FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
26.12.2024 klo 16:14:11 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 347 [348] 349 ... 378
 
Kirjoittaja Aihe: Merkkejä suomalaisen futiskulttuurin noususta?  (Luettu 1598603 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kolvorok

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU


Vastaus #8675 : 23.11.2021 klo 19:38:36

Jos porilaiset eivät olisi aikanaan kieltäytyneet yliopistosta, kaupunki olisi tällä hetkellä todennäköisesti n. 50000 ihmisen verran suurempi, kansainvälisempi ja jalkapalloyhteiskunnan kantava pilari.

Offtopic, mutta Vaasassa ja Joensuussakin on yliopisto, eivätkä nekään ole mitään huimia kasvukeskuksia. Kasvuun varmaan liittyvät enemmän muut tekijät kuin yliopisto, kuten esim. elinkeinoelämän rakenne ja kaupungin sijainti.
Bolzarelli

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HIFK


Vastaus #8676 : 23.11.2021 klo 20:11:31

Jääkiekon harrastajat ja seuraajat ovat kuitenkin asia erikseen vertailuryhminä.

Itse olen Suomi-futikseen ehkä omituinenkin kannattaja siinä mielessä, että en ole jalkapalloa koskaan harrastanut.
Onhan meitä. Kunujaon vikoja ;)
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #8677 : 23.11.2021 klo 22:01:36

Käytännössä Vantaa ei ole mikään kaupunki, vaan se on osa Helsinkiä.

Myöskään Kouvola ei ole niin iso kaupunki kuin asukasluku antaisi ymmärtää. Se on lähinnä pieni keskustaajama, johon on nimellisesti yhdistetty kokoelma kyliä. Myllykoski on pieni maalaiskylä Kouvostoliiton maantieteellisellä alueella.
Shefki Wilson

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Megaforce Eisenhüttenstadt


Vastaus #8678 : 23.11.2021 klo 22:17:28

Myöskään Kouvola ei ole niin iso kaupunki kuin asukasluku antaisi ymmärtää. Se on lähinnä pieni keskustaajama, johon on nimellisesti yhdistetty kokoelma kyliä. Myllykoski on pieni maalaiskylä Kouvostoliiton maantieteellisellä alueella.

Sama pätee Kuopioon, Ouluun yms. Jos vertaillaan talousalueita eikä kuntia, Helsingin seudun ylivoima vain kasvaa. Pelkästään vanhan Tuusulan sisällä (ml. Järvenpää ja Kerava) on yli 120 000 asukasta.
Masap

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS ja Huuhkajat


Vastaus #8679 : 24.11.2021 klo 23:52:56



En kyllä äMPeetä tuohon listalle laittaisi. Etelä-Savon asukasluku laskee kuin lehmän häntä (2010: 146 166 asukasta -> 2020: 132 702 as), ja lisäksi väestö ikääntyy vauhdilla. Samaan aikaan kendon puolella Jukurit kahmii medianäkyvyyden ja sponsorieurot.
Kuku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelaiset muoviseurat ja kabinettinousijat


Vastaus #8680 : 25.11.2021 klo 11:55:51

Offtopic, mutta Vaasassa ja Joensuussakin on yliopisto, eivätkä nekään ole mitään huimia kasvukeskuksia. Kasvuun varmaan liittyvät enemmän muut tekijät kuin yliopisto, kuten esim. elinkeinoelämän rakenne ja kaupungin sijainti.
Pidempää historiatarkastelua:

Ennenvanhaan rannikon kaupungeilla oli suurempi painoarvo. Laivat kykenivät viemään ja tuomaan tavaraa suuria määriä ja kauppa, elinkeinoelämä ja teollisuus keskittyi sinne. Sisämaassa viljeltiin maata, kasvatettiin karjaa ja käytiin joskus markkinoilla hevoskyydillä huonoja teitä pitkin. Tämä vertailu äärimmäisen yksinkertaistettuna ja kärjistettynä, koska olihan sisämaassakin koskivoimaa, vesireittejä ja jonkinlainen rautatieverkko paikallisen teollisuuden tarpeisiin.

