Herätellääs pientä kiimaa, kun kesä puskee pikku hiljaa päälle ja muistellaan edelliskautta hieman. Vihreet isosti mahdollisia. Tai jopa todennäköisiä.
Kausi 2020
Kaikkien aikojen pisin pre-season alla, korona venytti kauden alun aina kesäkuun puoleenväliin saakka. Odottavan aika on pitkä. Kausi saatiin vihdoin käyntiin tuttuun tyyliin Säynätsalossa arki-iltana, jossa vastaan asettui LPK. Aisaatana, kuinka hyvältä se tuntuukin päästä aina pitkän talven ja tällä kertaa myös kevään jälkeen katsomaan kun kaunein skulaa kentällä ja saa laulaa äänen käheeks. Ottelu LPK:ta vastaan oli Ilveksen pelillistä hallintaa lähes koko 90min. Vaikka pallonhallinta% saattoi olla kotijoukkueella ei Ilveksellä ollut missään vaiheessa kuitenkaan mitään hätää. Jonne iski pari maalia ja Diego viimeisteli boxin ulkopuolelta. Lopputulos 1-3 voitto ja kiiman määrä valtaisa.
Seuraavassa ottelussa tulikin vastaan hieman keskimääräistä kovempi nelosdivarin joukkue. JJK/2 oli ottanut edustusjoukkueesta lähes avauksellisen pelaajia, joten Ilveksen tasoa mitattiin heti toisessa ottelussa toden teolla. Taistelu Jyskän kentällä oli kertakaikkisen huikeaa. Peli saatiin pidettyä 0-0 aina 70minuutille asti, jolloin lopulta kettupaidat saivat onnekkaan pompun kautta pallon maalin. Lopputulos oli lopulta 3-1 kotijoukkueelle, joka lopulta jopa harmitti, sillä niin hyvin oli Jämsänkosken ylpeys taistellut ennakkoon ylivoimaista JJKta vastaan. Kaikki näytti tulevan kauden osalta loistavalta ja seuraavaksi kauan odotettu kotiavaus.
Pelit pallokentällä saatiin vihdoin käyntiin 3.7 perjantai-iltana ja vastaan asettui Rangers, jonka kanssa oli taisteltu sarjavoitosta pari kautta aiemmin. Lähtökohdat olivat siis herkulliset. Ottelu oli kuitenkin kaikkea, muuta kuin jännittävä. Rangers hallitsi ottelua ja johtikin toisen puoliajan alussa jo 0-4. Lopputuloksena 1-4 tappio, joka harmitti, mutta olipahan mahtavaa olla vihdoin kotona, Hertsussa.
Seuraava peli olikin heti maanantaina Pallokentällä 6.7, jälleen ennakkoon kovin tasaväkistä KaPaa vastaan. Ottelussa nähtiin parempaa Ilvestä, mitä kotiavauksessa, mutta KaPa sai ryöstettyä täyden pistepotin mukaansa lukemin 1-2. Perkele. Vielä on kautta onneksi jäljellä. Seuraavaksi 17.7 kolmas kotipeli putkeen argentiinalaisilla vahvistunutta Keupaa vastaan. Haaste oli jälleen liian kova. Ilves ei saanut peliään täysin käynnistettyä samalla kun Longarini paineli Keupalle neljä maalia. Lopputuloksena 1-5 tappio. Selvää oli, ettei kärkisijoista enään kamppailla. Eteenpäin.
Seuraavaksi mentiin taas muutaman päivän päästä Säynätsalossa Kadya vastaan. Peli jäi töiden takia allekirjoittaneelta väliin, joten matsin kulusta ei juurikaan hajua. Ilves oli johtanut peliä 0-1 Lussun maalilla, mutta vastustaja tuli kuitenkin rinnalle ja ohi. Lopputuloksena 2-1 tappio.
Seuraavaksi vastaan asettui Pallokentällä ennakkoon heikompi Vipa. Joko nyt nähtäisiin kauden ensimmäinen kotivoitto? No ei nähty. Lopputuloksena 3-3 tasapeli, joka tuntui kuitenkin hieman voitolta. Vipa johti peliä jo 0-2, sekä 1-3, mutta Ilves osoitti taistelutahtoa ja nousi Joken parilla maalilla lopulta lisäajalla tasoihin. Vamos!
