Mietteitä menneestä kaudesta
Hongan mennyt kausi 2009: vieläkään ei flopattu, vieläkään ei pystiä kauden päätteeksi nosteltu. Näillä näkymin onneksi jälkimmäinen skenaario näyttää todennäköisemmältä ensi kaudella kuin ensiksi mainittu. Ainakin omalta osaltani sanoisin, että kausi vietiin päätökseen kaikenlaisten minimitavoitteiden puitteissa; liigassa kakkossija tyydyttää, cupissa olisi ollut ihan kiva päästä finaaliin asti ja euroopassa ei nyt ainakaan menty tippumaan millekään pubijengille. Ensi vuonna taas eurooppaan kokeilemaan siipiä ja liigassa tahmaisen kevätkauden jälkeen pelottelemaan tasaisempia suorittajia syksyn hurjalla nousukiidolla.
Vaikka kevätkauden konttauksesta on jo hyvin moni keskustellut hyvinkin paljon, niin mihinkään yhteissymmärrykseen syistä ja seuraksista ei olla päästy. Vaikka eriäviä mielipiteitä tämän aiheen tiimoilta löytyykin, niin itse tapahtunutta ei varmaan kukaan käy kiistämään – ei edes faktat. Kauden 13:sta ensimmäisestä ottelusta saalistettiin 21 pistettä, kun taas jälkimmäisen puoliskon aikana kerättiin kasaan 28 pistettä. Kauden 2008 loppupistemäärästä jäätiin siis yhden pisteen päähän, loppusijoitus oli sama. Hälyyttävin ajanjakso oli kauden seitsemän ensimmäistä ottelua, joidenka jälkeen pistetili näytti kahdeksaa. Jos Honka olisi jatkanut samaa tahtia koko loppukauden, niin loppusijoitus olisi ollut 11., jolla olisi kyllä peitottu KuPS ja kumppanit, muttei muita. Monien mielestä ainakin ”kotipeleissä” MYPA:a ja Lahtea vastaan olisi pitänyt tuloksellisesti pystyä parempaan kuin tasapeliin.
Mikä sitten oli tämän alkukauden heikon pelin takana? Hongan valmentaja Mika ”Bana” Lehkosuohan mainitsi joskus helmikuussa, että Honka olisi jo valmis aloittamaan liigan. Monista esitetyistä syistä harva on varmasti ollut täysin vaikuttamatta Hongan peliin. Oikea vastaus lienee ennemminkin monien asioiden summa, kuin mikään suuri yksittäinen syy: Yksittäisistä pelaajista mainittiin Jalaston lähtö. Kolme evakkokotipeliä Finnair Stadiumin muovialustalla. Vierasotteluiden perunapellot. Alle 21-vuotiaiden kisakoneeseen havittelevien keskittyminen vääriin asioihin väärällä tavalla. Asenneongelma.
Syitä ei ole kuitenkaan pakko hakea kentän ulkopuolisista asioista. Nyt kauden päätyttyä voi jokainen tilastoista helposti huomata, että Hongan koti- ja vieraspelisaldot eivät mitenkään olennaisesti eroa muiden kärkijoukkueiden vastaavista. Kun kerta Honka pelasi alkukaudesta enemmän vieraspelejä kuin loppukaudesta, niin ei ole mitenkään mahdotonta kyseenalaistaa kaikkia edellämainittuja ”kehnon alkukauden” syitä.
Tilastoilla voi aina helposti kikkailla suuntaan tai toiseen. Harva Hongan pelejä tällä kaudella enemmän nähnyt lienee kuitenkaan eri mieltä kanssani, kun sanon että alkukaudesta Hongan peli oli jollain tasolla heikompaa kuin loppukaudesta. Ehdotettuja syitä tähänkin löytyy varmasti useita, mutta yleisimmin hyväksytty teoria lienee ”ongelmat keskikentällä”.
