Pohdiskelua futis-uran päättämisestä (josko sittenkin..?)

[Gunner]

Enpä tiedä millä tasolla nykyään pelaat (HarPo?), mutta jos treenaaminen vituttaa niin ainahan on höntsysarjoja joissa pääsee potkimaan palloa vähemmälläkin kommitmentillä. Eli heitä pois vaan ja jos siltä tuntuu niin puulaakiin ainakin mahtuu monenlaista hiipijää

[Oxnek]

Oman "urani" lopetin tasan 2 vuotta sitten. Nyt on n. viimeiset puolvuotta jopa hieman hinkunut takaisin, mutta olen oikeasti liian ujo. Ja olisin kuitenkin liian huono niin miksi mennä sinne naurunalaiseksi

[Dickinson]

Enpä tiedä millä tasolla nykyään pelaat (HarPo?), mutta jos treenaaminen vituttaa niin ainahan on höntsysarjoja joissa pääsee potkimaan palloa vähemmälläkin kommitmentillä. Eli heitä pois vaan ja jos siltä tuntuu niin puulaakiin ainakin mahtuu monenlaista hiipijää

Ei nyt ihan HarPokaan, mutta ei paljon puutukkaan. Joo tuskin nyt sentään nappareita tulee huuto.nettiin laitettua vaikka viralliset pelt jäisikin. Ongelma onkin kun koko "urani" olen ollut maalipuiden välissä, ja siitä hommasta ei tule mitään jos ei suht säännöllisesti sitä harrasta. Tai sitten laitan vaan hanskat sinne huutonettiin ja tyydyn potkimaan palloa maaliin jossain laakiporukassa. Ja ainahan futsalissa voi käydä tyydyttämässä kaatuilun himon..

[Nagasaki]

Pitkän uran päättäminen lajista riippumatta on aina riipaiseva tilanne. Kun itse sain tehtyä päätökseni yli kymmenen vuotta kestäneen uran päättämisestä tunne oli samalla helpottunut ja haikea. Sitä helposti muistaa vain hyvät asiat ja unohtaa miksi lopetti. Itse yritän pitää vain pään kylmänä ettei tule uudestaan lähdettyä pyörimään nuorempien joukkoon.

[Juuti]

Loppu pelailu n. 2,5 vuotta sitten. Kaduttaa edelleen. 

[Oxnek]

Loppu pelailu n. 2,5 vuotta sitten. Kaduttaa edelleen. 

Itse lopetin 2v sitten ja itseänikin kaduttaa melko paljon. Voisipa palata ajassa taaksepäin

edit. Mutta rakkaus. Rakkaus ei tätä lajia kohtaan koskaan lopu. Pistää itkettämään kun tällasia kirjottelee

[paveldo]

Jokohan se olis taas viimeiset pelit menossa. Kaksi kautta on pelailtu sitten avausviestin kirjoittamisen, välillä hauskempaa ja välillä vähemmän. Itse pelaaminen ja voitetun matsin jälkeen pukukopissa isketyt tarinat tuntuu kyllä useimmiten mukavalta ja antaa syyn harrastaa lajia, mutta suurin osa muusta lajiin liittyvästä oheistoiminnasta ei enää herätä ihan niin suuria intohimoja. Ja kun nykymenolla ei henkilökohtaisella tasolla enää paljoa voi kehittyä, niin osaltaan sekin vie kyllä motivaatiota. Muutama peli kautta jäljellä ja mietitään sitten taas lisää.

Hyvinhän se tänääkin taas meni! Karsintapaikka kohta plakkarissa ja ei muuta kuin ylempää sarjaa ja uusia haasteita kohti!

Vai pitäisikö sittenkin hakea vauhtia alemmasta sarjasta. Potkussa ainakin peli luistaa kuin rasvattuna. 

[Gunner]

Mun olis kans pitänyt lopettaa jo ajat sitten mutta jotenkin sitä vieläkin tulee höntsäiltyä. Toistakymmentä vuotta on näitä aladivarivääntöjä takana eli hankalahan se on heittää poiskaan

Tosin ensi kesänä en varmaankaan enää pelaa kuin puulaakia, talvella toki jotain höntsyfutsalia

E: ..niin ja ens vuonna pääsisi jo ikämiessarjoihinkin

[Nice10]

  Luulin että Gunner on vähintään 50-vuotias

[shots]

Luulin että Gunner on vähintään 50-vuotias

http://futisforum2.org/index.php?topic=31685.0

[SubPop]

Samassa veneessä huovataan, veliseni. Aukon täyttämiseksi ehdotan badmintonia ja Isolahen sählyvuoroa. Vehkiksen laadukkaat höntsyt täyttänee pallonpotkimistarpeen, ja onhan kerran kesässä Leka-cup..

