Tuli aikanaan johonkin otsikkoon tästä aerodynamiikkapuolesta kirjoitettua pitkäkin juttu. Tämä tuli silloin sanottua suht "hatusta heitettynä" mutta näköjään enemmän aerodynamiikkaa opiskelleet (ja uusia leijapalloja muutenkin kuin ajatuskokeissa testanneet) olivat samaa mieltä.
“The newer balls have a smoother surface. In the past, the soccer ball had a rougher surface, making the knuckling speed about 30 mph. Today, the ball starts to knuckle, or go wobbly, at a speed of 45 – 50 mph.”
Vanhoissa palloissa nuo heilumiset tulivat alhaisemmissa nopeuksissa. Ei pahakaan pallon heiluminen haittaa hyvää maalivahtia jos laukaus on hidas. Tämän vuoksi tuota tekniikkaa ei esimerkiksi Juninho aikanaan paljon käyttänyt vaikka olisi varmaan kikan halutessaan oppinut.
Voisi tuon perusteella kuvitella että myös kierteet alkavat kunnolla purra jo korkeammissa nopeuksissa. Tämä voi vaikeuttaa monien vapareita. Normaaleissa kierrevapareissahan on hyvä potkaista pallo niin kovaa että kierre alkaa kunnolla purra vasta lähempänä maalivahtia ja näin ainakin vähän hämää veskaria. Tähän ei nykypallolla pysty läheskään yhtä moni kuin vanhoilla koska potkun pitää olla kovempi. Näin siis olettaen että molemmissa ilmiöissä on kyse ilmavirtauksen muuttumisesta laminaarikseksi (enkä ainakaan ihan heti mitään muuta syytä keksi).
Vielä kun joku keksisi syyn miksi noilla uusilla palloilla "kovat laukaukset lähtee helpommin" kuten moni selectomegoiden kannattaja väittää (esim otsikko jossa puitiin Roman Eremenkon komeaa kaukolaukausmaalia). En millään usko että nykypallojen paksu joustava pinta voi olla kimmoisampi kuin ilmanpaineella kireäksi pingotettu nahka, mutta voihan tuossa olla muitakin syitä taustalla.
