Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[Toffo]

Ja pointtina olis noi mitä Tiksa listaa, mutta ristiinpeluun myötä myös se että saatais kesälle näitä VPS-Jaro, Inter-TPS, KuPS-MP/JJK, MIFK-EIF ym yleisöä kiinnostavia pelejä.

Jotkut ottelut kiinnostavat yleisöä enemmän -> pelataanpa niitä siis useammin? Tulee vähän mieleen eräs talvisempi laji jossa näin on toimittu vuosia ja jossa yksittäiset ottelut eivät merkitse enää mitään.

Tänään EIF-Gnistania katsellessa juuri mietin sen olevan jo kolmas kohtaaminen samalla sarjakaudella. Samat seurat kohtaavat toisensa aivan liian usein vaikka kausi on lyhyt.

Tai mitä jos lopetettaisiin nämä kikkailut loppusarjojen kanssa ja siirryttäisiin kaksinkertaiseen sarjaan.

Ainoa oikea sarjamuoto.

[kaarteengosse]

Todennäköisesti sarjajärjestelmä itsessään ei vaikuta mitenkään Suomifutiksen tilaan. Ainoa, jolla on merkitystä on se, kuinka monta hyvinvoivaa seuraa meillä on pääsarjatasolla. Tällöin tarvitaan liigajoukkueiden suhteellisen vähäinen vaihtuvuus, suuret tasoerot liigan kärjen ja peräpään välille, mikä mahdollistaa riittävän jatkuvuuden päässarjatason seuroille, jolloin on aikaa kehittää toimintaa (kärkiseurat, keskikasti ja hissijoukkueet erikseen).

Suomen urheilussa on sellainen piirre, että vain pääsarjatasolla on merkitystä esimerkiksi medianäkyvydessä. Alempien sarjojen matseja ei juurikaan näy urheilu-uutisissa vaikka yleisömäärä, pelin taso ja viihdearvo olisi suurempi kuin liigan peräpään kamppailuissa.

Ratkaisuna voisi olla mahdollisimman suuri liiga. 20 joukkuetta (nykyinen Veikkausliiiga + Ykkösliiga). Ensi pelattaisiin kerran kaikkia vastaan (19 ottelua). Sen jälkeen jakauduttaisiin 10 joukkueen ja 10 joukkueen ylä- ja alaloppusarjoihin. Yhteensä otteluita kaudessa tulisi 28.

[Thalian]

Ainoa, jolla on merkitystä on se, kuinka monta hyvinvoivaa seuraa meillä on pääsarjatasolla.

Tämä on kyllä aika vaarallinen ajatuskulku. Kyllä sillä pitää olla myös merkitystä, että miten alemmilla sarjatasoilla seurat voivat. Jos pelkkä pääsarja on merkityksellinen, niin silloin olisi sama siirtyä suljettuun sarjaan.

[Pelle-Wermanni]

Tämä on kyllä aika vaarallinen ajatuskulku. Kyllä sillä pitää olla myös merkitystä, että miten alemmilla sarjatasoilla seurat voivat. Jos pelkkä pääsarja on merkityksellinen, niin silloin olisi sama siirtyä suljettuun sarjaan.

Ehkä tuossa ajatellaan hyvinvointia eri standardeilla. Liigaa alempana kaikki seurat ovat hyvinvoivia, jos niillä on kelvollista junioritoimintaa ja edustus ei tee taloudellisia tappioita.

Liigatasolla hyvinvointi tarkoittaa sitten jo vähän enemmän

[Bob Maali]

Jotkut ottelut kiinnostavat yleisöä enemmän -> pelataanpa niitä siis useammin? Tulee vähän mieleen eräs talvisempi laji jossa näin on toimittu vuosia ja jossa yksittäiset ottelut eivät merkitse enää mitään.

