Miten voisi hyvin kehittää pääpeliä kun treenaa yksin? Silleen, että ois sit kaksinkamppailutilanteissa paljon vahvempi voittamaan pääpalloja.
Hyppynaru oli aika hyvä idea. Koripalloillijoilla oli joskus hyvä vinkki, jota olen itsekin treenaillut ponnistusvoimaa saadakseni. Paikallaan hyppelyä parin minuutin jaksoissa, välillä pientä, välillä maksimeja ja hyppely tapahtuu hieman oudolla tavalla, jota on tässä vaikea kuvata. Kokeillaan. Kädet lantioille, polvet ihan vähän koukussa (eli EI LUKOSSA). Ala hyppimään ja keskity, että vain päkiä osuu maahan ja päkiät ikään kuin lyövät terävästi lattiaa. Tärkein osa on juuri hetki, kun jalka osuu lattiaan. Sen pitää olla kimmoista kosketus. Hypyt vaihtelevat matalista korkeisiin, ja voi käyttää siinä omaa mielikuvitustasi, kunhan kosketus maahaan pysyy iskumaisen kimmoisana. Ole varovainen, oma treeni oli niin tiukkaa, että tuli hieman penikkatautia, ku ei lihaskalvot oikein ehtineet lihasten mukaan.
Mankku Bahne myös paranteli pomppuaan tämän treenin kanssa nuorempana. Nordbackan Fredda taas sitten harjoitteli itse sitä puskemista pallolla, joka oli sidottu kattoon. Eri korkeuksilla tietty (vauhditon, vauhdilla ja sitten maksimikorkeudet, eli hipaisut). Ja jos maalivahdit heittelvät palloa yksikseen ilmaan, niin mikset sinäkin?
Mutta ajoituksen lisäksi tärkeintä taitaa olla se, jota muut ovat jo maininneet, että kovuutta pitää olla. Ei saa pelätä vaan mennä asenteella "mun pallo" ja "mun ilmatila". Mikäli on ongelmia ajoituksen kanssa, niin aloita palloon menemiset hieman "sivusta" eli näet, mistä pallo lähtee, mihin se menee ja missä itse olet (vrt. olet pallon kanssa samassa linjassa ja joudut peruttelemaan, jne)
Mikäli taas on hieman pysähtynyt tilanne, jossa molemmat pelaajat melkein seisten odottavat maalivahdin avausta, niin hyökkääjäna pysy etupuolella ja lähde alhaalta. Silloin saat itsellesi enemmän tilaa. Kädet leveäksi, peppu alas ja taakse, niin ylhäältä katsoen sinulla onkin metrin halkaisija omassa tilassa verrattuna siihen, että odotat tattina paikalla ja oma tilasi on tarkalleen kroppasi koko.
Puolustajana taas sitten pieni sikamaisuus ennen kärjen valmistautumista hyppyyn (ei tarvitse olla kovakaan tönäisy kun tuuppaat lantiosta) ja mahdollisimman iholla koko ajan. Katso AINA palloa äläkä päästä hyökkääjää peruuttamaan liiaksi. Ei sinun tarvitse liikkua, jos toinen pakittaa kohti.
Tsemppiä tulevaan kauteen!