Klubin ja Hongan akatemiat - missä tulokset?

[PG]

"Jee, maali!"

[SirLoser]

En lukenut linkin takaa paljastuvaa, mutta mainintaan Palloliitosta ei voi olla ottamatta kantaa.

 Liitossa ajatellaan kuin yleisurheilussa -70-luvulla, että millään muulla ei ole väliä kuin lisenssipelaajien määrällä. Ilmeisesti taustalla on jokin ajattelurelikti, tietoinen OM apurahojen kalastelu tai yksinkertaisesti perisuomalainen kateus (meidän lajilla on enemmän harrastajia kuin...)

Liiton kantavana ajatuksena on siis pelaajien määrä ja näkyvimmin tämä on toteutettu "Kaikki Pelaa" -ajattelulla.

....

Paskaa. Hämäläisen kaudella ja ennen uutta operatiivista johtoa nämä.

[I am the answer]

Mikko Sumusalo FC Futura, Porvoo
Juhani Ojala VJS, Vantaa
Sebastian Sorsa MPS(?) He,lsinki
Jarno Parikka KOPSE, Vantaa
Akseli Pelvas EsPa, Espoo

Toki monet näistä liittyneet HJK:hon jo 14-15-vuotiaina, mutta seuran omia kasvatteja nämä eivät ole.

Eli ihan yhtä paskaa (tai hyvää) se toiminta noissakin seuroissa on nuorimmissa junnuissa kuin pienemmissä seuroissa, kun pitää haalia kuitenkin niitä eteenpäin pyrkiviä muualta. Honka ja HJK ovat niin isoja seuroja, että luulisi pärjäävän suuremmallakin prosentilla ihan oikeita omia kasvatteja.

On aika merkityksetöntä arvioida vaikkapa Klubin toimintaa omien kasvattien pohjalta noin tiukoilla oman kasvatin määritelmillä, kun Klubilla ei aikaisemmin ollut edustusjoukkuetoimintaa yhtä nuorissa ikäluokissa kuin nykyään. Jos edutusjoukkue perustettiin esimerkiksi vasta 11-12-vuotiaille, niin on kai kohtuutonta odottaa, että pelaajat olisivat aloittaneet ja pelanneet koko uransa Klubissa.

En näe järkeä noissa äärimmäisen tiukoissa kasvattimääritelmissä, mutta esimerkiksi 11-12-vuotiaina Klubissa pelanneita ovat muistini mukaan mm. seuravat nykyiset ammattilaiset:

Mikael Forssell
Juska Savolainen*
Toni Koskela (mainittakoon, vaikka lopetti viime kauteen)
Sebastian Sorsa
Vili Savolainen*
Jukka Santala*
Ilari Äijälä
Perparim Hetemaj*
Jon Masalin*
Roman Eremenko
Mehmet Hetemaj*
Juha Hakola
Niko Kukka
Joona Toivio
Jani Bäckman
Valeri Minkenen
Konsta Rasimus

Tähdellä merkityt aloittaneet uransa Klubissa. Siitä vain luettelemaan ne pikkuseurat, jotka samaan yltävät.

Lisäksi lasken esimerkiksi Haaralan, Tarvajärven, Halstin, Westön ym. joskus 13-14-vuotiaina Klubiin siirtyneet ainakin puolittain omiksi kasvateiksi, toki unohtamatta myöskään aikaisemman seuran työtä. Lisäksi usein ajatellaan, että pienemmistä seuroista 14-15-vuotiaina Klubiin siirtyvät ikään kuin automaattisesti, pikemminkin Klubista huolimatta kuin Klubin ansiosta, nousisivat liigaan. Esimerkiksi mainitsemasi Parikan kohdalla en väheksyisi Klubin roolia; Klubiin siirtyessään kaveri ei ollut edes piirijoukkuetasoa, mutta kolmen klubivuoden viiletti jo maajoukkueen avauksessa alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa.

Joka tapauksessa ammattilaiseksi noustaan pääosin omalla työllä, enkä sinällään haluaisi liikaa korostaa seuran roolia. Joka tapauksessa pidän totaalisen naurettavana väitteenä sitä, että pienemmissä seuroissa toiminta olisi missään ikäluokassa keskimäärin samalla tasolla kuin Klubissa tai Hongassa. Nämä listaukset toki jollakin tavalla indikoivat niitä eroja, mutta parhaiten ero näkyy ihan kentän laidalla, jos käy katselemassa junnujen treenejä tai pelejä.