Mainittakoon, että mestaruussarjassa vuosina 1930-1939 oli joukkueita melkein yksinomaan Helsingistä, Turusta, Viipurista ja Vaasasta, siis rannikolta. Tammisaaresta ja Pietarsaaresta (myös rannikolta) oli vuoden pikavisiitit. Sisämaata alkoi edustaa Kuopio vuosina 1938-39, jonkinlainen satamakaupunki kyllä sekin.

Tuolloin Vaasa oli eteläisellä Pohjanmaalla ehdoton keskuspaikka lääninhallituksineen, hovioikeuksineen, vankiloineen, suurine kivitaloineen ja päällystettyine katuineen. Seinäjoki oli rautatieaseman viereen syntynyt, "kurakauppalaksi" haukuttu talorykelmä. Merkittävin rakennus oli silloisen maalaiskunnan puolella sijainnut piirimielisairaala.

Kun liikenneyhteydet kehittyivät sisämaassa ja väestön kaupungistuminen alkoi, sisämaan kaupunkien painoarvo kasvoi. Tavaroiden kuljetus ja ihmisten liikkuminen oli helpompaa, kun "maailma nousi pyörille". Palveluammatit yleistyivät, pidemmällä aikavälillä savupiipputeollisuus korvautui kaikenasteisella "pöhinällä". Väestö pakeni suuriin keskuksiin. Nyt ei rannikolla sijainti ollut enää tärkeää kaupungin kehitykselle. Itse asiassa siitä tuli talousmaantieteellinen ongelma. Seinäjoen ympärillä, joka suunnassa, on laaja maaseutu, joka on jatkuvasti työntänyt oloihinsa tympääntynyttä väkeä keskuskaupunkiin. Suuremmassa mittakaavassa sijainnista on hyötynyt Tampere. Eräs turkulainen valitti kerran minulle, että Turun talousalueesta puolet on "silakoiden valtakuntaa". Sama ongelma on Vaasalla ja tässä topikissa mainitulla Porilla.

E: edellä esitetty Pori vs. Jyväskylä -vertailu sopii myös tähän kaavaan. Selkämerestä on vaikea nyhtää kasvua.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2021 klo 12:26:18 kirjoittanut Kuku »
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #8681 : 25.11.2021 klo 12:30:28

Eivätkä kai kaksi viimeksi mainittua ole mitään fuusioseuroja?

Tampere Unitedilla on tunnetusti fuusiohistoriansa, mutta sinipaitojen kunniaksi pitää todeta, että he ovat myös onnistuneet luomaan omaa hyvää seurakulttuuriaan.
Mikä fuusiohistoria? Ilveksen edustustoiminnan jatke 90-luvulla ja nykyisellään kannattajien pyörittämä pikkuseura (vai viittasitko Tamu-Tamu-K-fuusioon?). Ei noista kahdesta voi napsia parhaita paloja ja kuvitella olevan suurseura.

 Sama kyllä siihen, että sinne muoviseen Jokerit-Allianssi-laariin, eikä fuusioseuralaariin 90-luvun Tamu.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2021 klo 12:34:08 kirjoittanut Metsän poika »
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #8682 : 25.11.2021 klo 19:17:32

Sama pätee Kuopioon, Ouluun yms. Jos vertaillaan talousalueita eikä kuntia, Helsingin seudun ylivoima vain kasvaa. Pelkästään vanhan Tuusulan sisällä (ml. Järvenpää ja Kerava) on yli 120 000 asukasta.

Wikipediasta:
”Kuopion keskustaajama on Suomen seitsemänneksi suurin taajama ja Kuopion kaupungin hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Pohjois-Savossa Kuopiossa. Taajamassa asui vuoden 2019 lopussa 91 243 ihmistä”

”Oulun keskustaajama on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin taajama ja kaupunkialue. Taajama sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja Oulun seutukunnassa. Oulun keskustaajaman väkiluku on 205 137 asukasta”

”Kouvolan keskustaajama on Suomen kuudenneksitoista suurin taajama sekä Kouvolan kaupungin hallinnollinen keskus, joka sijaitsee Kymenlaaksossa, Kouvolassa. Taajamassa asuu 47 391 ihmistä”

Laskutoimitus:
Oulun väkiluku on 2% suurempi kuin Oulun keskustaajaman väkiluku.
Kuopion väkiluku on 33% suurempi kuin Kuopion keskustaajaman väkiluku.

