Täällä lyttäämme muiden harjoitteet

[#6onFyysinenEiLäski]

Kyselläänpä kanssa foorumistien ja kokeneempien valmentajien vinkkejä seuraavaan dilemmaan?

9 vuotiaat pojat joukkueena. Minkälaisia helppoja harjoitteita voisi alkaa ajaa sisään, että pelaajat oppisivat paremmin pelin leveyttä?

Näin nuorille ei ehkä se tärkein asia vielä, mutta pikkuhiljaa siihenkin voisi pureutua enemmän, kun peli tuppaa kasaantumaan keskelle kasaan.

[ogi77]

Perinteinen vastaushan näihin on ollut neljän maalin peli eri variaatioilla. Siis neljä tötsämaalia kentän leveydelle ja maali vaikka kuljettamalla. Voi pelata jokerilla tai tasavahvoilla jengeillä. Loppu on sitten koutsista kiinni: miten hyvin saat jätkät siltikään pitämään leveyden ja se että osaat selittää peliharjoitteen osaksi oikeaa peliä.

[takakarvaus]

Tuo 4 maalin peli on varsinkin hyvä, ja jos haluaa korostaa syöttämistä niin rajoittaa ettei palloa saa kuljettaa eteenpäin.
-
Maalintekoharjoitteena toimii esim. kolmella pelaajalla: keskikenttä syötää poikittain laitaan josta diagonaalisesti pallo takaisin hyökkääjälle keskelle joka tiputtaa takaisin alaspäin keskikentälle josta pallo uudelleen laittaan diagonaalisesti ylöspäin nousevalle laiturille jonka jälkeen keskitys maalille hyökkääjälle ja maalinteko. Erinalaisia variaatioita voi tehdä ja yksinkertaistaa taitotason mukaan, tämä kuitenkin (yleensä) onnistuu jo F9-ikäluokan kilpapelaajilta yhdellä kosketuksellakin muutaman harjoituksen jälkeen kunhan syöttöetäisyydet sopivat potkuvoimaan ja kenttäkokoon. F9:lle riittää n. max. 10m syötöt, E11 voi jo tuplata etäisyyttä kun potkuissa on enemmän voimaa.
Haastavinta on saada haltuunottosuunnat kuntoon ja pelaajat liikeelle ettei yritetä tehdä tätä paikaltaan seisoen vaan liikkeestä joka vaatii myös oikeaa ajoitusta. 

[rukkanen]

Tuo 4 maalin peli on varsinkin hyvä, ja jos haluaa korostaa syöttämistä niin rajoittaa ettei palloa saa kuljettaa eteenpäin.
-
Maalintekoharjoitteena toimii esim. kolmella pelaajalla: keskikenttä syötää poikittain laitaan josta diagonaalisesti pallo takaisin hyökkääjälle keskelle joka tiputtaa takaisin alaspäin keskikentälle josta pallo uudelleen laittaan diagonaalisesti ylöspäin nousevalle laiturille jonka jälkeen keskitys maalille hyökkääjälle ja maalinteko. Erinalaisia variaatioita voi tehdä ja yksinkertaistaa taitotason mukaan, tämä kuitenkin (yleensä) onnistuu jo F9-ikäluokan kilpapelaajilta yhdellä kosketuksellakin muutaman harjoituksen jälkeen kunhan syöttöetäisyydet sopivat potkuvoimaan ja kenttäkokoon. F9:lle riittää n. max. 10m syötöt, E11 voi jo tuplata etäisyyttä kun potkuissa on enemmän voimaa.
Haastavinta on saada haltuunottosuunnat kuntoon ja pelaajat liikeelle ettei yritetä tehdä tätä paikaltaan seisoen vaan liikkeestä joka vaatii myös oikeaa ajoitusta.

Jälkimmäinenhän on puhtaasti drilli, jossa pelkästään toteutetaan mallia sen kummemmin ajattelematta? Jos maalintekoa halutaan tästä leveysnäkökulmasta harjoitella, olisi mielestäni parempi esim. pelata 3 v 1+2 -hyökkäyksiä (eli lähtötilanteessa kolmen hyökkääjän rintama, yksi puolustaja hyökkääjien ja maalin välissä sekä kaksi puolustajaa takamatkalla niin, että syntyy pelinomainen aikapaine hyökkäyksen nopealle päättämiselle). Hyökkäyksen aloitustapaa voi myös muokata (onko pallo alussa keskellä vai jommallakummalla laidalla vai toimitetaanko se jollekulle hyökkääjistä juoksuun yms.). Tällaisessa harjoitteessa myös painottoman puolen laidan kaventamisen hyötyä on helppo havainnollistaa.