[BrDead]

Joka tapauksessa pidän totaalisen naurettavana väitteenä sitä, että pienemmissä seuroissa toiminta olisi missään ikäluokassa keskimäärin samalla tasolla kuin Klubissa tai Hongassa. Nämä listaukset toki jollakin tavalla indikoivat niitä eroja, mutta parhaiten ero näkyy ihan kentän laidalla, jos käy katselemassa junnujen treenejä tai pelejä.

Yksittäisissä ikäluokissa tuo on ihan mahdollista. EsPan -89-ikäluokka never forget? Ja on näitä muitakin. Asiantuntevammat voivat luetella.

[I am the answer]

Yksittäisissä ikäluokissa tuo on ihan mahdollista. EsPan -89-ikäluokka never forget? Ja on näitä muitakin. Asiantuntevammat voivat luetella.

Juu, yksittäisissä ikäluokissa ja yksittäisissä seuroissa toki mahdollista, sitä en kiistä. Mutta keskimäärin ei.

[BrDead]

Juu, yksittäisissä ikäluokissa ja yksittäisissä seuroissa toki mahdollista, sitä en kiistä. Mutta keskimäärin ei.

Tästä nyt tuskin kukaan on eri mieltä.

[Byron]

Tästä nyt tuskin kukaan on eri mieltä.

Mitä varten luulet tämän ketjunkin olevan olemassa

[Pixie]

Paskaa. Hämäläisen kaudella ja ennen uutta operatiivista johtoa nämä.

Oho! Mitä Hämäläisen jälkeen on tapahtunut? Olen itse ollut Hämäläisen aikana ja sen jälkeen valmentajana, sama hiljaisuus on jatkunut.

Konkretiaa olisi se, että Palloliitto tukisi seurojen järjestämää iltapäivätoimintaa lapsille.

[BrDead]

Mitä varten luulet tämän ketjunkin olevan olemassa

Sitä varten, että tässä ihmetellään sitä, että nämä akatemiat suurehkoista panostuksista huolimatta tuottavat suhteellisen vähän huippupelaajia aikuisten tasolle. Junnusarjoissahan nämä toki jylläävät.

[joks11]

Sitä varten, että tässä ihmetellään sitä, että nämä akatemiat suurehkoista panostuksista huolimatta tuottavat suhteellisen vähän huippupelaajia aikuisten tasolle. Junnusarjoissahan nämä toki jylläävät.

Pirun hankalaahan se on ollut. Vanhimmat akatemioissa pyörineet pelaajat kun saavat vissiin kohta yrittää inssiajoa...

[BrDead]

Pirun hankalaahan se on ollut. Vanhimmat akatemioissa pyörineet pelaajat kun saavat vissiin kohta yrittää inssiajoa...

Noh, kutsutaan sitä millä nimellä vaan, niin onhan Klubin ja Hongan edustustason junnutoiminta ollut muita edellä jo 80-luvulta lähtien. Nyt on vain keksitty muodikas sana akatemia.

[SirLoser]

Oho! Mitä Hämäläisen jälkeen on tapahtunut? Olen itse ollut Hämäläisen aikana ja sen jälkeen valmentajana, sama hiljaisuus on jatkunut.

Konkretiaa olisi se, että Palloliitto tukisi seurojen järjestämää iltapäivätoimintaa lapsille.

Ai, jotain tällaista vai?

Nuorisotoiminnan kehittäjät vauhdissa Vaasassa (5.8.2010)

Vaasan kehityspäivillä keskityttiin keskiviikkona naisten ja tyttöjen jalkapallon analysointiin sekä Kaikki Pelaa -nuorisotoiminnan 4 päävalintaan.

Kivat tytöt eivät voita pelejä

Naisten maajoukkuevalmentaja Andrée Jeglertz oli analysoinut jo lyhyessä ajassa tärkeimmät vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kilpatason joukkueet harjoittelevat määrällisesti liian vähän ja valmennus tehdään pääosin oman työn ohella. Fyysinen valmennus ja pelin ymmärrys vaativat erityistä huomiota. Lisäksi Andree nosti vahvasti esille tarpeen voittamisen opettelusta ja hieman rohkeammasta tyylistä. ”Kivat tytöt” eivät voita pelejä, tarvitaan lisää voittamisen asennetta ja tahtoa, Andree totesi. Osalllistujien ryhmätöissä nousi korostui unelmien merkitys. Jos pelaaja unelmoi ja tavoittelee huippujalkapallouraa, on se ensimmäinen ja tärkeä henkinen askel kohti tavoitteellista harjoittelua.

