Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[ExtraJack]

Nyt kun Lahti tippui niin olisi mahdollista päivittää liigalisenssiä niin, että seuroja vaadittaisiin pelaamaan tekonurmella. Nurmet menisivät pääsarjatasolla siis kieltoon. Tottakai pienellä siirtymäajalla, jonka aikana Oulun ja Pietersaaren stadionprojektit kerkeäisivät valmistumaan. Sen jälkeen kausi voitaisiin hyvin aloittaa maaliskuussa ja päättää marraskuun maaottelutaukoon.

[Pelle-Wermanni]

Nyt kun Lahti tippui niin olisi mahdollista päivittää liigalisenssiä niin, että seuroja vaadittaisiin pelaamaan tekonurmella. Nurmet menisivät pääsarjatasolla siis kieltoon.

Hyi vittu, mikä ajatus.

[ZZlatan]

Kokonaan tekonurmille siirtyminen tapahtuu ilman kieltoakin.

[ExtraJack]

Hyi vittu, mikä ajatus.

Valitettavasti nurmella ei ole mahdollista pelata maaliskuussa tässä ilmastossa. Joten jos halutaan kausi aloittaa aikaisin, niin siihen vaaditaan, joka paikkakunnalle tekonurmet.

Kokonaan tekonurmille siirtyminen tapahtuu ilman kieltoakin.

Juu siihen suuntaan kehitys on ollut jo pitkään menossa. Kiellolla päästäisiin eroon myös kaikkien rakastamista evakkopeleistä. Ehkä myös kaupungit saisivat hieman lisää painetta, kun tietäisivät, että nurmella ei voi pelata pääsarjaa.

[Pelle-Wermanni]

Valitettavasti nurmella ei ole mahdollista pelata maaliskuussa tässä ilmastossa. Joten jos halutaan kausi aloittaa aikaisin, niin siihen vaaditaan, joka paikkakunnalle tekonurmet.

Mahdollista on toki, ei halpaa. Tärkeintä, että jokaisella seuralla on varakenttä, joka on pelikuntoinen myös maalis- ja marraskuussa.

Luonnonnurmen tulee lähtökohtaisesti aina olla sallittu pelialusta jalkapallossa. Muu ei saa koskaan olla mahdollista.

[ExtraJack]

Mahdollista on toki, ei halpaa. Tärkeintä, että jokaisella seuralla on varakenttä, joka on pelikuntoinen myös maalis- ja marraskuussa

Suomalaisten seurojen budjeteilla käytännössä mahdotonta. Enkä usko, että kaupungit haluavat ruveta maksamaan suuria summia siitä, että kentät ovat keväällä aikaisin kunnossa.

Luonnonnurmen tulee lähtökohtaisesti aina olla sallittu pelialusta jalkapallossa. Muu ei saa koskaan olla mahdollista.

Varakentät ovat käytännössä nykyään toisten seurojen stadioneita. Aika monta evakkopeliä saa joukkue kauden alussa pelata, jos nurmella pelaavat ja kausi alkaa maaliskuussa.

[Pelle-Wermanni]

Suomalaisten seurojen budjeteilla käytännössä mahdotonta.

Ei ei tarvita kieltoa mihinkään.

[ExtraJack]

Ei ei tarvita kieltoa mihinkään.

Eipä sitä luultavimmin tarvitse kieltää, koska kaikilla seuroilla, jotka ensi kaudella pelaavat Veikkausliigassa on tekonurmi tai uuden stadionprojektin valmistuessa sellainen löytyy. Kauden pidentämisen vastustaminen myös luultavimmin vähenee, kunhan Oulu ja Pietarsaari saa siirtymäajan, joka tarkoittaa vieraspelipainotteista otteluohjelmaa keväisin siihen asti, että stadion on valmis.

