Nyt kun tuo MyPa-case saatiin julkisuuteen, niin nähdään, että MyPan talousongelmana ei ollut kassavirta - kuten esim. Hongalla - vaan suuret kiinteät menot suhteessa liikevaihtoon. Asia, josta pitäisi olla kohtuullisen helppo saada kiinni ja johon voitaisiin helposti puuttua esim. estämällä useampivuotiset valmentaja- ja pelaajasopimukset.

[Monska]

Mites MLSstä tuttu liigan veto-oikeus? Siellähän et voi palkata ketä tahansa millaisella sopimuksella tahansa vana ne pitää hyväksyttää liigaorganisaatiolla, joka katsoo sen perään, että on oikeasti varaa niihin sopimuksiin. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

[Rikkiviisas]

Lisenssikomitea tekee saman mitä EU:n komissio teki Kreikalle muutamia vuosia sitten. Katsoo perään, että paperille kirjatut luvut (niiden todenperäisyydestä riippumatta) näyttävät hyviltä. Mä kuulutankin enemmän sellaista mallia jolla "Troikka" pistää nyt Kreikan taloutta kuntoon: antaa selkeät ohjeet siitä mitä pitää tehdä ja voiko jotain toimenpiteitä hyväksyä. Enkä mä pistäisi pahakseni, jos tässä samalla tulisi Veikkausliigaankin - EU:n ja Kreikan tapaan - vähän yhteisvastuullisuuttakin.

No ei helvetissä.
Yksittäisten sopimusten vahtaaminen vaatii ensinnäkin resursseja ja toisaalta tekee seurojen toiminnan mahdottomaksi kun valmentajat sekä osa pelaajista olisi hyvä kiinnittää jo edellisen kauden ollessa käynnissä, ei vasta sitten kun joku komitea on antanut luvan. Toisekseen sopimuksia niin tulo- kuin menopuolelle tehdään kauden mittaan ja taaskin vaatisi resursseja ja toisi melkoista epävarmuutta, jos nämäkin pitäisi hyväksyttää jollain komitealla, joka ei edes ole täysipäiväinen.

Lisenssikomitea voi tehdä tehokkaammin sitä mitä tekee nytkin eli voi edellyttää budjetin tasapainottamista ja sitoumuksia siitä, että lisenssin hakuhetkellä oleva mahdollinen alijäämä pystytään kattamaan. Kaikki muu valvonta vaan vaikeuttaa seurojen toimintaa, edellyttää isompia resursseja ja lopputulos on tuskin yhtään sen parempi.

[Metsurin koira]

Vähän eri kaliiberin asioista kyse ja tavallaanhan lisenssikomitea tekee samaa kuin troikka Kreikalle: katsoo onko suunnitelmat realistisia ja lisenssi/seuraava maksuerä on riippuvainen luvattujen asioiden realistisuudesta ja noudattamisesta.

JJK, FC Hongan ja kumppaneiden kohdalla tilanne oli eri kun nämä antoivat laskujen mennä perintään, pelaajat ja valmentaja saivat mennä oikeuteen, palkkoja haettiin palkkaturvasta, kesken kauden ylimääräisiä keräyksiä ja niin edespäin. MyPan kohdallahan näin ei käynyt, vain suhteellisen "normaalista" (liigan mittapuulla) parin viikon palkkojen viivästyksestä huhuttiin, eli olisi pitänyt päästä kiinni seuran reaaliaikaiseen taloudenpitoon. Se taas vaatisi melkoset resurssit.

Korjataan JJK:n kohdalta, että laskuja ei mennyt perintään(maksujärjestelyjä varmasti tehtiin ja paljon), pelaajat eikä valmentajat menneet oikeuteen eikä palkkoja tarvinnut hakea palkkaturvasta. Toki palkkaja neuvoteltiin alas, pelaajia päästettiin pois seurasta, järjestettiin  pelastuskampanjat jne. Konkurssi oli erittäin hilkulla.

[Mystinen metsätyömies]

Valvontaa olisi helppo tehostaa, jos kauden aikana läimäistäisiin sanktioita pistemenetysten muodossa talousperseilystä. Eiköhän se ainakin vähän rajoittaisi vauhtisokeutta, jos esim. trattasta tai palkkojen myöhästymisestä tulisi automaationa runtua.

[Tiksa]

Mites MLSstä tuttu liigan veto-oikeus? Siellähän et voi palkata ketä tahansa millaisella sopimuksella tahansa vana ne pitää hyväksyttää liigaorganisaatiolla, joka katsoo sen perään, että on oikeasti varaa niihin sopimuksiin. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.

Tuon tapaista mä vähän ajattelin.