Ongelmat keskikentällä koostui lähinnä kahdesta eri ongelmakohdasta, keskikentän keskustasta ja keskikentän laitapelaamisesta - eli toisin sanoen keskikenttä oli hyvinkin sekaisin. Kuvaavimpia otteluita kauden aikana oli mielestäni TamU-vieraspelitappio, jonka avaus näytti keskikentän osalta seuraavalta: Weckström-Otaru-Perovuo-Vasara. Keskustan ongelmat johtuivat pääosin kahdesta asiasta:
1) Perovuon kunto. Perovuon talvikausi sai ikävän lopun, kun kauden kynnyksellä Joelilta meni jommankumman käden jokin sormi paskaksi. Alkukaudesta Perovuo pelasikin kehnosti; muun muassa pelin kääntäminen oli hidasta kuin mikä. Pelattiin niitä aikoja, kun en tiennyt olisinko huolinut koko miestä edes Hongan penkille. Kisatauon aikana Joel onneksi löysi pelivireensä, ja lopun te jo tiedättekin. Joel tuskin pelaa ensi kaudella enää Hongassa, vaan siirtyy rahakkaampiin ja tasokkaampiin liigoihin.
2) Väärien miesten peluuttaminen Perovuon vieressä. Muun muassa Otaru sai paljon peliaikaa keskikentän keskustassa Joelin kanssa. Ongelmana ei ensisijaisesti ollut esimerkiksi Otarun vajaavaiset pelitaidot kyseisellä pelipaikalla, vaan ennemminkin se, että Perovuon kuntokäyrän osoittaessa miinusta, olisi keskikentän keskustaan tarvittu pelaavampaa pelaaja Joelin pariksi. Pelaajaa, joka osaa jakaa palloa monipuolisesti ja taidokkaasti sekä taitaa pelin painopisteen kääntämisen. Jos Perovuo ei tätä hommaa hoida, niin ei sitä kyllä hoida Vasara tai Otarukaan, miehet kun ovat enemmän osastoa ”työmyyrät” kuin ”Pirlo”. Jo harjoituskauden aikana pystyi helposti näkemään, että Schüllerista olisi tähän, mutta yllättävän kauan kesti ennen kuin Bana tosissaan kokeili tätä kombinaatiota. (Honka – KuPS 24.6.)
Laitapelin ongelmista ei tarvinne sen enempää selitellä, kun katsoo tuota edellämainittua TamU-vierasottelun avausta (Weckström-Otaru-Perovuo-Vasara). Savage ei jostain syystä saanut alkukaudesta peliaikaa, ja kun Otarukin pyöri enemmän keskustassa kuin laidassa, niin lopputuloksena oli, että puhtaita laitalinkkejä ei kentällä pahemmin ollut. Alkukaudesta koko Hongan laitapeli olikin lähes kokonaan Sampo Koskisen laitanousujen varassa. Ainoa puhtaampi laitalinkki joka sai niihin aikoihin peliaikaa kyseisellä paikalla oli Hannu Haarala, jonka taso laitalinkkinä ainakin silloin oli vielä hyvinkin kyseenalainen.
Vielä eräs asia, jota en jaksa nyt pahemmin tutkia ja josta en jaksa kirjoitella, mutta josta olisi kiva kuulla mielipiteitänne:
Tuli muuten yksi toinen asia alkukauden lisäksi missä pupellettiin tällä kaudella pahasti. Jokaisen maajoukkuetauon jälkeen peli oli enemmän tai vähemmän huonompaa kuin ennen taukoa. Voittiko Honka itseasiassa yhtään tauon jälkeistä matsia? Jotenkin Banan pitäisi oppia laittamaan jengi pelaamaan heti ensimmäisestä matsista lähtien hyvin. Ensi kaudella tämänkautinen pistemäärä ei varmasti riitä lähellekään mestaruutta.
PelaajatSeuraavaksi vähän analyysiä Hongan sopimuksellisista pelaajista. Ensiksi pelaajakohtaista, sen jälkeen pelipaikkakohtaista analyysiä. Pelaajien nimen jälkeen suluissa syntymävuosi ja sopimuksen kesto.
