Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[Limppu6]

No mutta ei kai kukaan halua kuitata tappioita, jos kerran on mahdollista saada bisnes toimimaan divarissa paremmin?

Sehän on seurojen ja siten suomifutiksen etu olla sellaisella sarjatasolla, jossa on helpompi tehdä bisnestä.

Veikkaisin, että se olisi Kupsillakin ainao tapa saada talous toimimaan Ilman Lahtea. Vetää kaikki kulut minimiin ja ilmaiset omat hyvät junnut kentälle. Sieltä sitten nousua hakemaan terveellä pohjalla elämällä kädestä suuhun aivan kuten Ilveskin aikoinaan teki. Se, että haluaako Lahti tehdä oikeasti näin onkin toinen asia.

Unohtui muuten noista isojen tappioiden joukkueista Inter ja heidän namusetä. Pahoittelut siitä.

[naula]

Pistätkö saman veikkausliigasta kanssa parilta vuodelta. Sen enmpää tietämättä, niin HJK taitaa olla ainoita joka on slekeästi pluussaa tehnyt. Hienoa jos KTP toisella veikkausliigavisiitillään plussaa teki. Nämä veikkausliigaseurojen (Kups, Oulu, Ilves, SJK) miinukset ovat vielä aika hurjia. Varmasti myös Hifkin ja Kemin ongelmat ovat lähtöisin veikkausliigassa tehdyistä isoista tappioista. Tuli sille KTP:llekin tappiota toisella veikkausliigakaudella. Se tekeekö 16  joukkueen pääsarja ykkösestä mielenkiintoisemman sarjan onkin toinen juttu. Myös silloin se hyppäys liigaan voi olla vielä isompi, kun seurat jotka sitä tavoittelevat eivät olekaan Tepsi ja KTP. Jännästi se KTP aina sieltä plomsahtaa pinnalle ja uskon näin käyvän jatkossakin. Voi tulla pitempi visiitti josaain vaiheessa ykkösessä, mutta takuu varmasti ei ole vika kausi ole nyt veikkausliigassa.

Ihan kuin et olisi edes lukenut viestiäni tai perusteluita siitä, miksi Ykkösliigassa ei vain voi pyörittää menestyvää bisnestä. Kysy vaikka AC Oulun tai Hakan seurapomoilta, minkälainen ero on pyörittää Ykkösen ja Veikkausliigan seuraa. Oulussa ja Valkeakoskella opittiin pitkäksi venähtäneen Ykkösen aikana lähinnä säästämään kaikissa mahdollisissa kuluissa, jotta seura pystyy edes pystyssä. Nyt Haka on pystynyt kehittämään seuraa ja bisnestä, kun he pelaavat säännöllisesti Veikkausliigassa. Haka seurana on silminnähden selvästi kehittynyt eteenpäin (ottelutapahtuma, yleisömäärät, liikevaihto, seurayhteisöllisyyden rakentaminen palkatulla työntekijällä jne.). Hakalle putoaminen Ykkösliigaan tarkoittaisi sitä, että kaikki seuran kehittäminen pistettäisiin jäihin, toimiston porukasta ulostettaisiin vähintään puolet, koska tuloja Ykkösliigassa ei tule sen vertaa, että moisen organisaation ylläpitäminen olisi mahdollista.

KTP:n kohdalla nyt saattoi hyvinkin olla viimeinen nousu vähään aikaan, johtuen syistä jotka kirjoitin (ja joita et vissiin vaivautunut edes lukemaan). Me lähdetään liigaan pienellä budjetilla ja tarkoitus on ennen kaikkea stabiloida seura taloudellisesti, koska Veikkausliigassa se onnistuu (jälleen johtuen siitä 700k euron bonuksesta, minkä liigapaikka tuo). Yhtään ei myös yllättäisi, jos ensi kaudella tukalassa vaiheessa siirtoikkunan auetessa meidän seurajohto epätoivoisesti liigarahoihin tarrautuessa hommaa puolentusinaa jämähankintaa ympäri maailman, toivoen, että joku heistä pystyisi pelastamaan liigapaikan. Järkevää? Ei, mutta kertoo varmaan aika paljon, miten tärkeä liigapaikka on keskivertoseuralle Suomessa. Tiedän myös seuran toimiston työntekijöitä, jotka sydän kurkussa toivovat, että ensi kaudella säilyttäisiin, koska heille kysymys on työpaikasta.