Tarkkana nyt - ehdotus oli siis että jos top 10 -taso pelaa kesällä ristiin tason 11-20 kanssa (molemmat yhdessä muodostavat "liigan" vrt ykkös+kakkos Bundesliga) niin silloin tulee melko tehtaan takuulla useampia YHDEN kerran kaudessa pelattavia kiinnostavia paikallisvääntöjä, kun nyt monia hyviä komboja nähdään kaudessa nolla kappaletta.

Ja niihin derbyihin, joita nähdään kaksi koska joukkueet ovat samalla tasolla, ehdotus ei vaikuta.  Tai vaikuttaa pikemminkin niin, että nykymallissa jotain matseja (vaikka Ilves-Haka) tulee 2024 kolme, mutta tässä mun mallisssa niitä tulisi kaikissa tapauksissa maksimissaan kaksi. Ja todennäköisyys sille että tulee nolla olisi pienempi kuin nykyään. Eli ei tässä nyt mitään pelejä ryöstöviljellä kuten kendossa, vaan pikemminkin päin vastoin rajataan maksimi kahteen.

[Thalian]

Liigaa alempana kaikki seurat ovat hyvinvoivia, jos niillä on kelvollista junioritoimintaa ja edustus ei tee taloudellisia tappioita.

Ongelmana onkin se, että tähän ei päästä.

[Pelle-Wermanni]

Ongelmana onkin se, että tähän ei päästä.

Moni pääsee. Tietääkseni kaikki liigan alapuolella olevat joukkueet ei mee joka vuosi konkurssiin

[Bob Maali]

Lisään vielä tohon että Tiksan mallissa, eli että kaksi ylintä tasoa ovat kumpikin 10 joukkueen nelinkertainen sarja mutta muodostavat yhdessä "liigan" jonka sisällä solidaarista rahanjakoa, on monia erittäin hyviä puolia jotka voin allekirjoittaa - mutta mun mielestä just toi että kaikki joukkueet kohdataan kauden aikana peräti neljä kertaa on iso heikkous.  Ja yksi syy miksi heitin taas ilmoille ton ristiinpeluun.

Eli ajatus ja käytäntö olis pikemminkin päinvastaiset mitä nimim Toffo epäluuloilee. Sekä nykymalliin, että malliin Tiksa verrattuna.

[Thalian]

Moni pääsee. Tietääkseni kaikki liigan alapuolella olevat joukkueet ei mee joka vuosi konkurssiin

Mää en ole oikein vakuuttunut siitä, että riittävä taso on, että suurin osa joukkueista ei mene konkurssiin kauden jälkeen.

[Pelle-Wermanni]

Mää en ole oikein vakuuttunut siitä, että riittävä taso on, että suurin osa joukkueista ei mene konkurssiin kauden jälkeen.

No en oikein keksinyt, mihin ensimmäisessä vastauksessasi viittasit

Kyllähän meillä on liigan alapuolella helvetisti seuroja, joilla on kelvollista junnutoimintaa, ja edustus pyörii ilman suuria talousongelmia. Juuri sen enempää ei liigan alapuolella voi vaatia, kun touhu voi niillä liikevaihdolla olla ihan maksimissaan puoliammattilaisuutta.

[Thalian]

Kyllähän meillä on liigan alapuolella helvetisti seuroja, joilla on kelvollista junnutoimintaa, ja edustus pyörii ilman suuria talousongelmia. Juuri sen enempää ei liigan alapuolella voi vaatia, kun touhu voi niillä liikevaihdolla olla ihan maksimissaan puoliammattilaisuutta.

Mun mielestä meillä on aivan liikaa seuroja liigan alapuolella, joissa homma ei ole tasapainossa ja edustus tekee tappiota vuosittain. Toki omana vahvistusharhana tässä on oma kasvattajaseurani, joka on vetänyt itsensä kahdesti konkurssiin.

[Pelle-Wermanni]

Mun mielestä meillä on aivan liikaa seuroja liigan alapuolella, joissa homma ei ole tasapainossa ja edustus tekee tappiota vuosittain.

Joku ne maksaa, jos ei konkurssiin mene. Ja jos menee konkurssiin, ei oo ollu talous hallinnassa.