Tuleville nousijoille sitten ei enää anneta mitään etuuksia, vaan kentän pitää olla kunnossa maaliskuussa. Tämän seurauksena nurmet siis tulevat poistumaan, koska useampi evakkopeli kauden alussa on taloudellisesti mahdoton yhtälö.

[Pelle-Wermanni]

Tuleville nousijoille sitten ei enää anneta mitään etuuksia, vaan kentän pitää olla kunnossa maaliskuussa.

Ihan järkevä antaa poikkeuslupia varakentille. Sillä saa nousijoiden kunnilta kiristettyä nopeat päätökset olosuhdeparannuksille

Ja varakenttäjärjestelmä tarvitaan muutenkin, koska tekonurmikentätkin kaipaavat usein remontteja ja alustavaihtoja.

[ExtraJack]

Ihan järkevä antaa poikkeuslupia varakentille. Sillä saa nousijoiden kunnilta kiristettyä nopeat päätökset olosuhdeparannuksille

Ja varakenttäjärjestelmä tarvitaan muutenkin, koska tekonurmikentätkin kaipaavat usein remontteja ja alustavaihtoja.

No eiköhän se onnistu ihan nykyäänkin, jos kenttä pitää vaihtaa, niin otteluohjelmaan tehdään joukkueelle vieraspelikiertue vaihdon ajaksi.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että peli on parasta aidolla nurmella, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista, jos halutaan pelata pitempi kausi.

[Pelle-Wermanni]

Itse olen kyllä sitä mieltä, että peli on parasta aidolla nurmella, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista, jos halutaan pelata pitempi kausi.

Totta kai on. Jos esim. FFAC Toeoeloe nousisi liigaan, se voisi pelata kevään ja syksyn finskillä ja kesän stadikalla.

Puhuit alun perin kieltämisestä ja se oli urpo kommentti.

[Djbb]

Kokonaan tekonurmille siirtyminen tapahtuu ilman kieltoakin.

Ja näin.

Luonnonurmet pääkenttien pintana tulee kokemaan automaattisen poistuman.

Toki itsekin futisromantikkona tykkäisin, että painettaisiin mintissä olevalla nurmimatolla, maaliskuusta marraskuuhun. Harmi että näin ei ikinä tule olemaan.

[Isolahti]

Nyt kun Lahti tippui niin olisi mahdollista päivittää liigalisenssiä niin, että seuroja vaadittaisiin pelaamaan tekonurmella. Nurmet menisivät pääsarjatasolla siis kieltoon. Tottakai pienellä siirtymäajalla, jonka aikana Oulun ja Pietersaaren stadionprojektit kerkeäisivät valmistumaan. Sen jälkeen kausi voitaisiin hyvin aloittaa maaliskuussa ja päättää marraskuun maaottelutaukoon.

Tämä tekonurmi projekti ei ole mikään helppo, johtuen mikromuovista.
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/eu-n-mikromuovirajoituksen-siirtymaajaksi-kahdeksan-vuotta

[Korkki_auki]

Tämä tekonurmi projekti ei ole mikään helppo, johtuen mikromuovista.
https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/eu-n-mikromuovirajoituksen-siirtymaajaksi-kahdeksan-vuotta

Kumirouheen korvikkeet = kasa paskaa ja koko kynnysmatolla pelaaminen sama, joten ainoa vaihtoehto on palata luonnonmukaiseen ja oikeaan vaihtoehtoon eli nurmeen.

[Näätäkeisari]

Tämä on ongelma siitä peräänkuulutetun suomifutiksen kokonaisedun kannalta. Suomi on kääpiö eurooppalaisessa jalkapallossa. Seurakohtaiset tulot olisi saatava nousuun ja sitä ei edesauta rahanjaon pilkkominen yhä pienempiin osiin vain sen takia, että sarja olisi maantieteellisesti kattavampi tai ”urheiluromanttinen”.