Tosin MLS:ssä systeemi on vieläkin sosialistisempi. Siellä liiga määrää seuroille maksimipelaajabudjetin ja pelaajakohtaisen palkkakaton (ja myös minimipalkan). Sen lisäksi jokaisella seuralla on mahdollisuus pariin "designated playeriin", joiden palkka ei kuulu ko rajoitusten piiriin.

[MacGyver]

Valvontaa olisi helppo tehostaa, jos kauden aikana läimäistäisiin sanktioita pistemenetysten muodossa talousperseilystä. Eiköhän se ainakin vähän rajoittaisi vauhtisokeutta, jos esim. trattasta tai palkkojen myöhästymisestä tulisi automaationa runtua.

Todella yksinkertainen ja helppo keino parantaa liigan toimintaa. Kulttuurimaissahan tämä on ollut hyväksi havaittu toimintatapa jo pitkään. Suomessa asiasta ei ole vakavasti keskusteltu.

[Laitalinkki]

Muuten nuo sarjajärjestelmä keskustelut ovat mielestäni tässä yhteydessä puuhastelua, joka ei ratkaise mitään. Meillä on kuollut seuroja 14 (mm. TamU), 12 (mm. Honka ja MYPA) ja 10 (esim. FinnPa) sarjoista. (Joo, toki se 16 on kokeilematta). Pelkkä joukkueiden tai pelien määrä ei muuta radikaalisti seurojen surkeaa taloustilannetta.

Sarjajärjestelmäkeskustelu ja talousvaikeudet ovat toki kaksi eri asiaa, mutta kyllä nekin ainakin välillisesti toisiinsa kytkeytyvät. Jos ottelumäärien vähentäminen auttaa vähentämään loukkaantumisia ja parantamaan euromenestystä, on silläkin jo vaikutusta seurojen talouteen - ja pelilliseen menestykseen. Mutta ehkä vieläkin tärkeämpää olisi, että väljemmällä ohjelmalla vähävaraisemmat seurat voisivat uskoakseni elättää toimintaansa pienemmillä riskeillä ja "semiammattilaisuudella", ts. mahdollistamaan paremmin pelaajien työssäkäynnin tai opiskelut. Myös hieman pienemmillä pelaajaringeillä voitaisiin pärjätä, pl. europelejä pelaavat joukkueet.

Semiammattilaisuuskohta pätee toki myös - ja erityisesti - Ykköseen.

Asia, josta pitäisi olla kohtuullisen helppo saada kiinni ja johon voitaisiin helposti puuttua esim. estämällä useampivuotiset valmentaja- ja pelaajasopimukset.

Eikös monivuotisten pelaajasopimusten kieltäminen olisi seuroille nimenomaan turmioksi? Lahjakkuudet vietäisiin vuosi vuoden jälkeen ilmaiseksi ulkomaille tai varakkaampiin liigaseuroihin, ja pitkäjänteiseltä kehitystyöltä vietäisiin pohja. Sen sijaan valmentaja- ja pelaajasopimuksiin pitäisi liittää säännönmukaisesti purkupykälä sarjatason vaihtumisen varalta. Tällaista ei näytä Palloliiton pelaajasopimusmallipohjastakaan löytyvän. Käsittämätöntä, ettei MYPA ollut tällaista pykälää esim. Mursun soppariin kirjannut. Muutenkin lainoppineet voisivat varmaan vilkaista kuntoon noita purkupykäliä, jos jokin seura ajautuu pahaan talousahdinkoon. Mutta monivuotisten sopparien kieltämisessä en näe järjen hiventä.

Mitäs mieltä täällä ollaan pistevähennysten ottamisesta käyttöön Veikkausliigassa kesken kauden, mikäli joku seura laiminlyö pelaajien palkanmaksuja tai ajautuu muihin taloudellisiin ongelmiin? Säännöistähän tuo pykälä taitaa jo löytyä, mutta en muista sitä koskaan käytetyn.

Todella yksinkertainen ja helppo keino parantaa liigan toimintaa. Kulttuurimaissahan tämä on ollut hyväksi havaittu toimintatapa jo pitkään. Suomessa asiasta ei ole vakavasti keskusteltu.

Mystis ehtikin ehdottaa jo tuota ennen omaa viestiäni. Mutta joo, paljon ei ole keskusteltu, mutta Laurikainen tuon asian taisi viime kesänä/syksynä ottaa esille, kun tietoja Hongan vaikeuksista alkoi tihkua ja TPS oli jo miltei tuomittu putoamaan.

