Callit
Poissa
|
|
: 14.12.2009 klo 17:11:17 |
|
HJK ja Honka ovat ainoina suomalaisina liigaseuroina siinä tilanteessa, että niitten "toiminta-alueella" asuu yli miljoona ihmistä, ja potentiaalisten akatemiaan tyrkyllä olevien ja scoutattavien määrä on sen johdosta hyvinkin suuri.
Uskoisin, etten ole ainut, joka on kiinnittänyt huomiota kyseisten seurojen kasvattamien pelaajien suomalaisittain korkeaan pelilliseen tasoon. Silti ryhdyin eräänä päivänä miettimään, että missä on ko. junnuakatemioiden ns. tosiammattilaiset?
Raitala, Mattila, ym. on yrittämässä huipputasolla, ja Miklu voitaneen hyvällä tahdolla laskea HJK:n kasvatiksi, mutta unohtuuko minulta nyt jotain tärkeitä nimiä? Eremenkoja en suostu ottamaan huomioon, vaikka Klubipaitaa ovatkin kantaneet.
|
|
|
|
Maikson
Poissa
Suosikkijoukkue: Prutkuli
|
|
Vastaus #1 : 14.12.2009 klo 17:20:36 |
|
Aki Riihilahti ja Janne Saarinen?
|
|
|
|
Aachi
Poissa
Suosikkijoukkue: Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee
|
|
Vastaus #2 : 14.12.2009 klo 17:21:27 |
|
Honka tulossa suuria tähtiä. Tim Väyrynen, Rasmus Schuller, Juuso Simpanen, Konsta Rasimus HJK sama tilanne Akseli Pelvas, Juhani Ojala, Johannes Westö, Eron Krilllo, Nikolai Alho, Daniel O'Shaughnessy
Tässä nyt muutamia "joista" saattaa tulla mahdollisia tuloksia tulevina vuosina. Nyt on vain hyvin hiljaista aikaa ollut.
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
|
Vastaus #3 : 14.12.2009 klo 17:53:30 |
|
Aki Riihilahti ja Janne Saarinen?
Jep, kumpikin pelannut ns. ykköstasolla kauden. Olisi muuten masentavaa, jos 70-lukulaisista löytyy enemmän näitä kuin 80-lukulaisista. Artsin lista: Honka tulossa suuria tähtiä. Tim Väyrynen, Rasmus Schuller, Juuso Simpanen, Konsta Rasimus HJK sama tilanne Akseli Pelvas, Juhani Ojala, Johannes Westö, Eron Krilllo, Nikolai Alho, Daniel O'Shaughnessy Periaatteessahan voisi luetella kaikki tuon ikäiset ja pistää peukut pystyyn. Noista jokaisella on teoreettiset mahdollisuudet vaikka Barceloonaan, mutta yhtä hyvä on muistaa, ettei yksikään ole mikään "kuuma huippuseurojen jahtaama talentti".
|
|
|
|
ane
Poissa
Suosikkijoukkue: Punakaarti
|
|
Vastaus #4 : 14.12.2009 klo 19:43:15 |
|
Honka tulossa suuria tähtiä. Tim Väyrynen, Rasmus Schuller, Juuso Simpanen, Konsta Rasimus HJK sama tilanne Akseli Pelvas, Juhani Ojala, Johannes Westö, Eron Krilllo, Nikolai Alho, Daniel O'Shaughnessy
Näitä nyt voi heitellä, mutta todellisia suuruuksia ei ole tullut. Onko se sitten puutteellisten akatemiajärjestelyiden syy, ettei parhaille pelaajille saada riittävän kovia pelejä vai missä on syy? Voin sanoa, että näistä kenestäkään ei tule "suurta" pelaajaa ja olla todennäköisesti oikeassa. Aivan turha heitellä näitä, joista voi tulla jotain, mutta todennäköisesti ei kuitenkaan tule.
|
|
|
|
idänihme
Poissa
Suosikkijoukkue: suurseura
|
|
Vastaus #5 : 14.12.2009 klo 21:20:25 |
|
Näitä nyt voi heitellä, mutta todellisia suuruuksia ei ole tullut. Onko se sitten puutteellisten akatemiajärjestelyiden syy, ettei parhaille pelaajille saada riittävän kovia pelejä vai missä on syy? Voin sanoa, että näistä kenestäkään ei tule "suurta" pelaajaa ja olla todennäköisesti oikeassa. Aivan turha heitellä näitä, joista voi tulla jotain, mutta todennäköisesti ei kuitenkaan tule.
