Viime talvena oltiin rouvan ja pojan kanssa jossain lätkämatsissa, kun vaimo oli saanut kutsun johonkin perhepäivään. Ekan erän jälkeen poika totesi "huh, vihdoinkin se loppui". Kerroin sitten että tää oli vasta ensimmäinen kolmesta erästä ja kysyin, että haluisko hän jo lähteä... Ja pian olimmekin kotimatkalla. Eikä ketään harmittanut. Poika on siis normaali ihminen, ja ehkä vanhempansakin?
Olin kaverin 4-vuotiaan kanssa pelissä aikoinaan. Poika ei jaksanut peliä oikein katsoa enkä usko sekuntiakaan, että jalkapallon kohdalla kiinnostus olisi ollut mitenkään sen ihmeellisempää.
Niin se vain menee.