Neljän maalin peli on hyvä, mutta myös sellainen peli toimii, jossa (kuljetus)maalina toimii päätyraja koko pelialueen leveydeltä. Tällöin voidaan tutkia myös tilanteita, joissa puolustava joukkue puolustaa laitoja mutta on jättänyt keskustan vapaaksi, eli pelaamalla pallo laitaan voidaan tehdä tilaa keskelle/toiseen laitaan tai vastaavasti pelaamalla keskelle saadaan laidalle tilaa seuraavaa syöttöä varten.

[ogi77]

Neljän maalin peli on hyvä, mutta myös sellainen peli toimii, jossa (kuljetus)maalina toimii päätyraja koko pelialueen leveydeltä. Tällöin voidaan tutkia myös tilanteita, joissa puolustava joukkue puolustaa laitoja mutta on jättänyt keskustan vapaaksi, eli pelaamalla pallo laitaan voidaan tehdä tilaa keskelle/toiseen laitaan tai vastaavasti pelaamalla keskelle saadaan laidalle tilaa seuraavaa syöttöä varten.

Meikäläinen on käyttänyt aika paljon mitä itse kutsun päätypeliksi, joka siis toimii juuri esittämälläsi tavalla. Ajattelin että jos pelin leveys ei ole tässä tapauksessa pojille vielä tuttu käsite, aloitetaan sen opettelu neljän maalin pelillä ja myöhemmin siirrytään tuohon päätypeliin joka ei ole niin rajoittava, vaan on käytettävissä koko kentän leveys maalintekoon.

[nozick]

Meikäläinen on käyttänyt aika paljon mitä itse kutsun päätypeliksi, joka siis toimii juuri esittämälläsi tavalla. Ajattelin että jos pelin leveys ei ole tässä tapauksessa pojille vielä tuttu käsite, aloitetaan sen opettelu neljän maalin pelillä ja myöhemmin siirrytään tuohon päätypeliin joka ei ole niin rajoittava, vaan on käytettävissä koko kentän leveys maalintekoon.

Vielä yksi variantti on 'laitapeli', jossa pelataan normaaleihin maaleihin, mutta pallonriiston jälkeen pallo on ennen maalintekoyritystä käytettävä pelaajalla, joka on kentän ulkopuolella kentän sivulla. Tarvitaan siis kentän kummallekin sivulle yksi jokeripelaaja.

[takakarvaus]

Jälkimmäinenhän on puhtaasti drilli, jossa pelkästään toteutetaan mallia sen kummemmin ajattelematta? Jos maalintekoa halutaan tästä leveysnäkökulmasta harjoitella, olisi mielestäni parempi esim. pelata 3 v 1+2 -hyökkäyksiä (eli lähtötilanteessa kolmen hyökkääjän rintama, yksi puolustaja hyökkääjien ja maalin välissä sekä kaksi puolustajaa takamatkalla niin, että syntyy pelinomainen aikapaine hyökkäyksen nopealle päättämiselle). Hyökkäyksen aloitustapaa voi myös muokata (onko pallo alussa keskellä vai jommallakummalla laidalla vai toimitetaanko se jollekulle hyökkääjistä juoksuun yms.). Tällaisessa harjoitteessa myös painottoman puolen laidan kaventamisen hyötyä on helppo havainnollistaa.

Neljän maalin peli on hyvä, mutta myös sellainen peli toimii, jossa (kuljetus)maalina toimii päätyraja koko pelialueen leveydeltä. Tällöin voidaan tutkia myös tilanteita, joissa puolustava joukkue puolustaa laitoja mutta on jättänyt keskustan vapaaksi, eli pelaamalla pallo laitaan voidaan tehdä tilaa keskelle/toiseen laitaan tai vastaavasti pelaamalla keskelle saadaan laidalle tilaa seuraavaa syöttöä varten.