Ja se, että Veikkausliigaseurat tekevät tappiota, on tietysti harmillinen juttu, mutta sopivasti nostit juuri namusetäseurat esimerkeiksi, joilla ei tappiot tunnu missään, kun namusetä ne kuitenkin kuittaa. VPS:t, Lahdet, MIFKit yms. keskivertoseurat toimivat enemmän tai vähemmän nollatuloksella; joskus hieman voitollinen kausi, joskus hieman tappiollisempi (puhutaan joistain kymmenistä tuhansista) - Ykkösliigassa jokainen tekisi tappiota tulojen tippuessa dramaattisesti, jättäen pöydälle sen vaihtoehdon, missä haetaan riskillä takaisin nousua pääsarjaan. Lahdessa ollaan tänään iltapäivällä pelko persiissä, josko FC tippuu Ykkösliigaan, koska seuran taloudelle (ja kaikelle muulle kehitykselle) se olisi karsea takaisku - urheilullisesti voi jonkinlaista tuuletusta tapahtua, mikä ei välttämättä Lahden tapauksessa ihan huono asia olisi. Mutta jos FC Lahti ei onnistuisi nousemaan ensimmäisellä kaudella takaisin Veikkausliigaan, heille voi hyvinkin povata samanlaista kohtaloa kuin TPS:lle.

Pitäydyn edelleen kannassani, että Veikkausliiga on ainoa sarjataso Suomessa, missä on mahdollista pyörittää bisnestä. SJK, KuPS yms. ovat valinneet oman tiensä, ei-namusetä-seurat ovat valinneet toisen. Ykkösliigassa ei bisnestä pyöritetä, vaikka kuinka monta kertaa vastaan väität.

[Stadix]

Hienoa, että kiinnostaa. Veikkaisin 10. Ihan sen perusteella, että pelien taso olisi huomattavasti kovempi. Vai onko tämä ykkönenkin sellainen missä pitkään ollessa joukkue väkisin tulee menestyväksi rahantekokoneeksi jossa seuran olosuhteet paranevat. En silti ole muuttamassa ykkösen kokoa 10 joukkueeksi.

Toisella sarjatasolla, jonka nimi on siis Ykkösliiga, pelaa jo 10 joukkuetta. Vielä viime vuonna siellä pelasi 12 joukkuetta, mutta jostain syystä taso ei noussut, vaikka joukkuemäärää pienennettiin.

Nostat jatkuvasti esiin pelin tason merkityksen. Kumman asian koet suomalaisen jalkapallon kehittymisen kannalta tärkeämmäksi, pelin tason vai lajista ja erityisesti paikallisista seuroista kiinnostuneiden ihmisten määrän? Fakta on kuitenkin se, että mitä korkeammalla sarjatasolla yksittäinen seura pelaa niin keskimäärin sitä enemmän se kiinnostaa ihmisiä.

[Ameobi]

Avaako joku vielä mitä tarkoittaa bisneksen pyörittäminen? Kyllähän divarissa on useampi seura, joka pääsee plusmerkkiseen tulokseen eli se seuratoiminta pyörii, vaikka ei millään maagisella tasolla. Yleensä näissä pelaabudjetti on maltillinen, toimistolla pari tyyppiä töissä eikä missään nimessä saa pelata missään kalliilla kentällä.

Jos bisneksen pyörittämisellä tarkoitetaan rahan tekoa, niin sitten katseet kannattaa suunnata Veikkausliigaan, mutta kyllä divariinkin voi saada toimivan ja hengissä pysyvän seuran tietysti.

[naula]

Jos bisneksen pyörittämisellä tarkoitetaan rahan tekoa, niin sitten katseet kannattaa suunnata Veikkausliigaan, mutta kyllä divariinkin voi saada toimivan ja hengissä pysyvän seuran tietysti.

Joo, nimenomaisesti rahan tekoa meinasinkin

[Jalitsumies]

Summa summarum, suomalaisessa seurajoukkuejalkapallossa pyörivä rahamäärä maksimoidaan ihan yksinkertaisesti sillä, että kasvatetaan pääsarjatason joukkuemäärää, koska Veikkausliigapaikka tuovat automaattisesti sen 700 000-800 000 euroa (tv-tulot, solidaarisuusrahat), merkittävästi kasvaneet yleisömäärät, isomman näkyvyyden (enemmän sponsoreita) jne.. Veikkausliigapaikka ei toki yksistään ole autuaaksi tekevät asia, mutta se on ainoa sarjataso Suomessa, missä on mahdollisuudet pyörittää kunnon bisnestä.

Tämä boldattuhan ei pidä paikkaansa, sillä jos joukkueita on enemmän niin myös jaettava summa per joukkue pienenee. Tästäkin syystä olisi järkevää pitää joukkuemäärä nykyisellään.