Maalivahdit#1 Tuomas ”Tupe” Peltonen (s. 1977, 2010)
Vakiinnutti loppukautta kohden paikkansa Hongan ykkösmaalivahtina. Pelasi jälleen ihan mukiinmenevän kauden. Kliseisesti voisi sanoa, että hyvä jalalla, mutta liian lyhyt maalivahdiksi. Elintärkeä palanen Hongan pelisyystemiä? Riittääkö taso loppujenlopuksi jos Honka haluaa taistella tosissaan mestaruudesta?
#12 Janne Henriksson (s. 1981, 2011)
Taisteli tasaisesti alkukaudesta ykkösmaalivahdin paikasta Peltosen kanssa, mutta jäi tylysti penkkiveijariksi mokattuaan näkyvästi Azerbaidzanissa. Mielenkiintoinen pelaaja talvikaudella. Riittäävätkö torjuntaominaisuudet kompensoimaan puutteita jalalla pelaamisessa verrattuna Peltoseen? Kehittyykö paljonkin pallollisissa ominaisuuksissa talven aikana?
Koko Hongan liigahistorian aikana kannattajat ovat selvästikin muodostaneet kaksi eri koulukuntaa: Pro Tupe ja Anti Tupe -koulukunnat. Tämä onkin eräs kinkkisimmistä kysymyksistä Hongan pelaajia ja pelitapaa mietittäessä, sillä - kovimmat Peltosen kannattajatkin varmaan tämän myöntävät - totuuden nimissä on sanottava, että Peltosen nimenomaan maalivahtipeli ei ole liigan kärkipään luokkaa. Jalalla Peltonen taitaa kumminkin olla liigan paras maalivahti.
Entä sitten lupaava ja nuori (s. 1992), Pallohongassa kakkosdivisioonassa hyviä otteita esittänyt Jere Pyhäranta? Taso riittäisi aivan mainiosti Hongan penkille, mutta tällä hetkellä nokkimisjärjestyksessä on edellä kaksi hyvää liigatason maalivahtia. Tilanne on sikäli ongelmallinen, että Pyhärannan vastuulle ei voi kyllä vielä laittaa kokonaisuudessaan kakkosmaalivahdin paikkaa, mutta kyllä se kummasti lämmittäisi ainakin tämän kannattajan mieltä jos nuorelle lupaukselle annettaisiin vastuuta edes sen penkinlämmittäjän verran. Vielä yksi kausi divareissa ja vuonna 2011 oikeasti taistelemaan edustusjoukkueen maalivahdin paikasta?
Puolustajat#2 Sampo Koskinen (s. 1979, 2010)
Kaksijakoinen kausi Koskiselta. Ei sillä, että Sampon pelissä olisi ollut mitään pidempiä hyviä tai huonoja jaksoja, vaan jokaisessa ottelussa nähtiin niin hyviä kuin huonojakin suorituksia. Paransi kyllä kauden loppua kohden peliään, mutta ei ollut lähelläkään samaa tasoa kuin kaudella 2006. Parhaimmillaan liigan paras paikallaan, mutta avainkysymys kuuluukin, onko Sampo jo uransa ehtoopuolella vai pystyykö Koskinen parantamaan otteitaan ensi kaudeksi? Itsehän toki uskon Sampon uuteen tulemiseen.
#3 Roope ”Räbä” Heilala (s. 1980, 2010)
Heilala on toinen pelaaja, jonka taso menneellä kaudella ei ollut sitä luokkaa kuin mitä se voi parhaimmillaan olla. Taisteli ja saa todennäköisesti tulevallakin kaudella taistella peliajasta Koskimaan kanssa. Näkyviä virheitä ei tule Koskimaan tavoin, ja on pallollisenakin parempi vaihtoehto, mutta taso ei varmaankaan enää hirveästi tästä parane. Riittääkö se?