Mielestäni ihan ok kritiikkiä oli 90min lehdessä sitä vastaan että parhaat seurat vievät kaikki parhaat pelaajat. Ei tosiaan löydy sen jälkeen enää riittävän hyviä vastustajia kuin pariin peliin kaudessa..
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #6 : 14.12.2009 klo 22:15:27 |
|
Tekemisen taso laajalla rintamalla täysin ala-arvoinen kaikissa suomalaisissa seuroissa, mukaan lukien HJK ja Honka – koskien etenkin juniori- sekä nappulapuolta. Kaikissa vasta aloitellaan ammattimaista toimintaa, suurimmassa osassa ollaan vielä sen aloittelun suhteen vasta lasten kengissä. Mistään 80-luvun akatemiatoiminnasta ei voida puhua. Yhden ”edustusjoukkueen” pyörittäminen ikäluokissa 12-18 ei ole akatemiatoimintaa, pitäisi olla systemaattisuutta jalkapalloharrastuksen alusta ammattilaisuuteen. Nykyään hehkutetaan Käpaa nappuloissa. Tosiasiassa sielläkin mennään ihan puhtaasti kädestä suuhun, muutaman pelaajan faijalla sattunut olemaan omaa taustaa ja intohimoa ja siitä sitten kehitetty hiljalleen toimintaa, mutta vielä ollaan ammattimaisuudesta kaukana. Erkan nappulaklubissa on eniten yritystä ammattimaiseen suuntaan, lähinnä siksi koska toisin kuin muualla pelaajia ei valita lyhyen näkökulman asetelmista. Toiminta on silti hyvin kapeaa, lahjakkuutta katoaa kaikissa vaiheissa sormien välistä. Syy ei ole siinä etteikö olisi halua parantaa toimintaa. Ollaan kuitenkin vielä niin alkuvaiheessa, että menee vielä pitkään ennen kuin voidaan alkaa puhua akatemiatoiminnan tuloksista.
Ei ole oikotietä. Tyvestä puuhun. Ensin ruohonjuuritaso laajemmin kuntoon, siitä sitten sorvaantuu lopulta jotain jos on sorvaantuakseen. Mitään supertähtiä ei saada todennäköisesti hyvinkään pitkään aikaan muuta kuin sattumalta.
|
|
|
|
Callit
Poissa
|
|
Vastaus #7 : 14.12.2009 klo 22:23:34 |
|
Ei ole oikotietä. Tyvestä puuhun. Ensin ruohonjuuritaso laajemmin kuntoon, siitä sitten sorvaantuu lopulta jotain jos on sorvaantuakseen. Mitään supertähtiä ei saada todennäköisesti hyvinkään pitkään aikaan muuta kuin sattumalta.
Tätä tulee usein pelättyä. Ja muutoinkin hyvää asiaa ja osittain uuttakin tietoa, kiitos. Honka ja HJK ovat sikäli hyviä arvioitaviksi, että niillä ei tosiaan ole sitä iän ikuista väestöpohjaselitystä. Joku Stuttgart scouttaa useimmat talenttinsa 590 000 asukkaan kaupunkinsa ympäristöstä ja tuottaa (huippu)ammattilaisia vuodesta toiseen. Toki futista harrastavien määrä on Suomessa erinäisistä syistä johtuen vähä pieni, mutta silti...
|
|
|
|
Pallo62
Poissa
|
|
Vastaus #8 : 14.12.2009 klo 22:50:10 |
|
Raitala, Mattila, ym. on yrittämässä huipputasolla, ja Miklu voitaneen hyvällä tahdolla laskea HJK:n kasvatiksi, mutta unohtuuko minulta nyt jotain tärkeitä nimiä? Eremenkoja en suostu ottamaan huomioon, vaikka Klubipaitaa ovatkin kantaneet.