[Ronn Moss]

Tämä boldattuhan ei pidä paikkaansa, sillä jos joukkueita on enemmän niin myös jaettava summa per joukkue pienenee. Tästäkin syystä olisi järkevää pitää joukkuemäärä nykyisellään.

Vaikka joukkuemäärän nostaminen neljällä tiputtaa tuota summaa per joukkue neljäsosalla, mutta taas kohonnut kiinnostus ja timanttinen tuote kunnon kokoisessa liigassa tuo sen heittämällä takaisin.

Ykkönen ja Ykkösliiga ovat haastavia tasoja. Joku TPS ois timanttia tällä Veikkausliigan isolla taatulla rahalla, vaikka antavat valtavasti tasoitusta ottelutapahtumatuotoissa ja stadionvuokrissa.

[copa de kybä]

Tämä boldattuhan ei pidä paikkaansa, sillä jos joukkueita on enemmän niin myös jaettava summa per joukkue pienenee. Tästäkin syystä olisi järkevää pitää joukkuemäärä nykyisellään.

Jos pidettäisiin nykyisellään, niin tuosta pitäisi ohjata selvästi suurempi osa Ykkösliigan (ja jopa Ykkösen) seuroille. Tarkoitus ei ole tehdä Veikkausliigasta mitään suljettua Klubia kendoliigan tapaan.

[Stadix]

Tämä boldattuhan ei pidä paikkaansa, sillä jos joukkueita on enemmän niin myös jaettava summa per joukkue pienenee. Tästäkin syystä olisi järkevää pitää joukkuemäärä nykyisellään.

Summa per joukkue pienenisi (toki samalla tv-sopimuksen arvo nousisi x euroa), mutta olisiko tämä ongelma muille kuin muutamalle isolle seuralle, joilla ei ole suurta pelkoa putoamisesta? Esimerkiksi Lahdessa oltaisiin varmasti ihan tyytyväisiä jos 11. sija toisi 16 joukkueen sarjassa hieman pienemmän summan liigalta, mutta sarjapaikka säilyisi. Samoin ajattelee KTP, EIF, IFK Mariehamn, Jaro jne.

Jos pidettäisiin nykyisellään, niin tuosta pitäisi ohjata selvästi suurempi osa Ykkösliigan (ja jopa Ykkösen) seuroille. Tarkoitus ei ole tehdä Veikkausliigasta mitään suljettua Klubia kendoliigan tapaan.

Itse nostaisin kahden korkeimman sarjatason joukkuemääriä ja laittaisin ne saman organisaation alle. Kaikki TV- ja solidaarisuusrahat samaan pottiin, josta ne jaetaan 16+14 seuralle niin, että liigaseurat saavat edelleen selvästi isomman summan, mutta ero pienenisi nykyisestä. Toki tätäkin isot seurat varmasti vastustaisivat.

[copa de kybä]

Itse nostaisin kahden korkeimman sarjatason joukkuemääriä ja laittaisin ne saman organisaation alle. Kaikki TV- ja solidaarisuusrahat samaan pottiin, josta ne jaetaan 16+14 seuralle niin, että liigaseurat saavat edelleen selvästi isomman summan, mutta ero pienenisi nykyisestä. Toki tätäkin isot seurat varmasti vastustaisivat.

Tuo nyt olisi se järkevin ratkaisu, mutta jos pääsarjan joukkuemäärää ei kasvateta, niin tosiaan rahaa pitäisi jakaa paljon tasaisemmin 12+10+12 joukkueelle. Suhtautumisesta tähän rahanjakoon selviäisi hyvin ollaanko "suomalaisen futiksen asialla" vaiko miettimässä vain ja ainoastaan oman seuran parasta lyhyellä aikajänteellä.

[13ergkamp]

Et ole varmaan paljoa katsonut veikkausliigajoukkueiden taloudellisia tuloksia, jos tuo väite hämmentää.

Mä luulen että sä et nyt ihan ymmärrä mitä "bisnes" tarkoittaa.

Nollatulos ei ole mitään bisnestä, bisnes on mielekkään tuloksen tekoa. Jos seuran liikevaihto ei ole edes nakkikioskin tasolla, niin nollatulos on nollabisenes.

Jalkapallo on Suomessa bisnestä vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa (HJK, Ilves nousussa ja SJK:lla jotain yritystä bisnekseen). Bisnestä se ei voi olla Veikkausliigan ulkopuolella, ja erittäin hankalaa myös Veikkausliigan sisällä.

[Limppu6]

Mä luulen että sä et nyt ihan ymmärrä mitä "bisnes" tarkoittaa.

Nollatulos ei ole mitään bisnestä, bisnes on mielekkään tuloksen tekoa. Jos seuran liikevaihto ei ole edes nakkikioskin tasolla, niin nollatulos on nollabisenes.