Koulutuksessa selkeää kohderyhmäkohtaisuutta

Kari Ukkosen ja Pekka Clewerin johdolla käsiteltiin Palloliiton koulutuksen uudistuksia ja pohdittiin minkälaista koulutusta juniori- ja valmennuspäälliköt tarvitsevat. Kohderyhmäkohtaisuus onkin vahvasti koulutuksen uudistumisen näkökulmana kaikilla tasoilla.

Lasten ja nuorten jalkapallon päävalintoja jalkautettiin kentälle

Lasten ja nuorten jalkapallon seuratoiminnan kehittämisen päävalintoja käsiteltiin piirien nuorisopäälliköiden johdolla. Koulun ja seuran välisen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti kehitteillä olevaa liikunta- ja futiskerhokonseptia sekä lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehittämisehdotuksia käsiteltiin ryhmissä.

Lasten valmennuksen U12 –työryhmän ideaa ja 7-vuotiaiden valmentajille valmistuvaa "avaimet käteen" -aineistoa esitteli työryhmän koordinaattori Juha Valla.

Fortum Tutor –ohjelman uusi ottelutapahtumatutoroinnin malli ja materiaali esiteltiin myös osallistujille. Uusi kokonaisuus on työkalu seuran sisäiseen koulutukseen ja tavoitteena on jalkauttaa ottelutapahtumatutorointi tuhansille valmentajille. Ottelutapahtumat ovat jopa 1/3 lasten ja nuorten jalkapalloa ja vaativat valmennuksessa erityistä huomiota.

Keskiviikkoilta päättyi Suomi – Islanti ottelun analysointiin Seinäjoella. Torstaina kehityspäivät huipentuvat Tanskan nuorten maajoukkuevalmentajan Thomas Frankin esitykseen ja malliharjoitukseen.

http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=170474

[Jarkka]

Kiva tietää, että kehitteillä olevista liikuntakerhokonsepteista on jaksettu istua seminaarissa keskustelemassa. Mutta kyllä iltapäivätoimintaan on jo nyt olemassa toimivia malleja, joita vain pitäisi monistaa ja tukea alkuun. Parin vuoden pyörittämisen jälkeen ekaluokkalaisten ja eskarilaisten vanhempien puskaradio pitää huolta, että tulijoita riittää jatkossakin.

Yksi erittäin hyvä löytyy tuolta: http://www.hjk.fi/jalkapallokoulut/ohjelma/?id=6

Omat lapset ovat tuolla yhteensä kolme vuotta olleet, eikä sinä aikana ole tullut mieleen toiminnasta mitään moitittavaa. Lapset liikkuneet vuositasolla hurjat määrät, tutustuneet ilon kautta ja kevyellä ohjauksella moniin lajeihin, ja aika hyvin on seura varmasti uinut osaksi monen perheen elämää. Edes Olympiastadionin kerhoa uhannut stadionin remppa ei saanut katkaistua toimintaa, koska kysyntä oli jo niin suurta. Koska muualla suomalaisessa jalkapallossa?

[joks11]

On noita Liikkuvia Iltapäiviä ollut aika monessa muussakin seurassa. Ja on yhä.

[Jarkka]

Epäilemättä on, ja juuri siksi tuo Palloliiton tiedotteen kohta seminaarissa käsitelty liikunta- ja futiskerhokonsepti olikin aika paperinmakuista tavaraa:

"Koulun ja seuran välisen yhteistyön kehittäminen ja erityisesti kehitteillä olevaa liikunta- ja futiskerhokonseptia sekä lasten ja nuorten kilpailutoiminnan kehittämisehdotuksia käsiteltiin ryhmissä."

[Johnny99]

Noh, kutsutaan sitä millä nimellä vaan, niin onhan Klubin ja Hongan edustustason junnutoiminta ollut muita edellä jo 80-luvulta lähtien. Nyt on vain keksitty muodikas sana akatemia.

Hongassakin on panostettu tosissaan alle 11 vuotiaiden toimintaan jo vuodesta...tuota, eikun olikos se nyt tämä otsikko missä juuri kerrottiin että se on vasta sitä aloittelemassa. Koskas HJK:n nappulaklubi aloitti? 2007? Turha puhua mistään systemaattisista akatemioista tai laadukkaasta pitkäjänteisestä toiminnasta jos se on aloitettu "jo pilatuista" 11-12 vuotiaista.