#5 Henri ”Henkka” Aalto (s. 1989, 201?)
Aalto sai alkukaudesta hyvin vastuuta puolustuksen laidassa, mutta jäi yllättävän vähälle peliajalle loppukaudesta, vaikka Haarala ja Koskinen eivät pelanneet mitenkään turhan vakuuttavasti. Fysiikaltaan pärjää jo täysin miesten peleissä ja pahimmat puutteetkin pitäisi korjaantua kokemuksen myötä. Lähti
käsittääkseni suorittamaan asepalvelustaan nyt syksyllä, jotenka peliaika voi olla vähän kiven alla talvella ja keväällä.
#11 Hannu ”Rankaisija” Haarala (s. 1981, 2011)
Haarala ”löysi” vihdoinkin tällä kaudella oman paikkansa puolustuksen oikealta laidalta, ja hyvä niin: joissain otteluissa Hannu oli peräti Hongan parhaimpia. Osaa nykyään haastaa yllättävän hyvin, minkä seurauksena Hannulta nähdään ajoittain hyviä nousuja. Keskelle leikkaamista ei sovi kuitenkaan tulevaisuudessakaan Haaralalta odottaa, sillä mieheltä löytyy edelleenkin pelkästään oikea jalka. En ole vielä täysin vakuuttunut, että osaa hommansa puolustussuunnan yksi-vastaan-yksi-tilanteissa. Jos kehittyy vielä talven aikana kohti ”vanhaa virettänsä”, niin ken tietää millainen ase Haarala on Hongalle ensi kaudella.
#13 Ville ”Kalle” Koskimaa (s. 1983, 2010)
Debyyttikautensa Keltamustissa tehnyt Koskimaa sovitteli kyllä useaan otteeseen antisankarin viittaa kauden aikana, ja tämä oli usein seurausta Villen vajaavaisista taidoista pelata palloa jalalla. Milloin syötti suoraan vastustajalle, milloin otti pallon huonosti haltuun ja niin edelleen. Pääpallot ovat Koskimaan vahvuus, ja niissä ei ole kyllä mitään valittamista. Pystyykö Koskimaa kehittymään vaaditulle tasolle pallollisessa pelaamisessa?
#19 Rami ”Rambo” Hakanpää (s. 1978, 2010?)
Hakanpää oli jo toisen kauden peräkkäin liigan parhaimpia toppareita, ellei menneellä kaudella peräti se paras. Itseoikeutetusti kapteenina ja
hiton kovana pelimiehenä ensimmäinen nimi papereissa kun mietitään Hongan avauskokoonpanoa.
#24 Jarkko Värttö (s. 1989, 2010)
Värttö sai peräti harmittavan vähän näytönpaikkoja mennellää kaudella edustusjoukkueessa. Pelasi enimmäkseen Pallohongassa. Miten lainapesti Lahdessa sujui?
#25 Tapio ”Tapsa” Heikkilä (s. 1990, 2011)
Heikkiläkin sai harmittavan vähän näytönpaikkoja menneellä kaudella. Näkisin Tapsan mielelläni peräti liigassa kentällä, jossei nyt avauksessa niin ainakin vaihdosta tulleena. Pallovarmana pelaajana juuri Hongalle oikeanlainen toppari, joka nuoresta iästään huolimatta pysyisi varmasti puolustussuunnassakin hyvin liigakentillä mukana. Vähän pelottaa että alkaa kohta etsiä itselleen tasokkaampaa peliaikaa muualta.
