Otetaas kertaus.
Liikevaihto = se mitä yhtiö myy kuittia vastaan. Eli jalkapallotoiminnassa myydään pääsylippuja, sponsoreille mainospaikkoja ja pelaajasopimuksia isoille pojille, tai TV-oikeuksia mediataloille. Jos seurayhtiöllä on jalkapallon ulkopuolista toimintaa, kuten stadionvuokrausta tai iltapäiväkerhoja tai mainostauluja tai TYKY-päivien järjestämistä niin näistä tulee liikevaihtoa myös. Sitten muita tuloja voi tulla lähinnä jos yhtiöllä on muuta kuin futikseen liittyvää omaisuutta josta saadaan vuokra-, korko-, tai osinkotuloja. Eli jos seurayhtiö omistaa vaikka asuntoja joita vuokraa rahaa vastaan.
Ja kuluja on sitten kaikki menot. Jalkapallotoiminnassa palkkakulut on isoimmat, mutta sitten maksetaan reissukuluja, kenttävuokria, toimiston vuokraa ym ym. Ja tulos on sitten tulot - kulut. Ja jos kulut on isommat kuin tulot, tulos on miinuksella. Jokerit, KuPS, Intteri mitä näitä nyt on, niin voi hyvinkin olla euron tulot per kahden menot ja miinusta tulee miljoonia vuodessa.
Tappion kattamiseen on osakeyhtiössä karkeesti kaksi tapaa. Joko järjestetään osakeanti tai otetaan velkaa. Osakeannissa saa vastineeksi äänivaltaa. Velkaa taas tappiollinen jalkapalloyhtiö saa lähinnä namusetä-profiilin tyypeiltä tai taustayhteisöiltä, kukaan ei anna lainaa ansaitsemismielessä. Toisin kuin useampi kommentoija tuntuu ajattelevan, jos velkaa on yli varallisuuden niin osakeyhtiössä ei seuraa automaattisesti mitään eivätkä urheilu-osakeyhtiöt ole tässä mikään poikkeus. Esim:
Miksi sitten on OY? Se on YRITYSMUOTO. En edelleenkään ymmärrä - enkä hyväksy - sitä, että näitä osakeyhtiöitä ei kohdella taloustilanteissa samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta osakeyhtiötä.
Osakeyhtiössä on velkamäärälle tietty raja, joka on puolet omasta pääomasta. Oma pääoma on karkeasti aikanaan firmaa perustettaessa sisään laitettu raha plus omaisuuden arvo arvostettuna sen mukaan miten omaisuuden hankintaan on käytetty rahaa. Jos tämä velkaraja ylitetään, niin automaattisesti ei tapahdu mitään, mutta kuka tahansa velkoja halutessaan voi hakea firmaa konkurssiin. Konkurssissa potkitaan yhtiön toimiston väki pihalle ja ulkopuolinen selvittäjä yrittää raapia omaisuudesta velkojille sen mitä raavittavissa on ja sitten firman toiminta lakkaa.
Eli jalkapalloyhtiö voi kuluttaa yli jalkapalloon liittyvien tulojensa:
a) jos sillä on omaisuutta joka tuottaa tai muuta voitollista toimintaa
tai
b) yhtiö tietää tai on sopinut että toimintaa rahoittaa joku namusetä antamalla aina vain lisää velkaa. Velkarahaa pitää saada niin paljon, että kaikki maksut muille kuin namusedälle saadaan hoidettua, jolloin muuta velkaa ei ole ja konkurssiin seuraa voi ei voi hakea kukaan muu kuin namusetä. Ja tätä voi jatkaa vaikka maailman tappiin niin kauan kuin namusetä haluaa velkarahaa sisään lapata, aivan samoilla säännöillä kuin missä tahansa muussakin osakeyhtiössä.
Näin toimittaessa ongelmia tulee tietysti sitten kun namusetä ykskaks kyllästyy, ja seurassa on kolmen millin (palkka)menot ja puolentoista millin namusedästä riippumaton liikevaihto. Tällöin ollaan tilanteessa että löytyykö uusia namusetiä tai/ja riittävää "yhteisöllisyyttä" raapia rahat kasaan osakeannilla tai uuden namusedän lainalla.
Eli tappiolliset vuodet toisensa jälkeen eivät ole heti ongelma, mutta kertovat siitä että velkaa kasaantuu ja jatkuvuus on vuosi vuodelta enemmän velkaa antaneiden tahojen armoilla.
Seuran riskien kannalta paras namusetä:
- ostaa 5 miljoonalla oman Namustä Oy:nsa mainoksen housujen persauksiin 5 miljoonan per vuosi
sitten jos parasta ei löydy niin voi löytyä omistusnamusetä
- rahoittaa touhua osakeanneilla jolla seura ei velkaannu, mutta päätösvalta valuu namusedälle
ja sitten on perusnamusetä
- joka antaa seuralle tappioita vastaan lainaa niin paljon että kaikki laskut saadaan hoidettua, parhaimmillaan ilmoittaa kolme vuotta etukäteen kuinka isot tappiot on kyvykäs ja halukas kuittaamaan
ja sitten on huono namusetä
- joka hankkii päätösvaltaa tai saa houkuteltua lupauksillaan kasaamaan kalliin joukkueen kolmen vuoden sopimuksilla ja vuoden kohdalla muistaakin että kendo tai naiset on parempi kohde rahoille ja jättää laivan joka oitis uppoaa
Raunioiden syntymistä voisi yrittää taklata vaativimmilla lisenssiehdoilla, mutta lähtötilanne on niin heikko että kiristyksiin ei ole varaa ilman, että joukkuemäärä putoaisi olemattomiin. Lisäksi tilanne on se, että näillä ehdoilla joilla rahaa vastaan saa vähintäänkin veto-oikeuden seurojen päätöksiin erilaiset namusedät saadaan laittamaan vuosittain useampia miljoonia euroja omaa rahaansa suomalaiseen jalkapalloon. Jos lisenssiehtoja kiristettäisiin tuntuvasti pienentämään seuraraunioiden riskiä (velkaraja 50% omasta pääomasta, tiukemmat ehdot tai jopa jonkinlainen vaadittu palkkavakuustalletus etukäteen seuroille jotka tosiasiassa 1 henkilön rahapussin ja mielialan oikkujen varassa tms), niin on aika iso riski että nämä miljoonat päätyisivätkin rahoittamaan jotain muuta kuin jalkapalloa.