Jalkapallo on Suomessa bisnestä vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa (HJK, Ilves nousussa ja SJK:lla jotain yritystä bisnekseen). Bisnestä se ei voi olla Veikkausliigan ulkopuolella, ja erittäin hankalaa myös Veikkausliigan sisällä.

Sanoin, että liikevaihto tippuu divarissa, mutta itse bisnes pyörii paremmin. Pyörii se bisnes paremmin sillä nollatuloksella tai jopa pienellä voitolla kuin satojentuhansien tappiolla. Urheiluseuralla bisnes pyörii hyvin, jos se ei tee tappiota ja tosi hyvin jos tekee kunnolla voittoa. Huonosti bisnes pyörii kaikkialla tuottaessaan tappiota. Totta kai urheiluseuran tuloksia ei voi verrata normaaliin yritykseen jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa voittoa.

Täällä on yleinen käsitys, että se liigapaikka on automaatio hyvään tulokseen. Ei se ole automaatio. Sen osoittaa liigaseurojen huonot tulokset. Liikevaihtoa liigapaikalla on sitten helppo nostaa, mutta ei se mitään lohduta, jos tappiota tulee. Käsitys on myös sellainen, että divarissa on mahdoton päästä nollatulokseen saati pieneen voittoon. Siittäkin olen eri mieltä. Missään nimessä se ei helpoa ole ja ei sieltä mitään miljoonien voittoa tulla koskaan saamaan.

[Djortikkaeff]

Minusta täällä keskustelu rullaa mukavasti. Voisimme kaikki keskusteluun osallistuneet palkita itsemme kampaviinerillä. Kuppi kahvia siihen kylkeen. Hyvä palaveri!

[Bollan]

Täällä on yleinen käsitys, että se liigapaikka on automaatio hyvään tulokseen. Ei se ole automaatio. Sen osoittaa liigaseurojen huonot tulokset. Liikevaihtoa liigapaikalla on sitten helppo nostaa, mutta ei se mitään lohduta, jos tappiota tulee. Käsitys on myös sellainen, että divarissa on mahdoton päästä nollatulokseen saati pieneen voittoon. Siittäkin olen eri mieltä. Missään nimessä se ei helpoa ole ja ei sieltä mitään miljoonien voittoa tulla koskaan saamaan.

Ainoa syy siihen että joku seura pystyy tekemään tulosta ykkösessä on että taustaorganisaatio on vedetty minimiin jotta selviydytään. Ei siinä sarjassa muuten pitkällä aikavälillä selviä hengissä. Sitten liigaan noustessa pitää palkata lisää väkeä jolloin tulos myös huononee.

[Limppu6]

Toisella sarjatasolla, jonka nimi on siis Ykkösliiga, pelaa jo 10 joukkuetta. Vielä viime vuonna siellä pelasi 12 joukkuetta, mutta jostain syystä taso ei noussut, vaikka joukkuemäärää pienennettiin.

Nostat jatkuvasti esiin pelin tason merkityksen. Kumman asian koet suomalaisen jalkapallon kehittymisen kannalta tärkeämmäksi, pelin tason vai lajista ja erityisesti paikallisista seuroista kiinnostuneiden ihmisten määrän? Fakta on kuitenkin se, että mitä korkeammalla sarjatasolla yksittäinen seura pelaa niin keskimäärin sitä enemmän se kiinnostaa ihmisiä.

Hyvin mahdollista. En ole ykkösliigaa käytännössä seurannut kuin kärjen osalta satunnaisesti. Taso kuitenkin keskimäärin nousee, jos joukkuemäärä pienennetään ja pienennys tapahtuu sieltä heikommasta päästä. Tai vastavuoroisesti taso laskee, jos joukkuemäärää nostetaan. Mikäli uudet joukkueet tulevat alemmalta tasolta. Helppo esimerkki tästä on jalkapallon arvokisat. EM-kilpailut olivat aikoinaan 8 joukkueen kisat. Jos vertaisit EM-kisojen pelin tasoa siellä ollessa 8 parasta joukkuetta tai nykyinen 32? joukkuetta, niin olisi siinä aika iso ero. Silti toivon itsekkäästi, että kisat ovat 64 joukkueen, niin Suomikin pääsisi varmemmin mukaan. Ei minua kiinnostaisi paskan vertaa kisojen taso kunhan Suomi on mukana. Varmasti isoissa jalkapallomaissa taas toivotaan 16 joukkueen kisoja ettei tarvitse pelata isoa määrää turhia pelejä jotain amatöörejä vastaan.