Toki omana vahvistusharhana tässä on oma kasvattajaseurani, joka on vetänyt itsensä kahdesti konkurssiin.

Onko yritetty pysyä epätoivoisesti liian ylhäällä, kun on haluttu pyrkiä ammattimaiseen toimintaan? Vai muuten vaan ei oo osattu laskea tuloja ja menoja? En siis tiedä, mikä seura kyseessä.

Sarjakokojen suurentaminen lois kaivattua stabiilisuutta monelle seuralle

[Thalian]

Joku ne maksaa, jos ei konkurssiin mene. Ja jos menee konkurssiin, ei oo ollu talous hallinnassa.

Tämä nyt on aivan hölmöläisten viesti. Yleensä noissa pienissä seuroissa yhden vuoden miinusmerkkinen tulos ei ole ongelma, vaan se, että niitä miinustuloksia tulee useita, jolloin velan määrä alkaa kumuloitumaan. Ja kun tarpeeksi monta vuotta on tehty miinusta niin sitten seura menee nurin. Noissa käy vieläpä monesti niin, että se on joku seuran puuhamies, joka on itse taannut sen seuran lainan, jolla hommaa on paikattu, ja lasku lankeaakin henkilölle, joka muutenkin on tehnyt kaikkensa seuran eteen.

Sarjakokojen suurentaminen lois kaivattua stabiilisuutta monelle seuralle

Vanhassa kakkosessa taisi olla 36 seuraa, että montako sinne siis pitäisi nostaa?

[Pelle-Wermanni]

Tämä nyt on aivan hölmöläisten viesti.

No aika turha keskittää enempää tarmoa aiheeseen, johon ei ole olemassa minkäänlaista ratkaisua missään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Paitsi se sarjakokojen kasvattaminen ja olosuhteiden stabilointi.

Vanhassa kakkosessa taisi olla 36 seuraa, että montako sinne siis pitäisi nostaa?

Suomen kolmostasolla ei ole kellään rahaa, eikä sitä ongelmaa ole ratkaistavissa tosiaan myöskään sarjakokoja muuttamalla.

Keskittyisin itse kahteen korkeimpaan sarjatasoon.

[Thalian]

Keskittyisin itse kahteen korkeimpaan sarjatasoon.

No tämä olisi jo paljon, kun äsken merkitystä oli vain korkeimmalla sarjatasolla.

[Pelle-Wermanni]

No tämä olisi jo paljon, kun äsken merkitystä oli vain korkeimmalla sarjatasolla.

Niin no korkeinta sarjatasoa ei voi muuttaa koskematta sitä alempaan ja määrittämällä putoajien ja karsijoiden määrää näiden välille

[Toffo]

Yleensä noissa pienissä seuroissa yhden vuoden miinusmerkkinen tulos ei ole ongelma, vaan se, että niitä miinustuloksia tulee useita, jolloin velan määrä alkaa kumuloitumaan.

Tuossahan on silloin kyse huonosta taloudenpidosta eikä sarjajärjestelmästä.

[Ia]

Tuossahan on silloin kyse huonosta taloudenpidosta eikä sarjajärjestelmästä.

Toki nykyisellään Ykkösliigan voittaminen vaatii taloudellista riskinottoa tai sitä, että namusetä kuittaa velat

[Tiksa]

Et ole ainoa kirjoittaja, jolla ei ole mitään käsitystä Palloliiton tavoitteista. Yritä laatia kaavio, missä liiton asettamaan tavoitteeseen päästään noudattamalla strategiaa, mikä sisältää sopivan taktiikan. Ihan markkinoinnin perusjuttu. Ja taktiikkasi on siis vähentää joukkueita sekä pääsarjasta että toiseksi ylemmältä tasolta.

Jos vastaavalla ajatuksella toimivia ihmisiä on liitossa, heidät kannattaa erottaa heti. Paitsi jos se sopiva tavoite löytyy.

Mun taktiikkahan on siis kasvattaa liigajoukkueiden määrä kahteenkymmeneen!

