Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[CelticPark33]

Ei kyse ole siitä, ettei olisi laadukkaita organisaatioita. Kyse on siitä, että ainakin pk-seudulla valtaosa jäsenmäärältään suurimmista seuroista tietoisesti keskittyy olemaan ensisijaisesti hyviä kasvattaja- ja junnuseuroja sen sijaan että panisivat kaikki paukut edustusjoukkueeseensa. Ja siinähän ei ole mitään pahaa vaan päinvastoin. Enempi se kertoo koko seuran laadusta kuin laaduttomuudesta.

Pelleltä näyttää jäävän kokonaan tajuamatta, että pk-seudun jäsenmäärältään isoilla seuroilla kuten VJS, TiPS, PPJ, EPS, HPS, Valtti, MPS jne. tuskin on mitään isompia halujakaan pyrkiä liigaan ...pelasi siellä sitten 12 tai 16 seuraa.

Ok, nuo terveiset voit välittää jäsen PW:lle, joka haaveilee liigasta, jossa olisi puolenkymmentä ammattilaisseuraa pk-seudulta.

[Pelle-Wermanni]

Ok, nuo terveiset voit välittää jäsen PW:lle, joka haaveilee liigasta, jossa olisi puolenkymmentä ammattilaisseuraa pk-seudulta.

Neljäkin kelpais

Ruotsissa on neljä seuraa Tukholmasta ja Englannissa seitsemän Lontoosta. Samaa suuntausta toivon Suomeen. Lisää isojen kaupunkien derbyjä

[törömömmö]

Ei mikään noista. Kyllä ne isommissakin sarjoissa jaksaa pelata kauden loppuun

Ok. En ole itsekään enää ihan varma mikä noista on paras vaihtoehto. Ehkä jokin kultainen keskitie merkityksellisten otteluiden absoluuttisen määrän ja niiden suhteellisen osuuden välillä on oleellista.

Ehkä tämä on kaltaiseni neutraalin katsojan ongelma, että esim. jonkun Vepsun pelit kiinnostaa vähän alusta vain, jos se ratkaisee europaikkaa, mestaruutta tai putoajaa. Sitten kun suomalaiset ovat olleet kaupunkilaisia niin monta sukupolvea, että paikalliset seurat herättävät intohimoja, voidaan lakata välittämästä otteluiden panoksesta ja pelata pelkkiä friendlyjä.

[CelticPark33]

Ei jää. Eipä 20 vuotta sitten uskottu Hongankaan olevan nyt kärkiseuroja liigassa.

Myöskään SJK:n mestaruuteen ei tainnut kukaan uskoa vuosituhannen vaihteessa. Tai Interin mestaruuteen 10 vuotta ennen sitä.

Jos joku on typerää niin se, että joku ajattelee HJK:n ja Hongan riittävän edustamaan yli miljoonan asukkaan pk-seutua maailman isoimman futislajin Suomen pääsarjassa. Ihan varmasti siellä on potentiaalia ainakin 4-5 liigaseuraan.

On vain ajan kysymys, milloin muita nousee seuraksi. Haluaisin tehdä siitä vähän nopeampaa, koska suomifutis ansaitsee enemmän mifkien, eifien, kotkien ja vepsujen sijaan.

Honka ja SJK eivät tarvineet 16 joukkueen liigaa nousujohteiseen kehitykseen. Iso talousalue ei todellakaan takaa toimivia ja varakkaita seuroja edes laajennetussa liigassa. Mitä näitä hulppeita menestystarinoita on ollut lähihistoriassa? FinnPa/Jokerit, PK-35, HIFK, Atlantis, Viikingit etc etc

[Vihuri]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Joko divarin rahoitusta ja näkyvyyttä pitää lisätä rajusti tai liigaa laajentaa. Vain raha tuo ammattimaisia olosuhteita ja vain ammattimaiset olosuhteet parempia pelaajia. Kahdesta vaihtoehdosta liigan laajentaminen on helpompi tie.

Noin niin kuin urheilulliselta kantilta pidän kaksinkertaisesta sarjasta ilman mitään loppusarjahössötyksiä.

[törömömmö]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Ratkaisujen osalta kuitenkin keskustelun aihetta on paljonkin siinä, priorisoidaanko huipun laatua vai tason laajuutta, kuinka paljon ollaan valmiit tinkimään lyhyellä tähtäimellä saadaksemme pitkän tähtäimen hyötyjä etc.

[sonny burnett]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Tuo "parhaat olosuhteet" pitäisi ensin määritellä tarkemmin, ja siitäkin on varmasti monia erilaisia, hyvin perusteltuja näkemyksiä.

e: hidas

[blackhawk]

Ruotsissa on neljä seuraa Tukholmasta ja Englannissa seitsemän Lontoosta. Samaa suuntausta toivon Suomeen. Lisää isojen kaupunkien derbyjä

Argentiinassa pelataan 28 joukkueen Primera División, jossa on 15 seuraa Buenos Airesin seudulta. Yksinkertaisessa sarjassa pelataan siis yhteensä 378 ottelua, joista 105 on pääkaupunkiseudun derbyjä.

[Toffo]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Noin niin kuin urheilulliselta kantilta pidän kaksinkertaisesta sarjasta ilman mitään loppusarjahössötyksiä.

Ehkä olen typerä romantikko mutta tärkein kysymys on, millainen kilpailusysteemi tekee edustusjalkapalloilusta mahdollisimman kiinnostavaa seurattavaa, kaikki sarjatasot huomioiden. Raha+olosuhteet ovat tärkeysjärjestyksessä paljon tämän alempana, muutenhan esim. suljettu sarja olisi jonkun mielestä hyvä idea.

Jälkimmäiseen virkkeeseen 100% sama.

Lisää isojen kaupunkien derbyjä

HJK:n ja HIFK:n väliset ei jaksaneet enää yleisöä liiemmälti kiinnostaa kun niitä "derbyjä" oli solkenaan (vähintään 3 vuodessa).

[scud9]

33 pelin sarjaa on kokeiltu kahdesti ja aina paskaksi havaittu. Cup- ja euro-otteluista aiheutuva "otteluruuhka" aiheuttaa valtavaa kitinää ja se taasen huomataan toimimattomaksi. Vaikka sarjaa venytetään, on pelejä yksinkertaisesti liikaa. Pahimmillaan tämä suurentaa sarjan tasoeroja, koska pienempien joukkueiden rosterit eivät ole laajuudeltaan kilpailukykyisiä.

Ymmärrän, että joukkueet tekevät tämän taasen rahan takia. He ajattelevat kuin Vesalainen aiemmin, että enemmän on enemmän. Koskaan tämä ei ole tuottanut kassaan lisää.

Ainoa looginen vaihtoehto on nostaa joukkuemäärä 16. Tämän pitää olla seuraavan 3-5 vuoden tavoite ja väliaika pelataan nykyisellä mallilla.

[blackhawk]

Suomessa 33 ottelun sarja on aina kaatunut siihen, että täällä on yritetty pelata yhtä vaille Bundesliigan ottelumäärä kaksi kuukautta lyhyemmässä ajassa. Ei se niin toimi.

Jos 16 joukkueen kaksinkertaiseen sarjaan pyritään, looginen välivaihe olisi yhdeksi tai kahdeksi kaudeksi 14 joukkueen kaksinkertainen sarja, jossa ottelumäärä olisi samaa luokkaa kuin nykyisinkin.

[Kronofogden]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Joko divarin rahoitusta ja näkyvyyttä pitää lisätä rajusti tai liigaa laajentaa. Vain raha tuo ammattimaisia olosuhteita ja vain ammattimaiset olosuhteet parempia pelaajia. Kahdesta vaihtoehdosta liigan laajentaminen on helpompi tie.

Noin niin kuin urheilulliselta kantilta pidän kaksinkertaisesta sarjasta ilman mitään loppusarjahössötyksiä.

Ihan hyvin kiteytetty. 16 joukkueen liigassa rahapottia kasvatetaan sillä että tulee 4 lisäjoukkuetta jotka pystyy liigastatuksen perusteella keräämään sellaista rahaa joka ei tällä hetkellä Suomifutiksessa pyöri. Samalla nyt sijalla 6-10 eivät samaan tapaan tarvitse pelätä putoamista ja toivottavasti käyttävät säästyneet rahat pitkäjänteisesti sen sijaan että palkataan kesken kauden uutta valmentajaa ja hankitaan pätkäsoppareilla ulkomaalaisvahvistuksia. Miinuksena sitten että se n. 6-7 miljoonan potti jaetaan 16 kesken entisen 12 sijaan.
2.sarjatason statuksen parantamista tarkoittaisi taas sitä että keskusjohtoisesti pitäisi aluksi tukea seuroja anteliaasti jotta voisivat amatööri-/puoliammattilaispohjalta siirtyä ammattilaisuuteen. Samalla Palloliitossa pitäisi myös laittaa runsaasti euroja 2.sarjatason markkinointiin. Tämä siis tarkoittaisi että tuo TV-/solidarisuusrahapotti pitäisi tuplaantua jonnekin 12-14 miljoonan paikkeille. Epäilen että tällaisia summia löytyy tosta vaan edes Palloliitolta.

[Monska]

Neljäkin kelpais

Ruotsissa on neljä seuraa Tukholmasta ja Englannissa seitsemän Lontoosta. Samaa suuntausta toivon Suomeen. Lisää isojen kaupunkien derbyjä

Ruotsissa myös divarin rahoitus kunnossa. Joukkueet, jotka nousevat pvat valmiimpia pääsarjaan. Ja sitä rahaa ei tuo maan maantieteellisesti kattava sarja, vaan yhteistyökumppanit.

Jos Ykkösessä joukkueet saisivat samalla tavalla rahaa toimintansa kehittämiseen suhteessa pääsarjaan kuin Ruotsissa, voitaisiin nähdä pitkäjänteisempää työtä. Lykkäämällä laakista 16 joukkuetta ja heittää pallo niille ei ole paras ratkaisu.

Nykyinen Ykkönen ei palvele liigaan nousua millään muotoa. Nostamalla nuo ykkösen neljä parasta nyt (tai miltä tahansa vuodelta viimeisen kymmenen kauden ajalta) ei olisi tehnyt liigasta vetovoimaisempaa tai kilpailukykyisempää.

Kaikki kulminoituu rahaan, joka ei tule kunnilta. Ja sitä ei ole jaossa riittävästi.

[törömömmö]

Kun Veikkauksen monopolista päästään, tulee Veikkausliigasta Unibet-liigaa ja Ykkösestä Betsson-liiga ja sitten yhteistyökumppanit kilpailevat siitä kummalle liigalle kaadetaan enemmän rahaa.

[Virallinen]

Kun Veikkauksen monopolista päästään, tulee Veikkausliigasta Unibet-liigaa ja Ykkösestä Betsson-liiga ja sitten yhteistyökumppanit kilpailevat siitä kummalle liigalle kaadetaan enemmän rahaa.

Puhumattakaan siitä että seurat saanevat suoraan betsilafkoilta reilusti sponssirahaa. Siksi pitäisikin viimeistään tuossa monopolin poistumisvaiheessa olla se 16 jengin pääsarja, jotta liigastatuksella saadaan Maltalta ja Virosta rahaa suomifutikseen mahdollisimman paljon. Suomen pääsarjahan on yllättävän suosittu pelikohde etenkin arvokisattomina kesinä.

[Kosmoksen Härkä]

Samalla nyt sijalla 6-10 eivät samaan tapaan tarvitse pelätä putoamista ja toivottavasti käyttävät säästyneet rahat pitkäjänteisesti sen sijaan että palkataan kesken kauden uutta valmentajaa ja hankitaan pätkäsoppareilla ulkomaalaisvahvistuksia.

Tämä narratiivi, jota muutamat toimittajatkin jaksavat kovasti paaluttaa e. Pallokerhossa on sinänsä vetoava, mutta se ei kyllä toimi avoimessa sarjassa, oli jengejä 12 tai 16 (ja nyt oletetaan, että 16 jengin sarjassa 2 tippuu suoraan ja 1 karsii eli n. sama 'putoamisprosentti' kuin 12 jengin sarjassa). Nyt 8 jengillä on suht samat pelaajabudjetit (ilmoitetut), myös nouseella KTP:llä oli kilpailukykyiset resurssit tämän vuoden sarjaan.

Ei ole mahdollista näillä jengeillä, että vähän himmaillaan ja laitetaan resursseja johonkin 'pitkän ajan projekteihin', kun kaveri vieressä laittaa all-in - himmailija on nopeasti pelattu ulos sarjasta. Kaikki saatavissa olevat resurssit menevät joka kausi ja loput lainataan jostain. Tämä on avoimen sarjan kilpailullinen logiikka ja sitä ei pääse mitenkään karkuun.

[Kausari]

HJK:n ja HIFK:n väliset ei jaksaneet enää yleisöä liiemmälti kiinnostaa kun niitä "derbyjä" oli solkenaan (vähintään 3 vuodessa).

Metroderby...

[Ameobi]

Ehkä olen typerä romantikko mutta tärkein kysymys on, millainen kilpailusysteemi tekee edustusjalkapalloilusta mahdollisimman kiinnostavaa seurattavaa, kaikki sarjatasot huomioiden. Raha+olosuhteet ovat tärkeysjärjestyksessä paljon tämän alempana, muutenhan esim. suljettu sarja olisi jonkun mielestä hyvä idea.

Jälkimmäiseen virkkeeseen 100% sama.

HJK:n ja HIFK:n väliset ei jaksaneet enää yleisöä liiemmälti kiinnostaa kun niitä "derbyjä" oli solkenaan (vähintään 3 vuodessa).

Yleisömäärät Stadin derbyissä:

2015 - 10071, 10521, 10325
2016 - 10500, 10500, 10171
2017 - 10500, 10500, 8567
2019 - 10251, 10256
2020 (korona) - 2900, 2840
2021 (koronan jälkeen kaikkialla yleisömäärät matalalla) - 3588, 4650, 4081
2022 (kohti normaalimpaa) - 7103, 7052

Vai sarkasmia?

[Pelle-Wermanni]

Ok. En ole itsekään enää ihan varma mikä noista on paras vaihtoehto. Ehkä jokin kultainen keskitie merkityksellisten otteluiden absoluuttisen määrän ja niiden suhteellisen osuuden välillä on oleellista.

Itse siis näkisin, että tuo ei ole ongelma, jota erityisesti tarvitsee ratkaista. Futiksessa on aina enemmän ja vähemmän merkityksellisiä pelejä. Silti tässä suhteessa kaikki Suomessa kokeillut sarjamallit ovat riittävän hyviä. Ja jokaiseen sarjamalliin saa rakennettua karsintoja ja europleijareita, joilla luoda lisämerkitystä, jos se tarpeelliselta tuntuu.

[Pelle-Wermanni]

HJK:n ja HIFK:n väliset ei jaksaneet enää yleisöä liiemmälti kiinnostaa kun niitä "derbyjä" oli solkenaan (vähintään 3 vuodessa).

Oli niissä viime kaudellakin yli 7000 yleisömäärät. Ylivoimaisesti kauden suurimmat luvut molemmille.

[törömömmö]

Itse siis näkisin, että tuo ei ole ongelma, jota erityisesti tarvitsee ratkaista. Futiksessa on aina enemmän ja vähemmän merkityksellisiä pelejä. Silti tässä suhteessa kaikki Suomessa kokeillut sarjamallit ovat riittävän hyviä. Ja jokaiseen sarjamalliin saa rakennettua karsintoja ja europleijareita, joilla luoda lisämerkitystä, jos se tarpeelliselta tuntuu.

En ole ihan varma voiko pelkästään henkilökohtaiseen mielipiteeseen asian ongelmattomuudesta vedota, mutta asian "ongelmallisuus" tietysti riippuu toiminnan päämäärästä. Mihin mitään liigaa edes tarvitaan? Miksei pelattaisi pelkkiä friendlyjä, kuten joskus reilu 100 vuotta sitten?

Mitä tulee pleijareihin etc. niin olet oikeassa, ja tämä keskustelunhaara nyt koski enemmän juuri kritiikkiä loppusarjoja ja pleijareita kohtaan kuin suoranaisesti joukkuemäärää.

[Djortikkaeff]

En ole ihan varma voiko pelkästään henkilökohtaiseen mielipiteeseen asian ongelmattomuudesta vedota, mutta asian "ongelmallisuus" tietysti riippuu toiminnan päämäärästä. Mihin mitään liigaa edes tarvitaan? Miksei pelattaisi pelkkiä friendlyjä, kuten joskus reilu 100 vuotta sitten?

Mitä tulee pleijareihin etc. niin olet oikeassa, ja tämä keskustelunhaara nyt koski enemmän juuri kritiikkiä loppusarjoja ja pleijareita kohtaan kuin suoranaisesti joukkuemäärää.

Persujen pelikirjalla tässä keskustelussa voisi pyytää määrittelemään mitä on "merkityksellisyys".

Itse ainakin olen sitä mieltä että tänä vuonna Veikkausliigassa heinäkuun paikkeilla oltiin pelattu pelkästään merkityksellisiä pelejä ja pelien merkityksellisyysaste oli 100, kun taas merkityksettömyysaste 0. Ihan sama tapahtuisi 16 joukkueen kaksinkertaisessakin sarjassa. Sitten vaan jossain kohtaa loppukautta on joka tapauksessa, jokaisessa sarjasysteemissä, pelejä joiden lopputulos vaikuttaa lähinnä siihen että onko sarjassa yhdeksäs vai kymmenes, jolla vaikkapa nykysysteemissä ei ole juuri mitään väliä kenellekään. Tai sitten on pelejä, joiden lopputulos ei enää vaikuta kummankaan joukkueen sijoitukseen.

Kaiken kaikkiaan sanoisin että tämä otteluidenmerkityksellisyyskeskustelu on aika turhaa jos verrataan mihin tahansa lajiin jossa on pudotuspelit, jossa ihan hyvin voi keskellä runkosarjaa olla joku peli jonka merkitystä on aika vaikea tajuta. Tai sitten voit tietty alkaa vääntämään siitä miten pesäpallon 5. finaaliottelu, tai niinkuin se oikeaoppisesti pesispiireissä sanotaan "geim faiv", on helvetin merkityksellinen ja Veikkausliigan avauskierroksen Lahti - MIFK ei ole merkityksellinen. Kaiken kaikkiaan ihan jonninjoutavaa lässyttämistä tämä merkityksellisyyskeskustelu.

[Dirk Kuyt]

Silti maailmassa on jopa 20 joukkueen sarjoja, eivätkä kaikki niistä ole edes kuolleita. Tuskin 16 joukkueen liigassa keskikastilla ihan toivoton tilanne siis olisi.

Ei mikään noista. Kyllä ne isommissakin sarjoissa jaksaa pelata kauden loppuun

Toki asioita väyrystelemällä faktat saadaan itselle hyviksi, kun kerrotaan niistä vaan se puoli, joka tukee omaa näkemystä. Maailmassa nämä 20 joukkueen sarjat ovat useimmiten sellaisia suurten maiden sarjoja, että niissä sijalla 7. voit saavuttaa vielä paikan europeleihin. Vastaavasti 3. viimeisellä sijalla voit pudota sarjasta. Tämä luonnollisesti johtaa siihen, että sarjassa lopulta ylempään/alempaan keskikastiin sijoittuvallakin jengillä on usein aika vikoillekin kierroksille mahdollisuus päästä euroihin/pudota liigasta, jos pelit menee sopivasti ristiin. Esimerkiksi Valioliigan joukkueista vain 50% joukkueista ei sarjan päättyessä joko pääse europeleihin tai putoa liigasta. Tämän toki varmaan tiesitkin

***

Tsekkasin muuten huvikseni, että kymmenen vuotta sitten Allsvenskanin kaudella 2013 pelasi viisi joukkuetta, jotka eivät pelaa nykyisin kyseisessä liigassa tällä kaudella. Ensimmäisellä kuudentoista joukkueen kaudella 2008 Allsvenskanissa pelasi seitsemän sellaista joukkuetta, jotka eivät pelaa siellä tällä kaudella. 2008 liigasta putosi toisaalta joukkue, joka voitti jokunen vuosi myöhemmin Allsvenskanin mestaruuden ja on nykyään sarjan tukevaa keskikastia. Toisaalta taas 2008 ja 2013 liigan ylemmistä sijoista kamppaili suurseuran statuksella joukkue, joka tällä hetkellä taistelee sarjapaikastaan Superettanissa.

Vuonna 2008 alkaneessa kuudentoista joukkueen Allsvenskanissa kymmenen joukkuetta kuudestatoista on ylipäänsä sellaisia, että ne ovat jossain vaiheessa tämän isomman liigan aikakauden aikana käyneet hakemassa vauhtia Superettanista. Kuuden koko ajanjakson ylhäällä selvinneiden joukkueiden joukosta puolestaan neljä on sellaisia, että ne ehtivät käydä 2000-luvun alussa tutustumassa Superettaniin vielä neljäntoista joukkueen Allsvenskanin ajanjaksolla. Aika ”hyvin” kuudentoista joukkueen sarja on siis suojannut ”ruotsalaisien suurseurojen” mahdollisuuksia elää turvallisesti keskikastissa vailla pelkoa putoamisesta. Putoamiskamppailussa tänä vuonna oleva IFK Göteborg on itseasiassa sarjan ainoa peräkkäisten sarjakausien grand old team, joka nousi sarjaan viimeksi vuonna 1977. Seuraavaksi pitkäikäisin on 1997 noussut Elfsborg, muut ovat nousseet viimeksi sarjaan 2000-luvulla.

Suuressa mahtavassa valjussakin joukkueiden vaihtuvuus perinteisten globaalien mieshuoraseurojen ulkopuolella on itseasiassa aika suurta, kun sarjataulukkoja alkaa vertailemaan vuosien saatossa. Oli sarjan koko siis mikä tahansa, niin sarja mistä voi oikeasti pudota suoraan johtaa pitkällä tähtäimellä seurojen melko suureen vaihtuvuuteen. Syykin on loppuviimein kaikissa sama. Seuralla talousasiat resursseihin nähden hallitseva johto/rahakas mesenaatti tai ne täysin pupeltava tumpelo. Ero tulee lähinnä mittakaavoissa siitä, että valjussa mesenaatti on joku amerikkalainen/itäinen megamiljardööri joka leikkii seuransa kanssa aikansa, Veikkausliigassa joku paikallinen pikkusijoittaja joka ensin innostuu useammaksi vuodeksi ja hänen kyllästyessään seura katoaa. Valjussa organisaatiotason pupeltamiseen tarvitaan usein usean ihmisen sähläys, Veikkausliigassa riittää vaan kun kaksi innokasta puuhamiestä ei enää jaksa jne…

Kotoisessa kendoliigassamme taas vaihtuvuus on onnetonta. 1975 alkaneen sarjan historiassa siinä on pelannut vain 21 joukkuetta jo lähes 50 vuoden aikana, joista kuusi on sellaisia, etteivät ne pelaa sarjassa tällä hetkellä. Näistä kuudesta kaksi tullaan ottamaan sarjaan kabinettipäätöksellä lähivuosina. Forssan Palloseura on puolestaan tosta aiempien liigajengien kuusikosta ainoa pikkukaupunkiseura, jota voi mitenkään verrata johonkin Haka, IFK M, MyPa osastoon, ja sekin oli mukana vain parina ekana kautena 1970-luvulla. Syy tähän on myös selvä. SM-liiga on käytännössä koko ajan ollut suljettu. Viime vuosina ihan virallisestikin, aiemmin siten että ykkösestä ylös yrittävän on pitänyt voittaa kovemmilla resursseilla kovempia vastustajia vastaan koko kauden pelannut liigan jumbo pitkässä noususarjassa tai paras viidestä pudotuspelisarjassa. Liigan kokohan on sinänsä vaihdellut 10-15:sta välillä, mutta suurten talousalueiden edustus on ollut hyvää koko ajan.

Eli sinänsä, jos Veikkausliigasta halutaan joku suurten talousalueiden liiga, niin tässä keino. Seuraavalla kerralla, kun EIF, IFK M ja Haka on kaikki Ykkösliigassa, ja sopivasti TPS, HIFK ja TamU ylhäällä Veikkausliigassa, niin liigan putoamissäännöt uusiksi siten että liigasta ei putoa kukaan suoraan, mutta jumbo pelaa paras viidestä sarjan Ykkösliigan voittajaa vastaan. Voin kertoa, että liiga kyllä stabiloituu, oli joukkuemäärä sitten kymmenen tai kuusitoista. Tätä tosin ei kai kukaan oikeasti halua, onneksi.

[törömömmö]

Persujen pelikirjalla tässä keskustelussa voisi pyytää määrittelemään mitä on "merkityksellisyys".

Itse ainakin olen sitä mieltä että tänä vuonna Veikkausliigassa heinäkuun paikkeilla oltiin pelattu pelkästään merkityksellisiä pelejä ja pelien merkityksellisyysaste oli 100, kun taas merkityksettömyysaste 0. Ihan sama tapahtuisi 16 joukkueen kaksinkertaisessakin sarjassa. Sitten vaan jossain kohtaa loppukautta on joka tapauksessa, jokaisessa sarjasysteemissä, pelejä joiden lopputulos vaikuttaa lähinnä siihen että onko sarjassa yhdeksäs vai kymmenes, jolla vaikkapa nykysysteemissä ei ole juuri mitään väliä kenellekään. Tai sitten on pelejä, joiden lopputulos ei enää vaikuta kummankaan joukkueen sijoitukseen.

Määritellään merkityksellisyys vaikka nyt siten, että mitä suurempi on ottelun lopputuloksen tunnettu vaikutus mestaruuteen, europeleihin tai sarjapaikan varmistamiseen oikeuttavalle sijalle päätymiseen, sitä "merkityksellisempi" ottelu on. On totta, että aina on olemassa merkityksettömiä pelejä, mutta se ei tarkoita etteikö niiden määrään ja laatuun voisi tai pitäisi vaikuttaa.

Sorrut klassiseen nirvana-virhepäätelmään, jolla voisi perustella vaikka poliisin määrärahoja vastaan: poliisi ei saisi kaikkia rikoksia estettyä, vaikka määrärahoja lisättäisiin kuinka paljon. Ei saakaan, mutta ainakin itselleni riittäisi ihan väheneminenkin.

[Pelle-Wermanni]

Sorrut klassiseen nirvana-virhepäätelmään, jolla voisi perustella vaikka poliisin määrärahoja vastaan: poliisi ei saisi kaikkia rikoksia estettyä, vaikka määrärahoja lisättäisiin kuinka paljon. Ei saakaan, mutta ainakin itselleni riittäisi ihan väheneminenkin.

Tää sopiikin hyvin tuon Dirk Kyutin viestin jatkoksi. Ei suurempi liiga tosiaan kokonaan poista joukkueiden vaihtuvuutta ja seurojen tyhmää rahankäyttöä, mutta itselleni riittää stabiiliuden kasvaminen selvästi