Huuhkajien materiaali masentaa!

[Triangelikostaja]

No ei vaan tosissaan ajatellen joku Kairinen ei vielä ole menetetty lupaus A-maajoukkuetta ajatellen, koska aivan loppuvuonna syntyneenä hän on lähes -99, joten aikaa on vielä kehittyä.

Kairisen iässä Sparv oli yksi foorumin isoimmista sylkykupeista maajoukkuepelaajista, ja puhuttiin alibisyöttelijästä josta ei ole mitään hyötyä. Tuota on hyvä käyttää aina vertailuna siihen miten paljon pelaaja voi kehittyä vielä jos on oikeasti ne tietyt ominaisuudet tarvittavalla tasolla jo nuorena.

Tai olisikohan Tim alkanut saamaan peliaikaa a-majussa noin 22-vuotiaana, eli juuri varmaan heti nuorten majun jälkeen. Jos Kairinen pelaa ensikaudella sanotaanko vähintäänkin Norjan pääsarjassa minuuteilla, niin eiköhän saa jo kutsun peleihin.

[JiiPee]

Keskikentällä on kyllä liian iso aukko Kamaran ja Sparvin jälkeen. Toisaalta esim. joku Kaan Kairinen saattaa seuraavan parin vuoden aikana ottaa vielä tarvittavat kehitysaskeleet ja nousta tasonsa puolesta tarvittavalle tasolle.

Tämä on ehdottomasti totta, enkä ole ihan varma siitäkään, ottaisinko Sparviakaan ihan mukaan samaan lauseeseen, ainakaan päälauseseen. Kamara on omalla tasollaan ja Suomen tärkein pelaaja tällä hetkellä. Vienon kaipaavia katseita lähtee kyllä tuonne Perpa/Roman/Ring-sektorille.

[törömömmö]

Tuossa kun katselin ”kultaisen sukupolven” seurastatuksia parina eri huippuhetkenä, niin tajusin, että pieni perspektiiviharha tulee siitä, että jälkikäteen muistamme nuo nimet ja assosioimme heidät seuroihin, joissa he pelasivat uransa huipulla. Todellisuudessa nuokaan pelaajat eivät kukoistaneet kaikki samaan aikaan vaan osa oli hiipuvia tähtiä kun osa oli vasta nousemassa huipulle. Koskaan ei siis ole avauskokoonpano koostunut enimmäkseen top4-sarjojen pelaajista, vaan Belgian liigaa, Norjaa, Championshippiä jne. on sarjatasoina ollut parhaimmillaankin niiden muutaman top4-sarjan pelaajan lisäksi. Siihen kun lisää että ymmärtääkseni tuolloin on Euroopassa kilpailu pelipaikoista ollut hieman vähäisempää (globalisaatio ei ollut vielä siinä pisteessä kuin nykyisin), niin ei ero seurajoukkuestatuksissa ole niin iso kuin annetaan ymmärtää.

”Kultainen sukupolvi” oli erityisen kultainen verrattuna edeltäviin, jolloin majun runko koostui Suomessa pelaavista, mutta sittemmin on tullut uudeksi normaaliksi, että majun avauskokoonpano on nippu miljonäärejä.

[Rikkiviisas]

”Kultainen sukupolvi” oli erityisen kultainen verrattuna edeltäviin, jolloin majun runko koostui Suomessa pelaavista, mutta sittemmin on tullut uudeksi normaaliksi, että majun avauskokoonpano on nippu miljonäärejä.

Loogillistahan tämä on sikäli, että nämä pelaajat olivat parhaassa iässä kun Bosman-päätös mullisti pelaajamarkkinat.
Sitä ennen ulkomaille siirtyminen oli moninverroin vaikeampaa, kun samallahan kaatuivat ulkomaalaispelaajia koskevat rajoitukset.

Kairisen iässä Sparv oli yksi foorumin isoimmista sylkykupeista maajoukkuepelaajista, ja puhuttiin alibisyöttelijästä josta ei ole mitään hyötyä.

No jos yhden jankkaavan setämiehen jankkaus edustaa koko foorumin näkemystä...

[DAF]

”Kultainen sukupolvi” oli erityisen kultainen verrattuna edeltäviin, jolloin majun runko koostui Suomessa pelaavista, mutta sittemmin on tullut uudeksi normaaliksi, että majun avauskokoonpano on nippu miljonäärejä.

Tämä on tietysti totta, mutta jos nyt mietit vaikka tätä erään matsin avaria, josta puuttuu penkiltä/loukkaantuneista Tintti Charltonista ja Miklu Chelseasta, niin on siinä nyt melkoinen ero nykyiseen kuitenkin. Ja jos miettii tuon ajan Rosenborgia, olivat UCL-lohkovaiheen vakiojengi, samoin Anderlecht. Panathinaikos oli ”vain” UEFA-cupin puolivälierissä. Nullihan tuolla kyllä aina ja iäti hämmentää...