[Oxnek]

2v sitten lopetettiin futiksen peluu, ja nyt olisi taas motivaatiota. Tosin kenttäpelaajan hommat on nähty, kiinnostaisi ryhtyä maalivahdiksi. Pituutta ja refleksejä löytyy. Väittäisin että olen huippumolari siihen nähden, etten koskaan molariksi ole harjoitellut. Tosin saattaa olla pikkasen liian myöhästä nyt 17-vuotiaana

Ehkä tulevaisuudessa johonkin höntsäjoukkueeseen, joka ei ota toimintaansa aivan liian vakavasti. KuPSiin turha siirtyä, taso kuitenkin aivan liian kova oli kentällä tai maalissa :

[Arpin Lusène]

Ei sitä nyt 17-vuotiaana vielä ole mikään liian vanha koira oppimaan uusia temppuja. Ok, ei susta enää ehkä mitään Jässiä tule, mutta uskoisin, että lajilla on vielä paljon annettavaa sinulle ja toisinpäin.

Itse aloitin vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen tänä kautena uudestaan futiksen(puulaakihöntsyjä ei lasketa) ja oli kieltämättä aivan saatanan hauskaa. Viime syksynä oli tosin mieli maassa, kun suunnilleen ekoissa reeneissä repesi nilkasta nivelsiteet, mutta sitten kun pääsi taas vauhtiin, niin kyllä maistui. Toki porukallakin oli vaikutusta, sillä harvemmin sitä noin hyvähenkisessä jengissä pääsee pelaamaan. Jos sitä vielä saisi valmistuttua keväällä, niin eivät paskaduunitkaan kesällä häiritsisi harrastustoimintaa. Näin vähän vanhempana sitä ei enää edes jaksa omaan tasoonsa suhtautua kriittisesti, vaan voi rennosti perseroiskia hiekkakentillä ja hauskuttaa muita pukukopissa. Ensi kauden tavoitekin on jo selvä: maalintekijätilastoon on päästävä(kortti- ja syöttötili tulikin jo avattua).

[soininjo]

Se oli sitten siinä, nimittäin junnusarjoissa pelailu on omaltat osalta nyt loppu. Piiricupin pronssiottelusta lunta tupaan 4-0 vitun paskalla pelillä, oli siihen hyvä lopettaa


Ens kaudella sitten toivottavasti pelaan vitosta ja mahdollisesti myös "uuden höntsäjoukkueen" kanssa suo-, lumi- ja beachfutista. Puhetta ainakin on kaverien kanssa sellaisesta ollut, että ruvettais kerran viikos reenaamaan...

[paveldo]

Itse aloitin vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen tänä kautena uudestaan futiksen(puulaakihöntsyjä ei lasketa) ja oli kieltämättä aivan saatanan hauskaa. Viime syksynä oli tosin mieli maassa, kun suunnilleen ekoissa reeneissä repesi nilkasta nivelsiteet, mutta sitten kun pääsi taas vauhtiin, niin kyllä maistui. Toki porukallakin oli vaikutusta, sillä harvemmin sitä noin hyvähenkisessä jengissä pääsee pelaamaan. Jos sitä vielä saisi valmistuttua keväällä, niin eivät paskaduunitkaan kesällä häiritsisi harrastustoimintaa. Näin vähän vanhempana sitä ei enää edes jaksa omaan tasoonsa suhtautua kriittisesti, vaan voi rennosti perseroiskia hiekkakentillä ja hauskuttaa muita pukukopissa. Ensi kauden tavoitekin on jo selvä: maalintekijätilastoon on päästävä(kortti- ja syöttötili tulikin jo avattua).

 

[Zippendaali]

Joku kaveri on alottanut lentopallon 16 -vuotiaana ja pelannut maajoukkueessa. Miksipä ei siis jalkapallomaalivahti voisi enää kehittyä? Vartalonhallinnan ja käsien hallinnan oppii vielä suhtkoht nopeasti. Ei muuta kun reenaamaan!