En osaa sanoa kumpi on tärkeämpi. Jonkinlainen kompromissi jossa tuo ylä- ja alaloppusarja on ihan hyvä. Nostaa kovien pelien määrää ja samalla mahdollistaa kohtuullisen ison sarjan koon. Sarjan koon kasvattaminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että sarja pysyy yhtä houkuttelevana yleisön ja sponsorien silmissä. Näin karrikoidusti sanoen, jos joka kylässä ja pitäjässä on veikkausliigaporukka, niin ei se ole enää saavutus olla veikkausliigajoukkue.

[Limppu6]

Ainoa syy siihen että joku seura pystyy tekemään tulosta ykkösessä on että taustaorganisaatio on vedetty minimiin jotta selviydytään. Ei siinä sarjassa muuten pitkällä aikavälillä selviä hengissä. Sitten liigaan noustessa pitää palkata lisää väkeä jolloin tulos myös huononee.

Se on totta. Ilveskin aikoinaan raksaporukalla veteli ykköstä ja taisi tulos olla aina plussalla. Ei siellä tuhlata voi. Mutta nousun tullessa voit tehdä myös Eiffit. Epäilen, että Eif sai tällä säästöbudjetilla hyvän voiton liigakaudelta.

[Limppu6]

Onko tämäkin näitä sinun "mun tietääkseni" ja "musta tuntuu"-tason väitöksiä? Laitetaan nyt sitten argumentteja, kun niitä toivoit.

FYI, itse kannatan KTP:tä, ja seuran tilanne on viime vuosina ollut seuraavanlainen:

Kaudella 2022 oltiin tiputtu taas Ykköseen. Putoamisesta huolimatta Veikkausliiga-kaudesta jäi taloudellisesti positiivinen tulos., Seurajohto pisti "all in" liiganousun puolesta ottamalla taloudellisen riskin, koska ilman liigapaikan tuomia rahavirtoja seuran toimintaa olisi joutunut merkittävästi supistamaan - se olisi tarkoittanut mm. toimiston henkilöstön irtisanomisia. Jos nousua ei olisi tullut, olisi seuran edustus jatkanut sammutetuin lyhdyin oman kylän pojat-hengessä, koska rahaa ei olisi enää jatkossa riittänyt välttämättä edes Ykkösen seuran pyörittämiseen, saatikka liiganousua tavoittelevaan sellaiseen. Noh, riski kannatti tällä kertaa ja välitön paluu liigaan toteutui kaudelle 2023, mutta viime kauden tippumisen myötä seura ajautui talousvaikeuksiin. Koko viime talven ja kesän seurajohto puhui vakavaan sävyyn, kuinka seuran taloustilanne ja tulevaisuus ovat jo uhattuna. Tilanne paikattiin nyt syksyllä onnistuneella osakeannilla (ilman sitä Veikkausliiga-lisenssikin olisi voinut olla tiukassa). Talouden kanssa olisi selvitty paljon helpommalla, jos KTP olisi säilynyt viime kaudella (tv-tulot, sponsori-tulot, Uefan solidaarisuusraha, kohonneet yleisömäärät jne.). Kotkassa muutamat isot sponsorit eivät edes tue KTP:tä, jos se ei pelaa Veikkausliigassa, koska heidän näkemyksen mukaan näkyvyys Ykkösliigassa pienenee niin merkittävästi. Nämä sponsorit ovat todella merkittäviä ja samaa ajattelevat varmasti muillakin paikkakunnilla sponssit miettiessään, pitäisikö vaikka Jippoa sponsoroida, kun ne Ykkösliigassa pelaavat... Kun aikaisemmin väitit, että KTP on noussut "vaivattomasti" joka kerta takaisin liigaan ja nousee jatkossakin, mikäli putoaminen tulee, ei pidä paikkaansa.

En tiedä miksi jätit ykkösen kaudet 19 ja 20 pois. Niissä KTP 2019 vuonna teki pienen tappion ja 2020 vuonna jopa pienen voiton. 2020 tuli jopa nousu eli joukkue oli tarpeeksi kova nousemaan ja silti teki taloudellisesti plussatuloksen. 2021 liigakaudelta KTP sai tosi hyvän tuloksen(134K) aivan kuten sanoitkin ja 2022 divarikaudelta karmean miinuksen (180K) ja taas 2023 liigakaudelta vielä aika paha miinus (73K). Näistä hyvin kerroitkin tuosta ja itse en tiedä kuin luvut näistä. Luvuista voi kuitenkin päätellä riskin ottamisen tasosta ja toisina kausina rahan keräämisestä. 2020 kaudella liigassa KTP meni todella pienellä budjetilla (1M) ja tarkoitus oli varmasti kerätä rahapuskuria. Sitä tulikin hyvin, mutta tippuminen divariin samalla. Divarissa sitten todellakin pistettiin "all in" ja budjetti kasvatettiin peräti 1,1M. Eli 100K isommaksi kuin edellisenä kautena liigassa. Tässähän ei voinut tulla muuta kuin isot tappiot. Nousu tuli ja sitten nostettiin budjetti tosi korkealle 1,5M ja enää ei ollut tarkoitus kerätä rahaa liigavisiitillä. Tappiota tuli 73K.