Se, että näkisin mielelläni
vahvistuksia ensi kauden joukkueessa juuri puolustuksessa, ei liene kenellekään mikään yllätys, varsinkin jos vertaa Hongan päästettyjen maalien määrää muihin kärkijoukkueisiin. Toki maaleja tehtiin myös enemmän kuin muut, mutta hyvä ja tehokas puolustus- sekä hyökkäyspeli eivät välttämättä ole toisiaan poissulkeavia asioita. Kriittisimmät alueet ovatkin Rambon topparipari sekä laitapuolustujien kyky puolustaa. Football Manager -ideaalimaailmassa toimisin Banan saappaissa varmaankin seuraavanlaisesti: Koskimaa ja Heilala ulos, oikeasti hyvä toppari tilalle (kuka? Lyyski on toiveunta) ja Heikkilä penkille kasvamaan korkoa. Reaalimaailmassa nykyisellä kokoonpanolla jatkaminen ensi kaudella ei ole mikään maailmanloppu, mutta kyllä se topparivahvistus olisi silti tervetullut.
Sitten itse asiaan. Mikko Sumusalo Honkaan, kiitos.
Keskikenttäpelaajat#14 Jussi ”Jude” Vasara (s. 1987, 2011)
Super-Jude oli lempinimensä mukainen iskiessään kauden aikana ihan älyttömän paljon maaleja siihen nähden, että aloitti suurimman osan otteluista vaihtopenkin puolelta. Tällainen järjestely sopi kaiken lisäksi aika hyvin tämän kauden kuvioihin, koska loppua kohden keskikentän permanentti alkoi toimia niin hyvin, että Vasaralle ei pahemmin raaskinut antaa avauksen paikkaa muiden keskikenttämiesten kustannuksella. Liigan kliinisin viimeistelijä?
#17 Demba Savage (s. 1988, 2011)
Savage löi itsensä odotetunlaisesti läpi liigan laitalinkkieliittiin. Onneksi Demba ei ole vielä lähellekään valmis pelaaja, vaan parannettavaa löytyy monillakin osa-alueilla. Muun muassa pelinrakenteluun osallistuminen on vähän vajaavaista, eikä Demba kuluvalla kaudella loistanut mitenkään erityisen hyvin kovempia joukkueita vastaan. Parhaimmassa tapauksessa ottaa talven aikana sen ratkaisevan askeleen eteenpäin kehityksessä ja on ensi kaudella täysin pitelemätön.
#20 Nicholas ”Niki” Otaru (s. 1986, 2010)
Otarun alkukausi meni loukkaantumisesta toipumiseen ja ”keskikenttäsekoiluihin”. Kokeili myös varsin onnistuneesti laitapakin tontilla pelailua. Tätä taktista vaihtoehtoa Bana taas jätti yllättävän vähän hyödyntämättä loppukaudesta. Pelasi loppukaudella omalla tasollaan. Keskityksissä rutkasti parannettavaa.
#21 Joel ”Joel” Perovuo (s. 1985, 2010)
Heikomman alkukauden jälkeen Perovuo nosti tasoaan huimasti, ja olikin loppukaudesta liigan parhaimpia keskikenttäpelaajia. Tämän seurauksena lähtee 95 % todennäköisyydellä talven aikana ulkomaille, minkä takia syvempi analyysi lienee turha. Pallo pysyy hallussa, hyvät syötöt ja hyvät laukaukset. Hyvä pelaaja. Kiitoksia.
#26 Jaakko ”Jaska” Lepola (s. 1990, 2010)
Jatkoi viime kaudella siitä mihin toissakaudella jäi, mitään suurempia harppauksia ei kehityksessä nähty. Pelasi kuitenkin mielestäni lähes aina kentällä ollessaan hyvin, ja olisi voinut saadakin hitusen enemmän peliaikaa. Tulevaisuudessa pelipaikka löytynee enemmän keskikentän keskustasta kuin laidaista.
#28 Rasmus ”Rade” Schüller (s. 1991, 2011/12?)
Vaikka Schüller on saanut paljon hehkutusta osakseen, niin loppukausi ei kuitenkaan totuuden nimissä mennyt nuorella lupauksella aivan kohdillen; taso nimittäin alkoi ailahdella paljon. Siitä huolimatta ikäisekseen loistava varsinainen debyyttikausi niinkin kovassa joukkueessa kuin Honka. Toivottavasti pelaa ainakin koko ensi kauden vielä Hongassa, ei vähiten siksi, että olisi mukava nähdä miten Rade pärjää ilman Perovuota vieressään.
#29 Juuso Simpanen (s. 1991, 2011)
Simpasella ei mielestäni fysiikka vielä aivan riitä liigaan. Sähäkkä pelaaja, mielenkiinnolla odotellaan mitä tästäkin tulee.
Näkisin että Hongan keskikenttä on yhtä paikkaa vaille valmis ensi kautta varten: nimittäin Perovuon korvaaja. Jos organisaation sisältä halutaan löytää Schüllerin aisapari keskikentän keskustaan, niin vaihtoehdot rajoittunevat Vasaraan ja Lepolaan. Näkisin asian niin, että jos Vasaraa halutaan harkita, niin Schüllerin tulisi vielä vähän nostaa tasoaan omissa vahvuuksissaan. Lepolan kohdalla pitää vakavasti miettiä, että voiko keskikentän keskustaan laittaa kaksi näin nuorta pelaajaa? Ikähän ei missään nimessä itsessään ole este, niin kuin Radesta viime kaudella nähtiin, mutta jos molemmilla keskikentän keskustan pelaajalla nuorille tyypillisesti alkaa suoritustaso ailahdella ja tulla ”mustia hetkiä”, niin kyseessä ei ehkä ole mikään maailman varmin ratkaisu. Mutta mielelläni näkisin että talvikaudella ainakin kokeiltaisiin parivaljakkoa Schüller-Lepola.
En usko että Honka Lehkosuon johdolla palaa keskikentän timanttiin, jolloin yksi vaihtoehto Perovuon korvaajaksi olisi Weckström. Entä uusi vahvistus organisaation ulkopuolelta? Kolehmainen? Taulo? Mäkitalo? Spekuloitavia nimiä kyllä riittää. Voisiko esimerkiksi Mäkijärvi nousta Pallohongasta yllättämään?
Hyökkääjät#6 Hermanni ”Herkku” Vuorinen (s. 1985, 2010)
Maalikuningas jo toistamiseen, monien mielestä vuoden liigahyökkääjä. Vuorinen on nopea, iso, vahva, suhteellisen taitava ja tekee hyvää pallotonta työtä. Haluaisin toki muistuttaa kaikkia siitä, että jo reilu vuosi sitten kerroin miten Herkku on Hongan hyökkäyksien tärkein yksittäinen pelaaja. Veikkaisin että aika monella, silloin eri mieltä kanssani olleella, on mielipiteet muuttuneet tässä vuoden aikana.
#7 John ”Taikuri” Weckström (s. 1980, 2010)
Weckströmin kausi meni osittain piloille pahan loukkaantumisen takia, enkä siksi oikein näe tarpeellisena analysoida mennyttä kautta kumpaankaan suuntaan. Johnny tuo ensi kaudeksi jälleen yhden hyvän vaihtoehdon hyökkäykseen. Taitava pelaaja.
#8 Markus Paatelainen (s. 1983, 2010)
Kaikkien aikojen hankinta.
#10 Jami Puustinen (s. 1987, 2011)
Puustisen tähän mennessä paras kausi, vaikka vähän oli aluksi vaikeuksia ketsuppipullon korkin avaamisessa. Ei kuitenkaan ole millään osa-alueella niin selvästi Vuorista parempi, että voisi olla täysin varma avauksen paikastaan ensi kaudella, varsinkin kun on suhteellisen samantyylinen hyökkääjä kuin Vuorinen. Toki jos treenaa hyvin ja kehittyy talven aikana, niin mitä vain voi tapahtua ensi kaudella. Kannattaisikohan tässä vaiheessa pistää lihoiksi ja ottaa parin vuoden päästä takaisin?
#15 Aleksandr ”Boris” Kokko (s. 1987, 2010)
Kokolta nähtiin tällä kaudella muutama hyvä peli, useampi huono peli. Jäi ansaitusti penkille Puustisen ja Vuorisen mättäessä kilpaa maaleja. Lohduttavinta Boriksen tilanteessa on kuitenkin se, että huonojen peliesitysten syynä ei ollut fyysiset tai tekniset vajaavaisuudet, vaan aivan käsittämättömät ratkaisut ja laiskuus: näitä on helpompi lähteä korjailemaan ensi kaudeksi. Kausi 2008 kuitenkin osoitti, että kaiken osuessa kohdalleen Kokko on liigatasolle todella hyvä hyökkääjä.
Vaikka HJK:lla oli menneellä kaudella ehkä kaikkien aikojen nimekkäin hyökkääjäkopla, niin uskaltaisin sanoa, että Hongalla on tulevalla kaudella ehkä piirun verran kovempi hyökkäysarsenaali, ainakin kun katsoo viimeaikaisia näyttöjä. Hyökkäykseen ei näillä näkymin tarvitse hankkia minkäänlaisia vahvistuksia, vaikka ei muuan Dicksonin tulo allekirjoittanutta pahemmin haittaisi. Pallohongasta löytyy vielä jo mainittujen lisäksi ainakin Rasimus ja Väyrynen.
Vuosi sitten tuli lobattua aika paljon Vuorista, ja Vuorinen kiitti minua tekemällä 16 maalia ja täten pelastaen pienetkin asiakirjoittajan rippeeni. Voisin tehdä saman taas uudestaan. En siis kehua Vuorista, vaan kehua Borista (huomatkaa melkein hieno riimittely). Kokko kun saa taas kiinni siitä maalien tekemisestä, niin niitä maalejahan myös tulee. Kokko on kuitenkin niin erilainen hyökkääjätyyppi kuin Hongan muut hyökkääjät, että jo Boriksen kentälläolo avaa uuden ulottuvuuden Hongan hyökkäyksiin. Lisäksi Kokon arvaamattomuus on hieno ase.
Ensi kauden avaus
Vuorinen – Kokko/Puustinen
Otaru – Schüller – x – Savage
Koskinen – x – Hakanpää – Haarala
Peltonen/Henriksson
x=vahvistus
LoppusanatNoin 51 viikkoa sitten kun kirjoitin yllättävän samanlaista juttua kuin nyt, niin pelaaja-arvioiden jälkeen päälimmäisin mieltäni vaivaava kysymys oli ”Mitä Hongan pitää pelillisesti parantaa ensi kaudeksi?”. Vuosi sitten oli kuitenkin helppo vakuuttaa (vai valehdella?) itselleen, ettei mitään oikeastaan tarvitse parantaa: uskomattoman hyvin pelattu loppukausi ja upeat otteet La Liga -joukkuetta vastaan. Joukkue ja joukkueen peli oli valmista, piti vain saada siirrettyä se sama peli seuraavalle kaudelle muutamalla vahvistuksella höystettynä. Vaan kuinkas kävikään.
Nyt ollaan jälleen samassa tilanteessa. Liigan loppusijoitus toi palkintovitriiniin lisää hopeaa hyvän syksyisen nousukiidon päätteeksi. Jälleen sama kysymys: mitä parannettavaa pelistä löytyy, kun ei se tälläkään kertaa riittänyt kultaan? Jos haluaisi mennä siitä, mistä aita on matalin, niin vastaus olisi luonnollisesti ”pitää keväästä asti olla kunnossa”. Mutta onko se loppujen lopuksi edes lähellekään oikea vastaus? Menneellä kaudella voitto Interistä olisi riittänyt mestaruuten, toissa kaudella pelin ollessa parhaimmillaan pisteitä menetettiin helposti ties kenelle. Miksi TamU on viime vuosina osoittautunut Hongalle pahaksi vastustajaksi, vaikka TamU ei muuten ole ollut kovinkaan vahva joukkue?