Kouvolan väkiluku on 70% suurempi kuin Kouvolan keskustaajaman väkiluku.

Oulu on melkein Turun kokoinen kaupunki, Kouvola on vain hieman Porvoota ja Mikkeliä isompi.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kaupunkien_keskustaajamista

Edit: Lähde
ex-adriano

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JIPPO, Karnevalistinen kannattajatyyli


Vastaus #8683 : 25.11.2021 klo 19:24:25

Offtopic, mutta Vaasassa ja Joensuussakin on yliopisto, eivätkä nekään ole mitään huimia kasvukeskuksia.

Tosin ilman yliopistoa Joensuu olisi luokkaa Pieksamäki eikä todellakaan tarvitsisi miettiä että pelataanko joskus mahdollisesti Veikkausliigassa kun potkitaan Kolmosessa.
Kuku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelaiset muoviseurat ja kabinettinousijat


Vastaus #8684 : 26.11.2021 klo 16:19:10

Wikipediasta:
...
Oulu on melkein Turun kokoinen kaupunki, Kouvola on vain hieman Porvoota ja Mikkeliä isompi.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kaupunkien_keskustaajamista

Edit: Lähde

Tampereen ja Lempäälän välisillä suurilla metsäalueilla ei ole oikein "keskustaajaman" tuntua. Mistähän tuo Wikipedian kirjoittaja on tuon termin
keksinyt? Nuohan ovat kaupunkiseutuja (keskuskaupunki ja ympäryskunnat).

E: No nyt selvisi, taajamaksi katsotaan alueet joilla rakennusten väli on korkeintaan 200 m. Sillä saadaan sitten noita pääväyliä pitkin kulkevia "nauhataajamia". Mitään keskuksen tuntua ei noissa kyllä ole.
« Viimeksi muokattu: 26.11.2021 klo 16:23:25 kirjoittanut Kuku »
Tölkkivaari

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: #TunnenSielläTyyppejä


Vastaus #8685 : 26.11.2021 klo 16:25:40

Tampereen ja Lempäälän välisillä suurilla metsäalueilla ei ole oikein "keskustaajaman" tuntua. Mistähän tuo Wikipedian kirjoittaja on tuon termin
keksinyt? Nuohan ovat kaupunkiseutuja (keskuskaupunki ja ympäryskunnat).

Taajama-määritelmä tulee ihan Suomen tilastokeskukselta.

Taajamaksi määritellään asutuskeskittymä, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja asuinrakennusten etäisyys on enintään 200 metriä
Sigi

Poissa Poissa


Vastaus #8686 : 26.11.2021 klo 16:31:11

Tampereen ja Lempäälän välisillä suurilla metsäalueilla ei ole oikein "keskustaajaman" tuntua. Mistähän tuo Wikipedian kirjoittaja on tuon termin
keksinyt? Nuohan ovat kaupunkiseutuja (keskuskaupunki ja ympäryskunnat).

Keskustaajama tottelee englanninkielistä termiä "urban area" ja se tarkoittaa yhtenäisesti rakennettua kaupunkialuetta. Yhtenäisesti rakennettu tarkoittaa, ettei missään välissä ole enempää kuin 200 m rakennusten välillä, ja tuo urban area määritellään laskennallisesti suoraan karttatiedoista. Esimerkiksi Helsingin keskustaajaman koko on tuo n. 1,3 miljoonaa.

Kaupunkiseutu taas on englanniksi "metropolitan area", ja siihen lasketaan mukaan myös ne ympäryskuntien asukkaat, jotka eivät kuulu keskustaajamaan, eli mukana voi siis olla haja-asutusalueita tai muita taajamia. Helsingin kohdalla kaupunkiseutu on 200 000 asukasta suurempi kuin keskustaajama.

Vaikka Tampereen ja Lempäälän välillä on metsää, niin ilmeisesti siinä ei ole välillä sellaista rakoa, joka olisi suurempi kuin 200 m.