Ja miklu vai hjk kasvatti höpöhöpö PPJ kasvatti! HJKlla ei ole omia kasvatteja jotka pelaisivat ulkomailla tai jos on niin heitä on vain pari, surkeaa ottaen huomioon paljon pelaajia on.
|
|
|
|
Bossu
Poissa
|
|
Vastaus #9 : 14.12.2009 klo 22:55:56 |
|
Mielestäni ihan ok kritiikkiä oli 90min lehdessä sitä vastaan että parhaat seurat vievät kaikki parhaat pelaajat. Ei tosiaan löydy sen jälkeen enää riittävän hyviä vastustajia kuin pariin peliin kaudessa..
Kyllä muiden seurojen pitäisi yrittää nostaa kilpailukykyä ennemmin, kuin HJK ja Hongan laskea. Moni varmaan on kokenut sen, miten turhauttavaa on treenata semmoisten kanssa, jotka eivät ole samalla tasolla. Olkoon kyse sitten jalkapallosta tai vaikka sulkapallosta. Juniorijoukkueissa pyörii paljon vielä pelaajia kavereiden takia, joten monia ei paljon huvita treenata kunnianhimosesti. 90min- lehden kolumnissa yksittäisen A-maajoukkueen tuloksen vertaaminen junioritoiminnan toimimattomuuteen, oli ainakin aika naurettavaa.
|
|
|
|
Kepes
Poissa
|
|
Vastaus #10 : 14.12.2009 klo 22:59:16 |
|
Hongassa on otettu varsinkin ensi kaudeksi akatemiatoiminta käyttöön. Lisätietoja tästä. U11-U17 akatemioiden tavoitteet ovat selkeät ja kovat, ja niihin pyritään määrätietoisella ja jokapäiväisellä harjoittelulla. Valmentajaksikaan ei pääse enään kuka tahansa, vaan selvästi kovemman luokan profiilin omaavia valmentajia haetaan Honkaan.
|
|
|
|
SirLoser
Poissa
Suosikkijoukkue: Taktiikan takapajulat
|
|
Vastaus #11 : 14.12.2009 klo 22:59:37 |
|
Onko mahdollista, että nämä HJK:n ja Hongan ylivoimaiset juniorijoukkueet osallistuisivat vuotta tai paria vanhempien sarjaan?
|
|
|
|
Kepes
Poissa
|
|
Vastaus #12 : 14.12.2009 klo 23:12:11 |
|
Onko mahdollista, että nämä HJK:n ja Hongan ylivoimaiset juniorijoukkueet osallistuisivat vuotta tai paria vanhempien sarjaan?
En tiedä Klubista, mutta Hongassa on totuttu näkemään omassa ikäluokassaan ylivoimainen joukkue vuotta tai pariakin vanhempien sarjoissa, esim. Honka 93 Akatemia C-junnuina osallistui B-poikien divariin hyvillä tuloksilla. Myös muitakin joukkueita löytyy, mutten ulkomuistista pysty luettelemaan. Yleisesti aina kun osallistutaan vanhempien sarjoihin, etenkin vielä kiivaimmassa kasvuiässä, pitäisi näiltä loukkaantumisilta kuitenkin välttyä. Ei siinäkään ole järkeä, jos palosammuttimen kokoiset taitavat pojat pelaavat jo monta päätä itseään pidempiä vastaan, jotka poikien taitavuuteen turhautuneina tulevat myöhässä tilanteisiin, mistä näitä aivan turhia loukkaantumisia ja jopa joillekin traumoja voi syntyä.
