Annetaampa oma panos tähänkin topikkiin, ettei mene aivan glooryhunttaamiseksi. Pahoittelen etukäteen, jos tulee hirveästi toistoa em. kirjoituksiin.
Kaikin puolin ihmeellinen kausi Ykkösessä takana ja Kakkoseen putoamiselta ei tällä kertaa vältytty. Mutta tämähän ei asiantuntijapiireille ilmeisesti yllätyksenä tullut. Kaikki Kakkosesta vouhkaaminen alkoi jo viime talvena, kun Oleg ja Väikkä ilmoittivat halustaan jatkaa sopimuksensa loppuun asti. Nythän kaiken pitäisi mennä hyvin, kun iso paha Butenko saatiin heivattua. Selvästi moni torniolainen vielä miehiin uskoi, mutta suurin osa kuitenkin oli tajunnut o/v:n rajan tulleen vastaan. 2000-luvulla suomalainen huippufutis oli kehittynyt, Olegin ja Väikän temput eivät. Joukkuetta alettiin kokoamaan
taito tuhota on taito rakentaa-mentaliteetilla. Ulkomaalaisia ulostettiin ja tilalle kokeiltiin saada syntyperästä torniolaista. Talous oltiin ilmeisesti aikaisempien kausien nousun hakemisella revitty hajalle, eikä tällä kaudella voitu haaveilla postimyyntivahvistuksista. Suomalaisia ei Lapin yöttömät yöt kiinnostanut ja paljon puhutut suomalaisvahvistukset olivat tasoa Petteri Pellikka ja Tuomas Isteri. Tietysti täytyy mainita, että Hiukka ja Räisänen saatiin takaisin punapaitaan. Lähtiöitä olikin sitten t.ex. Isteri, Vilppola, Nikula, Räihä, Deco ja Höynälä. Pelailtiin alasarjajoukkueita vastaan parit harjotuspelit ja saatiin onnistumisia sekä uskoa joukkueeseen. Kyllä tämä tästä.
Kausi alkoi. Avauksen pelaajiin kuuluivat hirveimmillään kuului Pellikkaa, Bergin poikia ja turisteja kuten Labodovski ja Tsykolia. TP ei ollut pelkästään materiaaliltaan Ykkösen huonoimpia, vaan myös Olegin ja Väikän taktiset kuviot aiheuttivat sen, että kentälle ei saatu voittavaa joukkuetta. Joukkueen kokoamisessa oltiin epäonnistuttu täysin. Alisuorittajia alkukauteen olivat mm. Konde, Räisänen, Pekkanen ja Barsk (moni voi olla eri mieltä, mutta pystyn perustelemaan jokaisen) ja TP oli valmis uppoamaan. Ensimmäiset kymmenen peliä: kolme maalia, kaksi pistettä. Sitten alkoi tapahtumaan ihmeitä. Kimmon ja Saulin metodit alkoivat pikkuhiljaa puremaan ja tulosta alkoi syntymään. TP muuttui parilla pienellä muutoksella liikkuvaksi, pelaavaksi, joukkueeksi ja tämä alkoi näkymään tulostaululla. Hiukka, Hakasalo, Räisänen, Barsk ja muut torniolaiset alkoivat taistella koko sydämmellään torniolaiselle jalkapallolle ja varmasti myös Halmkronan Kimmolle. Oli upeaa nähdä tämä henki sivustaseuraajana. Harmittavasti tämä taistelu ei riittänyt ja Kakkoseen tuli lähtö. Muutaman vuoden päästä kukaan ei muista kuinka lähellä Kotiranta ja Halmkrona olivat uppoavan laivan pelatamisessa, harmi sinänsä.
Mutta eihän tämä oikeasti niin hirveä tilanne ole! Nyt käytiin kymmenen vuotta huipulla vähän oppimassa minkälaista siellä on. Virheitä tehtiin kaudesta toiseen. Suomalainen huippujalkapalloilu on jatkuvasti kehittymään päin ja vielä kovin nuorta, varsinkin näillä leveyspiireillä. Ei ole siis tyhmää tehdä virheitä, vaan on tyhmää toistaa samat virheet. Ainakin seuraavat asiat tulee ottaa huomioon. 1. Pidettiin aivan liikaa kiirettä, kun tultiin Liigasta alas, niin alettiin heti huutelemaan kuinka mennään parissa vuodessa takaisin huipulle. Tähän käytettiin hirveitä summia rahaa ulkomaalaispelastajiin ja ainoat pitkän kaavan tähtäimet oli kehittää Venäjän akatemiapelaajista Tornioon huippupelaajia. Tuloksena paska talous, paska henki ja epäonnistunut
Oman kylän pojat 2009-projekti. 2. TP-47 ei ole millään tavalla seksikäs joukkue. Sponsoreiden saaminen Ykköseen ja kotimaisten pelaajien hankkiminen kävi vuosi vuodelta vaikeammaksi. Ei ollut mainetta kasvattajaseurana tai porttina maailmalle, koska viimeisimmistä esimerkeistä oli useampi vuosi vierähtänyt. Ei myöskään ollut minkäänlaista takuuta menestyksestä, joten sponsorit eivät kiinnostuneet. 3. Suhteet muihin seuroihin on saatava paremmalle mallille. Yhteistyöt auki Kemiin, Ouluun ja Rovaniemelle. Jos Ikäläinen jatkaa Kemissä, niin varmasti yhteistyötä tulee olemaan.