Toisaalta jos rahan ja "seurakohtaisen suomifutiksen kokonaisedun" suhde ei ole lineaarinen, niin esimerkiksi 6 miljoonan TV-rahojen (kotimaan ja ulkomaan soppari) jakaminen 12 seuran sijasta (500k€ per nuppi) esimerkiksi 20 seuralle (300k€ per nuppi) voi olla hyödyllistä. Isompi seuramäärä tässä heitetty hatusta, siihen ei kannata tarttua.

Jalkapalloseurat käyttävät lähtökohtaisesti kaiken rahan mitä ne käsiinsä saavat, ja esimerkiksi liigan kärkiseuroilla rahat menevät myös isoihin palkkoihin. Mutta jos vaikkapa Ozan Kökcün palkkaan menevät TV-rahat olisivat päätyneet vaikka PK-35:lle, niin Suomen kentille saataisiin yhden keskinkertaisen kallispalkkaisen Veikkausliiga-ammattilaisen sijasta vaikka neljä pienipalkkaista Ykkösliiga-ammattilaista. Ja mitä enemmän Suomessa on tarjolla rahaa ammattilaispelaajien palkkoihin, tai Ykkösliigassa jopa puoliammattilaispelaajien palkkoihin, sitä enemmän myös nuorilla pelaajilla on mahdollisuuksia keskittyä jalkapallouraansa ja kehittyä myöhemmällä iällä - sekä olla kaivattuja liiga- tai divarijyriä, nostaen pelin tasoa.

Oikeastaan meilläkin pitäisi olla raja siinä miten montaa pelaajaa saa rekisteröidä pelikaudeksi, esimerkiksi 25 pelaajaa, ja näiden ulkopuolelta saisi käyttää ainoastaan esimerkiksi alle 20-vuotiaita pelaajia. HJK käytti katiskan mukaan tällä kaudella 37 eri pelaajaa. Olisiko suomalaisen jalkapallon kokonaisedulle ollut parempaa, että näistä vaikka viittä ei olisi palkattu, mutta sama raha olisi käytetty vaikka Ykkösliigassa?

[Chuck]

Mahdollista on toki, ei halpaa. Tärkeintä, että jokaisella seuralla on varakenttä, joka on pelikuntoinen myös maalis- ja marraskuussa.

Luonnonnurmen tulee lähtökohtaisesti aina olla sallittu pelialusta jalkapallossa. Muu ei saa koskaan olla mahdollista.

Sama. Oikeastaan varakentän vaatimukset voisivat olla vielä nykyistäkin kevyemmät maalis-huhtikuulle, jos joukkue haluaa kuitenkin loppuvuoden pelata luonnonnurmella. Siihen osuisi kuitenkin vain 1-3 peliä.

Päätöskierrokset sitten vieraskentille luonnonnurmijoukkueiden osalta, niin marraskuu on ratkaistu käytännössä jo sillä.

[Tarinankertoja]

Miksi jaella jotain eurorahoja hikiselle Klubille ja Malmölle, jotka tienaa Bayern Munchen ja Real Madrid?

Tässä topikissa joku sen jo aikoja sitten mainitsi. Suomen pääsarjaseurat ovat kyllä kovia huutelemaan UEFA:lta solidarisuuusrahoja, mutta se solidaarisuus loppuu äkkiä kun niitä itse pitäisi jakaa.

BM ja RM eivät ole tienanneet pätkääkään Allsvenskanin tai Veikkausliigan TV rahoista, joka on se suurin potti. Solidaarisuusrahat taas on pennejä Bm ja RM kateogoriassa, ja nämä maksa aUEFA jälleen TV oikeuksien myynnistä saamillaan tuloilla.

Toisaalta jos rahan ja "seurakohtaisen suomifutiksen kokonaisedun" suhde ei ole lineaarinen, niin esimerkiksi 6 miljoonan TV-rahojen (kotimaan ja ulkomaan soppari) jakaminen 12 seuran sijasta (500k€ per nuppi) esimerkiksi 20 seuralle (300k€ per nuppi) voi olla hyödyllistä.