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #13 : 14.12.2009 klo 23:37:00 |
|
Kyllä se suurin syy kuitenkin on se, että 6-10 vuotiaiden harjoittelu on täysin ala-arvoista järjestäen joka puolella. Nykytilanteessa on täysin yhdentekevää mitä tehdään 10+ ikäisenä jos pohjat on rakennettu päin persettä ja ikkuna huipulle pääsemiseksi on sulkeutunut ennenkuin se on kunnolla edes auennut. Valmennusjärjestelmäkin pitäisi käytännössä rakentaa niin, että käännettäisiin koko systeemi toisin päin. Ne valmentajat jotka on akatemioissa ja jotka on kouluttaneet itseään eniten sekä omaavat eniten kokemusta pitäisi saada sinne nappulan alkutaipaleelle tekemään duunia eikä niin kuin nyt, että nämä valmentajat saavat pelaajat käsiinsä siinä vaiheessa kun ei oikeasti ole enää mitään tehtävissä huippujalkapalloilullisesti.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #14 : 14.12.2009 klo 23:51:08 |
|
Juuri näin mitä Kaihlamo sanoo. Yksikään seura Suomessa ei ilmeisesti edes yritä saada mitään järkeä nappulapuolen perusjoukkueiden toiminnan järjestämiseksi kunnolliseksi. Tässä en tarkoita, että kaikilla pitää olla parhaat ammattilaiset valmentamassa, mutta koordinaattoreina pitäisi olla todellisia osaajia, joilla visiota ja osaamista. Lopputulos on yleensä myös se, että kun mukaan sattuu niitä jotka luulevat tietävänsä jalkapallosta jotain, niin lopputulokset ovat sellaisia, että +10 ikävaiheessa pelissä on mukana enää kourallinen poikia, joilla perustaidot kunnossa.
Tosiasiallinen tilanne on todella surkea. Melkein itkettää kun miettii tätä ja on aika ihme porukkaa ne jotka kehtaavat väittää, että tilanne olisi missään muodossa hyvä tai että nykyisellä mallilla voitaisiin edes unelmoida mistään paremmasta.
Miksi ei voisi esim. edellyttää, että jokainen seuran ammattilaisvalmentajana toimiva tyyppi ottaa muiden velvollisuuksien ohella myös yhden nappulaikäluokan vastuulleen etenkin suunnittelun ja organisoinnin osalta? Nappulajoukkueet treenaavat 2 kertaa viikossa iät 5-8. Eikö ehtisi käymään hallilla vielä kahta kertaa lisää, jos vielä saisi sen aikaan, että yksi ikäluokka harjoittelee aina samaan aikaan? Eiköhän jokaiseen liigaorganisaatioon kuulu useampia valmentajia? Nyt ne ammattilaiset on mukana nappuloissa silloin kun mukana on omat penskat. Tilanne saattaa joskus olla peräti huono tämän takia. Mutta totta kai jokainen ammattilainen ehtisi olla mukana yhden nappulajengin toiminnassa. Tähän pitäisi myös sitoutua. Eli ei siis mikään vuoden tai puolen vuoden rupeamaa, vaan yksi seuran ammattivalmentaja ottaa yhden ikäluokan kontolleen kolmeksi vuodeksi (5-8). Samalla kun on puolueeton, niin aivan varmasti saadaan hommaa paremmaksi.
|
|
|
|
koera
Poissa
|
|
Vastaus #15 : 15.12.2009 klo 03:33:37 |
|
Juuri näin mitä Kaihlamo sanoo. Yksikään seura Suomessa ei ilmeisesti edes yritä saada mitään järkeä nappulapuolen perusjoukkueiden toiminnan järjestämiseksi kunnolliseksi. Tässä en tarkoita, että kaikilla pitää olla parhaat ammattilaiset valmentamassa, mutta koordinaattoreina pitäisi olla todellisia osaajia, joilla visiota ja osaamista.
Kyllä hyviä junnuvalmentajia ainakin Etelä-Suomesta jonkin verran löytyy, samoin muutamia asiansa osaavia valmennuspäällikköjä. Vaikka amatööripohjalta pääosin mennään ja heikkoja tapauksia mahtuu vieläkin liikaa joukkoon, eteenpäin on silti menty. Muistelen miltä kenttien laidalla näytti 90-luvun alkupuolella kun aikanaan 2. bundesliigaa muutaman matsin pelannut ulkomaalainen huusi kurkku suorana 12-vuotiaille sälleille ja vastapuolta valmensi talvisin kendokaukalossa pyörivä ketjussa polttava korsteeni. Itärajan takaa tulevat jengit pyörittelivät hesa-cupissa kaikki suomalaisjengit kumoon, suomalaisten ulkomaanmatkoilla taas tuli tasaisesti käkeen kaikilta, mutta harva älysi mennä kyselemään ja juttelemaan kenenkään kanssa. Olen kyllä ihan samaa mieltä, että juuri noihin koordinointi- ja seuran sisäisiin koulutushommiin (miksei myöskin palloliiton koulutushommiin) pitäisi saada ne kaikkein skarpeimmat kaverit. Yksi ongelma on siinä, ettei pitkän uran mutta ns. vanhentuneen pelikirjan kanssa operoivia kavereita saada siirrettyä avainasemista sivuun. Tosiasiallinen tilanne on todella surkea. Melkein itkettää kun miettii tätä ja on aika ihme porukkaa ne jotka kehtaavat väittää, että tilanne olisi missään muodossa hyvä tai että nykyisellä mallilla voitaisiin edes unelmoida mistään paremmasta.
