Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[sonny burnett]

Laskuvarjoraha olisi täsmälääke, jos tämä tosiaan on se pääsyy holtittomalle rahankäytölle.

Taisi kuitenkin ropposten ja kemien perseilyjen taustalla olleen muut syyt kuin sarjassa pysyminen hinnalla millä hyvänssä.

[harkkapilli]

Kansallisessa liigassahan on jo saavutettu tuo valtakunnalliselle sarjalle irvokas tilanne, jossa joukkueista 5/10 on pääkaupunkiseudulta. Tulevaisuudessa joukkuemäärä putoaa kahdeksaan ja pääkaupunkiseudun joukkueiden suhteellinen määrä saattaa jopa kasvaa. Vaikka derbyissä onkin aina oma lisäpanoksensa, niin tuollainen vääristymä ei ole ainakaan omasta mielestäni toivottavaa miesten sarjoissakaan, jos laji haluaa kuitenkin olla koko valtakunnan alueella merkittävä toimija.

Suomessa 33 ottelun sarja on aina kaatunut siihen, että täällä on yritetty pelata yhtä vaille Bundesliigan ottelumäärä kaksi kuukautta lyhyemmässä ajassa. Ei se niin toimi.

Jos 16 joukkueen kaksinkertaiseen sarjaan pyritään, looginen välivaihe olisi yhdeksi tai kahdeksi kaudeksi 14 joukkueen kaksinkertainen sarja, jossa ottelumäärä olisi samaa luokkaa kuin nykyisinkin.

14 joukkueen sarja voisi tosiaan olla vähintäänkin hyvä väliaskel, jolla lähes samalla ottelumäärällä kuin nykyään päästäisiin kaksinkertaiseen sarjaan. Ehkä se voisi olla pysyvämpikin ratkaisu, jos homma toimisi sillä tavalla hyvin. Jos taas olosuhteet paranisivat eri paikkakunnilla ja kauden pidentäminen sekä ottelumäärien lisääminen olisi paremmin mahdollista, niin sitten voisi ottaa seuraavan askeleen 16 joukkueen pääsarjaan. Silloinkin pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että taloudellinen kuilu seuraavaan sarjatasoon ei pääse kasvamaan liian isoksi. Tuosta tosin on huolehdittava jo nykyiselläkin joukkuemäärällä.

Jos 14 joukkueen kaksinkertaisen sarjan mukanaan tuoma yhden kierroksen vähentyminen uhkaa kaataa kaikkien joukkueiden talouden, niin sittenhän voi loppuun lisätä vaikka yhden keinotekoisen bonuskierroksen, jossa sarjataulukon peräkkäisillä sijoilla olevat joukkueet kohtaavat paremmin sijoittuneen kotikentällä. Silloin mestaruus, putoaminen ja europaikat saattaisivat ratketa vielä viimeisessä ottelussa samasta sijasta taistelevien joukkueiden keskinäisessä ottelussa.

[Dirk Kuyt]

Tää sopiikin hyvin tuon Dirk Kyutin viestin jatkoksi. Ei suurempi liiga tosiaan kokonaan poista joukkueiden vaihtuvuutta ja seurojen tyhmää rahankäyttöä, mutta itselleni riittää stabiiliuden kasvaminen selvästi

Lähinnä se antaa sinulle epätoivoisen yrityksen yrittää rimpuilla irti siitä ikävästä faktasta, että vuonna 2008 alkaneella kuudentoista joukkueen aikakaudella Allsvenskanin nykyjoukkueista 62,5% ei ole onnistunut pelaamaan jokaisella kaudella pääsarjassa. Norjassa kuudentoista joukkueen liigaa on pelattu vuodesta 2009 lähtien, ja siellä 75% nykyisistä liigajoukkueista ei ole onnistunut pelaamaan jokaisella liigakaudella tänä ajanjaksona.

Meillä on nyt pelattu 12 joukkueen liigaa 13 kautta putkeen, ja vaan 3 seuraa on pelannut jokaisella kaudella.