Täysin turhan tasoituksen antamista kilpaileville sarjoille, kun se 500k€ on pennosia verrattuna lähes kaikkiin muihin jalkapallosarjoihin Euroopassa. Rahamääriä on lisättävä ja se tapahtuu vain katsojalukujen nousun myötä ja se tapahtuu pääasiassa olosuhdeparannuksin ja joukkuelajien itsestäänselvyyksien, kuten tasainen sarja, kautta.

[Näätäkeisari]

Täysin turhan tasoituksen antamista kilpaileville sarjoille, kun se 500k€ on pennosia verrattuna lähes kaikkiin muihin jalkapallosarjoihin Euroopassa. Rahamääriä on lisättävä ja se tapahtuu vain katsojalukujen nousun myötä ja se tapahtuu pääasiassa olosuhdeparannuksin ja joukkuelajien itsestäänselvyyksien, kuten tasainen sarja, kautta

Jos kilpailevilla sarjoilla tarkoitetaan ulkomaisia jalkapallosarjoja, niin toden totta joku 200k€ on pennosia joten HJK ei lainkaan tarvi sitä. Sen sijaan jos toiveena on, että suomalaiset pelaajat voisivat pelata suomalaisissa seuroissa ja suomalaisissa sarjoissa ammattilaisena myös Veikkausliigan ulkopuolella, niin 200k€ on todella iso raha. Divarista nousevat pelaajat voisivat myös olla parempia liigassa ja siten nostaa sarjan tasoa, jos he voivat keskittyä jo divarissa jalkapalloon eivätkä vaikka kiinteistovälitykseen.

Totta kai rahapottien kasvaminen auttaisi seuroja, mutta tietysti myös rahanjaolla on väliä.

[Stadix]

En osaa sanoa kumpi on tärkeämpi. Jonkinlainen kompromissi jossa tuo ylä- ja alaloppusarja on ihan hyvä. Nostaa kovien pelien määrää ja samalla mahdollistaa kohtuullisen ison sarjan koon. Sarjan koon kasvattaminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että sarja pysyy yhtä houkuttelevana yleisön ja sponsorien silmissä. Näin karrikoidusti sanoen, jos joka kylässä ja pitäjässä on veikkausliigaporukka, niin ei se ole enää saavutus olla veikkausliigajoukkue.

12 joukkuetta ei ole kohtuullisen iso joukkuemäärä Suomen kokoisessa maassa.

Miten sinä tukisit terävimmän kärjen alapuolella olevien seurojen kehitystä (Veikkausliigan keskikasti ja häntäpää, Ykkösliiga ja Ykkönen) jos sarjojen kokoja ei voi kasvattaa ja Veikkausliigan alapuolella liikkuvat rahasummat pysyvät yhtä pieninä kuin ennenkin?

Tuossa mallissa on niin paljon jakajia että ei jää kellekään mitään.

Liigaseurat saavat ensi kaudella noin 8,8 miljoonaa ja Ykkösliigan seurat 500k eli yhteensä 9,3 miljoonaa. Jos tuo koko potti jaettaisiin esimerkiksi suhteella 85/15 niin 16 liigaseuraa saisivat jokainen noin 500k ja 14 Ykkösen seuraa noin 100k.

Lisäksi kannattaa muistaa ettei tuota muutosta ihan vielä ensi vuodeksi saataisi tehtyä, vaan siihen menisi useampi vuosi. Siinä ajassa on jo tehty uusi tv-sopimus, Ägä on saunonut lisää solidaarisuusrahoja ja vedonlyöntimarkkinat ovat vapautuneet. Vuonna 2028 liigaseurojen saama kokonaispotti on todennäköisesti jo päälle kymmenen miljoonan. Jos vielä silloin jatketaan nykyisellä systeemillä niin liigasta putoaville seuroille tulee eteen karuja tilanteita, kun budjetista lähtee pois vähintään miljoonan verran. Viimeistään tuolloin pitäisi rahaa riittää jaettavaksi muillekin kuin 12 seuralle.