Yleensä junnupuolen kuvio on mennyt niin, että yksi organisaatio luo ylivoimaisen toimivan mallin, joka sitten kopioidaan muualle. Vaikka Ajaxilta saisi tilattua 100 DVD:n boxin, se ei silti ratkaise kaikkia koulutukseen liittyviä ongelmia. Jonkun pitäisi kehittää nimenomaan Suomen olosuhteisiin toimiva systeemi. Lähtien ihan jostain koulunkäytiaikoihin sovittamisesta, vanhempien kartalla pitämisestä huomioiden sen että meikäläiset vanhemmat suhtautuvat asiaan keskimäärin kevyemmin kuin vaikkapa espanjalaiset, omaehtoisen harjoittelun mahdollisuuksein järjestämisestä talvella, etc. etc. Toki asiansa osaavaa valmentajakaartia tarvittaisin myös ihan helvetisti lisää. Miksi ei voisi esim. edellyttää, että jokainen seuran ammattilaisvalmentajana toimiva tyyppi ottaa muiden velvollisuuksien ohella myös yhden nappulaikäluokan vastuulleen etenkin suunnittelun ja organisoinnin osalta?
Jos tarkoitat vaikkapa Veikkausliigan tai Ykkösen päävalmentajia, en ehkä uskaltaisi laittaa heidän kontolleen noin paljon vastuuta. Junnuvalmennus on erittäin spesifiä hommaa siinä missä huippuvalmennuskin, eikä kaikilla ole välttämättä mielenkiintoa ja asiaankuuluvaa tietotaitoa junioritoiminnan organisointiin. Otetaan vaikkapa ääriesimerkkinä Mixu Paatelainen, joka on verrattain menestynyt suomalainen huippuvalmentaja, mutta jos itse olisin valitsemassa kuvitteelliseen seuraani junioritoiminnan koordinoijaa, täältä löytyy pelkästään kirjoittelun perusteella useampi nikki jonka valitsisin mielummin hommaan. Toki monilta liigaseuroilta löytyy kavereita, joiden tietotaitoa voisi hyödyntää, mutta pelkkä huippuvalmentajastatus ei vielä junnupuolella takaa mitään.
|
|
« Viimeksi muokattu: 15.12.2009 klo 03:35:17 kirjoittanut koera »
|
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #16 : 15.12.2009 klo 09:20:41 |
|
Olen täysin samaa mieltä siitä, että junnujen ja nappuloiden valmentaminen on aivan eri maailma kuin aikuisten tavoitteellisten joukkueiden vetäminen. Karu totuus tulee usein eteen etenkin niille ylimielisille, jotka jotain divari-jengiä valmennettuaan käyvät kääntymässä nappuloiden puolella. Homma ei olekaan ihan niin helppoa ja samoilla periaatteilla pyörivää kuin aikuisissa. Totta kai.
Mutta se mitä tarkoitan on, että kokonaisvastuu pitäisi ottaa ihan pienimmistä ammattilaisiin koko seurassa nimenomaan kokonaisvaltaisesti, jos ollaan tällä liigajoukkue-akselilla. Tässä ei voi rajata perusjamppaa alkuvaiheessa toiminnasta ulos, koska alun alkaen lähdetään kaikki suurin piirtein samalta viivalta. Vaikka päävalmentaja ei ehkä ole paras tyyppi koordinoimaan juttuja, olisi hänelle kyllä aivan varmasti hyödyllistä olla edes mukana siinä ihan tavallisessa todellisuudessa missä ruohonjuuritasolla mennään. Nythän homma käytännössä toimii niin, että kun näiden ammattiosaajien pojat tulevat siihen ikään, että menevät johonkin joukkueeseen, niin sitten tämän ympärille kyllä yritetään pystyttää jonkinlainen eliittiporukka alusta lähtien (näin tapahtuu käytännössä koko ajan myös luonnostaan), mutta koko homma loppuu sitten kun nämä "jalkapalloihmisten" lapset siirtyvät eteenpäin ja seuraava ikäluokka saattaakin sitten olla täyttä kuraa ja toiminta ala-arvoista.