Antti Niemi Southampton, Joonas Kolkka Panathinaikos, Sami Hyypiä Liverpool, Hannu Tihinen Anderlecht, Ville Nylund HJK, Aki Riihilahti Crystal Palace, Janne Saarinen Rosenborg, Teemu Tainio Auxerre, Jari Litmanen Ajax, Joonas Kolkka PSV, Shefki Kuqi Sheffield W

[törömömmö]

Tämä on tietysti totta, mutta jos nyt mietit vaikka tätä erään matsin avaria, josta puuttuu penkiltä/loukkaantuneista Tintti Charltonista ja Miklu Chelseasta, niin on siinä nyt melkoinen ero nykyiseen kuitenkin. Ja jos miettii tuon ajan Rosenborgia, olivat UCL-lohkovaiheen vakiojengi, samoin Anderlecht. Panathinaikos oli ”vain” UEFA-cupin puolivälierissä. Nullihan tuolla kyllä aina ja iäti hämmentää...

Antti Niemi Southampton, Joonas Kolkka Panathinaikos, Sami Hyypiä Liverpool, Hannu Tihinen Anderlecht, Ville Nylund HJK, Aki Riihilahti Crystal Palace, Janne Saarinen Rosenborg, Teemu Tainio Auxerre, Jari Litmanen Ajax, Joonas Kolkka PSV, Shefki Kuqi Sheffield W

Tuossa on nyt ilmeisesti yhden kauden (2002-2003) parhaan kokoonpanon seurat? Kärjen laajuus on kieltämättä hyvää luokkaa, mutta esim.
- Luke on kovempi kuin Niemi
- nyt on kaksi top4-liigoissa pelaavaa kärkeä ja yksi championshipin huippu, samoin kuin tuolloin (Johansson mukaan tuohon), mutta lisäksi neloshyökkääjämmekin on nyt Championship-tasoa (Forss)
- Championship-pelaaja Halme ei mahdu nykykadeerin rinkiin

En yritä väittää, että nykymateriaali olisi yhtä hyvä saatikka parempi kuin tuolloin lähes 20 vuotta sitten, mutta pointtini on, että ero ei ole niin iso kuin näin jälkikäteen nimiä tuijottamalla tuntuu.

Jos aina verrataan vain lyhyeen absoluuttiseen huippuhetkeen, niin ei ihme jos masentaa.

[drone]

Tämä on ehdottomasti totta, enkä ole ihan varma siitäkään, ottaisinko Sparviakaan ihan mukaan samaan lauseeseen, ainakaan päälauseseen. Kamara on omalla tasollaan ja Suomen tärkein pelaaja tällä hetkellä. Vienon kaipaavia katseita lähtee kyllä tuonne Perpa/Roman/Ring-sektorille.

Materiaali masentaa erityisesti juuri tuon Kamaran takana olevan aukon vuoksi. Jos Kamara on poissa, niin meneekö sormi suuhun? Toisaalta Puola-ottelu osaltaan alleviivasi tätä materiaalin kapeutta kautta linjan. Erityisesti masentaa, ettei ole äärimmäisen motivoituneita nuoria pelaajia, joita nostaa korvaamaan poissaoloja. Perpaa, Romania ja Ringiä ei kannata haikailla. He ovat ratkaisunsa tehneet. Kykyjen ohella tärkeintä on, että pelaajan motivaatio on 110%.

Suomi antaa edelleen kohtuuttomasti tasoitusta juuri tässä materiaalissa, jos verrataan vaikka muihin Pohjoismaihin. Koko ajan on hyvä pitää mielessä, että Espoo on jokseenkin Islannin kokoinen asukasmäärältään, ja hyvä verrokki koko maan potentiaalisen pelaajamassan osalta on Tanska/Kroatia.

[Gambinamiäs]

No jos yhden jankkaavan setämiehen jankkaus edustaa koko foorumin näkemystä...

No tämä. Sparv oli jo nuoresta pitäen aivan helvetin kypsä pelaaja. Syöttötaito, sijoittuminen, rauhallisuus ja pelisilmä. U21-joukkueessa totaalisen johtava pelaaja ja maajoukkueessa heti alusta saakka kykeni ottamaan paikkansa. Toki alussa pelasin enemmän varman päälle, mutta kykeni myös hienoihin pitkiin syöttöihin ja puolenvaihtoihin. Se tekstiteevesstä nahkahousufudista katsovan känkkäränkän alibisyöttelylässytys oli raskasta ja meni valitettavasti monille läpi.

Sparv on Luken ohella viimeisen kymmenen vuoden Suomen merkittävin maajoukkuepelaaja.

[Rikkiviisas]

Toisaalta Puola-ottelu osaltaan alleviivasi tätä materiaalin kapeutta kautta linjan. Erityisesti masentaa, ettei ole äärimmäisen motivoituneita nuoria pelaajia, joita nostaa korvaamaan poissaoloja.

Harjoitusotteluissa ongelma on useasta kokeilusta ja vaihdosta seuraava perspektiiviharha.
On hyvin epätodennäköistä, että Suomi pelaa Puola-pelin kokoonpanolla yhtään sellaista peliä, jossa on jonkinlaista panosta. Käytännössä siis parhaasta avauksesta puuttuu usein yksi, joskus useampi pelaaja, mutta hyvin harvoin ollaan tilanteessa, jossa kokoonpanossa iso osa ei ole pelannut paljoakaan maajoukkueessa saati keskenään.