[Limppu6]

12 joukkuetta ei ole kohtuullisen iso joukkuemäärä Suomen kokoisessa maassa.

Miten sinä tukisit terävimmän kärjen alapuolella olevien seurojen kehitystä (Veikkausliigan keskikasti ja häntäpää, Ykkösliiga ja Ykkönen) jos sarjojen kokoja ei voi kasvattaa ja Veikkausliigan alapuolella liikkuvat rahasummat pysyvät yhtä pieninä kuin ennenkin?
Liigaseurat saavat ensi kaudella noin 8,8 miljoonaa ja Ykkösliigan seurat 500k eli yhteensä 9,3 miljoonaa. Jos tuo koko potti jaettaisiin esimerkiksi suhteella 85/15 niin 16 liigaseuraa saisivat jokainen noin 500k ja 14 Ykkösen seuraa noin 100k.

Lisäksi kannattaa muistaa ettei tuota muutosta ihan vielä ensi vuodeksi saataisi tehtyä, vaan siihen menisi useampi vuosi. Siinä ajassa on jo tehty uusi tv-sopimus, Ägä on saunonut lisää solidaarisuusrahoja ja vedonlyöntimarkkinat ovat vapautuneet. Vuonna 2028 liigaseurojen saama kokonaispotti on todennäköisesti jo päälle kymmenen miljoonan. Jos vielä silloin jatketaan nykyisellä systeemillä niin liigasta putoaville seuroille tulee eteen karuja tilanteita, kun budjetista lähtee pois vähintään miljoonan verran. Viimeistään tuolloin pitäisi rahaa riittää jaettavaksi muillekin kuin 12 seuralle.

Hankala tuota rahasummaa on jakaa. Aina siinnä joku kärsii kenen kohdalla se raja vedetään, että nyt tippuu summa tai teille ei tule yhtään.

Omat kehityskohteet veikkausliigaan (Enemmän pelejä, paremmilla keleillä enemmän pelejä ja enemmän panoksellisia pelejä) mielestäni myös tukevat veikkausliigan keskikastia ja häntäpäätä. Samoilla asioilla koittaisin kehittää alempiakin sarjoja. Ykkönen aikoinaan oli erittäin mielenkiintoinen sarja, kun siellä oli samaan aikaan SJK, Hifk ja Ilves. Taisi joku nimekäs seura vielä puuttua. Jotenkin pitäisi saada mielenkiintoisilla joukkueilla pöhinä päälle. Nyt taitaa olla vaina Lahti ja TPS mielenkiintoisia nimekkäitä joukkueita. Tuonne, jos saa Tamua, Ropsia, Honkaa ja kovan kilpailun näille noususta, niin yleisöä ja sponsoreita kiinnostaa. Tässä taas näen uhkakuvan 16 joukkueen veikkausliigalla. Ne vähänkin kiinnostavammat joukkueet olisivat melkein kaikki liigassa ja divari olisi jämäjoukkueiden sarja.

Tuo vedonlyöntimarkkinoiden tuleminen jalkapalloon voi olla erittäin hyvä asia isojen kaupungien tunnetuille seuroille, vaikka ykköstä pelaisivatkin. Ulkomaalaisten uhkapelureiden kannalta ei ole isoa merkitystä onko sarja Suomen korkein vai toiseksi korkein. Voisin kuvitella, että suomalaisetkin pelaavat enemmän Lahti-TPS peliin kuin Haka-Jaro peliin, vaikka jälkimmäinen on veikkausliigan peli. Samalla se tekee Tepsin tai Lahden houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi vedonlyöntiyhtiöiden sponsoroinnille kuin Hakan tai Jaron.