Eli prosenteiksi muutettuna, 75% nykyisistä liigajoukkueista ei ole esiintynyt jokaisella kaudella kahdentoista joukkueen liigan aikakaudella, mikä onkin täsmälleen sama lukema kuin Norjan vastaava heidän kuudentoista joukkueen aikakaudella.

Luvut ovat siis sinulle kivoja vain, jos ne puoltavat argumenttiasi, mut samat luvut ei puoltavasta ilmiöstä yrität epätoivoisesti kuitata vain virhepäätelmänä…

[Pelle-Wermanni]

Luvut ovat siis sinulle kivoja vain, jos ne puoltavat argumenttiasi, mut samat luvut ei puoltavasta ilmiöstä yrität epätoivoisesti kuitata vain virhepäätelmänä…

Sä et oo tainnu lukea yhtään mun viestiä, mutta keksit niihin silti sisältöä

Kyllä. Ruotsi ja Norja ovat tosiaan hyviä esimerkkejä vaihtuvuudesta, joka on suht terveellä tasolla ja sarjamallista, joka mahdollistaa useampien joukkueiden pysymisen putoamistaistelun ulkopuolella kausittain. Tosin itse laittaisin ainakin alkuun Suomessa suoraksi putoajaksi vain yhden ja kaksi karsimaan.

Jos 16 joukkueen sarjasta keskimäärin 2 putoaa vuosittain, 14 joukkuetta pysyy.

Jos 12 joukkueen sarjasta keskimäärin 1,5 putoaa vuosittain, 10,5 joukkuetta pysyy.

Näkisin, että 14 on isompi luku kuin 10,5. Sinun mielestäsi ei ole?

[Dirk Kuyt]

Eli et siis väittänyt että nykyisellä kahdentoista joukkueen aikakaudella liigassa on pelannut vain kolme joukkuetta kaikilla kausilla?

[Pelle-Wermanni]

Eli et siis väittänyt että nykyisellä kahdentoista joukkueen aikakaudella liigassa on pelannut vain kolme joukkuetta kaikilla kausilla?

Sori, tuli editoitua samaan viestiin jatkoa. Toki olen varmasti noinkin sanonut.

Eli prosenteiksi muutettuna, 75% nykyisistä liigajoukkueista ei ole esiintynyt jokaisella kaudella kahdentoista joukkueen liigan aikakaudella, mikä onkin täsmälleen sama lukema kuin Norjan vastaava heidän kuudentoista joukkueen aikakaudella.

Koska 14 on suurempi luku kuin 10,5, oliskohan 0,25 x 16 myös suurempi luku kuin 0,25 x 12? Prosenteissa ero taitaakin yllättäen olla sama 33 % kuin sarjojen joukkuemäärässä.

Vertaatko vielä, kuinka monta liigakautta Norjan ja Suomen tämän hetken 16 parasta joukkuetta ovat pelanneet viimeisen 10 vuoden aikana?

[Näätäkeisari]

Asiakeskustelulle

Suuressa mahtavassa valjussakin joukkueiden vaihtuvuus perinteisten globaalien mieshuoraseurojen ulkopuolella on itseasiassa aika suurta, kun sarjataulukkoja alkaa vertailemaan vuosien saatossa. Oli sarjan koko siis mikä tahansa, niin sarja mistä voi oikeasti pudota suoraan johtaa pitkällä tähtäimellä seurojen melko suureen vaihtuvuuteen. Syykin on loppuviimein kaikissa sama. Seuralla talousasiat resursseihin nähden hallitseva johto/rahakas mesenaatti tai ne täysin pupeltava tumpelo. Ero tulee lähinnä mittakaavoissa siitä, että valjussa mesenaatti on joku amerikkalainen/itäinen megamiljardööri joka leikkii seuransa kanssa aikansa, Veikkausliigassa joku paikallinen pikkusijoittaja joka ensin innostuu useammaksi vuodeksi ja hänen kyllästyessään seura katoaa. Valjussa organisaatiotason pupeltamiseen tarvitaan usein usean ihmisen sähläys, Veikkausliigassa riittää vaan kun kaksi innokasta puuhamiestä ei enää jaksa jne…