Hmm, meillä on ehkä hieman erinlainen käsitys jalkapallosta, henkilökohtaisesti valmentajana en toteuta yhtään harjoitusta ilman ajatusta. Mutta selvennykseksi kysymys on tilankäytöstä syvyyteen ja leveyteen, liikkeestä, peliasennosta, ensimmäisestä kosketuksesta, ajoituksesta, syöttämisestä ja laukaisusta, ideanahan on seinä kolmannelle joka on jo yleensä hieman liian vaativa suoritus tavalliselle aikuispelaajalle. Jos tuo tuntuu olevan ilman ajatusta niin haluaisin että esittäisit jonkin muun harjoitteen joka vaatisi ajatusta... pelatahan voi vaikka kuinka paljon mutta jos halutaan peliin tuoda uusia elementtejä syvyyden ja leveyden käyttöön tulee sitä toki ensin harjoitella.

[rukkanen]

Hmm, meillä on ehkä hieman erinlainen käsitys jalkapallosta, henkilökohtaisesti valmentajana en toteuta yhtään harjoitusta ilman ajatusta. Mutta selvennykseksi kysymys on tilankäytöstä syvyyteen ja leveyteen, liikkeestä, peliasennosta, ensimmäisestä kosketuksesta, ajoituksesta, syöttämisestä ja laukaisusta, ideanahan on seinä kolmannelle joka on jo yleensä hieman liian vaativa suoritus tavalliselle aikuispelaajalle. Jos tuo tuntuu olevan ilman ajatusta niin haluaisin että esittäisit jonkin muun harjoitteen joka vaatisi ajatusta... pelatahan voi vaikka kuinka paljon mutta jos halutaan peliin tuoda uusia elementtejä syvyyden ja leveyden käyttöön tulee sitä toki ensin harjoitella.

Juu, ei ollut tarkoituskaan kyseenalaistaa sitä, etteikö tuossa esittämässäsi harjoitteessa olisi ollut selkeää ajatusta. Mielestäni nämä kaikki mainitsemasi asiat vain voidaan harjoituttaa suoraan tilanteilla, joissa on myös vastustaja mukana. Itse käytän hyvin vähän näin suljettuja harjoitteita (lähinnä alkulämmittelyssä), ja näiden mainitsemiesi asioiden harjoitteluun (ei nyt toki 1:1, mutta ainakin osittain) soveltuu tuo aiemmin mainitsemani 3v1+2-harjoite vallan mainiosti. En myöskään halua antaa pelaajilla valmiita ratkaisumalleja, vaan haluan nähdä heidän itse kokeilemalla löytävän ne toimivat jutut. Toki tätä oppimista tuen sitten oikeaan suuntaan vihjailevilla kysymyksillä (mieluiten kuitenkin avoimilla, ei suljetuilla kysymyksillä), mutta perimmäisenä ajatuksena on se, että kun kaikkia mahdollisia pelissä eteen tulevia tilanteita ei voi kuitenkaan opetella "ulkoa", niin on sitten parempi opetella automaation tasolle se, miten noita tilanteita voi ratkoa ilman valmiita malleja.

Ja toki esim. tuon mainitsemani 3v1+2-harjoitteen tavoitteena on tuottaa lopulta pelaajille ratkaisumalleja (esim. kuljettaminen kohti vetopaikkaa, kunnes puolustaja saadaan "myymään" itsensä, ja tämän jälkeen syöttö jommankumman vapaana olevan hyökkääjän juoksulinjalle [no, tämäkin riippuu tilanteesta]), mutta en halua antaa niitä valmiiksi ylhäältä vaan osallistaa pelaajat ongelmanratkaisuun, mikä tehostaa oppimista kokonaisuudessaan.