[Byron]

Toki osittaisena syynä akatemioiden vähäiseen määrään huippupelaajien tuottamisessa on junnujen vanhemmat. Ei tule ainakaan itselleni mieleen mitään tapausta, jossa vanhemmat olisivat oikeasti jo sieltä ala-asteikäisestä tukeneet pelaajia keskittymään futiksen pelaamiseen. Sen sijaan kouluun täytyy panostaa, kun vanhemmat niin sanovat. Täysipäiväinen palloilu esimerkiksi 7-vuotiaasta on ainoa keino alkaa tuottamaan maailmanluokan pelaajia teknisesti. Toki Suomesta ovat lähtöisin Hyypiät, Litmaset ja vastaavat, mutta eipä tule mieleen heiltä mitenkään erikoista teknisyyttä, vaan Litmanen paikkaa sitä pelisilmällään ja Sami sijoittautumisellaan. Suomalaisen harjoittelumentaliteetin näkee myös siinä, ettei yksikään suomalainen ole kovin nopea. Harkoissa vikistään kun on juostu jo 10 minuuttia ja muutenkin tuntuvat olevan suomalaisille junioreille lähinnäkin pakollista suorittamista ennen kuin pääsee pelaamaan pleikkaria.

Kun puhutaan Klubin ylivertaisista resursseista, niin tulee ottaa huomioon että vaikka Helsingissä onkin 500 000 asukasta, on junnujoukkueita myös yli 100. Ja kun aletaan puhumaan Klubin ylivoimaisista taloudellisista resursseista, tulee ottaa huomioon että Klubi on ne itse hankkinut ja vieläpä ilman sedumaista namusetää.

[Kaihlamo]

Ja kun aletaan puhumaan Klubin ylivoimaisista taloudellisista resursseista, tulee ottaa huomioon että Klubi on ne itse hankkinut ja vieläpä ilman sedumaista namusetää.

What??? Siinä toki oikeassa, että Klubin päärahoittajalla on hiukan enemmän rahaa kuin Sedulla, mutta jos Lyytikäisten vaikutusta Klubin taloudellisista resursseista puhuttaessa ei tajua niin on joko tyhmä tai sokea.

[Byron]

What??? Siinä toki oikeassa, että Klubin päärahoittajalla on hiukan enemmän rahaa kuin Sedulla, mutta jos Lyytikäisten vaikutusta Klubin taloudellisista resursseista puhuttaessa ei tajua niin on joko tyhmä tai sokea.

Vaikutus ei ole sama asia kuin se, että namusetä lakkaa miljoonia ja miljoonia seuran toimintaan. Tälläisessä tapauksessa voidaan vain sanoa Lyytikäisen tehneen erinomaista työtä.

[Kaihlamo]

Vaikutus ei ole sama asia kuin se, että namusetä lakkaa miljoonia ja miljoonia seuran toimintaan. Tälläisessä tapauksessa voidaan vain sanoa Lyytikäisen tehneen erinomaista työtä.

Eiköhän Lyytikäiset ole reilun viidenkymmenen vuodena aikana pumpannet niin A-lehtien kuin omiakin rahoja moninkertaisesti Seduun verrattuna.

[I am the answer]

Toki osittaisena syynä akatemioiden vähäiseen määrään huippupelaajien tuottamisessa on junnujen vanhemmat. Ei tule ainakaan itselleni mieleen mitään tapausta, jossa vanhemmat olisivat oikeasti jo sieltä ala-asteikäisestä tukeneet pelaajia keskittymään futiksen pelaamiseen. Sen sijaan kouluun täytyy panostaa, kun vanhemmat niin sanovat. Täysipäiväinen palloilu esimerkiksi 7-vuotiaasta on ainoa keino alkaa tuottamaan maailmanluokan pelaajia teknisesti. Toki Suomesta ovat lähtöisin Hyypiät, Litmaset ja vastaavat, mutta eipä tule mieleen heiltä mitenkään erikoista teknisyyttä, vaan Litmanen paikkaa sitä pelisilmällään ja Sami sijoittautumisellaan. Suomalaisen harjoittelumentaliteetin näkee myös siinä, ettei yksikään suomalainen ole kovin nopea. Harkoissa vikistään kun on juostu jo 10 minuuttia ja muutenkin tuntuvat olevan suomalaisille junioreille lähinnäkin pakollista suorittamista ennen kuin pääsee pelaamaan pleikkaria.