[Imotti]

Oli tässä parisen viikkoa helvetinmoinen motivaatio ongelma futiksen suhteen, vitutti lähteä avoimiin treeneihin ja sitten treeneissä meni aivan päin persettä. Ei ollut lopettamispäätös kaukana   mutta onneksi  alkoi peli kulkea treeneissä ja motivaatio on taas palaillut. Onneksi joukkuetta vetää tuttu valkku niin pysty avautuu tästä ongelmasta ja hyvinhän se ymmärs.

Jalkapallo on hieno laji. 

[Dickinson]

Joku kaveri on alottanut lentopallon 16 -vuotiaana ja pelannut maajoukkueessa. Miksipä ei siis jalkapallomaalivahti voisi enää kehittyä? Vartalonhallinnan ja käsien hallinnan oppii vielä suhtkoht nopeasti. Ei muuta kun reenaamaan!

Aivan tätä ei kuitenkaan haettu.

[Hender]

Oli tässä parisen viikkoa helvetinmoinen motivaatio ongelma futiksen suhteen, vitutti lähteä avoimiin treeneihin ja sitten treeneissä meni aivan päin persettä. Ei ollut lopettamispäätös kaukana   mutta onneksi  alkoi peli kulkea treeneissä ja motivaatio on taas palaillut. Onneksi joukkuetta vetää tuttu valkku niin pysty avautuu tästä ongelmasta ja hyvinhän se ymmärs.

Jalkapallo on hieno laji. 

Näihinhän ei ole mitään yksiselittäistä vastausta, vaan kannattaa miettiä sitä omaa suhtautumista. Usein muutaman viikon/kuukauden/vuoden kestävä "lopettaminen" jeesaa kummasti, mutta myös maiseman vaihto voi antaa lisää motivaatiota.

Itse lopetin muutama vuosi sitten, mutta sopivan porukan löydyttyä päädyin takaisin pelaamaan. Eli ei se kipinä varmaankaan mihinkään häviä, mutta jossain vaiheessa on hyvä tutkia, mitä oikein haluaa.

[Aslan]

Oma futiksen pelaaminen meni pieleen tuossa puolitoista vuotta sitten, kun joukkueestani siirtyi muutama pelaaja kovempiin joukkueisiin ja samalla muiden motivaatio tippui lähes nollaan, kun avainpelaajat ja valmentaja menetettiin eikä mitään mahdollisuuksia taistella voitosta ollut. Vain läskejä vaihdossa ja motivaatiottomia PASKOJA, jotka eivät jaksaneet edes juosta kentällä.

Poistuneen valmentajan tilalle asteli sitten toinen joukkuelaisemme isä, joka ei tajunnut huomata meidän joukkueen olevan jo uppoava laiva, eikä ottanut tarjousta sulautua toisen seuran kanssa yhteen. Loppujen lopuksi viimeistenkin pelimiesten into loppui ja enään meidän joukkueesta ei hyväksyttykkään innokkaita pelaajia tuohon seuraan, joka aikaisemmin tarjosi yhdistymistä. Muistaakseni ei edes kunnon mahdollisuuttakaan tarjottu (kuulemma olisimme joutuneet vain vaihtoon istuskelemaan) ja joukkue oli jo täynnä heidän valemnatajan mukaan. Tilanteesta vittuuntuneena päätin sitten lopettaa, vaikka olisihan se pitänyt tajuta, että olisin kyllä avaukseen voinut murtautua.

Ottaa kyllä sydämmestä rakkaan harrastuksen pieleen meneminen...

Tämä laitapakki ei enään palloja riistele.

[Zippendaali]

Vain läskejä vaihdossa ja motivaatiottomia PASKOJA, jotka eivät jaksaneet edes juosta kentällä.

Pientä katkeruutta havaittavissa Huomaa kuinka selvästi rakastat lajia. Itsekin rakastan niin paljon, että olen päättänyt sinnitellä niin pitkälle, kun mahdollista junioriporukoissa ja sen jälkeen siirtyä höyläämään pelkkää puistofutista ja ehkä jotain futisdivaria. Jalkapalloa ei vaa koskaan tule pelattua liikaa, onse hieno laji.

