Mieshuoraus on jalkapallon syöpä

[Komigenare]

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tukholmalaisseuroilla on kylläkin on aika runsaastikin faneja.

Jep. Olenkin joskus miettinyt, että onkohan Vaasan seudulla AIK ulkomaalaisseuroista se kaikkein kannatetuin/sympatiseeratuin. Pistää määrällisesti kovasti hanttiin eurojäteille ellei sitten tosiaan ole jopa ykkönen. Ja oman osansa saavat myös Hammarbyt ja Djurgårdenit.

[Lumpini]

Samalla tavalla kai sekin on mieshuorausta, jos katsoo ulkomaisia leffoja suomalaisten sijaan? Tai lukee ulkomaisia kirjoja/lehtiä, tai lempo vieköön erehtyy kuuntelemaan suomalaisen tangon sijaan ulkomaista musiikkia. Herranjestas sentään! Kuinka alas voikaan ihminen vajota? Kohta täällä syödään mystisiä ulkomaisia ruokia, pizzaa, makaronia, Hampurilaisia ja banaaneja, appelsiineja ja vielä lisää hampurilaisia, herra meitä siunatkoon!

Itse katselen ulkomaista jalkapalloa lähes joka päivä, silloin kun Klubi tai Suomen maajoukkue eivät pelaa. Klubin matsien jälkeen samana päivänäkin. Se ei ole keneltäkään pois. Fiksumpaa se mun mielestäni on kuin käyttää vapaa-aika huutelemalla väärinkannattamisesta. Jos joku rakastaa jalkapalloa, niin antaa rakastaa.

Ei sillä ainakaan kendon/muiden kansainvälisten marginaalilajien faneja käännytetä, että haukutaan kaikkia jotka ovat eri mieltä kuin itse, vai luuleko joku että se on toimiva strategia?

[voseli]

Olipahan taas originaali vertaus, jota ei ole vielä kertaakaan aikaisemmin tuotu keskusteluun.

[Lumpini]

Olipahan taas originaali vertaus, jota ei ole vielä kertaakaan aikaisemmin tuotu keskusteluun.

Totta, hetken tuumailtuani tajusin että sen lisäksi, että tango on tuontimusiikkia, jonka avulla latinalaisen amerikan sodomiitit ovat hamunneet pääsyä salskeiden Suomipoikien takalistoihin, myös jalkapallo on tuontilaji. Mieshuoraajia ovat siis suurinpiirtein kaikki, paitsi pesäpöllöilijät, kyykän taitajat ja kansantanhuajat.

Originaalia on vain originaali. Jalkapallo Suomessa ei ole kovin originaalia. Ihan katsomisen arvoista silti, mutta huutelun voinee lopettaa...

[voseli]

Tämä lukemattomia kertoja toistettu musiikki-, ruoka- tai ties mikä vertaus hauskuuttaa kyllä aina, sillä mieshuora paljastaa kuin vahingossa ajatusmaailmansa. Ei mieshuora näe siinä mitään ontuvaa, koska jalkapallo on hänelle vain harmiton viihdyke, verrattavissa kulutustuotteeseen.

[13ergkamp]

Musiikki ja ruoka vain harmitonta viihdykettä, kulutustuotteita, täältäkö luin..?

[voseli]

Musiikki ja ruoka vain harmitonta viihdykettä, kulutustuotteita, täältäkö luin..?

En voisi ikinä syödä mustaamakkaraa, kun tarjolla on baijerilaista Weißwurstia.

[Lumpini]

Tämä lukemattomia kertoja toistettu musiikki-, ruoka- tai ties mikä vertaus hauskuuttaa kyllä aina, sillä mieshuora paljastaa kuin vahingossa ajatusmaailmansa. Ei mieshuora näe siinä mitään ontuvaa, koska jalkapallo on hänelle vain harmiton viihdyke, verrattavissa kulutustuotteeseen.