Siinä olet oikeassa, että liigassa voi tehdä bisnestä menemällä sinne divarin budjetilla, mutta hankala siellä on pysyä divarin budjetilla. Divarissa tulee isot tappiot, jos siellä pyörii liigan budjetilla. En tiedä miten noina vuosina Tv- ja Uefarahat menivät, mutta ne on varmasti kasvanut paljon näissä muutamassa vuodessa ja erot divarin ja liigan välillä ovat isommat.

Toisaalta olisi hyvä jakaa niitä alemmille sarjatasoille, mutta taitaa ne isot rahat ulkomaillakin pyöriä pääsarjoissa ja turha on tässä antaa tasoitusta ulkomaisille seuroille. En tiedä kumpi on parempi Suomalaiselle jalkapllolle, että noin 30 seuraa saisi pienen määrän rahaa. Vai, että rahaa tulee isompi määrä 12 joukkueelle. Jälkimmäisellä Suomen parhaat joukkueet kehittyvät ja pärjäävät Euroopassa paremmin ja ensimmäisessä Suomeen tulee laajempi taso jalkapalloon.

[13ergkamp]

Sanoin, että liikevaihto tippuu divarissa, mutta itse bisnes pyörii paremmin. Pyörii se bisnes paremmin sillä nollatuloksella tai jopa pienellä voitolla kuin satojentuhansien tappiolla. Urheiluseuralla bisnes pyörii hyvin, jos se ei tee tappiota ja tosi hyvin jos tekee kunnolla voittoa. Huonosti bisnes pyörii kaikkialla tuottaessaan tappiota. Totta kai urheiluseuran tuloksia ei voi verrata normaaliin yritykseen jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa voittoa.

Täällä on yleinen käsitys, että se liigapaikka on automaatio hyvään tulokseen. Ei se ole automaatio. Sen osoittaa liigaseurojen huonot tulokset. Liikevaihtoa liigapaikalla on sitten helppo nostaa, mutta ei se mitään lohduta, jos tappiota tulee. Käsitys on myös sellainen, että divarissa on mahdoton päästä nollatulokseen saati pieneen voittoon. Siittäkin olen eri mieltä. Missään nimessä se ei helpoa ole ja ei sieltä mitään miljoonien voittoa tulla koskaan saamaan.

Jos minä perustan balettiseuran jossa olen ainoa tanssija ja myyn ohikulkijalle jonkun eskimopuikon 2€ katteella ja teen näin voitollisen tuloksen, niin se ei yksinkertaisesti ole mitään "bisnestä".

Eli kannattaa ihan oikeasti kalibroida tämä "bisneksen" käsite...

[Limppu6]

Jos minä perustan balettiseuran jossa olen ainoa tanssija ja myyn ohikulkijalle jonkun eskimopuikon 2€ katteella ja teen näin voitollisen tuloksen, niin se ei yksinkertaisesti ole mitään "bisnestä".

Eli kannattaa ihan oikeasti kalibroida tämä "bisneksen" käsite...

No muutetaan käsitettä "taloudellisesti kannatavaksi toiminnaksi joko nollatuloksella tai pienellä voitolla (1-50K)". On kuitenkin sen verran pitkä lause, että käytän siittä lyhennettä "bisnes" jatkossa. b=taloudellisesti, i=kannattavaksi toiminnaksi, s=joko, n=nollatuloksella, e=tai pienellä voitolla, s=(1-50K)

[13ergkamp]

No muutetaan käsitettä "taloudellisesti kannatavaksi toiminnaksi joko nollatuloksella tai pienellä voitolla (1-50K)". On kuitenkin sen verran pitkä lause, että käytän siittä lyhennettä "bisnes" jatkossa. b=taloudellisesti, i=kannattavaksi toiminnaksi, s=joko, n=nollatuloksella, e=tai pienellä voitolla, s=(1-50K)

Yritä nyt edes vähän ymmärtää mitä koitan sanoa.

Meidän puistofutisseura on tehnyt lähes joka kaudella nollatuloksen tai vähän voittoa. Kuinka relevantteja tällaiset heitot sitten on, että puistofutiksessa voi tehdä parempaa bisnestä kuin Veikkausliigassa.