[takakarvaus]

Ilman vastustajaa tehtävien harjoitteiden selkeänä etuna on optimaalisten liikesuuntien ja asentojen harjaannuttaminen jotta palloa saadaan liikutettua mahdollisimman nopeasti haluttuihin suuntiin. Käytännössä missään yksilö-tai joukkuelajissa ei voida suoraan siirtyä harjoitteisiin jossa on vastustaja mukana ilman että haluttuja toimintamalleja ensi harjoitellaan. Otetaan vaikka esimerkkinä nyrkkeily jossa ensin harjoitellaan erinlaisia isku-ja väistösarjoja ilman vastustajaa ja sittten vasta voidaa samaa kokeilla vastustajan kanssa.
Vasta-argumentaationa voidaan sanoa että ilman vastutajaa ei voida opettaa tilanteiden havaitsemista ja ongelman ratkaisua. Kyllä sekin on totta, mutta ensi pitää luoda ratkaisuvaihtoehtoja joita voidaan sitten käytännössä toteuttaa harjoituksessa joissa on vastustaja mukana. Jotta pallottoman pelaajan liikkuminen kentällä olisi tarkoituksenmukaista ja riittävän nopeaa, tulee se ensin harjoitella drillimäisessä usean pelaajan harjoituksessa ja luoda siten pohja pelissä tapahtuville sovituille yhteistyökuvioille.
Toisaalta yli kolmen syötön tai kolmen pelaajan sisältävien kuvioiden suunnitteleminen ja/tai toteuttaminen ei oikein ole mielekästä koska muuttujia alkaa olemaan liian paljon ja parhainkaan tietämäni pelinrakentaja ei oikein pysty havannoimaan peliä kuin kaksi syöttöä eteenpäin, joka vaatii jo aika monen pelaajan (myös vastustaja) liikesuunnan yhtäaikaista havaitsemista. Drillimäisesti neljäskin syöttö voidaan toteuttaa mutta tavallaan siinä on silloin kahdesta peräkkäisestä 2 syötön syöttöketjusta kysymys. 

[Kaihlamo]

Ilman vastustajaa tehtävien harjoitteiden selkeänä etuna on optimaalisten liikesuuntien ja asentojen harjaannuttaminen jotta palloa saadaan liikutettua mahdollisimman nopeasti haluttuihin suuntiin. Käytännössä missään yksilö-tai joukkuelajissa ei voida suoraan siirtyä harjoitteisiin jossa on vastustaja mukana ilman että haluttuja toimintamalleja ensi harjoitellaan. Otetaan vaikka esimerkkinä nyrkkeily jossa ensin harjoitellaan erinlaisia isku-ja väistösarjoja ilman vastustajaa ja sittten vasta voidaa samaa kokeilla vastustajan kanssa.
Vasta-argumentaationa voidaan sanoa että ilman vastutajaa ei voida opettaa tilanteiden havaitsemista ja ongelman ratkaisua. Kyllä sekin on totta, mutta ensi pitää luoda ratkaisuvaihtoehtoja joita voidaan sitten käytännössä toteuttaa harjoituksessa joissa on vastustaja mukana. Jotta pallottoman pelaajan liikkuminen kentällä olisi tarkoituksenmukaista ja riittävän nopeaa, tulee se ensin harjoitella drillimäisessä usean pelaajan harjoituksessa ja luoda siten pohja pelissä tapahtuville sovituille yhteistyökuvioille.
Toisaalta yli kolmen syötön tai kolmen pelaajan sisältävien kuvioiden suunnitteleminen ja/tai toteuttaminen ei oikein ole mielekästä koska muuttujia alkaa olemaan liian paljon ja parhainkaan tietämäni pelinrakentaja ei oikein pysty havannoimaan peliä kuin kaksi syöttöä eteenpäin, joka vaatii jo aika monen pelaajan (myös vastustaja) liikesuunnan yhtäaikaista havaitsemista. Drillimäisesti neljäskin syöttö voidaan toteuttaa mutta tavallaan siinä on silloin kahdesta peräkkäisestä 2 syötön syöttöketjusta kysymys.  

En tiennytkään, että brasialalaisessa favelassakin kaikki alkaa tötsältä tötsälle juoksemisesta. Kaikkea sitä oppii täälläkin.

[pirakaia]

Kysytäänpäs vaikka tässä ketjussa vinkkiä:

P03 joukkue, joka on taidollisesti ihan kohtuullisen hyvällä tasolla. Mikä olisi sopiva harjoite, jolla voisi parantaa pelin rythmittämistä? Nyt on vähän niin, että jokainen ottelu (yritetään) pelataan joko hitaasti junnaten ja palloa halliten ("Barca") tai sitten nopeilla hyökkäyksillä. Se kumpaa on tulossa taitaa riippua lähinnä siitä, mitä on juuri sillä viikolla harjoiteltu tai mitä valmentaja on antanut ko. peliin ohjeeksi.