Miten siis lähdetään jatkamaan? Oma mielipiteeni on, että lähetään em. ongelmiin hakemaan muutosta. Ei tekisi pahaa profiloitua muutamaksi vuodeksi Kakkosen joukkueeksi. Ei lähdetä hosumaan Ykköseen nousun kanssa, vaikka kunnianhimoa varmasti löytyy niin pelaajista, valmentajista kuin johtokunnastakin. Kasvatetaan omia junnuja joukkueseen ja kokeillaan saada sitä seksikkyyttä, vaikka sitten kasvattajaseurana. Yhteistyö Lapin sisällä olisi tärkeää. Kemi-Torniossa pelataan ensikaudella Ykköstä, Kakkosta, Kolmosta ja Nelosta. Paikallisseura ToTa nousi Kolmoseen, joten jonkinlaista yhteistyötä olisi syytä tehdä, koska meillä ei omaa kakkosjoukkuetta ole. Junnuille on saatava kuitenkin joku välivaihe B-junnupeleistä aikuisten peleihin. Onko se sitten TP:n oma kakkosjoukkue vai ToTa? (ei poissuljeta sitä Arpelan puulaakiporukkaakaan)
Myös talous on saatava kuntoon. Menoja karsittiin jo viime kaudella ja tulevalla kaudella varmasti vielä enemmän. Ei pelattu kalliita Suomen Cupin höntsiä ja pakolliset ulkomaanavut otettiin Malisen hylkylistalta. Mutta miten on tulojen laita? Ensi kaudelle ollaan kirjoiteltu jo ihan hyvin sopimuksia, vaikka Lounais-Lapissa puhuttiin pelkästään Heralasta. Varmaan ainakin Barsk, Väänänen ja Konde ovat haluttua tavaraa siirtomarkkinoilla. Käsittääkseni Cruzin optiostakin ollaan neuvoteltu, joten eiköhän tämä mies saada lihoiksi lyötyä. Talous alkaa nousemaan ja sponsoreita on pitäisi olla nyt helppo löytää Eurocitystä. Tietysti Lapin Kullan menetys näkyy kassassa. Luotetaan nyt kuitenkin johtokuntaan ja odotellaan pari vuotta.
Sitten mitä tulee ensi kauden organisaatioon. Nyt on löydettävä ihmisiä, jotka alkavat rakentamaan torniolaista huippufutista uudestaan. Se on aivan sama antavatko nämä miehet (tai naiset) näyttönsä myymällä makkaraa, kentällä, johtokunnassa, valmennustiimissä vaiko yleisön puolella. Nyt tarvitaan pitkäjänteisiä ihmisiä aloittamaan kaikki alusta. Oleg ja Väikkä pystyivät siihen, joten se on todistettu mahdolliseksi. Juniorityötä aletaan varmasti katselemaan ihan eri kantilta. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus jne. Toivottavasti tähänkin hommaan löydetään sopivalla talkoohengellä varustettuja puuhamiehiä.
Miten sitten ensi kauden joukkue. Onko esimerkiksi Hakasalolla ja Hiukalla haluja jatkaa? Hakasalo nautti sen verran luottamusta viime kaudella, että on vähintään vielä yhden kauden seuralle velkaa. Sarra varmasti jatkaa, jos talvi menee alle kolmella polvileikkauksella. Tolja ennakkotiedoista poiketen käsittääkseni on jatkamassa. Konde, Väänänen ja Barsk taitavat olla liian kuumaa tavaraa pitää käsissä. Miten sitten omien junnujen laita? Nyt ei taida olla muuta kuin Bergit, Herala, Väänänen ja Pohjanen, jotka ollaan varsinaisesti rinkiin nostettu. Muutamahan nuita oli jo listoilla viime kauden aikana ja käsittääkseni harjoituksissa useampikin. (johtuiko sitten vain materiaalin kapeudesta?) Kemistä varmasti löytyisi parikin, jotka haluaisivat hakea vähän vauhtia Kakkosesta. Kotiranta ja Halmkrona jatkavat ja toivon Kemiin Jupelle jatkoa. Näin ollen olisi sorvin ääressä sen verran fiksuja miehiä, että yhteistyö Kemin muovin ja kanssa olisi mahdollista. Oulusta varmasti kehityskelposia junnuja, joita kiinnostaisi kokeilla Kakkosen tasoa. Sielläpäin kun nuo seurojen väliset jännitteet eivät mahdollista kaikille peliaikaa. Sitten tietenki, jos Kolmosen porukasta löytyis pari pelikelposta. Pitkä talvi edessä ja varmasti mielenkiintosta seurata joukkueen kasaamista. Kuitenkin Kimmoon ja Sauliin älytön luotto ja toivon johtokuntaa myöten kaikilta fiksuja päätöksiä. Nyt kiitos ja anteeksi, jos tuli jankattua vanhoja asioita. Tunteet ne on silti minunki purettava.
Ja ettei totuus unohtuisi:
Tämän puhalsin tähän hengittämättä.