Tähtäin pitäisi olla siinä, että toiminta on laadukasta kautta linjan ihan jokaisessa seuran perusjoukkueessa ja tässä ei hirveästi 5-8 vuotiaan synnynnäinen lahjakkuus vielä ratkaise. Kun tämä perusta on kunnossa, niin sitten voidaan siirtyä paremmalta pohjalta jo 9-vuotiaissa jonkinlaiseen tasotoimintaan koko ikäluokan kanssa. Tasoryhmätoiminta on kyllä ihan oikein tässä vaiheessa, mutta vain jos pohjat on kunnossa sitä ennen. Väittäisin, että jos liigajoukkueen päävalmentajat olisi kaikki jollain tavoin sitoutettu myös tämän perustan rakentamiseen (ja samalla myös muut A-ikäisten valmentajat jne.) niin tämä A) parantaisi perustoimintaa rutkasti B) edesauttaisi aikuisten valmentamista, kun valmentajalla on selvä ymmärrys siitä miten pohjat on rakennettu C) auttaisi jatkossa valmennuksen linjausten parantamista D) saataisiin käytäntö lähemmäksi tavoitteita.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #17 : 15.12.2009 klo 15:14:40 |
|
Itse olen kyllä myös sitä mieltä, että edustusjoukkueiden ammattivalmentajien pitäisi osallistua myös ruohonjuuritason toimintaan. Käsittääkseni Dragtsma ja Lehkosuo ainakin pyrkivät asian eteen tekemään jotain. Useammassa seurassa kannattaisi miettiä valmentajaa palkatessa, että osa valmentajan palkasta sidottaisiin juniorityöhön. Kyllähän näillä ammattivalmentajilla pitäisi ainakin teoriassa olla tietotaito myös junioreiden valmennukseen ja valmentajien pitäisi ainakin olla vähintään mukana luomassa juniorilinjauksia sekä kouluttamaan seuran valmentajia (toki junioripäällikönkin pitäisi tätä tehdä)
Paras tapahan olisi, että varsinkin nyt kun opetusministeriö voi maksaa puolet päätoimisen valmentajan palkasta järjestää organisaatio jossa yksi ammattivalmentaja vetäisi 3 ikäluokkaa ja korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. Esim. klubissa järjestely voisi mennä mm. näin: Lehtola hoitaa tulevana vuonna ikäluokat F9-E11, seuraava valmentaja D12-C14, kolmas C-15- B-jun ja neljäs on apuna sekä B:ssä, että vetää pääporukkanaan A:ta. Uskoisin, että kunnianhimoisia valmentajia, joilla on myös tietotaitoa, löytyisi jo 1500 euron kuukausipalkalla (josta siis op-ministeriön osuus olisi 750€). Tällöin myöskään junioripelaajien maksut eivät nousisi pilviin.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #18 : 15.12.2009 klo 15:30:52 |
|
Tuo on muuten ehdottoman tärkeä pointti tuo kulupuolen pitäminen järkevänä. On aivan ehdottoman tärkeää, että 9-12 vuotiaiden lasten harrastaminen - oli sitten vaikka kuinka lahjoja tai kilpailuhalua - ei maksa 200 euroa kuussa (tai edes 100). Itse suhtaudun myös melko lailla kriittisesti tähän muodikkaaseen ajattelumaailmaan, että jo 9-vuotiaiden poikien roudaaminen useampaan kertaan ulkomaille vuodessa olisi se tärkein juttu. Toki pitää mennä kohtaamaan Euroopan parhaat kun ollaan siihen valmiita, mutta kuinka moni ihan oikeasti on? Palloliiton avuin monta seuraa jonkinlaiseen kuosiin, niin löytyy niitä pelejä myös kotimaasta. Olen toki täysin samaa mieltä siitä, että pitää käydä mittaamassa taso kun on ihan oikeasti saatu homma lentoon, mutta jos lähtökohtaisesti edetään niin, että ensin mietitään useampi ulkomaan reissu ja sitten vasta herätään siihen, että tässä pitäisi saada porukka myös kehittymään, niin mennään hieman väärässä järjestyksessä. Kaikki nämä nappuloiden edustusjoukkueet ovat nekin ihan lasten kengissä vähintään ensimmäiset 2 vuotta (9-11). Puhumattakaan sitten siitä, että nykyään kun kaikki haluaa olla niin pirun United, niin myös muut harrastelijat pitää käyttää ulkomailla, ehkä jo 7-vuotiaana.