Haluttaisiin siis nostaa tasoa niin, että pelaajat osaisivat itse päättää milloin lähdetään nopeasti ja milloin rakennetaan hitaasti.

Tämä saattaa olla aika vaikea asia yksittäisellä harjoitteella opettaa?

Nyt kun töissä on rauhallista niin vastataan tähän. Olen valmentajana saman ikäluokan joukkueessa, ja meillä on käytössä seuraava peliharjoitus.

Pelialue on n. 25x40 metriä, maalit ja maalivahdit käytössä. Kenttäpelaajat 4 vs 4 + 1 jokeri. Puolen kentän raja käytössä. Kumpaakin sivurajaa reunustaa parin metrin levyinen alue (laitapelaajan kaista).

Pelin lähtöasetelma: pallollinen joukkue + jokeri pitävät palloa omalla kenttäpuoliskolla, puolustava joukkue yrittää riistoa 3 pelaajalla, yksi puolustaja on omalla puoliskolla. Pallollinen joukkue saa edetä hyökkäyspuoliskolle vain, jos saavat syöttettyä pallon maata pitkin hyökkäyspuoliskolle jommallekummalle laitapelaajan kaistalle laiturille juoksuun. Jos syöttö onnistuu, niin laiturin lisäksi kaksi hyökkääjää ja yksi puolustaja saavat mennä alueelle, jolloin syntyy 3vs2 -ylivoimahyökkäys.

Se, miten tämä harjoitus kehittää pelin rytmittämistä, liittyy puolustavan joukkueen toimintaan. Mikäli 3 pelaajaa saavat riiston hyökkäysalueella, he saavat heti yrittää maalia vastahyökkäyksestä. Tällöin yksi puolustaja ei kuitenkaan saa nousta mukaan eikä jokeri vaihda puolta, eli tilanne on edelleen 5vs3. Toinen vaihtoehto on kierrättää pallo omalle puoliskolle odottavalle pelaajalle, jolloin omat pelaajat laskevat alas, jokeri vaihtaa puolta ja kolme vastustajaa aloittaa prässin. Eli peli alkaa lähtötilanteesta mutta joukkueet ovat vaihtuneet.

Ideana on se, että vastahyökkäys kannattaa ainoastaan jos riisto on tapahtunut sellaisella alueella että hyökkääjillä on riittävästi tilaa edetä. Jos pallon menettäneellä joukkueella on hyvä kenttätasapaino, kannattaa rauhoittaa tilanne ja hakea pidempää hyökkäystä oman puoliskon kautta.

Toivottavasti harjoituksen idea aukesi selityksestäni. Pidän erittäin paljon tästä harjoituksesta sen monipuolisuuden takia. Riippuen kulloisenkin harjoitusjakson teemasta, tällä harjoitteella voidaan kehittää mm. pelin rytmittämistä, kierrättämistä, peliasentoa, murtautumista, prässiä ja syöttölinjojen peittämistä.

[papadopoulos]

Ilman vastustajaa tehtävien harjoitteiden selkeänä etuna on optimaalisten liikesuuntien ja asentojen harjaannuttaminen jotta palloa saadaan liikutettua mahdollisimman nopeasti haluttuihin suuntiin. Käytännössä missään yksilö-tai joukkuelajissa ei voida suoraan siirtyä harjoitteisiin jossa on vastustaja mukana ilman että haluttuja toimintamalleja ensi harjoitellaan. Otetaan vaikka esimerkkinä nyrkkeily jossa ensin harjoitellaan erinlaisia isku-ja väistösarjoja ilman vastustajaa ja sittten vasta voidaa samaa kokeilla vastustajan kanssa.
Vasta-argumentaationa voidaan sanoa että ilman vastutajaa ei voida opettaa tilanteiden havaitsemista ja ongelman ratkaisua. Kyllä sekin on totta, mutta ensi pitää luoda ratkaisuvaihtoehtoja joita voidaan sitten käytännössä toteuttaa harjoituksessa joissa on vastustaja mukana. Jotta pallottoman pelaajan liikkuminen kentällä olisi tarkoituksenmukaista ja riittävän nopeaa, tulee se ensin harjoitella drillimäisessä usean pelaajan harjoituksessa ja luoda siten pohja pelissä tapahtuville sovituille yhteistyökuvioille.