Sitten mentiin taas Säynätsaloon perinteisesti maanantai-iltana. Vastaan asettui tällä kertaa Huki. Huki johti peliä jo 2-0, mutta jälleen Ilves osoitti sisukkuutensa ja nousi 2-2 tasapeliin. Kahden edellispelin nousujen myötä, luottavaisin mielin seuraavaan koitokseen. Perjantaina 14.8 vastustajana Harjun Potku. Luvassa Herranmetsän marssi kera pyrojen (sori kukkahatut) Kiima VALTAISA. Hertsussa läpi ottelun jäätävä meininki. Kentällä peli vähän mitäänsanomatonta tai sitten humalatila oli sen verran korkea, ettei hirveää anal yysiä ole pelistä annettavana. Peli näytti päättyvän 0-0 tasuriin, mutta aivan lisäajan lopussa joku Harpon mulkku kävi sitten laittamassa pallon Ilveksen maaliin ja lopputuloksena 0-1 kotitappio. ”Vittu mitä paskaa. ” Hieno päivä kannattajana, lukuunottamatta lopputulosta.
Vuorossa oli alaloppusarja. Avausmatsissa kohdattiin kotona Kady. Oravanpyörä piti jälleen pois Hertsusta. Tiukkaa live-seurantaa viestien välityksellä siis.. Jälleen tarjottiin suolaa haavoihin kun 1-0 johtoasema vaihtui lisäajalla 1-2 tappioksi. Eihän me voida tippua, eihän? Seuraavaks käytiin Tikkakoskella vajaamiehisenä ottamassa 7-1 dunkkuun Hukilta.
10.9 Vastaan kauden viimeisessä kotipelissä asettui jumbofinaalissa Vipa. Asetelma oli selvä. Pakkovoitto vaaditaan, jotta sarjassa säilyminen on omissa käsissä. Peli oli kohtuu tasaväkistä ja pumppu kovilla. Ensimmäisellä puoliajalla Vipan Alhonen pääsi jo vastakkain Uken kanssa ja sijoitti pallon maalin. Eipäs sijoittanutkaan. Pallokenttä oli jälleen kauneimmillaan ja pallo pysähtyi vesilätäkköön vain senttien päähän maaliviivasta ja puolustus hoiti loput. Mitä pidemmälle ottelussa mentiin, sitä enemmän Ilves pääsi peliin kiinni. Maalit olivat kuitenkin vähissä aina 83minuutille asti. Tällöin vapahtaja Julius Koskinen astui esiin ja tykitti pallon yläkulmaan noin 25metristä. VAMOS! Rinne alas, selälleen ja haliin mukaan. Näitä hetkiä ja koettuja tunteita ei saa mistään muualta. Lopputuloksena viimeisessä yrityksessä kauden ensimmäinen kotivoitto lukemin 1-0 ja vihdoin päästiin Montun terassille nauttimaan voitonjuomat. Ja kyllä muuten maistui hyvältä.
Vipa voitti seuraavan kamppailunsa tehden lisäajalla voittomaalin, joten sarjassa säilymisestä saatiin pelata tosissaan kauden viimeisessä ottelussa LPK vastaan. 25.9 pimenevässä syysillassa Säynätsalon pienet katsomot pullistelivat Ilveksen kannattajia. Huikea meyhem ja samaa dominanssia nähtiin myös kentällä oranssipaitojen toimesta. Taolle mentiin 0-1 johtoasemassa Julin maalilla. Toisella puoliajalla tyyliteltiin sitten Hentilän ja kahden TPn maalin toimesta loppulukemiksi 1-4. Kympin suoritus koko joukkueelta ja vihdoin sai juhlia. Säynätsaloon juhlissa ruudin tuoksut (huom. piiri! aitojen ulkopuolella
), jonka jälkeen päättämään kausi himokseen. Lopputuloksena Ilves säilyi sarjassa ja päästiin poreisiin janoisen sankarin Diegon kanssa.
Samaa jännäriä tarjolla taas alkavalla kaudella, toivottavasti hieman paremmalla menestyksellä. Tulkaa paikanpäälle. Antakaa tukenne ja äänenne tälle hienolle seuralle. Support your local. OI ILVES ON!