Ei suinkaan. Kenen mandaatilla muuten olet oikeutettu nostamaan jalkapallon kaiken muun yläpuolelle? Katsos, näkökulma riippuu siitä mistä suunnasta katsoo. Itsekin olen futisfani henkeen ja vereen, mutta sen verran aikuinen, että en enää jaksa kuvitella, että jalkapallo (koti- tai ulkomainen) määrittelee myös kaikkien muiden maailman ihmisten maailmankuvan (vaikka niin olisikin omasta näkökulmastani parempi).
 
Joku itseäni viisaampi filosofi aikoinaan totesi kutakuinkin, että aikuistuminen on sitä, että absoluuttinen muuttuu suhteelliseksi. Juu, ei tätäkään taideta tässä topicissa todeta ensimmäistä kertaa. Taisin tehdä sen jo vuosia sitten edellisen kerran, mutta kun tietyt teemat nousevat esille uudestaan ja uudestaan... Pojat on poikia - ja jos hyvin käy, joskus pienestä osasta niistä saattaa tulla miehiä. Sitä odotellessa märkäkorvia nousee lisää kuin tatteja metsässä...
 
Ikiliikkuja on siis keksitty ja voi hyvin. Nostan toki sinulle hattua, mikäli pitäydyt täysin suomalaisissa hengentuotteissa... sähkö on tosin muualla keksitty, samoin netti ja foorumit, joita ilman et olisi kirjoittanut tänne mitään (niin ja tietysti myös se jalkapallo) - taitaa olla vaikeaa keksiä muuta sanottavaa kuin se sama lässytys, että jalkapallo on jostain koskaan esille tuomattomasta syystä mieshuorauksen suhteen poikkeus kaiken muun maailman keskellä.

Jos voit fiksusti perustella, miksi vain ja ainoastaan "suomalainen" jalkapallo on poikkeus kaiken muun "mieshuoraamisen" joukossa, niin voimme vielä saada keskustelun aikaiseksi. Muuten ei jaksa kiinnostaa.

[voseli]

Kenen mandaatilla muuten olet oikeutettu nostamaan jalkapallon kaiken muun yläpuolelle?

En ole esittänyt tällaista väitettä.

[Lumpini]

En ole esittänyt tällaista väitettä.

Totta, yleistin ehkä liikaa (joskin rivien välistä tulkitsin niin), mutta perustele edes väitteesi: "Tämä lukemattomia kertoja toistettu musiikki-, ruoka- tai ties mikä vertaus hauskuuttaa kyllä aina, sillä mieshuora paljastaa kuin vahingossa ajatusmaailmansa. Ei mieshuora näe siinä mitään ontuvaa, koska jalkapallo on hänelle vain harmiton viihdyke, verrattavissa kulutustuotteeseen."

Heti herää kysymys, miten futis eroaa kulutustuotteesta? Miten futis ylittää tarpeellisuudessaan ruoan (jota ilman ihan oikeasti kuolisimme)? Miten ja miksi määrittelet futiksen ja musiikin välisen arvottamisen erot? Entä maalaustaiteen, kirjallisuuden jne...?

Mikä tahansa älykäs mielipide toki olisi hyvästä, mutta lähdetään nyt noista edellä kysytyistä. Kerro toki lisää jos tulee mieleen.

Edit: Ja miten määrittelet "kulutustuotteen"? Miten jalkapallo eroaa esim. klassisesta sekä modernista kirjallisuudesta/musiikista kulutustuotteena? Voit vastata kahtena tai useampana eri vastauksena, jos koet aihepiirin liian kompleksiseksi.