Vaikka mainitsemasi "täysipäiväinen palloilu 7-vuotiaasta lähtien" on epärealistinen ja sosiaalisesti epätoivottava malli, piilee tekstissä myös jonkinlainen totuuden siemen. Kaikki pelaa -kampanjat, puolen pelin takuut, myöhäisessä iässä koottavat tasoryhmät ja maalien sekä tulosten laskematta jättäminen ovat huippujalkapalloilijatuotannon suurimpia esteitä. Harjoitusmäärät ovat tärkeässä kehitysiässä aivan liian alhaisia ja potentiaaliset pelaajat höntsäävät usein liian pitkään heikkotasoisissa joukkueissa. Määrätietoinen, laadukas ja määrällisesti riittävä joukkueharjoittelu alkaa monella vasta 14-15-vuotiaana, jolloin ollaan jo pahasti myöhässä. On erinomainen asia, että Klubi ja Honka ovat reagoineet tähän perustamalla kunnolla harjoittelevia tasojoukkueita jo mahdollisimman nuorille. Hivenen myöhemmin, ehkä 13-15-vuotiaana, voidaan alkaa yhdistää koulunkäyntiä ja jalkapalloa joustavammalla tavalla, kuten esimerkiksi Eerikkilässä on tehty.

Näillä toimenpiteillä ei tehdä kansainvälisiä huippupelaajia, vaan tie huipulle on edelleen rakennettava yksin, valtavilla harjoittelumäärillä omalla ajalla. Yllä esittämäni kehitysehdotukset kuitenkin silittävät edessä olevia vuoria, kenties kannustavat pelaajia myös omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun ja toisaalta myös nostavat niiden tasoa, jotka eivät juuri omalla ajalla harjoittele. Tällaisistakin pelaajista löytyy kohtuullisen menestyneitä esimerkkejä, kuten esimerkiksi Peter Kopteff, joka on pitkälti lahjakkuudellaan tehnyt ammattilaisuran ja pelannut A-maajoukkueessa.

Mitä Litmaseen tulee, niin ei Kuningas ole pelkällä pelisilmällä pärjännyt, vaan hänen kosketuksensa palloon oli poikkeuksellinen jopa CL:n voittaneen joukkueen mittarilla. Rajallisen juoksuvoimansa takia Litti ei ole koskaan ollut mikään Denilsonin tai C. Ronaldon kaltainen riplailija tai 1v1-tilanteissa haastava pelaaja, mutta tekniikka - tai tarkemmin ottaen taitotaso - on aivan kansainvälistä huippua.

[mtontola]

nostellaas tätä myös ylös.

Miten tällä hetkellä menee?

Mitä tämä mini-euro hanke herättää mielissä suhteessa nykytilanteeseen?

Ajatellaanko riittävillä mittakaavoilla vai tyydytäänkö tavoittelemaan 1980-luku?

Onko käytännön työ parantunut esim. viimeisen 5-vuoden aikana merkittävästi?

Tarvitaanko mitään muutosta ylipäänsä vai onko tilanne nyt jo riittävän hyvä?

[Bossu]

Eilen tuli Sportmagasinetissä klubin junioritoiminnasta raporttia.

[mtontola]

Eilen tuli Sportmagasinetissä klubin junioritoiminnasta raporttia.

Lainaus käyttäjältä: Homer - eilen kello 19:32:50
Näkiks kukaan eilen Sportmagasinetissa hienoa juttua HJK:n junnutoiminnasta? Voi nähdä vieläkin Areenassa.

http://areena.yle.fi/video/1304448875117

Kyllä käy vähän sääli meitä suomalaisia kun tuota Ajaxin todella hyvin tehtyä inserttiä katsoo. Tämä siis jos on yhtään tietoa siitä mitä tuo pelaajien valintaprosessi on kun mietitään kuka mihinkin akatemiaan menee ja miten sitä pyöritetään Suomessa useimmissa paikoissa. Valitettavasti.

Tilapäisratkaisuna yksi yhteinen akatemia pääkaupunkiseudulle irrotettuna kaikkien seurojen yläpuolelle 9 v. eteenpäin. Muuten seurat jatkavat nykyistä toimintaansa ja yhden oikean akatemian malli puretaan sitten kun muuten on menty eteenpäin niin, että pystytään takaamaan pelaajien kehitys eurooppalaisella tasolla myös seuroissa. Tämä siis jos ei haluta tuhota enää lahjakkuutta.

