Olihan ottelu valehtelematta kiimaisin Urheilupuistossa pelattu matsi tällä vuosituhannella. Huutomyrsky maalin jälkeen oli huikea, tuli ihan viime syksyn Saksa-matsin hulinat mieleen. Sen jälkeen MP ei voinut enää peliä hävitä. On ollut valtaisan hienoa kokea ja todistaa, kuinka vanha perinteinen jalkapallokaupunki on herännyt henkiin.
Mutta se fiilistelyistä.
MP oli minusta pelillisesti jopa hivenen huonompi. Gnistan malttoi rakentaa peliä paljon monipuolisemmin ja saikin hyviä hyökkäyksenalkuja, joista kuitenkin varsinaisia maalipaikkoja tuli lopulta aika vähän. MP:n peli oli seisoskelua ja roiskimista, kunnes Kariniityn tulo kentälle vähän herätti touhua. Onpa suuri harmi, ettei Juuso Kautonen ole pelikunnossa. Hänen kaltaiselleen pelaajalle olisi tässä vaiheessa kyllä käyttöä.
Se tunne kun Juuso pääsi maalivahdista ohi ja kun pallo lipui, lipui niin hemmetin hitaasti kohti maalia. Katsomo yksinkertaisesti vain räjähti. Ihan valehtelematta on sanottava, että en ole ikinä elämässäni kokenut yhtä infernaalista tunnetta.
Vaikka nyt näyttää erittäin hyvältä, on muistettava että edelleen on vielä kaksi sarjakierrosta pelaamatta. Piste-ero ja maaliero ovat MP:n puolella, mutta silti. Nyt helvetinmoinen keskittyminen seuraavan peliin.
Toive-avaus Kuusankoski peliin:
Romppainen
Sirviö - Iivanainen - Huotari - Roivas
Kariniitty - Murtonen - Rautiainen - Pastila
Oinonen - Mattila
Mutka sitten vaihdosta kehiin.