Tämä toisi pääsarjaseuroille merkittävästi elinvoimaa. Seurat, joiden taloudellinen asema, kaupallinen osaaminen ja resurssointi ovat jokseenkin turvallisella pohjalla nousisi kahdestatoista kahteenkymmeneen.
Lisääntynyt näkyvyys mahdollistaisi katsojamäärien selkeän nousun. En oikeastaan keksi mikä olisi helpompi tapa saavuttaa kokonaiskatsojamäärän (katsomo+tv) tavoiteltu nousu kuin lisätä liigaseurojen määrää 40%:lla.
Samoin tämä liigastatus todennäköisesti syventäisi ja laajentaisi kannattajakulttuuria. Yht'äkkiä nykyisen ykkösliigan loppupään seurat ovatkin vakavia liigaseuroja, joten parempi saada se mikkelin kannattajatoimintakin käyntiin.
Ehkäpä myös useamman seuran kiertäminen pääsarjassa saa kuntien olosuhdekehitystä liikkeelle.

P.S. Mä tykkään tuosta Bob Maalin mallista aivan valtavasti. Vaikka sitä onkin aikaisemmin pidetty foorumilla vähän vaikeana. Kuitenkin, siinä otteluiden määrä (28) jää vähän tavoitellun määrän (yli 30) alapuolelle, joten pitäisikö se sitten olla 12+12 liigaseuraa?

[13ergkamp]

12+12 Bob Maalin mallilla on aika pirusti (34). Ei mahtune kauteen ilman muutoksia Cupiin, jos silloinkaan?

Sit tuossa on se, että nää divarimatsit osuisi parhaille keleille ja isot matsit olisi kevään ja loppusyksyn pakkasilla. Erittäin iso miinus…

[Tiksa]

Todennäköisesti sarjajärjestelmä itsessään ei vaikuta mitenkään Suomifutiksen tilaan.

Tuosta meillä lienee foorumilla yksimielisyys. Jos sarjajärjestelmää säätämällä saataisiin suomifutis kuntoon, niin sen verran sitä säätöä ja kokeilua on tehty, että luulisi sieltä edes vahingossa löytyneen se viisasten kivi.

Ainoa, jolla on merkitystä on se, kuinka monta hyvinvoivaa seuraa meillä on pääsarjatasolla. Tällöin tarvitaan liigajoukkueiden suhteellisen vähäinen vaihtuvuus, suuret tasoerot liigan kärjen ja peräpään välille, mikä mahdollistaa riittävän jatkuvuuden päässarjatason seuroille, jolloin on aikaa kehittää toimintaa (kärkiseurat, keskikasti ja hissijoukkueet erikseen).

Kärkiseurat - euro-HJK ja namusetä-haastajat, ehkä tulevaisuudessa Ilves - elävät omaa elämäänsä ihan sarjajärjestelmästä riippumatta.

Keskikastin seuroihin - Lahtiin ja Ouluihin - sarjajärjestelmä vaikuttaa parilla tavalla. Isompi sarja tuo enemmän näitä seuroja, joilla talouden perusta on turvattu, mutta tavoitteellisuus on vähäistä. Ikuinen taistelu sijoista 7-10. Muissa lajeissa tämä on ratkaistu playoffeilla niin, että kamppailu säälipleijaripaikasta on tavoittellista saipoille ja sporteille. Se ei käy futikseen ja onneksi sitä ei kukaan aja nykyään. Amerikkalaisissa sarjoissa jumiutumista tylsäksi keskikastin seuraksi yritetään estää erilaisilla tasausmekanismeilla. Jokaisella seuralla voi olla suht' realistisesti tavoitteena nostaa pyttyä kymmenessä vuodessa.  Tälle ei kuitenkaan ole vielä kypsä aika Suomessa. Joten mä näen sen 10+10 -liigan ihan hyvänä ratkaisuna tuohonkin. Se pyörittäisi vepsuja, lahtia ja ouluja; kotkia, jaroja ja tepsejä tasolta toiselle sen verran paljon, että ei olisi tylsää kautta. (Mutta tippuminen ei kuitenkaan romahduttaisi taloutta.)