Toisaalta Ruotsi on esimerkki maasta, jossa pääsarjaseurat on aika stabiileja vuosikymmenestä toiseen. Eli jos katsot sarjataulukkoa vuosikymmenten takaa, niin siellä kekkaloi aika monta samaa joukkuetta kuin nykyään. Vuonna 1970 Allsvenskanissa pelasi 12 joukkuetta, joista 7 on Allsvenskanissa myös vuonna 2023. Viidestä puuttuvasta joukkueesta 4 on Superettanissa vuonna 2023. Ainoa alemmas tipahtanut on Åtvidabergs FF, eli tehdasjoukkue joka romahti tehtaan kadottua jo tuolloin 1970-luvullla. Myös Englanti oli aika stabiili jonnekin noin 2010 asti, jonka jälkeen oligarkkiraha on sotkenut tasapainoa. Ulkopuolisella rahalla on houkutteita ostaa seura nimenomaan kärjen ulkopuolelta, koska sen saa haltuun halvemmalla ja isomman brändin seuraan menneet ekstramiljoonat voidaan käyttää pelaajistoon, ja tämä tietty nostaa uusia joukkueita ylemmäs. Eli tosi paljon riippuu valituista mittareista.

Ruotsin esimerkissä merkittävää on IMO, että seurat voivat pudota mutta myös nousta nopeasti takaisin ilman, että seura menee siitä täysin sekaisin. Sama homma muuten Norjassa. Rosenborg on ainoa joukkue, joka on ollut vuodesta 2000 asti pääsarjassa, mutta putoaminen ei ole kaatanut Brannia, Vikingiä, Vålerengaa ja mitä ikinä. Suomessa taas ison seuran putoamiseen on yhdistynyt talousvaikeudet - joo, tämäkin on muna-kana-ongelma, mutta tosiaan taloudesta ja sen hallinnasta (ja toki urheilujohtamisesta) on kyse, sekä Ykköseen saatavilla olevista resursseista. Ehkä jos excelöisi, että kuinka monta kautta isot seurat ovat pelanneet pääsarjassa ja monta sen ulkopuolella aikavälillä X, löytyisikö tällä merkitsevää eroa Suomen ja vaikka muiden Pohjoismaiden välillä? Silmämääräisesti veikkaisin, että liigassa piipahtaneiden ja taas romahtaneiden seurojen osuus on isompi Suomessa kuin esim Norjassa. Vastaavasti 2000-luvulla liigassa menestyneitä seuroja on Suomessa Norjaa enemmän aladivareissa. (Norjassa taitaa olla vain Lyn, joka meni ihan konkurssiin asti.) Ruotsissakin taitaa olla lyhyitä liigavisiittejä tehneitä seuroja monta (esimerkiksi Assyriska, Syrianska, Dalkurd), mutta vähemmän romahtaneita jättiläisiä.

Tässä nousee esiin miten nykyinen iso resurssiero Veikkausliigan ja Ykkösen välillä on ongelma. Joo, kaikkialla divarijengit saa vähemmän rahaa kuin pääsarjassa, mutta väittäisin, että Suomessa liigan ja Ykkösen välillä menee merkittävä kynnys mitä ei ole vaikka Norjassa ja Ruotsissa. Ykkösen budjetit eivät mahdollista oikein minkäänlaista ammattilaisuutta, siinä missä liigassa ilman ammattilaisuutta on hankalaa pärjätä; niinpä Ykköseen putoaminen vaatii paljon suurempaa toiminnan skaalaamista pienemmäksi kuin vaikka Norjassa (hypoteettisesti). Ja vastaavasti liigajoukkueeseen vaadittava panostus on nousijalle aivan toista luokkaa Suomessa (jälleen hypoteettisesti). Myös Valioliigassa vaaditaan nousijalta mielettömästi lisärahaa jos meinaavat pärjätä, mutta siellä divarirahakin mahdollistaa liigaseuraan verrattavan toiminnan. On eri asia tuplata kymmenien miljoonien budjetti kuin satojentuhansien budjetti. Edellisessä kaadetaan lisää rahaa sammioon, jälkimmäisessä luodaan ammattilaisorganisaatiota parissa kuukaudessa. Ideaalitilanteessa - minun näkökulmasta - Veikkausliigan laajennus pienentää liigan ja ykkösen välistä eroa resursseissa ja tasossa.