Ajatteleeko joku muu vielä näin? Eli, että ensin pitää opetella ratkaisumalli ennen kuin sitä voi alkaa soveltamaan käytännössä.

Olen soittanut kitaristien ja rumpalien kanssa, jotka ovat opetelleet soittamaan pääasiassa yksin ilman muuta bändiä.  Yleensä nämä soittajat ovat teknisesti aivan älyttömän hyviä, sillä heitä motivoiva tekijä on ollut nimenomaan sen oman soiton kehittäminen, ei kavereiden kanssa kämpällä hengailu ja jamittelu. Jokaisen kanssa tulee sama ongelma kun alamme soittamaan yhdessä, sillä heidän soittonsa kuulostaa ns. päälle liimatulta vaikka periaatteessa siinä ei ole mitään vikaa. Soitto on tarkaa ja teknisesti oikeaa, mutta orkesteri kuulostaa huonolta.

Tunnetteko jonkun maajoukkueen, joka saattaa kärsiä samasta ongelmasta?

Ajatus siitä, että asiat on parempi oppia ensin ilman vastustajaa tai esim. musiikissa ilman bändiä on mielestäni vahingollinen pelaajien kehitykselle.

[Untermars]

https://www.si.com/edge/2017/08/01/intelligym-football-brain-training-video-game-soccer-players
- tämmöinen tuli vastaan muissa merkeissä

[Zama]

https://www.si.com/edge/2017/08/01/intelligym-football-brain-training-video-game-soccer-players
- tämmöinen tuli vastaan muissa merkeissä

Tuli ihan mielenkiinnosta kokeiltua tuota ilmaista trialia ja pettymys suhteellisen iso, vaikka en mitään odottanutkaan. Enemmän menee keskittyminen siihen, että saa nuo "spaceshipit" (pelaajat) haltuun ja siirreltyä nopeasti hiirellä juuri siihen mihin haluaa. Suurin osa harjotteista vaatii enemmänkin sorminäppäryyttä kuin jotain jalkapalloon suuntautuvaa ajattelua. Periaatteessa näät/tiedät lähes kaikki liikkeet ajoissa mitä tulisi tehdä, mutta sormet ei kerkeä ainakaan itsellä mukaan ja yksikin "ohi" klikkaus pienehköstä "spaceshipistä" hajottaa muodon nätisti. Ei jatkoon ainakaan tuo ensimmäinen osio.

[Linkki]

Mitäs mieltä valmentajat ovat tällaisesta treenistä:

Muuten normaali peli kahteen maaliin, mutta pari sääntöä:

1) Eteenpäin saa syöttää vain yhdellä kosketuksella

2) Vain alaspäin saa syöttää, jos useampia kosketuksia

3) Säännöt eivät koske maalivahteja

Muuten siis normaali peli, pallollinen saa tehdä maalin kuljetuksen päätteeksi jne.

Olen käyttänyt tuota teemoittain. Jonakin kertana ollut huomio pallottoman liikkeessä, välillä keskitytty porrastukseen, välillä taas yhdellä kosketuksella pelaamiseen pois prässin alta. Mielestäni tässä on ideaa, mutta muilta seuran valmentajilta tullut ihmettelyä.

[Jortsukka]

Mitäs mieltä valmentajat ovat tällaisesta treenistä:

Muuten normaali peli kahteen maaliin, mutta pari sääntöä:

1) Eteenpäin saa syöttää vain yhdellä kosketuksella

2) Vain alaspäin saa syöttää, jos useampia kosketuksia

3) Säännöt eivät koske maalivahteja

Muuten siis normaali peli, pallollinen saa tehdä maalin kuljetuksen päätteeksi jne.

Olen käyttänyt tuota teemoittain. Jonakin kertana ollut huomio pallottoman liikkeessä, välillä keskitytty porrastukseen, välillä taas yhdellä kosketuksella pelaamiseen pois prässin alta. Mielestäni tässä on ideaa, mutta muilta seuran valmentajilta tullut ihmettelyä.