[Limppu6]

Tekonurmien tulo on nostanut Suomalaisen jalkapallon tasoa. Joka kausi nurmikentillä pelit näyttävät vielä toukokuussakin ihan karmealta paskalta, kun pallot pomppivat miten sattuu. Lyhytsyöttöpeliä ei voi pelata, vaan aina kannattaa heittää vain pitkää palloa. On niin hieno katsoa tekonurmikenttien pelejä, kun veikkausliigapelaajat näyttävät maailman tähdiltä.

Tämä sama tietysti koskee harjoitteluakin. Harjoittelukaudet pitenevät merkittävästi ja kenttä kestää käyttöä 24/7. Tuo kumiroheesta eroon pääseminen ei ole ongelma. On muitakin materiaaleja käytössä tekonurmilla ja siirtymävaihe on pitkä. Kumirouhe käytön ja hinnan puolesta taitaa tällä hetkellä paras olla, mutta ei silti korvaamaton. Eiköhän siihen tilalle jossain vaiheessa saada kehitettyä vielä halvempi ja parempi tuote.

[Holmgård]

Muovimatto kilpailualustana on suurentanut eroa suomifutiksen ja eurooppalaisen keskitason välillä. Muovilla pelataan jalkapallon kaltaista muovifutista ja sehän näkyy kun pelaajat siirtyvät ulkomaille. Muovilla pelatut ottelut ovat myös tylsempää ja epäesteettisempää jolkottelusiirtelyä. Mestaruuden ratkaissut peli kumirouhedyyneissä tarpovine janareineen ja tussahtelevine epäpotkuineen oli hirveän näköistä.

Ratkaisu olisi yleisurheilu- ja liikuntapaikkamaalle ilmeinen; pelit kaupungin keskuskentän nurtsille. Toki juoksuradat vievät hieman tunnelmaa, mutta esim päätyihin voisi vierittää pienet telinekatsomot painetta luomaan. Kunnallinen keskuskenttä olisi pyhättö, arkkitehtonisesti hieno paikkakunnan symboli ja kokoontumispaikka.

Muutamat alkukevään pelit kenties muovivarakentällä tai pikemmin hiekalla kuten 90- luvulla ( HJKn mestarien liigaporukkahan harjoitteli ja pelasi harkkapelinsä Saharan hiekalla, ja huonosta valmentajasta huolimatta oli kaikkien aikojen suomalaisjoukkue). Nythän kakkossarjatasoa pelataan jopa tarunhohtoisessa pääkaupungissa kahdella koulun muoviliikuntapaikalla, joten pääsarjassakin näin voisi tarpeen tullen tehdä.

Muovi ei ole pakko tai automaatio, senhän näkee kun avaa silmänsä ja katsoo millä alustalla maailmalla pelataan. Muovi on jälkiprotestanttisen teknouskovaisen pohjoisen hetkellinen hairahdus.

[Stadix]

Omat kehityskohteet veikkausliigaan (Enemmän pelejä, paremmilla keleillä enemmän pelejä ja enemmän panoksellisia pelejä) mielestäni myös tukevat veikkausliigan keskikastia ja häntäpäätä. Samoilla asioilla koittaisin kehittää alempiakin sarjoja. Ykkönen aikoinaan oli erittäin mielenkiintoinen sarja, kun siellä oli samaan aikaan SJK, Hifk ja Ilves. Taisi joku nimekäs seura vielä puuttua. Jotenkin pitäisi saada mielenkiintoisilla joukkueilla pöhinä päälle. Nyt taitaa olla vaina Lahti ja TPS mielenkiintoisia nimekkäitä joukkueita. Tuonne, jos saa Tamua, Ropsia, Honkaa ja kovan kilpailun näille noususta, niin yleisöä ja sponsoreita kiinnostaa. Tässä taas näen uhkakuvan 16 joukkueen veikkausliigalla. Ne vähänkin kiinnostavammat joukkueet olisivat melkein kaikki liigassa ja divari olisi jämäjoukkueiden sarja.