Suomen historiallinen vertailu muualle on toki siitäkin harhaanjohtavaa, että meillä seurakenttä muuttui niin rajusti ysärillä konkurssien ja fuusioiden myötä. Finnpat, jokerit ja allianssit sun muut oli oikeastaan osa samaa jatkumoa - ajateltiin, että Käärimällä Hihat ja Ryhtymällä Hommiin saadaan kroonisen tuottamattomasta jalkapallosta tuottavaa, vähän niin kun ajateltiin että lyömällä hynttyyt yhteen saadaan pääsarjajengi jonnekin Lappeenrantaan. Talousmaantieteellisiä lakeja on pyritty toteuttamaan noilla keinoin. Tietyllä tapaa liigan laajentaminen tähtäisi samaan - että ne alueet, joilla on resurssit liigatasolle, myös pääsisivät sinne kokeilemaan - urheilullisemmin perustein.

[Dirk Kuyt]

Se on ihan totta, että Suomessa seurainstituutiot eivät ole yhtä kestäviä kuin Ruotsin tasolla, joten luonnollisestikaan samoja joukkueita ei löydy vuoden 1970 sm-sarjasta kuin nykypäivän Veikkausliigasta. Osasyy on myös ihan siinäkin, että jotkut kaupungit ovat sinänsä olleet koko ajan jalkapallokaupunkeja, mutta lippulaivan valtikka on vaihtunut vuosikymmenien kuluessa tyyliin Ilves->Ilves-Kissat->Ilves->TPV->Tampere United->Ilves tai sitten on tosiaan luotu joku FC Kotikaupunki Plastic United viritelmä kokoamaan ne kaikki seurat yhteen, ja ne alkuperäiset seurat ovat kadonneet.

Silti kuitenkin vaihtuvuutta tapahtuu kaikissa liigoissa, joissa voi pudota, mutta johtuen jalkapallotoiminnan erilaisista resursseista. Ruotsissa/Norjassa putoamisen taustavaikuttajat voivat olla monitahoisempia, kun useimmat joukkueet ovat ammattimaisuudessaan jotain edes HJK tasoa. Suomessa taas syy usein se, että Kotikaupungin Halpahallin yrittäjä yksinkertaisesti kyllästyy, kun ei tullutkaan 5000 katsojaa joka peliin, rahaa vaan menee ja ne harvat fanitkin vaan vittuilee, seurauksena FC Kotikaupunki Plastic United tekee nuorennusleikkauksen ja putoaa tai sitä ennen seura myydään kiinalaiselle, joka antaa säkillisen rahaa ja...

Olen Näätäkeisarin kanssa samaa mieltä siitä, että alemman tason ja Veikkausliigan välistä resurssieroa pitäisi saada kurottua. Oma mielipiteeni ei siis (kuten hyvin varmaan on tullut selväksi) ole se että otetaan alemmalta tasolta enemmän jengejä ylös. Ykkösliigaa ei ole nyt vielä pelattu kauttakaan, kun monet jo haaveilee isommasta Veikkausliigasta. Vain kymmenen joukkueen toinen sarjataso, ja sen alle tuleva kovempaa vaatimustasoa taloudellisesti ja urheilullisesti vaativampi kolmas sarjataso, saattavat oikeasti nostaa tekemisen tasoa toisen sarjatason osalta. Siksihän uudistukseen on lähdetty. Toivottavasti uudistus ei vaan jää tasolle, jossa seuroilta vaaditaan enemmän, mutta ”uuden liigan” organisaatio itse ei tee mitään. Esimerkiksi voisiko liigalle yrittää myydä Veikkausliigan tyylisesti jonkun nimisponssin tai ehkä parantuvan pelin myötä vähän paremman tv-sopparin Ruudun kanssa, jotta tuonkin sarjan joukkueille olisi jaettavissa edes jotain rahaa?