Edes HJK ei pysty nykyoloissa toimimaan niin että lahjakkuus ei kärsisi. Tämä johtuu siitä, että pelaajamassat mistä edustusryhmät päästään muodostamaan ei riitä mihinkään. Hakupaine on tällä hetkellä surkeaa jolloin se terävin kärki ei pääse kehittymään niin kuin se luonnostaan tekisi oikeassa eurooppalaiset mittakaavat täyttävässä akatemiassa. Tämä on tosiasia ja en usko, että sitä kukaan asioista mitään tietävä pystyy kieltämään. Miksi siis ei eletä tosiasiat hyväksyen ja tarvittavat ratkaisut tehden? Yksi yhteinen akatemia tilapäisratkaisuksi niin oltaisiin edes vähän lähempänä Ajaxia. Se ei kaiken lisäksi ole keneltäkään mitään pois. Päinvastoin. Rahat pääosin Palloliitolta ja sponsoreilta. Ensi syksyllä liikkeelle, pohjatyöt huomisesta alkaen.

[mtontola]

Eilen Hesarissa oli tämän Kiekko-Espoon (korjaan kiakko-espoon) juniorityön onnistumisista juttua. No, ihan rispekt juttua oikeasti ja ihan varmasti pitäisi osata ottaa mallia jalkapallon puolella yrittämättä tietenkään suoraan kopioida malleja. Mutta, soittiko tämä mahdollisesti kenelläkään jalkapallo-akatemioittensa kanssa tuskastelevilla kelloja? Koko Espoon yhteinen systeemi. Puhalleltu yhteiseen hiileen yms.

Tällä hetkellä samat lätkäjätkät pitää kaiketi ihan pilkkanaan koko Espoon juniorijalkapallon kehnoa tilaa ja aina kun mahdollista käyvät jotain kautta puskemassa lisää sitä hajaannusta ja keskinäistä riitelyä mitä jalkapalloihmiset pienisieluisuudessaan harjoittavat. Tarttis tehdä jotain, mutta kun hajaannuksen tilassa moni ei pysty edes oman hiekkalaatikkonsa tilannetta hahmottamaan.

Jalkapallon pikkuveliasemasta nouseminen kyllä varmaan vaatisi koko pääkaupunkiseudun välisen kilpaurheiluverkon muodostamista. Vähän isompia kuvioita voisi joka tapauksessa miettiä, eikä haaveilla mahdottomia mitään tekemättä ja nykyinenkin lahjakkuus hukkaan heittäen. Kaikki pelaa jääkiekon pussiin ohjelma sen sijaan on kesälajiharrastajille hyvin saatu pystyyn erityisesti pienemmissä espoolaisissa seuroissa. Toimijat varmaan tarkoittavat hyvää kaikki pelaa ajatteluineen, mutta onko se nyt kivaa kun jotkut jätkälätkät käy muuten vaan pomputtamassa? Nyt olisi aika ruveta ensisijaisesti palvelemaan jalkapalloa. Mutta ilmeisesti jonkun EPSn olemassaolo on ensisijaisesti tarjota hyvä kakkoslajimahdollisuus kiakkomiehille.

Jääkiekkoilijoille ja muille muilla kuin jalkapallon ehdoilla eteneville ilman muuta omat joukkueet. Samalla, jos ei kaikki muut harrastajat (tai heidän vanhemmat) ymmärrä, että jalkapallossa kehittyminen vaatii koko-vuotista tosissaan harrastamista missä ryhmät muodostetaan mahdollisimman suuresta massasta, niin sitten erikseen toimintaa vain niille jotka tämän ymmärtävät. Nykytilanteessa tarkoittaa käytännössä, että ON PAKKO tehdä laajoja alueellisia yhteistyökuvioita seurarajat ylittäen. Vaatii myönnytyksiä ja kompromisseja kaikilta seuroilta. Joku voisi ajatella niitä pelaajia vaihteeksi.

Oikeansuuntainen vastaveto ottaen huomioon sen missä jalkapallon kanssa tällä hetkellä mennään ja ollaan kulttuurin kanssa vielä hirveästi jääkiekon takana todellakin olisi koko Pääkaupunkiseudun yhteistyökuvio, jonka alle sitten myös esim. Espoon yhteistyökuvio ja siitä sitten alueellisesti lisäksi myös ns. perustoimintaa siltä pohjalta mitä nyt on seuroja olemassa kuitenkin vielä järkevämmin keskittäen. Mutta mitään ei kyllä voi tehdä ennen kuin asiat on oikeasti pohdittu halki niistä keskustellen.

Pitkä alustus, mutta kysymys siis: kun kerran jääkiekossa Espoossa on esimerkillinen koko kaupungin kattava malli, niin miksi ei jalkapallossa?