Kaikki sellainen muotihehkutus on muotihehkutusta: 9-vuotiaat ulkomaille? Ei ehkä se kaikista tärkein juttu, mutta pirun kallista kyllä.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #19 : 15.12.2009 klo 16:07:57 |
|
Nyt kun rupesin tätä aihetta paasaamaan, niin tässä syitä miksi olla kriittinen pienimpien nappuloiden ulkomaanreissuihin (tämä ymmärtääkseni liittyy suoraan keskusteluun tästä akatemiatoiminnasta, koska nykyään tätä juuri niin kovasti painotetaan): - Kuinka moni lapsista on henkisesti valmis? Ulkomaille lähteminen on tärkeä tapahtuma, johon liittyy monenlaista muutakin kuin jalkapallo. Kuinka moni sitoo omat kengät? Kuinka moni osaa jo muuta kieltä kuin kotimaista? Kuinka moni osaa käyttäytyä niin, että ei tarvita jatkuvaa valvontaa? Kuinka moni olisi valmis lähtemään ilman vanhempia? Kuinka moni selviytyisi ilman vanhempia? Oletukseni on, että hirveän monella 9-10 vuotiaalla ei ole henkistä kapasiteettiä suoriutua ulkomaanmatkasta muuten kuin äidin tai isän paapomana. Tämä voi olla jopa haitallista jatkon kannalta. Asioita pitää tehdä silloin kun ollaan niihin valmiita. Toki, jos kaikki ovat jo tämän ikäisenä riittävän kypsiä, niin ei siinä sitten mitään. Jos näitä ulkomaan matkoja harrastetaan, niin kuinka monessa seurassa keskitytään myös tähän lasten henkiseen valmistamiseen? Harjoitellaanko missään seurassa kieliä, kun suomalainen opetusjärjestelmä ei taida nuorimmille tarjota tähän valmiuksia? - Onko syy ulkomaan matkailuun osittain se, että sen kautta syntyy tunne, että valmentaminen on jotenkin tärkeämpää, kun pelataan Real Madridia vastaan 8-vuotiaissa? Valmentajan arvo ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla kiinni mistään tällaisista ulkoisista tekijöistä. Nappuloiden valmentaminen on ehkä se tärkein juttu, pojista tulee juuri niin hyviä kuin miksi heidät kehitetään riippumatta siitä minkä ikäisenä kohdattiin Barcelona ensimmäistä kertaa. - Putoaako pohja pois tulevista koitoksista? Lapsen psykologiassa se, että on jo pelattu Barcelonaa vastaan jo hyvin nuorena ei välttämättä kumuloidukaan kovaksi itseluottamukseksi kun mennään murrosikään. Tässä saattaa myös olla yksi syy miksi sitten myöhemmin ei jaksa enää pakertaa kun tytöt ja mopot on uutena kuvioissa. Mähän tein jo maalin espanjalaisen jengin verkkoon 6 vuotta sitten (Heikki, 15-v.)… - Yleinen pelitaito edes nappulaedustusjoukkueessa on keskiarvollisesti vielä niin heikko, että kovan vastuksen saaminen ei edesauta välttämättä yhtään mitään, vaikka tuloksellisesti ei hävittäisikään kuin sillä kuuluisalla yhdellä maalilla. Lisäksi tasoeroissa on niin suuria heittoja myös näiden nappuloiden edustusjoukkueiden sisällä tässä vaiheessa, että mistään kovasta pelitemposta ei voida edes haaveilla, oli vastustaja sitten kuinka 9-vuotiaiden maailman huippua tahansa.