Itse katsoisin tätäkin korttia edes jonkin aikaa, vaikka mahdollisuus epic failiin lienee tässäkin aika suuri…

[Pelle-Wermanni]

Vain kymmenen joukkueen toinen sarjataso, ja sen alle tuleva kovempaa vaatimustasoa taloudellisesti ja urheilullisesti vaativampi kolmas sarjataso, saattavat oikeasti nostaa tekemisen tasoa toisen sarjatason osalta.

Eiköhän me kaikki tiedetä, että ilman rahaa ei tapahdu mitään kehitystä. Sen sijaan meillä on kakkostasona entistä pienempi sarja, jossa on todella iso vaihtuvuus kausittain.

Veikkaan, että aika moni tulee taas ”yllättymään”, kun sarjoja pienentämällä ei taso tiivistynytkään paremmaksi

Samaan syssyyn totean, että edelleen kannatan myös 10+10 mallia, jossa kakkostasoa tuetaan kunnolla. Kaikille vähintään puoli milliä tukea vuosittain niin alkais lyyti kirjoittaa.

[blackhawk]

Eiköhän me kaikki tiedetä, että ilman rahaa ei tapahdu mitään kehitystä. Sen sijaan meillä on kakkostasona entistä pienempi sarja, jossa on todella iso vaihtuvuus kausittain.

Veikkaan, että aika moni tulee taas ”yllättymään”, kun sarjoja pienentämällä ei taso tiivistynytkään paremmaksi

Samaan syssyyn totean, että edelleen kannatan myös 10+10 mallia, jossa kakkostasoa tuetaan kunnolla. Kaikille vähintään puoli milliä tukea vuosittain niin alkais lyyti kirjoittaa.

Meillä oli taannoin 90-luvun lopulla kymmenen joukkueen Veikkausliiga kahden kauden ajan, mutta jostakin syystä sekin todettiin huonoksi. Taso ei ainakaan tiivistynyt paremmaksi. Hauska yksityiskohta oli, että liigaa supistettaessa syksyllä 1996 HJK oli todella lähellä putoamista karsiessaan Hankoa vastaan (muistaakseni tolppa pelasti). Siinä olisi mennyt Klubilta 1997 mestaruus ja 1998-99 Mestarien liiga sivu suun.

[Pelle-Wermanni]

Meillä oli taannoin 90-luvun lopulla kymmenen joukkueen Veikkausliiga kahden kauden ajan, mutta jostakin syystä sekin todettiin huonoksi.

Johtui siitä, että VPS oli molempina kausina mitaleilla. Ja siitä, että toisella kausista 30% liigaseuroista tuli Pohjanmaalta

[Kausari]

Olen Näätäkeisarin kanssa samaa mieltä siitä, että alemman tason ja Veikkausliigan välistä resurssieroa pitäisi saada kurottua.

Onko se oikeasti edes jonkinlainen ongelma? Jos verrataan muihin maihin, niin pääsarjalla ja seuraavalla sarjatasolla on muualla vieläpä suurempia eroja. Siis isoja eroja ei tosiaankaan kukaan varmaan halua, mutta onko nyt tässä jonkinlainen ongelma? Ykkösen tietyillä seuroilla ei ole tarpeeksi hyvät olosuhteet Liigaa varten, niin se on oikeasti tämänhetkinen ja ihan oikea kysymys ja jonkinlainen ongelma.

[DDrogba]

Ei jää. Eipä 20 vuotta sitten uskottu Hongankaan olevan nyt kärkiseuroja liigassa.

Ainakin Hongassa uskottiin 100%:sti. Ja Honka olisi ajan myötä puskenut läpi harmaan kiven vaikka 5 joukkueen pääsarjaan. Jos tuohon 12 joukkueen pääsarjaan ei onnistu vakiinnuttamaan paikkaa, niin sitä ei ole ansainnut.

Jos joku on typerää niin se, että joku ajattelee HJK:n ja Hongan riittävän edustamaan yli miljoonan asukkaan pk-seutua maailman isoimman futislajin Suomen pääsarjassa. Ihan varmasti siellä on potentiaalia ainakin 4-5 liigaseuraan.