En mä nyt taas jaksa alkaa vängätä sun kanssa tällaisista itsestäänselvyyksistä tai ruveta rautalangasta vääntelemään, kun sulle on täällä monta kertaa aika selkeästi selitetty mitä ”pullonkauloja” on tehdä jalkapallobisnestä pääsarjatason alapuolella.

Siitä voi toki keskustella, että pitääkö bisneksen olla ylipäätään  jalkapalloyhteiskunnassa keskiössä, mut jos on sitä mieltä että ei, niin ainakin silloin kannattaa siirtää fokus pois pyrkimyksistä maksimoida veikkausliigan taso tai tempo tai euromenestys.

Tämä kaikki siis ottamatta kantaa joukkuemäärään tai sarjajärjestelmään. Mutta monen asian pitää muuttua, jos halutaan nähdä jalkapallobisneksen (sillä perinteisellä määritelmällä) kukoistavan myös Ykkösliigassa.

[Limppu6]

Yritä nyt edes vähän ymmärtää mitä koitan sanoa.

Meidän puistofutisseura on tehnyt lähes joka kaudella nollatuloksen tai vähän voittoa. Kuinka relevantteja tällaiset heitot sitten on, että puistofutiksessa voi tehdä parempaa bisnestä kuin Veikkausliigassa.

En mä nyt taas jaksa alkaa vängätä sun kanssa tällaisista itsestäänselvyyksistä tai ruveta rautalangasta vääntelemään, kun sulle on täällä monta kertaa aika selkeästi selitetty mitä ”pullonkauloja” on tehdä jalkapallobisnestä pääsarjatason alapuolella.

Siitä voi toki keskustella, että pitääkö bisneksen olla ylipäätään  jalkapalloyhteiskunnassa keskiössä, mut jos on sitä mieltä että ei, niin ainakin silloin kannattaa siirtää fokus pois pyrkimyksistä maksimoida veikkausliigan taso tai tempo tai euromenestys.

Tämä kaikki siis ottamatta kantaa joukkuemäärään tai sarjajärjestelmään. Mutta monen asian pitää muuttua, jos halutaan nähdä jalkapallobisneksen (sillä perinteisellä määritelmällä) kukoistavan myös Ykkösliigassa.

Tämä oli alkuperäinen  teksti josta kohu nousi bisnes sanan väärin käytöstä "Liikevaihto varmasti divariin mennessä tippuu, mutta itse bisnes tuntuu pyörivän divarijoukkueilla paremmin kuin liigassa." Uskon, että jokainen vähänkin jalkapallosta perillä oleva ihminen ymmärtää mitä tällä bisneksellä hain. Eli sitä, että divariseurojen tilikauden tulos on keskimäärin parempi kuin liigaseurojen. Poislukien HJK joka saa tulonsa muualta kuin liigapeleistä. Voi tietysti olla, että joku luuli, että tarkoitan divariseurojen olevan uusi Nokia (ei se kaupunki). Ei se silti sitä tarkoita, että divariseurojen bisnes on hyvää, loistavaa, menestyvää. Se on vain parempaa kuin veikkausliigaseurojen jonka bisnes on surkeata, huonoa, tappiollista ym.

Bisnes sanahan taitaa tarkoittaa yritystoimintaa tai kaupankäyntiä. Lisäsin siihen tuntuu pyörivän divarijoukkueilla paremmin kuin liigassa. Bisnestä on monen tasoista ja jos olisin sanonut vaikka menestyvää bisnestä tai huippuluokan bisnestä, niin olisin ymmärtänyt kritiikin. Tai olisin verrannut divaria johonkin tuottavaan bisnekseen.

Joku lapsi voi tehdä bisnestä, vaikka myymällä mehua, vaikka siinä ei miljoonan liikevaihtoon pääse tai 100K tuloihin, niin jos siinä hyvin tienaa, niin voisin sanoa sitä bisnekseksi mehun myynnillä. Myös yrityksen kannatamatonta liiketoimintaa voidaan sanoa huonoksi bisnekseksi. Ei bisnes sana ole pelkästään isojen firmojen ja isojen tuottojen käsite.