Hissijoukkueille sarjajärjestelmään oleellisesti liittyvät rahanjako ja markkinointi ovat aivan eksistentiaaliset kysymykset. Hissijoukkueita - tai vähintään putoajia ja nousijoita - tulee olemaan aina. (Ellei sarjaa suljeta ja sitähän kukaan ei aja.) Mä näkisin 10+10 -mallin tässäkin parempana ratkaisuna kuin laskuvarjorahat yms. (Koska laskuvarjo-seurat saisivat vähän epäreilun kilpailuedun muihin saman sarjatason seuroihin nähden.)

Suomen urheilussa on sellainen piirre, että vain pääsarjatasolla on merkitystä esimerkiksi medianäkyvydessä. Alempien sarjojen matseja ei juurikaan näy urheilu-uutisissa vaikka yleisömäärä, pelin taso ja viihdearvo olisi suurempi kuin liigan peräpään kamppailuissa.

Mutta tarvitseeko sen olla niin?
Ei Liigan tarvitse olla passiivinen toimija, joka vain odottaa että lehden kirjoittavat Liiga B:stä.
Se voi aktiivisesti muokata mediamaailmaa.
Liigalla on mediapartneri, jonka kanssa voidaan positioida 10+10 liiga 20 joukkueen kokonaisuudeksi. Striimauspartneriakaan tuskin haittaisi jos olisi kymmenen kiinnostavaa matsia nykyisen kuuden sijaan.
Liigalla on (pian uusi) vedonlyöntipartneri, jonka kanssa voidaan sopia miten kymmenen liigamatsia per kierros positioidaan niin että se näkyy paremmin kuin nykyiset kuusi liiga- ja kuusi ykkösliigamatsia.

Ratkaisuna voisi olla mahdollisimman suuri liiga. 20 joukkuetta (nykyinen Veikkausliiiga + Ykkösliiga). Ensi pelattaisiin kerran kaikkia vastaan (19 ottelua). Sen jälkeen jakauduttaisiin 10 joukkueen ja 10 joukkueen ylä- ja alaloppusarjoihin. Yhteensä otteluita kaudessa tulisi 28.

Tuossa mallissa alaloppusarjasta tulee melko tylsä varsinkin jos ylläkirjoittamasi "liigajoukkueiden suhteellisen vähäinen vaihtuvuus" tarkoittaa melko vähäistä määrää tippujia ja siten panoksetonta pelailua suurimmalle osalle joukkueista. Lisäksi tuossa tulee epäsuhta koti- ja vieraspelin välillä. (Sanotaan että alkusarjan KuPS-HJK on Kuopiossa ja sen turvin KuPS voittaa runkosarjan ja Klubi jää toiseksi ja sitten kauden toinen kohtaaminen on taas finaalissa Kuopiossa.)

BM:n 10+10 liiga, jossa pelataan kesällä ristiin liigatasojen välillä, tuo saman ottelumäärän ja siinäkin kohdataan kaikki, mutta pitää jännitteet yllä loppuun saakka ja tukee erittäin hyvin ajatusta 20 joukkueen liigasta.

[copa de kybä]

Liigalla on mediapartneri, jonka kanssa voidaan positioida 10+10 liiga 20 joukkueen kokonaisuudeksi. Striimauspartneriakaan tuskin haittaisi jos olisi kymmenen kiinnostavaa matsia nykyisen kuuden sijaan.

Sivuhuomautuksena naisten puolella ensi kaudesta lähtien otetaan käyttöön aika lailla tämä Tiksan malli, jossa alempi sarjataso yritetään brändätä osaksi "Kansallista kokonaisuutta". Vielä foorumilta ei ole tainnut löytyä ketään, joka tätä muutosta kannattaisi, mutta liitossa ilmeisesti uskoa on.