[Tiksa]

No ei helvetissä.
Yksittäisten sopimusten vahtaaminen vaatii ensinnäkin resursseja ja toisaalta tekee seurojen toiminnan mahdottomaksi kun valmentajat sekä osa pelaajista olisi hyvä kiinnittää jo edellisen kauden ollessa käynnissä, ei vasta sitten kun joku komitea on antanut luvan. Toisekseen sopimuksia niin tulo- kuin menopuolelle tehdään kauden mittaan ja taaskin vaatisi resursseja ja toisi melkoista epävarmuutta, jos nämäkin pitäisi hyväksyttää jollain komitealla, joka ei edes ole täysipäiväinen.

Lisenssikomitea voi tehdä tehokkaammin sitä mitä tekee nytkin eli voi edellyttää budjetin tasapainottamista ja sitoumuksia siitä, että lisenssin hakuhetkellä oleva mahdollinen alijäämä pystytään kattamaan. Kaikki muu valvonta vaan vaikeuttaa seurojen toimintaa, edellyttää isompia resursseja ja lopputulos on tuskin yhtään sen parempi.

Pidät talouden kunnossa -> voit tehdä sopimuksia ihan kuinka haluat.
Söhlit taloutesi ja joudut tarkkailulistalla -> sinulle määrätään raamit, joiden puitteissa voit itsenäisesti toimia (esim. yksivuotisia pelaajasopimuksia max 25k€/sopimus, yhteensä max 250k€) ja sitten kun haluat poiketa raameista, niin se täytyy hyväksyttää Palloliiton seuralisenssipäällikköllä tms. (Nykyisinkin muuten täysipäiväinen ja todennäköisesti suurimman osaa vuotta alityöllistetty.)

Vaikket tykkääkään ajatuksesta, että joku katsoo tekemisiesi perään, niin meidän ei tarvinne kysyä myllykoskelaisilta olisiko siellä haluttu, että joku ulkopuolinen olisi painanut jarrua Manson päästyä vauhtiin.

[Kratos]

Ei olisi painanut tarpeeksi ajoissa. Konkurssin olisi voinut ehkä estää, mutta jäätävät persnetot ja velat niskassa oltaisiin, kun MyPahan ei olisi mihinkään tarkkailulistalle kuulunut.

no kuten sanoin, seuraihmiset eivät varmasti tälläistä halua, mutta teoriatasolla tietysti ihan mielenkiintoista.

[Tiksa]

Ei olisi painanut tarpeeksi ajoissa. Konkurssin olisi voinut ehkä estää, mutta jäätävät persnetot ja velat niskassa oltaisiin, kun MyPahan ei olisi mihinkään tarkkailulistalle kuulunut.

no kuten sanoin, seuraihmiset eivät varmasti tälläistä halua, mutta teoriatasolla tietysti ihan mielenkiintoista.

MYPA teki kaudella 2013 useamman sadantonnin tappiot ja tiedossa on ollut, että sen taustalla ollut metsäteollisuusryhmä on koko ajan vähentämässä tukeaan. Jos tuolla ei päästäisi tarkkailulistalle, niin millä sitten?

Siinä olet toki aivan oikeassa, että "seuraihmiset" (=seurojen palkkajohtajat) eivät tälläistä mallia halua.

[SirL]

Ei Liiga pelaajasopimuksiin voi tai saa vaikuttaa, mutta jotkut pätevyysvaatimukset se voisi asettaa liigajoukkueiden toimitusjohtajille. Ks. Manso, Reini & co.

[Kratos]

MYPA teki kaudella 2013 useamman sadantonnin tappiot ja tiedossa on ollut, että sen taustalla ollut metsäteollisuusryhmä on koko ajan vähentämässä tukeaan. Jos tuolla ei päästäisi tarkkailulistalle, niin millä sitten?

Niin, juuri näitä tappioita ei mallisi olisi estänyt.

[Tiksa]

Niin, juuri näitä tappioita ei mallisi olisi estänyt.

Niinpä, mutta silloin olisi saatu painettua jarrua ajoissa ja tehtyä kaudelle 2014 "tepsit" eli lähdettyä halvalla junioriporukalla sen sijaan, että palkataan yksi Suomen kalleimmista valmentajista ja kasataan kolmanneksi kallein joukkue. Mypa olisi todennäköisesti käynyt kovan kamppailun TPS:n kanssa ykköseen tippumisesta, mutta olisi todennäköisesti yhä hengissä.

Ei tässä minullakaan ole tavoitteena estää seurojen huonoa taloudenhoitoa vaan estää se, ettei tilanteen anneta mennä näin pahaksi mitä se MyPalla, Hongalla, TamU:lla jne. meni. Joskus - kuten Jyväskylässä tai Turussa - nämä korjausliikkeet saadaan tehtyä ilman ulkopuolista väliintuloa, mutta kovin vaikeaa se tuntuu olevan.