[voseli]

Urheilu, musiikki ja miksei ruokakin ovat kaikki yhtä moniulotteisia kulttuurin ilmentymiä. Näiden arvottaminen on aina subjektiivista, olettaen että ruokaa käsitellään tässä kulttuurillisena ilmiönä eikä elinehtona. "Mieshuorien" tähän ketjuun toistamissa vertauksissa yleensä edellämainitut asiat rinnastetaan samanarvoisina kirjoittajalle hyödykkeen tasolle, mikä on toki täysin hyväksyttävää. Yhtä hyväksyttävää on myös jonkun näistä arvottaminen muiden yläpuolelle, yhdelle musiikki on intohimon asia ja toiselle vaikkapa kirjallisuus. Näillä ilmiöllä on kiistatta suuri yhteiskunnallinen vaikutus yksilöiden arvotuksista riippumatta.

Mieshuora on muuten minulle sellainen henkilö, joka on aktiivisesti paikallista jalkapalloa vastaan ja seuraa yksinomaa ulkomaista.

[Lumpini]

Minulle ruoka, musiikki, kirjallisuus ja jalkapallo, kuten monet muutkin asiat ovat erittäin tärkeitä. Eniten intohimoa herättää jalkapallo, mutta ruokaa ilman kuolisin. Se on sikäli eriarvoinen "kulutushyödyke".

Mieshuora on muuten minulle sellainen henkilö, joka on aktiivisesti paikallista jalkapalloa vastaan ja seuraa yksinomaa ulkomaista.

Tästä voimme olla samaa mieltä, vaikka terminä 'mieshuora' onkin yleisesti omassa kielenkäytössäni vieras.

Enemmänkin ihmettelen sitä, että miksi sen terminologiana olisi oltava vain ja ainoastaan jalkapallofanaatikkojen yksinoikeus?
Ei tästä tarvinne jatkaa, mutta toivon että joku edes jossain pienen hetken pohdiskelisi tätä, ennen kuin toteaa, että: "tää jätkä on taas joku v***n mieshuora!"
Ei se ole niin yksinkertaista - paitsi yksinkertaisille.

Noniin, jatkakaa omilla tahoillanne. Hajaantukaa!

[fernando]

Jos mun suosikkibändi, -näyttelijä, -kirjailija tms. alkaa tehdä mun mielestä paskaa tuotantoa, alan katsella muita vaihtoehtoja. Jos Haka alkaa pelata entistä paskemmin ja tippuu kakkoseen tai kolmoseen, on se edelleen mun seurani. Periaate on varmaankin samanlainen muillakin mieshuoraamisesta jankkaavilla. Futis nyt ei vaan monelle ole verrattavissa edellämainittuihin ns. kulutushyödykkeisiin ja vertaus ei vaan toimi. Jos joku näitä haluaa vertailla keskenään, niin siitä vaan, mutta ei jatkossakaan kannata yllättyä, etteivät todelliset futisihmiset kohtele suosikkiseuraansa kuin kulutushyödykettä, jota voi vaihtaa kuin sukkia.

[Lumpini]

Jos mun suosikkibändi, -näyttelijä, -kirjailija tms. alkaa tehdä mun mielestä paskaa tuotantoa, alan katsella muita vaihtoehtoja. Jos Haka alkaa pelata entistä paskemmin ja tippuu kakkoseen tai kolmoseen, on se edelleen mun seurani. Periaate on varmaankin samanlainen muillakin mieshuoraamisesta jankkaavilla. Futis nyt ei vaan monelle ole verrattavissa edellämainittuihin ns. kulutushyödykkeisiin ja vertaus ei vaan toimi. Jos joku näitä haluaa vertailla keskenään, niin siitä vaan, mutta ei jatkossakaan kannata yllättyä, etteivät todelliset futisihmiset kohtele suosikkiseuraansa kuin kulutushyödykettä, jota voi vaihtaa kuin sukkia.

Ihan hyvä näkemys. Itse toki suhtaudun kulttuuriin siten, etten heti käännä selkääni jos suosikkini epäonnistuvat. Muita vaihtoehtoja on muutoinkin, samoin futiksessakin (katson kyllä suosikkieni jokaisen pelin, mutta tappioputkessa se ilo löytyy ehkä tappion jälkeen toisesta suunnasta).