Miksi olet miettinyt tuollaiset säännöt? Mikä niissä on sinun tavoitteesi?

[hoc]

Mitäs mieltä valmentajat ovat tällaisesta treenistä:

Muuten normaali peli kahteen maaliin, mutta pari sääntöä:

1) Eteenpäin saa syöttää vain yhdellä kosketuksella

2) Vain alaspäin saa syöttää, jos useampia kosketuksia

3) Säännöt eivät koske maalivahteja

Muuten siis normaali peli, pallollinen saa tehdä maalin kuljetuksen päätteeksi jne.

Olen käyttänyt tuota teemoittain. Jonakin kertana ollut huomio pallottoman liikkeessä, välillä keskitytty porrastukseen, välillä taas yhdellä kosketuksella pelaamiseen pois prässin alta. Mielestäni tässä on ideaa, mutta muilta seuran valmentajilta tullut ihmettelyä.

Ei ole moinen koskaan tullut mieleen. Tavoitteena varmaan alhaalta kierrättämisen lisääminen? Eikö tuo johda haastojen vähenemiseen (jos otan enemmän kuin yhden kosketuksen, olen sulkenut pois haaston jälkeisiä vaihtoehtoja) ja vastuunsiirtelyyn  (ei syöttömahdollisuutta eteenpäin, joten tiputan pallon alas kaverin päänsäryksi)?

[Linkki]

Tavoitteena ollut tuo kierrättämisen lisääminen, prässin purku yhdellä kosketuksella ja etenkin se, että tässä pelissä puolustus on oikeastaan pakotettu nousemaan hyökkäyksen mukaan, jotta alaspäin pelaaminen on mahdollista järkevillä etäisyyksillä. Tuota haastojen vähenemistä puolustuspäässä ja keskikentällä en ajatellutkaan. Hyvä pointti!

[Jortsukka]

Olisin aika tarkkana sääntöjen kanssa jotka "pakottavat" tekemään asioita mitä halutaan harjoitella. Nythän siis kierrätystä tulee noiden sääntöjen takia, eikä sen takia että pelaajat havainnoivat/valitsevat asian. Loisin säännöt ennemmin puolustavalle joukkueelle, jos tarkoitus harjoitella hyökkäävän joukkueen tekemistä. Esim. tuohon asiaan olen käyttänyt peliä missä on kolme aluetta(kenttä jaettu siis kolmeen kaistaan leveydessä) eli kentällä on "vasen kaista, keskikaista ja oikea kaista". Sääntönä niin että jos pallo on oikealla kaistalla, niin vasemmalla ei saa olla yhtään puolustavaa pelaajaa. Täten pelaajien pitäisi havainnoida "nyt on kaista tukossa->pelaan keskustan kautta/kierrätän pohjan kautta pallon tyhjään tilaan". Sääntö siis luo tilanteet, mutta ei pakota tekemään valintoja. Voivat edelleen puskea, mutta tila löytyy ja pelaajia ei pakoteta pelaamaan sinne tyhjään tilaan.

Muutenkin olen aika tarkkana missä käytän kosketussääntöjä, koska liian paljon niiden pitäminen mukana pakottaa tekemään jotain vain sen takia että nopeasti pallo johonkin. Riippumatta onko se oikea valinta.

Itsekkin tuli aiemmin käytettyä paljon esim. "portit leveydessä ja pakko pelata niiden kautta ennenkuin saa tehdä maalin". Pelissä kyllä pelattiin paljon leveyden kautta, mutta oliko se pelaajien päätös vai vain pakotus porttien takia.

[Linkki]

Ymmärrän ongelman siinä, jos keksityt säännöt pakottavat pelaajan johonkin ratkaisuun. Tarkoituksenani ei tässä tai muissakaan treeneissä ole tarjota yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua pelaajille vaan antaa vaihtoehtoja kulloisenkin tilanteen ratkaisuun. Tämän treenin kehitin siksi, että pallollinen pelaaja joutuu havainnoimaan myös hänen alapuolellaan olevan. Samalla olen saanut maalivahdin osallistumaan pelinrakentamiseen ja laitapuolustajat nousemaan mukaan hyökkäyksiin.