Vastustat joukkuemäärien nostamista, koska silloin toiselle sarjatasolle ei jäisi kiinnostavia seuroja. Nyt ne samat ropsit ja tamut kuitenkin ovat kiinnostavia seuroja . Miten muuten ajattelit saada näitä seuroja ylöspäin, kun toiselle sarjatasolle nousee vuosittain ainoastaan 1-2 joukkuetta ja potentiaalisia nousijoita on paljon enemmän?

Olen hieman skeptinen sen suhteen, että se kuuluisa pelin taso nousisi lisäämällä otteluruuhkia.

SJK, Ilves ja HIFK eivät muuten ole koskaan pelanneet samaan aikaan Ykkösessä.

[Pelle-Wermanni]

Vastustat joukkuemäärien nostamista, koska silloin toiselle sarjatasolle ei jäisi kiinnostavia seuroja. Nyt ne samat ropsit ja tamut kuitenkin ovat kiinnostavia seuroja

Limpulta vois kysyä samaa kuin punaiselta paronilta, joka ei koskaan valitettavasti kysymykseen vastannut:

Onks näissä joku suuri seksikkyysero?

SJK akatemia
Klubi-04
FC Lahti
EIF
Jippo
TPS
JäPS
PK-35
SalPa
KäPa

vs.

TamU
KPV
MP
OLS
Atlantis
RoPS
Jazz
JJK
PKKU
EPS
KuPS akatemia
FC Inter2

[Tarinankertoja]

Muovimatto kilpailualustana on suurentanut eroa suomifutiksen ja eurooppalaisen keskitason välillä.

Täyttä potaskaa...

Jos haluat pidemmän kauden ja/tai enemmän pelejä, pelataan muovilla, jossa peli näyttää satakertaa paremmalta kuin perunapelolla. Lisäksi se nurtsikenttä ei ole käytössä Suomessa kuin max 5kk tai sitten alkaa maksaa kuten olympiastadionin nurtsin elossapitäminen keinovaloilla Huuhkajille (mitähän sekin kustansi pöllöliitolle, joku 300k).
Täysin todellisuudsta vieraantunutta höpötystä olman mitään realismia.

Olen hieman skeptinen sen suhteen, että se kuuluisa pelin taso nousisi lisäämällä otteluruuhkia.

Lajiniiloilla on lajista riippumatta kummallinen luulo, että pelin varsinaisella tasolla olisi jotain tekemstä katsojalukujen kanssa. Sarjan tasaisuus ja yllätyksellisyys sekä OmaSeura on kautta maailman se yleisöä tuova asia.

Suomessa vaan on syntynyt ulkomaanseuroja ihannoiva kulttuuri kun sitä englannin futista on syötetty lauantai-illoissa vuosikymmeniä YLEn toimesta aikanaan.

Viimeistään tuolloin pitäisi rahaa riittää jaettavaksi muillekin kuin 12 seuralle.

EI! siis nimenomaan ei, kuten Ruotsista nähdään, tätä ei kannata tehdä, jotta pääsarja kehittyisi. Juuri tämän takia kiakko perusti aikanaan Liigan, jotta pikkuseurat ei ole päättämässä asioista tai kinuamassa rahoja (toki homma on nyt sit vesittynyt kun niitä pikkuseuroja on otettu liikaa mukaan). Tämän ansiosta se Liigan suhteellinen kilpailukyky alkoi nousemaan ja rahaa ja menestystä alko tuleen.

Jalkapallossa Veikkausliiga toimii edelleen yhdistyksenä ja on Palloliitolle täysin alisteinen. Kiekon tapaan Veikkausliigan tulis muodosta osakeyhtiö, varsinkin kun vedonlyönti on aukeamassa. Ry. ei kovin houkutteleva yhteistyökumppani ole.