[Tiksa]

12+12 Bob Maalin mallilla on aika pirusti (34). Ei mahtune kauteen ilman muutoksia Cupiin, jos silloinkaan?

Joo, tuossa olet oikeassa.
(12+10, parille euroseuralle lepoakierroksia kesällä?)

Sit tuossa on se, että nää divarimatsit osuisi parhaille keleille ja isot matsit olisi kevään ja loppusyksyn pakkasilla. Erittäin iso miinus…

Tähän vähän eri.

Ensinnäkin niille Liiga B:n joukkueille kauden suurimmat matsit tulisivat kesälle: Klubi tulee kylään Kotkaan, Jaro pelaa derbyn Vaasan kanssa jne.

Toisekseen europelejä pelaavien liigaseurojen toive on jo nyt, että jos heinä-elokuuksi saisi vähän helpompia matseja.

Kolmanneksi, loppukierrosten pelit loppusyksyn pakkasissa ovat olleet oikein mainioita tapahtumia. Ja ehkä joku SJK-HJK kärkikamppailu saa ihmiset paremmin liikkeelle vähän huonommassakin kelissä kuin joku SJK-JäPS. Eikä mun mielestä muutenkaan kannata turhan paljoa pelätä jotain lokakuussa pelaamista. Ei tässä kuitenkaan sarjaa olla tammikuulle venyttämässä.

[Ameobi]

Sivuhuomautuksena naisten puolella ensi kaudesta lähtien otetaan käyttöön aika lailla tämä Tiksan malli, jossa alempi sarjataso yritetään brändätä osaksi "Kansallista kokonaisuutta". Vielä foorumilta ei ole tainnut löytyä ketään, joka tätä muutosta kannattaisi, mutta liitossa ilmeisesti uskoa on.

Ja vaikka se brändätään noin, niin yllätyn kovasti jos se alempi taso näkyy Ruudussa tai kiinnostaa sponsoreita sen enempää.

[Tiksa]

Sivuhuomautuksena naisten puolella ensi kaudesta lähtien otetaan käyttöön aika lailla tämä Tiksan malli, jossa alempi sarjataso yritetään brändätä osaksi "Kansallista kokonaisuutta". Vielä foorumilta ei ole tainnut löytyä ketään, joka tätä muutosta kannattaisi, mutta liitossa ilmeisesti uskoa on.

Jep, olet oikeassa ja mäkin pelkään pahoin, että tuossa tekeminen jätetään puolitiehen.
Siinä muutetaan ainoastaan brändiä, mutta ei mitään muuta.
Kansallisella liigalla ei ole rahaa eikä resursseja jeesata toisen tason joukkueita.
Sillä ei ole vääntövoimaa medianeuvotteluissa jne.

(Toki Kansallisen liigan ongelma on vähän eri kuin Veikkausliigassa. Siellä tasoerot ovat räjähtäneet käsiin ja liigasta on tullut HJK vs. pääkaupunkiseudun amatöörijoukkueet lisättynä kahdella maakuntajoukkueella.)

Mä haluan siis korostaa, että brändin päällelyöminen EI ole mikään autuaaksi tekevä asia.
Ei joku 80-luvun Skoda muutu paremmaksi autoksi, jos siihen laitettaisiin 90-luvun alussa Volkkarin logo.
(Sen sijaan VW toi oman teknologia- ja markkinointiosaamisensa ja kehitti Skodalle uuden markkinapositioinnin.)

Ja ihan sama futissarjojen suhteen. Pelkkä logon- ja nimenvaihto ei riitä alkuunkaan. Eikä edes se, että pidetään yhteinen sarjakauden avausristeily tai että kaikkien seurojen tiedotteet löytyvät samalta liigan verkkosivuilta jne.

Ja suurin riski tolle 10+10-mallille on se, että Liigasta ei löydy tuotekehityksen ja markkinoinnin osaajia, jotka yhdessä kumppanien kanssa osaisivat tuotteistaa 20 joukkueen liigan uudella tavoin.