Nämä nyt näin nopeasti.
|
|
|
|
Le God
Poissa
Suosikkijoukkue: Hard Bass
|
|
Vastaus #20 : 15.12.2009 klo 16:24:26 |
|
Niin pitkään kuin Palloliitto kahlitsee junnujen kehittämistä Kaikki Pelaa-höpötyksellä ja leikkisarjoilla, voidaan puheet seuraavasta askeleesta suomalaisen juniorituotannon parantamiseksi pistää jäihin.
|
|
|
|
Obersdorf
Poissa
Suosikkijoukkue: Ylö-B TP-1
|
|
Vastaus #21 : 15.12.2009 klo 16:32:59 |
|
Niin pitkään kuin Palloliitto kahlitsee junnujen kehittämistä Kaikki Pelaa-höpötyksellä ja leikkisarjoilla, voidaan puheet seuraavasta askeleesta suomalaisen juniorituotannon parantamiseksi pistää jäihin.
Sen jälkeen kun tämä otetaan pois ja vanhemmiten pelaajamäärä kentällä kasvaa, pelaajia ei ole kymmentä.
|
|
|
|
jykke
Poissa
|
|
Vastaus #22 : 15.12.2009 klo 16:34:17 |
|
Niin pitkään kuin Palloliitto kahlitsee junnujen kehittämistä Kaikki Pelaa-höpötyksellä ja leikkisarjoilla, voidaan puheet seuraavasta askeleesta suomalaisen juniorituotannon parantamiseksi pistää jäihin. Kaikki pelaa on tekosyy, jonka taakse on hyvä piiloutua, kun hommat ovat omassa seurassa retuperällä.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #23 : 15.12.2009 klo 17:01:18 |
|
Kaikki pelaa on tekosyy, jonka taakse on hyvä piiloutua, kun hommat ovat omassa seurassa retuperällä.
Totta toinen puoli. Toisaalta, myös siitä Kaikki pelaa -jutun vastustamisesta tuli toisille myös eräänlainen tekosyy keskittyä vain tiettyihin asioihin ja jättää kaikki muu retuperälle omassa seurassa. Älkää kuitenkaan olko niin vanhanaikaisia, että herättelette uudestaan tätä keskustelua. Tilanne on muuttunut nyt syksyllä sen myötä kun Nuori Suomi aloitti vahvan kampanjan sen puolesta, että saataisiin liikuntamäärät kaikilla kasvuun ja oikein roimasti. Tässä ei joukkueharjoitukset yksin riitä ja tässä on yksi syy tavallaan uudelleen arvioida kaikki pelaan - hyviä puolia. Vastakkainasettelun aika tältä osin pitäisi olla ohi. Kenelläkään ei ole syytä piiloutua minkään ohjelman tai sloganin taakse. Se mitä tehdään ratkaisee, ei se mitä puhutaan.
|
|
|
|
Le God
Poissa
Suosikkijoukkue: Hard Bass
|
|
Vastaus #24 : 15.12.2009 klo 18:18:36 |
|
En nyt ymmärrä miten se kasvattaa suomalaisten huippulupausten määrää, jos keskitytään vain miettimään miten saadaan ne lihavat kakarat liikkumaan sieltä tietokoneiden äärestä. Niillä lahjakkaimmillakin tulee olla myös mahdollisuus harjoitella ja pelata niin paljon kuin haluavat tasoisessaan seurassa. Jos virtaa riittää, niin ne lahjattomammat voivat harrastaa tätä siellä kakkos- ja kolmosjoukkueissa.
Sen sijaan että keskityttäisiin tämän ongelman ratkaisemiseksi, kaikki voimavarat keskitetään siihen ettei niille liikunnallisesti lahjattomille ja näiden perheille riitä pelaaminen siellä kakkosjoukkueessa, vaan pitää ruveta tasapäistämään ja poistamaan kilpailullisuus, tasoryhmistä luopumalla ja sarjataulukottomilla sarjoilla.
|
|
« Viimeksi muokattu: 15.12.2009 klo 18:20:29 kirjoittanut Le God »
|
|
|
|
|
|
|