Futis on verrattavissa em. kulutushyödykkeisiin, jos kysyy oikealta ihmiseltä. Toiselta kysyttäessä futis taas ei ole yhtään mitään. Kuten jo aiemmin totesin, eivät asiat ole niin yksinkertaisia (paitsi yksinkertaisille). Täytyy kyllä sanoa, että ikä tuo perspektiiviä näihin asioihin. Itsekin junnuna (joskus 70-80-luvulla) ajattelin kapea-alaisemmin kuin nykyisin. Heh, esim. musiikillisesti mun suosikkini ovat jo hajottaneet bändinsä tai kuolleet, että sikäli ei ole pelkoa tason laskemisesta.

Ja on mulla omat suosikki-villasukkanikin, joita käytän aina kun talvella taas alkaa vetää parvekkeen nurkan tienoilta niin pahasti, ettei punaviinikään auta nenän värjäämistä enempää.

Ja se on pakko todeta tähän loppuun, että onneksi olen Klubifani. Eipä tarvitse pelätä että oma jengi putoaisi koskaan, edes ykköseen.  

[Lumpini]

Jos mun suosikkibändi, -näyttelijä, -kirjailija tms. alkaa tehdä mun mielestä paskaa tuotantoa, alan katsella muita vaihtoehtoja.

On muuten pakko palata tähän todeten, että käsitys leffamaailmasta on aika lailla eri luokkaa kuin oletan futismaailmasta olevan. Suosikkinäyttelijän tekemisten seuraaminen on lähinnä verrattavissa siihen, että vaihtaa seuraa aina kuin joku esim. Zlatan vaihtaa. Malmö-fanista Ajax-faniksi, siitä Juve- ja Inter-faniksi, ennen ryhtymistä Barca-faniksi josta vuoden jälkeen PSG-faniksi, kunnes lopulta ManU-faniksi Zlatanin perässä, niinkö toimitaan? Kuulostaa jo vähän siltä mieshuor....selta.

Sori, oli vaan tartuttava tähän.

[Olsen]

Kun lopetatte ne fanitukset, niin ketjun ongelmat poistuvat itsestään.

Mikä minut sitten erottaa noista kovaksi keitetyistä
urheilumiehistä? En kannata urheilussa mitään enkä ketään. En hakemallakaan
löydä sitä langanpäätä, että kykenisin asettumaan jonkun urheilijan tai seuran
saatikka maan puolelle urheilukilpailussa. Olen aina ajatellut, tai paremminkin
kai sitten luullut, koska olen se erilainen nuori, että siksihän se
urheilukilpailu pannaan pystyyn, että se setvii sen paremmuuden. En ymmärrä,
miksi siltä kilpailulta pitäisi toivoa jotain. Toivominen on pelkkä
tuulentupa.

https://blog.paf.com/petterisihvonen/2012/01/11/lopetetaan-kannattaminen/#.WPG_qIjyjIU

[Thalian]

Jos mun suosikkibändi, -näyttelijä, -kirjailija tms. alkaa tehdä mun mielestä paskaa tuotantoa, alan katsella muita vaihtoehtoja. Jos Haka alkaa pelata entistä paskemmin ja tippuu kakkoseen tai kolmoseen, on se edelleen mun seurani. Periaate on varmaankin samanlainen muillakin mieshuoraamisesta jankkaavilla. Futis nyt ei vaan monelle ole verrattavissa edellämainittuihin ns. kulutushyödykkeisiin ja vertaus ei vaan toimi.

https://www.youtube.com/watch?v=DkkSeMCfAWI

[Olsen]

https://www.youtube.com/watch?v=DkkSeMCfAWI

Tämänkin Auvisen touhuilta oltaisiin säästytty, jos Take That ei olisi lopettanut.

[13ergkamp]

En voisi ikinä syödä mustaamakkaraa, kun tarjolla on baijerilaista Weißwurstia.

Vertaus voisi olla mielekäs jos kaikenmaailman wurstit olisivat mikään realistinen vaihtoehto Mustalle.

[Lumpini]

Kun lopetatte ne fanitukset, niin ketjun ongelmat poistuvat itsestään.

https://blog.paf.com/petterisihvonen/2012/01/11/lopetetaan-kannattaminen/#.WPG_qIjyjIU
"siksihän se
urheilukilpailu pannaan pystyyn, että se setvii sen paremmuuden. En ymmärrä,
miksi siltä kilpailulta pitäisi toivoa jotain."

Toisaalta urheilukilpailuiden perimmäinen lähtökohta (vrt. esim. antiikin olympialaiset) on propaganda. Omien menestys pönkittää kansallistuntoa ja luo yhdenkuuluvuuden tunnetta. Saman voi siirtää paikallistasolle. Me-vastaan-muut -ajattelu on kannattamisen perusajatus.

Se ei tietenkään vie pois sitä mahdollisuutta, etteikö voisi seurata lajia ainoastaan lajin itsensä vuoksi, mutta tunteen palon se vie pahemman kerran. Jos ei omaa suhteellisuudentajua, niin se voi toki olla positiivinenkin asia. Fanittamiseenkin on hyvä osata vetää jotkut rajat, ettei se mene fundamentalismin puolelle.

Mitenhän mahtaa olla psyko- tai sosiopaateilla, pystyvätköhän he kannattamaan "omaa" joukkuetta, vai viekö tunnekylmyys eväät koko touhulta"? Tuli vaan mieleen tuosta blogikirjoituksesta. Itselleni on mahdoton ajatus katsoa peliä ilman, että olisin edes vähän jommankumman puolella - jos ei muuta syytä keksi, niin sitten vaikka altavastaajan. David vs Goljat -asetelma on aina kutkuttava ja riittää syyksi yksittäiseen 90 minuutin "kannattamiseen". Penkkiurheiluun kuuluu tunteet, näin puhtaasti omasta mielestäni.

[Kapteeni]

Musiikki ja ruoka vain harmitonta viihdykettä, kulutustuotteita, täältäkö luin..?

Tämä...

[mustahelmi]

Ja se on pakko todeta tähän loppuun, että onneksi olen Klubifani. Eipä tarvitse pelätä että oma jengi putoaisi koskaan, edes ykköseen.  

Älä unohda kautta 1996. Sen kaltainen voi tulla uudelleen joskus.

[The Goat]

Älä unohda kautta 1996. Sen kaltainen voi tulla uudelleen joskus.

OT, mutta muistelen nähneeni Urheiluruudusta, että HIK:lla oli jossain vaiheessa toista karsintapeliä tolppa/ylärima. Jos tuo olisi mennyt maaliin ja tilanne olisi pysynyt loppuun asti, niin HJK olisi pudonnut. Tuo olisi tarkoittanut sitä, ettei -98 euroseikkailua olisi ikinä tapahtunut yms. Jos ja jos.

[AndyLove]

OT, mutta muistelen nähneeni Urheiluruudusta, että HIK:lla oli jossain vaiheessa toista karsintapeliä tolppa/ylärima. Jos tuo olisi mennyt maaliin ja tilanne olisi pysynyt loppuun asti, niin HJK olisi pudonnut. Tuo olisi tarkoittanut sitä, ettei -98 euroseikkailua olisi ikinä tapahtunut yms. Jos ja jos.

OT, mutta tämä oli mielenkiintoinen tieto menneisyydestä, tuo HJK:n euroseikkailu kun oli kieltämättä yksi oman futisnuoruuden hienoja hetkiä, vaikka en mikään Klubi fani olekkaan. Pienestä on joskus suuret asiat kiinni.

[voseli]

Toisessa osaottelussa HIK:n päävalmentaja Timo Askolin taisi olla jossain Espanjassa ja "valmensi" joukkuettaan puhelimen välityksellä.