On vain ajan kysymys, milloin muita nousee seuraksi. Haluaisin tehdä siitä vähän nopeampaa, koska suomifutis ansaitsee enemmän mifkien, eifien, kotkien ja vepsujen sijaan.

Tässä suurin ongelma on nähdäkseni se, ettei hyviä pelaajia yksinkertaisesti ole kuin 2-3 jengiin kerralla. Klubi ottaa niistä leijonan osan ja Honkakin mukavan määrän. Hyvät pelaajat ovat pk-seudullakin niukkuustuote. Ja näitä hyviä pelaajia pitää tulla liukuhihnalta lisää kokoajan koska pelaajia siirtyy ulkomaille. Ei Tukholmassakaan ole kuin 4 pääsarjaseuraa joista 3 voi pitää suurena. Brommapojkarnalla on vaikeuksia sarjassa pysymisen kanssa. Tuo 4-5 jengin tilanne vaatisi valtavaa parannusta ruohonjuuritasolla.

[Pelle-Wermanni]

Onko se oikeasti edes jonkinlainen ongelma? Jos verrataan muihin maihin, niin pääsarjalla ja seuraavalla sarjatasolla on muualla vieläpä suurempia eroja.

Ei se varmaan olekaan ongelma kuin lähinnä siinä mielessä, että Suomessa kakkostasolla pyörii niin pienet rahamäärät, ettei siellä homma voi koskaan olla ammattimaista. Eli se kuuluisa pitkän ajan kehittyminen on tasan liigajoukkueista kiinni.

[Pelle-Wermanni]

Jos tuohon 12 joukkueen pääsarjaan ei onnistu vakiinnuttamaan paikkaa, niin sitä ei ole ansainnut.

Ja jos futis ei Suomessa ole lähellekään ykköslaji, niin se ei ole sitä edes ansainnut.

Aina löytyy perusteet alistua nykytilanteeseen.

[Toffo]

Yleisömäärät Stadin derbyissä:

2015 - 10071, 10521, 10325
2016 - 10500, 10500, 10171
2017 - 10500, 10500, 8567
2019 - 10251, 10256
2020 (korona) - 2900, 2840
2021 (koronan jälkeen kaikkialla yleisömäärät matalalla) - 3588, 4650, 4081
2022 (kohti normaalimpaa) - 7103, 7052

Vai sarkasmia?

No sarkasmia=liioittelua oli se ettei "ketään" kiinnosta. Mutta laskussahan nuo olivat kaiken aikaa. Ensimmäiset matsit olisi myyneet varmaan 20 000-30 000 tai enemmänkin, jos olisi mahtunut. Jo kolmantena vuotena yksi matsi jäi vajaaksi (ähkyn merkit) eikä viime vuonna päästy enäää lähellekään alkuvuosien kiimaa.

Mutuahan tämä on mutta mielestäni näitä kohtaamisia oli aivan liikaa eikä tapahtuman erityisyys ollut enää kovin totta.

[Thalian]

Kai tämän keskustelun voi lopulta typistää kysymykseen, "mikä tuo eniten rahaa ja parhaat olosuhteet suomalaiseen jalkapalloon".

Tämä on itse asiassa aivan väärä typistys. Nimittäin vastaus tähän olisi varmaan kendotyylinen suljettu sarja, mutta eihän sellaista kukaan halua.

Oikeasti siis keskustelun pitäisi lähteä siitä, että mitkä vaihtoehdot ovat urheilullisesti vähintään hyväksyttäviä (ei suljettu sarja, tasoerot pysyvät kurissa jne), ja sitten näistä valitaan sellainen, joka on a) toteutettavissa nykyisillä resursseilla (todennäköisesti paras ratkaisu on sellainen, että sitä ei voida toteuttaa) b) tukee sekundäärisiä tavoitteita (joukkueiden elinvoima jne).

[sonny burnett]

Onhan se tavallaan surullista kokonaiskehityksen kannalta, ettei esimerkiksi HIFK ja TPS ole pystynyeet vakiinuttamaan paikkaansa ylimmällä tasolla, mutta syyt löytyvät jostain ihan muualta kun 12 joukkueen sarjakoosta.

[Virallinen]

Onhan se tavallaan surullista kokonaiskehityksen kannalta, ettei esimerkiksi HIFK ja TPS ole pystynyeet vakiinuttamaan paikkaansa ylimmällä tasolla, mutta syyt löytyvät jostain ihan muualta kun 12 joukkueen sarjakoosta.

Tämä on täysin totta. Vaikka pelattaisiin 16 joukkueen sarjaa, niin rakastamani Tepsi ei tuohon tällä kaudella olisi mahtunut.

Mielestäni 16 joukkueen kaksinkertainen sarja olisi siksi paras, että sarjajärjestelmä olisi järkevä ja simppeli, jolloin ohjelma voitaisiin rakentaa seuroille optimaaliseksi loppuun asti. Tapahtumamyyntikin oletettavasti paranisi, kun ei tarvitsisi miettiä että milloinkohan ja mitäköhän pelejä puolen vuoden päästä pelataan. Toinen suuri syy olisi tietysti tuo jo mainittu useampien seurojen säilyminen ja tätä kautta pitkäjänteisemmän työn mahdollistaminen ilman mesenaattia (tai ainakin pienemmällä osuudella).

[Pelle-Wermanni]

Onhan se tavallaan surullista kokonaiskehityksen kannalta, ettei esimerkiksi HIFK ja TPS ole pystynyeet vakiinuttamaan paikkaansa ylimmällä tasolla, mutta syyt löytyvät jostain ihan muualta kun 12 joukkueen sarjakoosta.

Niin. Silti molemmat olisivat tälläkin kaudella olleet liigassa, jos liigassa olisi 16 joukkuetta

Mikään ei toki takaa sitä, että olisivat pysyneet tämänkin kauden jälkeen.

Tämä on täysin totta. Vaikka pelattaisiin 16 joukkueen sarjaa, niin rakastamani Tepsi ei tuohon tällä kaudella olisi mahtunut.

Eiks ne just viime syksynä hävinny karsintamatsit lisäajan maalilla, eli olisivat olleet tällä kaudella liigassa, jos paikkoja olis ollu 13?

[Virallinen]

Niin. Silti molemmat olisivat tälläkin kaudella olleet liigassa, jos liigassa olisi 16 joukkuetta

Mikään ei toki takaa sitä, että olisivat pysyneet tämänkin kauden jälkeen.

Eiks ne just viime syksynä hävinny karsintamatsit lisäajan maalilla, eli olisivat olleet tällä kaudella liigassa, jos paikkoja olis ollu 13?

Viittasin siihen, että Seura oli tällä kaudella kuitenkin Suomen 17. paras joukkue.

[Pelle-Wermanni]

Viittasin siihen, että Seura oli tällä kaudella kuitenkin Suomen 17. paras joukkue.

Juu ykkönen on paha paikka isojen kaupunkien kakkosseuroille. Sarja on kuin tehty pikkuseuroille. Helppohan jossain Tammisaaressa on pyörittää jengiä parilla satkulla, kun kaikki on halpaa, eikä tarvi maksaa stadionin käytöstäkään mitään.

Siinä on tosin edellä SJK akatemia, joka ei nousis liigaan, eli itse asiassa Tepsi olis liigassa näilläkin sijoituksilla . HIFK ei onneksi sentään.

[Feeblebastard]

kun kaikki on halpaa,

Pelaajien hankkiminen pienemmälle paikkakunnalle ei ole edellenkään erityisen "halpaa".

[Pelle-Wermanni]

Pelaajien hankkiminen pienemmälle paikkakunnalle ei ole edellenkään erityisen "halpaa".

Asumisen järjestäminen on halpaa, ja halvat ulkkarit on halpoja.

[CelticPark33]

Otetaan tähän nyt lainaus Wikipediasta, jos kaikki nuoremmat jannut eivät muista liigan historiaa joukkuemäärien osalta

Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi 2006 pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella Allianssin liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina 1991–1992, 2000–2001 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta