Liigajoukkueiden talous(vaikeudet)

[Piippu-Virtanen]

Mielenkiintoinen aihe tämäkin.

Keskustella voisi vanhemmankin ajan budjeteista tai vastaavista, mutta laitan tähän alkuun hieman uudempaa kysymyspohjaista asiaa ja puhun vanhemmista ajoista sitten hiukan myöhemmin:

Mikähän lienee ollut päättyneen kauden eri seurojen pelaajabudjettien tai yleisbudjettien tilanne?

Paras pelaajabudjetti lienee ollut HJK:lla? (Olen kuullut arvioita 1,1 miljoonan euron-1,5 miljoonan euron välillä olemisesta.)

Ja huonoin lienee ollut TPS:llä? (Näillä näkymin pelaajabudjetti oli siinä 350 000 euron pintaan ja ehkä vähän yli, noin 400 000 euroa korkeintaan koska sen arvioidaan olevan pian verrattavan Ykkösen seuran haluama Veikkausliigan nousubudjetti ja suurin piirtein sellaisten tämän päivän köyhimpien ja edes jotenkin kilpailukykyisyyttä mukailevien seurojen haluama pelaajabudjetti.)

Ykkösessä tosiaan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat olleet todella pieniä jo kauan tai ainakin viime vuosina pois lukien Veikkausliigan pudokkaita tai satunnaisesti tulevia riihikuivan käteisen virtoja sen sarjatason seuroihin.

Tämä verrokkiseura jota on sanottu suhteellisen normaalisti tai jopa hyvän, mutta ei täysköyhäksi Ykkösen seuraksi ja ei varsinkaan missään tapauksessa varakkaan Ykkösen seuraksi niin se on EIF.

EIF tietääkseni pelasi tämän kauden läpi 200 000 euron budjetilla yleisesti ja pelaajabudjetti oli 100 000 euroa kun parhaimmat seurat pyörivät selvästi korkeammissa budjeteissa ja joillakin oli tietääkseni pienempi yleisbudjetti, mutta vastineeksi parempi pelaajabudjetti kun ylimääräisiä 'seurajemmarahoja' käytettiin kuten tietysti joiltakin riittävän varakkailta pudokkailta noita on riittänyt ennenkin.

EIF:llä olisi ollut näillä näkymin vara maksaa paremmin palkkaa pelaajilleen, mutta Ykkösen tasolla harvinaisen (Etenkin näinä päivinä tai aivan viime vuosina ja niistä puhuttaessa.) kahden ulkomaalaisen ja täysipäiväisen valmentajan ylläpitäminen söi isot osat pelaajabudjetista tältä vuodelta.

Ensi vuodelle tai ylipäätään noususta Veikkausliigaan on puhuttu 400 000-500 000 euron budjetista pelaajabudjetin osalta ja mielelläänhän se saisi olla parempikin.

[Thalian]

Ykkösessä tosiaan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat olleet todella pieniä jo kauan tai ainakin viime vuosina pois lukien Veikkausliigan pudokkaita tai satunnaisesti tulevia riihikuivan käteisen virtoja sen sarjatason seuroihin.

Tämä verrokkiseura jota on sanottu suhteellisen normaalisti tai jopa hyvän, mutta ei täysköyhäksi Ykkösen seuraksi ja ei varsinkaan missään tapauksessa varakkaan Ykkösen seuraksi niin se on EIF.

EIF tietääkseni pelasi tämän kauden läpi 200 000 euron budjetilla yleisesti ja pelaajabudjetti oli 100 000 euroa kun parhaimmat seurat pyörivät selvästi korkeammissa budjeteissa ja joillakin oli tietääkseni pienempi yleisbudjetti, mutta vastineeksi parempi pelaajabudjetti kun ylimääräisiä 'seurajemmarahoja' käytettiin kuten tietysti joiltakin riittävän varakkailta pudokkailta noita on riittänyt ennenkin.

EIF:llä olisi ollut näillä näkymin vara maksaa paremmin palkkaa pelaajilleen, mutta Ykkösen tasolla harvinaisen (Etenkin näinä päivinä tai aivan viime vuosina ja niistä puhuttaessa.) kahden ulkomaalaisen ja täysipäiväisen valmentajan ylläpitäminen söi isot osat pelaajabudjetista tältä vuodelta.

Etelän ja pohjoisen ero on näissä yllättävän iso. Pohjoisesta löytyy nimittäin jo kakkosen tasolta seuroja, joiden budjetti pyörii jossain 200ke tietämillä ja joissa monesti on enemmän tai vähemmän täysipäiväisiä pelaajia useampia. Etelässä pelaajamassat ovat suurempia, joten pelaajillekaan ei tarvitse niin paljon maksaa kuin maakunnissa, jonne hyvät pelaajat pitää houkutella rahalla. Ja matkustuskilometritkään eivät tuolla eroa ykkösestä juurikaan.

[Untermars]

Mikähän lienee ollut päättyneen kauden eri seurojen pelaajabudjettien tai yleisbudjettien tilanne?

Nämä on yleensä ilmoiteltu kauden avajaistilaisuudessa ja niistä on Veikkausliiga laittanut erillistä tiedotetta - paitsi ei tänä vuonna.

Luvut julkisti ainakin Ari Virtanen Hesarin jutussa: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005627890.html

Muistaakseni Hesarin VL ennakossa oli myös budjetit mutten sitä tähän hätään löydä.

[Piippu-Virtanen]

Nämä on yleensä ilmoiteltu kauden avajaistilaisuudessa ja niistä on Veikkausliiga laittanut erillistä tiedotetta - paitsi ei tänä vuonna.

Luvut julkisti ainakin Ari Virtanen Hesarin jutussa: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005627890.html

Muistaakseni Hesarin VL ennakossa oli myös budjetit mutten sitä tähän hätään löydä.

Paljon kiitoksia!

Yllättävän tasaisena tuntuvat budjetit pysyvän.

Ja minä kun luulin TPS:llä olevan paljon enemmänkin takamatkaa lähimpiin kilpailijoihin nähden.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1979 ja 1980 Lahden Reippaan ja Sepsi-78:n ohella eräänlaisia vankkoja keskikastin seuroja taloudellisesti suurten takana tuolloin yleisbudjeteissa olivat TPS ja Ilves.

Näissä seuroissa eli TPS:ssä ja Ilveksessä oli samat budjetit käytännössä kuin Reippaalla ja Sepsi-78:lla markkamääräisesti, mutta ratkaisevaa näissä seuroissa oli Reippaaseen ja Sepsi-78:aan nähden paremmat, säännöllisesti suuremmat pinnarahat siinä missä taas Reippaalla oli tuon ajan tilanteen mukaisesti pinnarahat jäissä ja Sepsi-78:n pelaajat nauttivat pinnarahoja lähinnä satunnaisesti ja silloinkin enemmän vuoden 1980 puolella kuin vuoden 1979 puolella koska Sepsi-78 pelasi tuolloin 1. Divisioonassa jossa pinnarahat olivat tietenkin todellisia harvinaisuuksia.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1989 Jalkapallon SM-Sarjan viimeisenä pelaamisvuonna sarjaan liittyi uusi seura eli FF Jaro.

FF Jarolla oli sarjanousijana korkeintaan varaa 2 miljoonan markan yleisbudjettiin, mutta toteutunut normaali yleisbudjetti oli sittemmin 1. Divisioonaan pudonneelta FF Jarolta 1,5 miljoonaa markkaa mikä oli tyydyttävä yleisbudjetti SM-Sarjan historian loppumetreillä vaikkakin alempaa keskikastia.

1. Divisioonassa tuolloinen 1,5-2 miljoonan markan budjetti olisi ollut vakaata keskiluokkaa huonoimmillaankin, melko vahvaa yläluokkaa keskimäärin ja jopa erittäinkin lähelle sarjan parasta toteutunutta yleisbudjettia.

Vuotta aiemmin kuitenkin verrattaessa huonoinkin yleisbudjetti SM-Sarjassa oli ollut vuonna 1988 miljoona markkaa ja kulujen nousua tulevalle Futisliigan esikoiskaudelle 1990 pelättiin jossakin määrin yllättävänkin paljon vaikka itsessään muutoin esimerkiksi lamaa Suomessa lähivuosina tapahtuvaksi pelättiin tuskin lainkaan ja taantumaankin suhtauduttiin verraten rauhallisesti toisin kuin mitä tultaisiin jo vuotta myöhemmin suhtautumaan etenkin taantumaan.

[Hunter S Thompson]

Lisäksi oli pimeitä kassoja, joista maksettiin pimeitä palkanlisiä, jotka eivät näkyneet tietenkään missään (voi niitä olla vieläkin, en tiedä).

On näitä huhujen mukaan melko korkealla sarjatasolla hyvin eteläisessä Suomessa aika lähivuosina maksettu. Vaikeuttaa reilusti toimivien seurojen kilpailuasetelmaa, lainvastaisuuden lisäksi.

[hoc]

...TP-47:lla eli tässä tapauksessa TP-47 Seinäjoesta erotettuna Tornion Pallo-47:lla tuntui olevan enemmän rahaa käytössään kuin IF Gnistanilla.

Erittäin mielenkiintoista dataa, mutta Seinäjokelaisseura oli toki nimeltään Törnävän Pallo-55 eli TP-55, joka vaihtoi nimekseen TP-Seinäjoki muodostuttuaan kaupungin ykkösseuraksi Sepsi-78:n juututtua alasarjojen hissijoukkueeksi.

[Tsamorano]

PS Kemillä FB:ssä livelähetys menossa.

e. Tjaa, se olikin ihan lopuillaan kun pääsin linjalle.

[Piippu-Virtanen]

Erittäin mielenkiintoista dataa, mutta Seinäjokelaisseura oli toki nimeltään Törnävän Pallo-55 eli TP-55, joka vaihtoi nimekseen TP-Seinäjoki muodostuttuaan kaupungin ykkösseuraksi Sepsi-78:n juututtua alasarjojen hissijoukkueeksi.

Näinhän se oli.

Etenkin pohjimmiltaan.

[hoc]

Noita budjetteja voi mallailla nykyrahaksi esim täällä: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN

[Druidid]

Ja minä kun luulin TPS:llä olevan paljon enemmänkin takamatkaa lähimpiin kilpailijoihin nähden.

No on sillä meihin vielä vähä matkaa

[Heiska]

No niin, saisiko Kemin tilanteesta jonkun pienen yhteenvedon. Kuinka lähellä lappu on luukkua ja missä vaiheessa syksyä jotain varmaa tietoa voi odottaa?

[Monska]

Siirsin ansiokkaan historiakeskustelun omaksi langakseen, ja pidetään tämä ajankohtaisena. Historiaa taloudesta nykyään tuolla http://futisforum2.org/index.php?topic=222320.0

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 PK-35 pelasi Ykkösessä enintään tyydyttävällä, usein kohtuulliseksi sanotulla ja huonoimmillaan jopa vain välttävällä aikakauden seuran budjetilla tuolloin.

PK-35:n yleisbudjetti oli Ykkösessä vuonna 1997 vain 700 000 markkaa kun monilla muilla seuroilla oli paljon enemmän vaikka ei PK-35:n budjetti niin keskivertoa alakanttiin tietenkään itsessään ollut.

Veikkausliigaan vuodeksi 1998 kuitenkin yleisbudjetin oli kuitenkin PK-35:n päättäjien mielestä pakko kohota ainakin 1,4-1,5 miljoonan markan paikkeille ja mielellään paljon korkeammalle, ainakin yli 2 miljoonan markan tasolle asti jotta edes jotenkin olisi voinut kilpailla menestyksessä.

[Piippu-Virtanen]

Siirsin ansiokkaan historiakeskustelun omaksi langakseen, ja pidetään tämä ajankohtaisena. Historiaa taloudesta nykyään tuolla http://futisforum2.org/index.php?topic=222320.0

Kelpaa minulle ja pitää tehdä jatkossa niin.

Harkitsin toki kauan ihan oman alueen tekemistä, mutta silloin se jotenkin vain tuntui tarpeettomalta siinä tilanteessa.

Heiskalle:

Kemin taloudellisesta tilanteesta nyt näin ajankohtaisesti en osaa paljoakaan sanoa, mutta ei tilanne ainakaan kovin valoisalta näytä ainakaan toistaiseksi kuullun perusteella.

[Erkki Rapala]

No niin, saisiko Kemin tilanteesta jonkun pienen yhteenvedon. Kuinka lähellä lappu on luukkua ja missä vaiheessa syksyä jotain varmaa tietoa voi odottaa?

Pari viikkoa sitten PJ Pasanen sanoi, että ” Siksi on kiirus, kun pitää hakea lisenssiä.” Ja tämä siis noin päivän sen jälkeen, kun alkoi tämä ”satatonnia neljässä viikossa” -kampanja. Nyt on 2% tavoitteesta kasassa eli voit itse päätellä, miten tässä käy.

[Kosmoksen Härkä]

   Ennätys on syntynyt!*

FC Inter
2017
Liiketoiminnan tulos -2 355 000
Liikevaihto                 616 000

* onkohan edellinen ennätys (myös) turkulaisen perinneseuran (2009) - 2 175 000 ?

bonarina
KuPS
Liiketoiminnan tulos - 981 000
Liikevaihto             1 074 000

[supstanssi]

Sheriffille annettiin todellakin vapaat kädet?

[DiBiagio]

  Ennätys on syntynyt!*

FC Inter
2017
Liiketoiminnan tulos -2 355 000

 Ohhoh! Kovaa on touhu ja ei voi kuin ihmetellä miten tuollainen tulos on edes mahdollinen.   Laitetaan tähän nyt positiivinenkin tulos tiedoksi: RoPS 2018: n. +100 000e.

[pizza slut]

Onnea hinaar

Håkans käyttää seuraan 100000€ per kannattaja

[pirakaia]

 Ohhoh! Kovaa on touhu ja ei voi kuin ihmetellä miten tuollainen tulos on edes mahdollinen.   Laitetaan tähän nyt positiivinenkin tulos tiedoksi: RoPS 2018: n. +100 000e.

Lähdin ihan mielenkiinnosta purkamaan Interin lukuja hieman auki edellisiltä  vuosilta (tiedot perustuvat julkisiin tilinpäätöksiin ja mutuiluun, eli en väitä tätä yhteenvetoa lopulliseksi totuudeksi).

Liikevaihtoa Inter on tehnyt 2014-2017 seuraavasti:
2014: 400t€
2015: 600t€
2016: 800t€ (Kaanin myynti muutama satku?)
2017: 650t€

Käsittääkseni liikevaihtoon ei lasketa ottelutapahtuman myyntiä, joka menee stadionyhtiön kautta. Jos siihen laskee varovasti 150 000 €, niin "jalkapalloliiketoiminta" on tehnyt sellaista 800 000 €:n liikevaihtoa kohtuu tasaisesti viime vuosina.

Kulupuoli jakaantuu seuraavasti:

Henkilöstökulut (sis. palkat ja sivukulut)
2014: 950t€
2015: 1,0 milj .€
2016: 1,25 milj. €
2017: 1,6 milj. €

Muut kulut:
2014: 470t€
2015: 630t€
2016: 1,05 milj. €
2017: 1,2 milj. €

Muita kuluja ei ole avattu, mutta niihin sisältyvät ainakin stadionin vuokra, matkakulut sekä todennäköisesti pelaajien asuntoja. En tiedä mistä muiden kulujen kolminkertaistuminen johtuu, sillä samassa ajassa palkkabudjetti ei ole noussut kuin 60 %.

Ajatuksia luvuista:

- Jos laskee hyvin karkealla kaavalla, että ilman rahoittajaa/konsernia toimiva liigaseura pystyy käyttämään juuri ja juuri puolet budjetistaan pelaajien palkkoihin, Interillä olisi ollut vuonna 2017 noin 400t€:n pelaajabudjetti. Sen sijaan Interin pelaajabudjetti oli 1,6 miljoonaa, eli nelinkertainen.
- Samalla kaavalla laskien, KuPS:n olisi pitänyt pystyä käyttämään noin 500t€, en tiedä mikä heidän lopullinen palkkakustannuksena oli mutta veikkaan että noin 1,2 - 1,5 milj. €.

- 1,6 miljoonan pelaajabudjetilla Interin kausi 2017 oli totaalinen katastrofi (ja vesi on märkää), tuolla palkkabudjetilla olisi pitänyt ehdottomasti taistella mitalista ja europaikasta, jopa mestaruudesta. Kärjistäen voi sanoa että kaikille pelaajille ja valmentajille maksettiin liikaa tuossa joukkueessa.

[Kronofogden]

- Jos laskee hyvin karkealla kaavalla, että ilman rahoittajaa/konsernia toimiva liigaseura pystyy käyttämään juuri ja juuri puolet budjetistaan pelaajien palkkoihin.

Taitaa pelaajabudjetit pyöriä enemmän n. 1/3 kokonaisbudjetista. Jos valmennus lasketaan mukaan niin nousee varmaan tuohon 40-50%.

[Monska]

Interille tuli kaudelle 2017 mukaan mm. 9 päivän leiri Kyproksella, vierasotteluihin edeltävänä päivänä matkustaminen ja useampia vierasreissuja lentäen. Ei ne kaikkea selitä, mutta lisäystä jonkin verran.

[pirakaia]

Taitaa pelaajabudjetit pyöriä enemmän n. 1/3 kokonaisbudjetista. Jos valmennus lasketaan mukaan niin nousee varmaan tuohon 40-50%.

Se on totta, enkä ole varma ovatko valmentajien palkat mukana noissa Interin henkilökuluissa. Todennäköisesti kuitenkin ovat, koska valmentajia on merkitty henkilöstölistaan.