[kiila76]

Itse aloitin vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen tänä kautena uudestaan futiksen(puulaakihöntsyjä ei lasketa) ja oli kieltämättä aivan saatanan hauskaa. Viime syksynä oli tosin mieli maassa, kun suunnilleen ekoissa reeneissä repesi nilkasta nivelsiteet, mutta sitten kun pääsi taas vauhtiin, niin kyllä maistui. Toki porukallakin oli vaikutusta, sillä harvemmin sitä noin hyvähenkisessä jengissä pääsee pelaamaan. Jos sitä vielä saisi valmistuttua keväällä, niin eivät paskaduunitkaan kesällä häiritsisi harrastustoimintaa. Näin vähän vanhempana sitä ei enää edes jaksa omaan tasoonsa suhtautua kriittisesti, vaan voi rennosti perseroiskia hiekkakentillä ja hauskuttaa muita pukukopissa. Ensi kauden tavoitekin on jo selvä: maalintekijätilastoon on päästävä(kortti- ja syöttötili tulikin jo avattua).

Miltei sama.
Itsellä pelailut ovat loppuneet lähes aina jatkuviin loukkaantumisiin ja viimeinen tauko kestikin sitten vuosikausia pl. erinäiset puulaakihöntsäilyt. Edellisen kauden suht terveenä pysymiselle valtaisa peukku. Riittää intoa tulevallekin kaudelle.  
Tänään taas menään!

[Aslan]

En kyllä lähde kieltämään sitä, ettenkö olisi katkera. Olen erittäin katkera siitä, miten valmentaja ei nähnyt muiden joukkueemme pelaajien motivaation harrastaa tätä lajia laskevan täyteen nollaan. He vain tulivat pallottelemaan aina silloin tällöin harjoituksiin ja joukkueen avainpelaajien ja valmentajan vaihtuessa putosi osallistujamäärät harjoituksiin noin 15-20 henkilöstä noin 5 - 10 henkilöön. Silti tämä kyseinen henkilö ei osannut ottaa tarjousta vastaan, kun se tuli, eikä edes kysynyt yhteensulautumisen mahdollisuudesta meiltä vielä harjoituksissa käyviltä. Tästäkin sai kuulla vasta myöhemmin.

[Hippo]

Meikällä oli päättynyt kausi varsin raskas eikä missään nimessä onnistunut; kunto retuperällä, painoa melkein 15kg liikaa ja muu elämä vie liikaa aikaa. Valitettavasti futiksessa tuo "massa on voimaa ja voima on nopeutta" -yhtälö ei oikein toimi. Sähäkkyys on poissa, tilanteisiin tulo on auttamatta myöhässä, huippuvauhtiin jos pääsee niin pysähtyminen on ongelma, ja ainoa positiivinen asia on se, että yhteentörmäyksissä jää itse pystyyn. Puolet kaudesta on tullut mietittyä, että josko tämä kausi olisi nyt sitten viimeinen.

Mutta, mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Kunto ei saisi kuitenkaan repsahtaa täysin, elopainoa on saatava pois, joukkue on täynnä mukavaa porukkaa ja ko. porukan kanssa on varsin hauska touhuta. Tuntuu siltä, että jos futis jää pois, ei ole mitään muutakaan mielekästä liikuntaa tilalle! Kuulostaa pelottavalta, eikö?

Kunto on todella helppo hoitaa kohdalleen, se ei edes vaadi suurta ponnistelua vaan ainoastaan viitsimistä. Elopaino on suurempi ongelma, ja suurin motivaation syöjä! Tiedän omat aikaisemmat vahvuuteni kentällä, joita ei tosin ole paljon, mutta ovat kuitenkin riittäneet suhteellisen toimivaan peliin. Näihin kuuluu oikea-aikaisuus ja pääpeli. Nyt kun hyppää, jää miettimään irtosiko jalat maasta ollenkaan. Mitä siis on jäänyt jäljelle? Olo on kuin pujottelukeilalla!

Olen päättänyt ottaa haasteen: sinä päivänä, kun uusi lisenssi on lunastettava, painosta täytyy olla vähintään 10kg pois, juoksukunto täytyy olla sellainen, että toiminta tuntuu hyvältä (tämä on helppo todeta harjoituskaudella) ja kahden ensimmäisen ollessa kunnossa, motivaation täytyy olla kohdallaan. Mikäli yksikin näistä kolmesta on pielessä, en enää lisenssiä lunasta. Jos tämä itsensä kanssa tehty sopimus onnistuu, uskon pelikentille palaavan osa sitä vanhaa pelimiestä, joka kykenee oikeasti jopa auttamaan joukkuetta. Muussa tapauksessa n. 25 vuotta kestänyt jalkapallotoiminta on tullut päätökseensä pelaamisen muodossa.