Nämä siis määritelmiä, jotka ovat käytössä kansainvälisestikin.

Keskustaajama taitaa ilmauksena juontua ajalta, jolloin Helsingissäkin oli useita taajamia, joista yksi oli keskustaajama ja loput vanhoja kyliä, kuten Malmi. Asutuksen levitessä ilmaus on muuttunut vähän hämäräksi.
« Viimeksi muokattu: 26.11.2021 klo 16:35:57 kirjoittanut Sigi »
Kuku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelaiset muoviseurat ja kabinettinousijat


Vastaus #8687 : 26.11.2021 klo 20:58:55

Keskustaajama tottelee englanninkielistä termiä "urban area" ja se tarkoittaa yhtenäisesti rakennettua kaupunkialuetta. Yhtenäisesti rakennettu tarkoittaa, ettei missään välissä ole enempää kuin 200 m rakennusten välillä, ja tuo urban area määritellään laskennallisesti suoraan karttatiedoista. Esimerkiksi Helsingin keskustaajaman koko on tuo n. 1,3 miljoonaa.

Kaupunkiseutu taas on englanniksi "metropolitan area", ja siihen lasketaan mukaan myös ne ympäryskuntien asukkaat, jotka eivät kuulu keskustaajamaan, eli mukana voi siis olla haja-asutusalueita tai muita taajamia. Helsingin kohdalla kaupunkiseutu on 200 000 asukasta suurempi kuin keskustaajama.

Vaikka Tampereen ja Lempäälän välillä on metsää, niin ilmeisesti siinä ei ole välillä sellaista rakoa, joka olisi suurempi kuin 200 m.

Nämä siis määritelmiä, jotka ovat käytössä kansainvälisestikin.

Keskustaajama taitaa ilmauksena juontua ajalta, jolloin Helsingissäkin oli useita taajamia, joista yksi oli keskustaajama ja loput vanhoja kyliä, kuten Malmi. Asutuksen levitessä ilmaus on muuttunut vähän hämäräksi.
Ilmaisu on ihan paska, jos vertaa englanninkieliseen termiin, ja joku kaupunkialue, kaupunkiseutu tai taajamaseutu olisi paljon parempi.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tampereen_keskustaajama#/map/0
Tampereen ja Lempäälän välistä löytyy taajamaa nauhamaisena, tietysti pääradan-kolmostien suuntaisena. Tampereen ja Lempäälän raja kulkee kuitenkin suurimmaksi osaksi metsässä. Suomalaisille "keskustaajamille" ominaisesti Tampereenkin urban arean rakenne on hyvin hämähäkkimäinen.
Chuck

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Путiн хуйло!


Vastaus #8688 : 06.12.2021 klo 15:55:46

Jungle Juice Bar mainosti itsenäisyyspäivän Suomi-juomaansa otsikolla Oi Suomi on!

Kesän jälkeen on huomannut että nuo kolme sanaa ovat aika hyvin iskostuneet ei-futisihmistenkin mieliin. :)
Zewe25

Poissa Poissa


Vastaus #8689 : 06.12.2021 klo 17:19:58

Ylen itsenäisyyspäivän lähetyksen urheilija-osiossa vieraana Pyry Soiri, eikä esim. Kiakko leijonia.
Jalitsumies

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Nigel Winterburnin munat ja pekoni


Vastaus #8690 : 06.12.2021 klo 22:48:26

Ulkona oli muutama tunti sitten kotiin kävellessä n. 10 astetta pakkasta ja paksut nietokset. Viereisellä leikkikentällä oli pieniä superjunnuja pelailemassa futista keltaisella pallolla :)
ALPPIK

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: R.I.P Prinsessa Birgitta (1937-2024)


Vastaus #8691 : 07.12.2021 klo 00:02:08

Jungle Juice Bar mainosti itsenäisyyspäivän Suomi-juomaansa otsikolla Oi Suomi on!