Olen myös käyttänyt tuota Jortsukan "portit leveydessä"-treeniä enemmänkin etäisyyksien ja peliasennon treenauttamiseen. Itselleni ei ole tullut mieleen, että poikien pitäisi pakon edessä pelata leveyteen vaan se antaa taas yhden vaihtoehdon ja ratkaisumallin tiettyihin tilanteisiin.

En nyt ihan vielä hylkää tätä treeniä, mutta ehkä teen joitain muutoksia. Esim. alkuperäiset säännöt voimassa vain puolustus- tai hyökkäyspäässä kulloisenkin teeman mukaan.

[Zama]

Mitäs mieltä valmentajat ovat tällaisesta treenistä:

Muuten normaali peli kahteen maaliin, mutta pari sääntöä:

1) Eteenpäin saa syöttää vain yhdellä kosketuksella

2) Vain alaspäin saa syöttää, jos useampia kosketuksia

3) Säännöt eivät koske maalivahteja

Muuten siis normaali peli, pallollinen saa tehdä maalin kuljetuksen päätteeksi jne.

Olen käyttänyt tuota teemoittain. Jonakin kertana ollut huomio pallottoman liikkeessä, välillä keskitytty porrastukseen, välillä taas yhdellä kosketuksella pelaamiseen pois prässin alta. Mielestäni tässä on ideaa, mutta muilta seuran valmentajilta tullut ihmettelyä.

Omasta mielestä säännöt toimisivat paremmin juuri toisinpäin, jos kyse on pelinavaamisesta ja sitä kautta syntyneiden tilojen hyödyntämisestä. Eli ylöspäin syöttöihin vapaat kosketukset, mutta alaspäin saa syöttää vain yhdellä kosketuksella. Pelinavaamisessa on kuitenkin kyse vastustajan houkuttelemisesta/siirtelystä ja sen jälkeen tilojen löytämisestä, tällöin mm. kuljettaminen on avainasemassa.

Tukipelaamiseen ja syöttämiseen olisi myös pakko kiinnittää enemmän pelaajien osalta huomiota, jos palloa pelataan pystysuuntaisesti ja kääntyminen ei ole mahdollista on tuen oltava aina alapuolella koska alaspäin ei saa pelata kuin yhdellä kosketuksella. Toki tämän tyylisessä harjoitteessa voisi hetken kestää että se lähtisi rullaamaan fiksusti, mutta pelaajien tulisi tälläisillä säännöillä havainnoida enemmän tuen tarpeellisuutta ympäri kenttää, syöttöjään fiksummiksi, sekä peliä ei lähdettäisi pakottamaan eteenpäin ennen kuin etenemiskaista on selkeä (pystytään pelaamaan pelaajalle jonka on mahdollista kääntyä positiivisessa peliasennossa tai syvyyteen pelaajalle jolla on selvästi tuki alla). Ja esim. laitapelaajia tämä ajaisi haastamiseen, jos he eivät pysty yhdellä kosketuksella tiputtamaan palloa tukipelaajalle, käytännössä ainoa vaihtoehto on löytää pelaaja linjojen väleistä tai haastaa oma puolustaja. Toki kosketussääntöjä pystyisi oman halun mukaan mukaan muokkaamaan. Esim. Pelialue jaettu kolmeen pitkittäissuuntaiseen sektoriin ja keskisektorilla olisi käytössä vain 1 kosketus alaspäin tapahtuviin syöttöihin ja laidoilla kosketusrajoitus alaspäin pelaamisessa olisi vapaa tai 2 kosketusta, jolloin laitapelaajat pystyisivät varioimaan enemmän tekemistään.

Aika nollat taulussa tuli rustailtua, mutta tälläinen oma nopea näkemykseni asiasta on.

edit. Ja toki säännöksi voi myös lisätä, että topparit saavat käyttää maalivahtia tietyn määrän kertoja (1-3) yhden pelinavaamisvaiheen aikana. Jolloin taaksepäin syöttäminen on mahdollista tietyissä tilanteissa, joissa ei ole vielä järkevää pelata palloa eteenpäin. Koska joukkue ei kuitenkaan voi loputtomasti maalivahtia käyttää, on pelaajien havainnoitava ja reagoitava mahdollisimman nopeasti tilanteisiin, jotta kaistat etenemiselle aukeavat.