Sinun balettitoimintasikin olisi bisnestä, jos myisit jotain vaikka 100K edestä ja saisit voittoa 10K. Ei mielestäni olisi silloin väärin sanoa, että teet toimivaa bisnestä balettilla, vaikka kyse on isoihin firmoihin nähden nappikaupasta. Puistofutiksen liikevaihdoista ja tuloksista en tiedä, mutta epäilen niiden olevan aika pieniä ja ei oiken verrattavissa divarin liikevaihtoihin tai parhaiden kausien tulokseen ja sitä en bisnekseksi sanoisi. Itse voisin ostaa jonkun tavaran 500e ja myydä sen eteenpäin 550€ ja sanoa, että tein vähän bisnestä. Tuota samaa kun tekisin 10 kertaa päivässä joka päivä, niin voisin sanoa tekeväni hyvää bisnestä. Myynnin loppuessa ja varastossa ollessa 50 000€ edestä arvotonta tavaraa voisin sanoa tekeväni huonoa bisnestä.

[Alfa_mail]

Kaikki TV- ja solidaarisuusrahat samaan pottiin, josta ne jaetaan 16+14 seuralle niin, että liigaseurat saavat edelleen selvästi isomman summan, mutta ero pienenisi nykyisestä. Toki tätäkin isot seurat varmasti vastustaisivat.

Tuossa mallissa on niin paljon jakajia että ei jää kellekään mitään.

[Pelle-Wermanni]

Tämä oli alkuperäinen  teksti josta kohu nousi bisnes sanan väärin käytöstä "Liikevaihto varmasti divariin mennessä tippuu, mutta itse bisnes tuntuu pyörivän divarijoukkueilla paremmin kuin liigassa." Uskon, että jokainen vähänkin jalkapallosta perillä oleva ihminen ymmärtää mitä tällä bisneksellä hain.

Sitä, että sulle bisnes voi olla harrastelua, ja kymmenen opiskelun ohessa palloilevaa futaria kehittää sun mielestä suomifutista enemmän kuin täysipäiväiset futisammattilaiset?

[Tarinankertoja]

Summa per joukkue pienenisi (toki samalla tv-sopimuksen arvo nousisi x euroa), mutta olisiko tämä ongelma muille kuin muutamalle isolle seuralle, joilla ei ole suurta pelkoa putoamisesta?

Tämä on ongelma siitä peräänkuulutetun suomifutiksen kokonaisedun kannalta. Suomi on kääpiö eurooppalaisessa jalkapallossa. Seurakohtaiset tulot olisi saatava nousuun ja sitä ei edesauta rahanjaon pilkkominen yhä pienempiin osiin vain sen takia, että sarja olisi maantieteellisesti kattavampi tai ”urheiluromanttinen”.

Itse nostaisin kahden korkeimman sarjatason joukkuemääriä ja laittaisin ne saman organisaation alle. Kaikki TV- ja solidaarisuusrahat samaan pottiin, josta ne jaetaan 16+14 seuralle niin, että liigaseurat saavat edelleen selvästi isomman summan, mutta ero pienenisi nykyisestä. Toki tätäkin isot seurat varmasti vastustaisivat.

Ja syystä vastustavat.
Sitä Ruotsia ihannoivat eivät sitten tästä halua kattella lahden yli. Ruotsissa asia on näin, että Allsvenskan ja SuperEttan joukkueet ovat saman organisaation alla ja rahat jaetaan koko porukalle, toki menestyneet saa enemmän, mutta… siälä joukkuekohtaset rahat on pienempiä kuin SHL:ssä. Siis vaikka kokonaispotti TVrahoista + solidaarisuusrahat on isommat kuin SHL:n TV soppari, on jakajia niin paljon, että kiakkoseura saa pääsarjassa enemmän rahaa. Tämä on ajatumassa umpikujaan ja kiistaan varsinkin isompien seurojen osalta. Miksi antaa jollekin sijan 28 seuralle rahaa, jonka tienaa Malmö? Kannattaa muistaa, että jalkapallolla on Ruotsissa kovemmat katsojakeskiarvo kuin kiekolla.

Meillä kun tilanne on viä selvästi huonompi, kun Veikkausliigan TV soppari on sen 0,5Me joka on selvästi alle puolet Liigajoukkueen saamasta 1,3M€ rahasta/joukkue/kausi ja katsojakeskiarvo selvästi Liigan alapuolella.

Laajentamisen tielle ei kannata lähteä ennen kuin olosuhdeasiat ja yleisömäärät kantavat laajemmin.

[Kronofogden]

Miksi antaa jollekin sijan 28 seuralle rahaa, jonka tienaa Malmö?

Miksi jaella jotain eurorahoja hikiselle Klubille ja Malmölle, jotka tienaa Bayern Munchen ja Real Madrid?

Tässä topikissa joku sen jo aikoja sitten mainitsi. Suomen pääsarjaseurat ovat kyllä kovia huutelemaan UEFA:lta solidarisuuusrahoja, mutta se solidaarisuus loppuu äkkiä kun niitä itse pitäisi jakaa.