Kesän jälkeen on huomannut että nuo kolme sanaa ovat aika hyvin iskostuneet ei-futisihmistenkin mieliin. :)
Palloliiton pj on aiemmin omistanut osan Jungle Juice Barista.
Matthias Sindelar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jamo, Tuco, Jorma


Vastaus #8692 : 07.12.2021 klo 22:16:16

Ei nyt ihan pelkkää pro-futista, mutta anti-kendoa kuitenkin. Ja verotkin maksetaan sitkeästi Suomeen. Joensuulaiset Motonetin Bromanit sanomalehti Karjalaisen haastattelussa:

Lainaus
Vuonna 2019 Bromanit lähtivät yhdeksi pääyhteistyökumppaniksi myös Palloliiton Sukupolvien unelma -hankkeeseen, kun liiton tuttu puheenjohtaja kuopiolainen Ari Lahti kysyi mukaan. Tukisumma on 250 000 euroa vuodessa neljän vuoden ajan.

- Se ei tuo meille niin paljon näkyvyyttä, koska jalkapallossa on niin paljon muitakin tukijoita. Enemmän kyse on mukana olosta ja suomalaisten yhteisen unelman, arvokisapaikan, saavuttamisen tukemisesta. Viime kesänähän unelma lopulta toteutui. Futis on kuitenkin maailman suosituin urheilulaji. Melkein jokainen on myös itse pelannut futista.



AIVAN KAIKKEA Joensuun urheilua Bromanitkaan eivät kuitenkaan tue. Listalta puuttuvat muiden muassa Joensuun Kiekko-Poikien Mestis-joukkue ja lentopalloseura Karelian Hurmos. Jokipoikien junioritoimintaa Bromanit kyllä hiukan aikanaan tukivat.

- Kaikessa ei vaan voi olla mukana. On pakko tehdä myös valintoja. Kai siihen vaikuttaa myös oma tausta. Me emme ole ikinä pelanneet jääkiekkoa.

- Jos jääkiekkoon lähtisi mukaan, pitäisi tehdä aika iso panostus, että sillä olisi jotain vaikutusta. Sitä paitsi liigahan on suljettu. Jos voitat Mestiksen, niin hieno juttu. Sitten KalPa ottaa meiltä heti parhaat pojat liigaan, Eero Broman hymähtää.

Ameobi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Futis


Vastaus #8693 : 07.12.2021 klo 23:31:45

Velimiehiltä viisaita sanoja.
ex-adriano

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JIPPO, Karnevalistinen kannattajatyyli


Vastaus #8694 : 09.12.2021 klo 00:09:58

Hitto seuraavan kerran kun käyn Joensuussa niin käyn kyllä ostamassa jotain Bromanilta :) Ylos
kylmäkärkkäri

Poissa Poissa


Vastaus #8695 : 09.12.2021 klo 07:08:47

Hitto seuraavan kerran kun käyn Joensuussa niin käyn kyllä ostamassa jotain Bromanilta :) Ylos

Motonettejä löytyy ympäri Suomea Ylos Komeastihan heillä on Huuhkaja-tuotteita myynnissä. Onko osa jopa yksinoikeudella? Sahat yms.
Viinipullo
Vastaus #8696 : 09.12.2021 klo 16:48:08

Motonet Ylos
JoenDoe

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Honka


Vastaus #8697 : 09.12.2021 klo 18:41:53

Motonet Ylos

Aina uskonut Tuoppi
Djortikkaeff

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Awaiting Construction Oulu


Vastaus #8698 : 03.01.2022 klo 18:36:37

Poliisihevosten koulutuksesta kertoneessa jutussa YLE:n selkokielisissä uutisissa mainittiin koulutuksen tähtäävän esimerkiksi jalkapallo-otteluissa tappeluiden estämiseen.

https://areena.yle.fi/1-50952586

Ajassa 2:27
Billy the Badger

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: ФК «Вітрила» Сілтавуоренранта


Vastaus #8699 : 07.01.2022 klo 15:54:42

Rukan laduilla tuli vastaan maajoukkuehuivi. Naisoletettu, joten raportoidaan tänne eikä bongaustopikkiin. Harmi, että itsellä ei ollut Klubi-pipoa tällä erää päässä.

 
Sivuja: 1 ... 347 [348] 349 ... 378
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa