Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[Thalian]

Kaksi pointtia keskusteluun:

Vaikka liigaseurojen resursseista suuri osa onkin paikallisia eli ne eivät muutu joukkuemäärän mukana, niin (ainakin) kaksi resursseista on sellaisia, joissa joukkuemäärällä on merkitystä. Jo mainitut solidaarisuus- ja tv-rahat sekä kotimaiset pelaajat. Rahojen kohdalla puhutaan yhdestä potista, ja jos jakajia on enemmän, niin rahaa per seura tulee vähemmän. Tämä nyt on helppoa matematiikkaa. Kotimaisten pelaajien kohdalla sitten lisäkysyntä nostaa pelaajien hintaa, tai laskee keskimääräistä tasoa, sillä tiettyyn tasoon yltäviä pelaajia ("liigatason pelaajia") on kuitenkin rajallinen määrä. Ja varsinkin pelaajien kohdalla tarjonta nousee hitaasti vastaamaan kysyntää sillä lisäpelaajien treenaamiseen menee hetki jos toinenkin. Ulkkareita toki on tarjolla maailmassa enemmän kuin koskaan kukaan tulee tarvitsemaan, mutta kotimaisten pelaajien kohdalla syntynee ainakin alkuun tarjonnan vähyydestä johtuva hintapiikki.

Toisena tuosta pelimäärän kasvattamisesta ja liigasta. Cupin suhteen on ongelmana se, että sen pitäisi palvella kahta täysin eri intresseistä kilpailua lähestyvää joukkoa. Selvää on, että aladivariseurat haluavat pelata keväällä ja kesällä (ne talven hallipelit eivät kiinnosta joukkueita yhtään), joten alkukierroksia ei voi työntää aikaisemmaksi. Ja koska alkukierrokset halutaan kevääksi, niin mikäli finaalit halutaan pelata saman vuoden puolella, ne väkisinkin syövät pelipäiviä liigalta. Ratkaisuksi voisi muodostua se, että cupin viimeiset kierrokset pelattaisiin vasta seuraavana keväänä. Tällöin aladivariseurat voisivat pelata omat pelinsä hyvissä keleissä kesällä ja liiga saa lisää pelipäiviä eli ottelumäärää voidaan kasvattaa. Tarkkoja päiviä tai kierroksia en jaksanut miettiä, mutta ne lienee suht helposti laskettavissa. Tässä on kuitenkin jotain ideaa pelipäivien lisäämiseksi.

[Ameobi]

Cup syö lähinnä ti-ke -pelipäiviä, kuten kaikissa muissakin maissa poislukien finaaliviikonloppu. Cup on saatu elvytettyä ja eloon taas, joten ei nyt kannattaisi taas kaikkea sörkkiä.

Jos Veikkausliiga haluaa katsojilleen parhaita pelipäiviä, niin kyllä sen täytyy edelleen yhä voimakkaammin sijoittua viikonloppuun ja sen ympärille. Kuvitellaan että AC Oulu pelaa lauantaina HJK:ta vastaan, keskiviikkona cuppia Kemi Cityä vastaan ja sitten taas Veikkausliigaa viikonloppuna, niin en näe tässä kauhean paljon ongelmia, koska cupissa voivat ja antavat peliaikaa sitä vähemmän saaneille.

[Stadix]

Lajiniiloilla on lajista riippumatta kummallinen luulo, että pelin varsinaisella tasolla olisi jotain tekemstä katsojalukujen kanssa. Sarjan tasaisuus ja yllätyksellisyys sekä OmaSeura on kautta maailman se yleisöä tuova asia.

Olen tästä samaa mieltä

EI! siis nimenomaan ei, kuten Ruotsista nähdään, tätä ei kannata tehdä, jotta pääsarja kehittyisi. Juuri tämän takia kiakko perusti aikanaan Liigan, jotta pikkuseurat ei ole päättämässä asioista tai kinuamassa rahoja (toki homma on nyt sit vesittynyt kun niitä pikkuseuroja on otettu liikaa mukaan). Tämän ansiosta se Liigan suhteellinen kilpailukyky alkoi nousemaan ja rahaa ja menestystä alko tuleen.

Olen ollut siinä käsityksessä, että Allsvenskan voi paremmin kuin ehkä koskaan, vaikka joukkuemäärää nostettiin ja rahaa jaetaan myös Superettaniin.

[Rikkiviisas]

Ulkkareita toki on tarjolla maailmassa enemmän kuin koskaan kukaan tulee tarvitsemaan, mutta kotimaisten pelaajien kohdalla syntynee ainakin alkuun tarjonnan vähyydestä johtuva hintapiikki.

Onko tämä sitten iso ongelma?
Pidemmän aikavälillä saataisiin enemmän "liigatason paikkoja" ja esimerkiksi isojen seurojen kakkosjoukkueissa pelaaville tulisi kysyntää liigatasolla. Positiivisestihan tämä parantaisi suomalaisten pelaajien mahdollisuutta pelata pitkällä aikavälillä kotimaassa mahdollisimman kovatasoisia pelejä ja sitä kautta se HJK:n kolmanneksi lahjakkain vasen laitapakki voisi 04:n penkin asemesta pelata liigatasolla avauksessa, josta ulkomainen pelaajatarkkailija voisi poimia ja ura päättyisi maajoukkueen kantavana voimana.

[Näätäkeisari]

Vertailu SM-liigaan ei toimi, koska se on ollut nyt jo pitkään suljettu sarja, ja sitä kautta kytkös talouden ja urheilullisen tuloksen välillä on täysin erilainen kuin futiksessa. Taloutta on voinut paikata myymällä parhaat pelaajat pois, ja sillä ei ole ollut mitään väliä seuraavaa kautta ajatellen, koska sarjasta ei ole voinut tippua: pääsarjapaikan taloudelliset edut ja vähintään teoreettinen mahdollisuus voittaa mestaruus ovat olemassa myös seuraavalla kaudella, vaikka sarjassa jäisi jumboksi. Veikkausliigassa ja kaikessa oikeassa joukkueurheilussa tilanne on päinvastainen - jos myyt parhaat pois, niin todennäköisesti tiput, ja siten taloutta ei voi paikata urheilutuloksen kustannuksella ilman että se vaikuttaa suuresti myös seuraavan kauden urheilullisiin ja taloudellisiin menestysmahdollisuuksiin.

Jos jääkiekosta jotain voi oppia, niin siellä on tietoisesti maksimoitu lajiin virtaavan rahan määrä panostamalla maantieteelliseen kattavuuteen. HIFK ei tienaa kotiotteluillaan jotain Sportia vastaan, mutta Sport kyllä tienaa kun hesan pellet saapuvat paikalle, sitä kautta saadaan paikallisia rahoittajiakin mukaan jotka eivät muuten antaisi rahaansa jääkiekkoon. Jalkapallossa tätä ei voi tehdä samanlaisella kabinettikikkailulla, mutta pääsarjaseurojen määrää voi toki nostaa...

Onko tämä sitten iso ongelma?
Pidemmän aikavälillä saataisiin enemmän "liigatason paikkoja" ja esimerkiksi isojen seurojen kakkosjoukkueissa pelaaville tulisi kysyntää liigatasolla. Positiivisestihan tämä parantaisi suomalaisten pelaajien mahdollisuutta pelata pitkällä aikavälillä kotimaassa mahdollisimman kovatasoisia pelejä ja sitä kautta se HJK:n kolmanneksi lahjakkain vasen laitapakki voisi 04:n penkin asemesta pelata liigatasolla avauksessa, josta ulkomainen pelaajatarkkailija voisi poimia ja ura päättyisi maajoukkueen kantavana voimana.

Tismalleen! Sama pätee myös divarin parhaimmistoon. Esimerkiksi viime vuonna Gnistanin divarin hopeasijalle ja Rantasen Ilveksen valmentajaksi nostaneista pelaajista suurin osa muhi koko kauden Gnistanin penkillä, katsomossa, tai sitten jossain toisessa divarijengissä. Kehittävämpää olisi saada peliaikaa korkeammalla tasolla sekä mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti jalkapalloon.

[Toffo]

Kaksi vastaväitettä myös.

Kaksi pointtia keskusteluun:
...
1) Rahojen kohdalla puhutaan yhdestä potista, ja jos jakajia on enemmän, niin rahaa per seura tulee vähemmän. Tämä nyt on helppoa matematiikkaa.
...
2) Kotimaisten pelaajien kohdalla sitten lisäkysyntä nostaa pelaajien hintaa, tai laskee keskimääräistä tasoa, sillä tiettyyn tasoon yltäviä pelaajia ("liigatason pelaajia") on kuitenkin rajallinen määrä.

1) Jalkapalloliigan saama kokonaisrahamäärä ei kuitenkaan muutu, ainakaan automaattisesti. Sillä voidaan spekuloida, kasvattaisiko laajempi liiga myös kokonaispottia laajentuneen kattavuuden/kiinnostuksen myötä. Ehkä kasvattaisi, ehkä ei.

2) Liigatasolla pelaava pelaaja lienee määritelmällisesti liigatason pelaaja. Kääntäen jos liigassa pelaisi vain neljä joukkuetta niin silloin liigatasoisia pelaajiakin olisi vain neljä joukkueellista, koti- tai ulkomaisia.

[Utelias Vili]

Jos jääkiekosta jotain voi oppia, niin siellä on tietoisesti maksimoitu lajiin virtaavan rahan määrä panostamalla maantieteelliseen kattavuuteen. HIFK ei tienaa kotiotteluillaan jotain Sportia vastaan, mutta Sport kyllä tienaa kun hesan pellet saapuvat paikalle, sitä kautta saadaan paikallisia rahoittajiakin mukaan jotka eivät muuten antaisi rahaansa jääkiekkoon.

Enemmänkin sen oman seuran pitäisi olla se juttu, eikä se ketä vastaan se sattuu pelaamaan kulloisellakin viikolla.

edit:

Toiminta vaarassa – Vaasan Sportista todella synkkä tieto
Vaasan Sport tarvitsee huomattavan lisärahoituspotin kuukauden sisällä, jotta seuran toiminta voi jatkua.

[Thalian]

Onko tämä sitten iso ongelma?
Pidemmän aikavälillä saataisiin enemmän "liigatason paikkoja" ja esimerkiksi isojen seurojen kakkosjoukkueissa pelaaville tulisi kysyntää liigatasolla. Positiivisestihan tämä parantaisi suomalaisten pelaajien mahdollisuutta pelata pitkällä aikavälillä kotimaassa mahdollisimman kovatasoisia pelejä ja sitä kautta se HJK:n kolmanneksi lahjakkain vasen laitapakki voisi 04:n penkin asemesta pelata liigatasolla avauksessa, josta ulkomainen pelaajatarkkailija voisi poimia ja ura päättyisi maajoukkueen kantavana voimana.

On se lyhyellä aikavälillä ongelma; Yksittäisen seuran tulovirta laskisi (kun tv- ja solidaarisuusrahat jaetaan isommalle porukalle) ja menot kasvaisivat (kun pelaajista tulee kalliimpia). Ei tarvitse olla kovin suuri Asiantuntija, että ymmärtää, miksi tuollainen ei muutenkin vaikeassa raossa olevalta seurapomolta hirveän suuria hurraa huutoja saa.

[Thalian]

Kaksi vastaväitettä myös.

1) Jalkapalloliigan saama kokonaisrahamäärä ei kuitenkaan muutu, ainakaan automaattisesti. Sillä voidaan spekuloida, kasvattaisiko laajempi liiga myös kokonaispottia laajentuneen kattavuuden/kiinnostuksen myötä. Ehkä kasvattaisi, ehkä ei.

Perusväite on, että kun joukkue X saa liigapaikan, niin se saa myös paremmin hankittua sponsseja, ja koska sponssit ovat usein paikallisia, niin nuo eivät ole keltään pois (ellei X ole jonkun toisen joukkueen kanssa samalta alueelta). Tämä on tiettyyn rajaan asti paikkaansa pitävä väite, joten kokonaisrahamäärä kyllä nousee, jos liigaan otetaan lisää joukkueita. Määristä voidaan sitten keskustella ja niihin kohdistuu aika paljon epävarmuuksia.

2) Liigatasolla pelaava pelaaja lienee määritelmällisesti liigatason pelaaja. Kääntäen jos liigassa pelaisi vain neljä joukkuetta niin silloin liigatasoisia pelaajiakin olisi vain neljä joukkueellista, koti- tai ulkomaisia.

Ne "" -merkit eivät ole sattumalta tuolla. Yritin niillä indikoida juuri sitä, että tässä ei ole kyse semantiikasta.

Toki pelaajien keskikustannus voidaan pitää samana kuin aiemmin, mutta se tarkoittaa sitä, että pelaajat ovat keskimäärin huonompia. Tämä ei toki ole mikään sen suurempi ongelma, paitsi sen suhteen, että urheilussa yleensä huonompi ei kelpaa ja seurapomot juoksevatkin niiden parempien perässä rahatukkojen kanssa (tai oikeasti lupauksesta rahatukosta, eihän niillä seuroilla rahaa ole). Oikeasti siis keskikustannus tulee erittäin suurella todennäköisyydellä nousemaan ainakin lyhytaikaisesti.

[Bob Maali]

Laitetaas sortattuna keskustaajaman korkeimman sarjatason (2025 ennen kabinetteja, 4 korkeinta sarjatasoa + yli 20 000 hengen taajamat) ja väkiluvun mukaan. Eli unohdetaan kuntarajat ja katsellaan yhteinäisiä kaupunkialueita.

Tästä huomataan, että kun toisella sarjatasolla on ressuja ja taajamanosajoukkueita* niin kolmas sarjataso on 2025  kiinnostavin/potentiaalisin/uinuvin/häpeällisin jne minkä näkökulman kukin ottaa.

I Helsingin keskustaajama	1 305 893
I Tampereen keskustaajama	341 696
I Turun keskustaajama	277 677
I Oulun keskustaajama	205 137
I Kuopion keskustaajama	91 243
I Vaasan keskustaajama	67 789
I Seinäjoen keskustaajama	51 300
I Kotkan keskustaajama	50 400
I Pietarsaaren keskustaajama	20 691
I Valkeakosken keskustaajama	19 960
I Maarianhaminan keskustaajama	14 631
II Lahden keskustaajama	119 469
II Joensuun keskustaajama	72 621
II Salon keskustaajama	28 680
II Tammisaaren keskustaajama	8 583
III Jyväskylän keskustaajama	128 911
III Porin keskustaajama	83 479
III Rovaniemen keskustaajama	53 604
III Mikkelin keskustaajama	37 218
III Kokkolan keskustaajama	36 887
IV Lappeenrannan keskustaajama	56 075
IV Hämeenlinnan keskustaajama	50 975
IV Kouvolan keskustaajama	47 391
IV Rauman keskustaajama	33 380
- Hyvinkään keskustaajama	43 262
- Porvoon keskustaajama	38 743
- Lohjan keskustaajama	32 603
- Kajaanin keskustaajama	29 582
- Riihimäen keskustaajama	27 785
- Imatran keskustaajama	27 338
- Kemin keskustaajama	26 176
- Forssan keskustaajama	21 008
- Savonlinnan keskustaajama	20 681

* Jäke siis osa Helsingin keskustaajamaa. Joka on jo tietty niin iso möykky että kyllä sen sisällä on muita taajamia väkevämpiä paikallisidentiteettejä kuten Järvenpää, Kerava ja Grani. Ja sitten on nää Espoo&Vantaa, joista sitte hässäkkää että onko Espoonlahti jalkapalloyhteiskunnassa identiteetti, tai Tikkurila tai Koivukylä tai Tapiola.

[Rikkiviisas]

On se lyhyellä aikavälillä ongelma; Yksittäisen seuran tulovirta laskisi (kun tv- ja solidaarisuusrahat jaetaan isommalle porukalle) ja menot kasvaisivat (kun pelaajista tulee kalliimpia). Ei tarvitse olla kovin suuri Asiantuntija, että ymmärtää, miksi tuollainen ei muutenkin vaikeassa raossa olevalta seurapomolta hirveän suuria hurraa huutoja saa.

No sittenhän ei kannata koskaan tehdä mitään, koska asiat muuttuvat ja joku ei tykkää.
Mahdollisesti vielä lyhyellä aikavälillä tulee siirtymäajasta johtuvia ongelmia, jolloin ei ilmeisesti pitkän aikavälin hyödyillä ole merkitystä.

[Thalian]

No sittenhän ei kannata koskaan tehdä mitään, koska asiat muuttuvat ja joku ei tykkää.
Mahdollisesti vielä lyhyellä aikavälillä tulee siirtymäajasta johtuvia ongelmia, jolloin ei ilmeisesti pitkän aikavälin hyödyillä ole merkitystä.

En ottanut missään vaiheessa kantaa siihen, että kannattaako joku asia tehdä. Siihen liittyy monia juttuja, ja niiden painoarvosta voidaan olla perustellustikin montaa mieltä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa syitä sille, miksi jotkut, näennäisesti täysin päivänselvät, asiat jäävät tekemättä.

Lisäksi yksittäisen joukkueen hyöty voi olla ristiriidassa sen kanssa, mikä voisi olla koko suomifutiksen etu. Nopeasti mietittynä joku SJK ei hirveästi hyödy siitä, että sarjassa on enemmän joukkueita (jos oletetaan, että vaikutus pelimääriin on ~0) joten laskeneet tulot ja lisääntyneet kustannukset näyttävät heille, että tätä kannattaa vastustaa.

[Rikkiviisas]

En ottanut missään vaiheessa kantaa siihen, että kannattaako joku asia tehdä. Siihen liittyy monia juttuja, ja niiden painoarvosta voidaan olla perustellustikin montaa mieltä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa syitä sille, miksi jotkut, näennäisesti täysin päivänselvät, asiat jäävät tekemättä.

Tietysti.
Mutta ihan alkuun esitit tämä ongelmana etkä selityksenä sille, että foorumilla keskusteltua muutosta ei tapahdu seuran X ja Y vastustuksen vuoksi.

Lisäksi yksittäisen joukkueen hyöty voi olla ristiriidassa sen kanssa, mikä voisi olla koko suomifutiksen etu. Nopeasti mietittynä joku SJK ei hirveästi hyödy siitä, että sarjassa on enemmän joukkueita (jos oletetaan, että vaikutus pelimääriin on ~0) joten laskeneet tulot ja lisääntyneet kustannukset näyttävät heille, että tätä kannattaa vastustaa.

Tietysti.
On vaan eri asia keskustella eri vaihtoehtojen ongelmista kuin pohtia sitä hypoteettista tilannetta, jossa muutosta alettaisiin ehdottaa saati toteuttaa.

Tässä viestissä puhutaan vain kahden ongelman tuomisesta keskusteluun. Ei sanaakaan siitä, että kyse onkin päätöksentekoon liittyvistä asioista ja perusteista sille, miksi jotkut seurat vastustaisivat asiaa.

[Tarinankertoja]

Olen ollut siinä käsityksessä, että Allsvenskan voi paremmin kuin ehkä koskaan, vaikka joukkuemäärää nostettiin ja rahaa jaetaan myös Superettaniin.

No katsojaluvut on hyviä, sarja voi hyvin... mutta Allsvenskanin kärkiseurat ovat käärmeissään paikalliselle kilpailulle, eli SHL:lle, jossa pienempi joukko jakaa rahaa ja saa näin enemmän massia Tv rahoista /seura kuin jalkapallossa. Jalkapalloon toki tuo rahaa europelit sitten ihan eri mallilla kun kiakoon, jossa CHL on lähinnä kuluerä.

Mutta tätä 32 joukkueen kesken jakoa on siis kritisoitu nyt muutamana vuonna aika äänekkässti

Vertailu SM-liigaan ei toimi

Vertailinkin sitä, miksi Kiakossa Liiga eriytyi liitosta ja mihinkä tämä johti. Nykyliiga ei tietenkään verrokiksi käykään. Mutta samat syyt, eroaminen liiton päätöksenteosta, olisi oleellista. Näihän Valioliigakin englannissa muodostettiin, jotta pääsarjajoukkueet voivat päättä omista asioistaan kun intressit on niin eri kuin pikkuseuroilla. Sama oli Suomessa (ja Ruotissa) kiakon suhteen ja eriytyminen nosti sekä tasoa että yleisömääriä että rahapottia.

Nyt kun veikkasumonopoli on ilmeisesti murtumassa, tulisi sen luonnollinen yhteistyökumppani olla pääsarja. Mutta se on edelleen ry. ja selkeän alisteinen Palloliitolle. Sarjan tulisi yhtiöittää toimintansa jolloin siitä tulisi se neuvottelukumppani niille mahdollisille vedonlyöntifirmoille tulevaisuudessa. Muutenhan asiasta neuvottelee palloliitto ja sanelee miten rahat jaetaan. Tämä ei ole pääsarjaseurojen intressissä, sillä ”ypäjän pallo” on taatusti käsi ojossa ”kulbin” saamaan vedonlyöntiosuuteen…

[Thalian]

Se, että organisoidaanko liiga Ryn vai Oyn kautta, ei vaikuta yhtään millään tavalla liigan sisältöön. Ry on aivan yhtä pätevä neuvottelukumppani kuin Oykin, eli siitä organisaatiomuodosta mikään ei kyllä jää kiinni.

[Rikkiviisas]

Sama oli Suomessa (ja Ruotissa) kiakon suhteen ja eriytyminen nosti sekä tasoa että yleisömääriä että rahapottia.

Tokihan sittemmin suuri liikevaihto on tarkoittanut myös kasvavia tappioita ja niitä ei enää voi kuitata tyhjennysmyynneillä, kun mukaan tuli oikeasti vaara pudota ja Mestistä ei pidetä elinkelpoisena.

[harkkapilli]

Kun Veikkausliigan ja Ykkösliigan välillä on ollut TV-oikeuksien ja UEFA-rahojen jaossa 500k vs 50k tyylinen jako ja ero on kasvamassa, niin toimisiko kuilun repeämisen ehkäisemiseksi jonkinlainen välimalli? Eli kaikki Ykkösliigan joukkueet saisivat jatkossakin nuo roposet, mutta vaikka 3-5 kärkijoukkuetta saisi selvästi enemmän ja sellaisen summan, joka olisi lähempänä Veikkausliiga-joukkueen saamaa summaa.

Tuolloin Veikkausliiga-joukkueiden potista ei tarvisi lohkaista toiselle sarjatasolle niin paljon kuin kaikkien joukkueiden summien merkittävän suurentamisen tapauksessa. Tuo olisi todennäköisesti pääsarjajoukkueille helpompaa hyväksyä ja toisella sarjatasollakin olisi säännöllisellä kärkipäähän sijoittumisella mahdollista rakentaa pääsarjajoukkueita haastavaa joukkuetta pienemmillä taloudellisilla riskeillä.

Samoin pääsarjatasolta putoavalla joukkueella ei tuo summa putoaisi niin merkittävästi, kun Ykkösliigassa kärkeen sijoittumalla "osallistumisrahan" määrä ei putoaisi niin dramaattisesti. Toki tuossa mallissa putoajille pitäisi varmaankin antaa korkeampi summa jonkinlaisen laskuvarjorahan muodossa, jos Ykkösliigan muiden joukkueiden summa määrittyisi edellisen kauden sijoituksen mukaan.

[ExtraJack]

Laitetaas sortattuna keskustaajaman korkeimman sarjatason (2025 ennen kabinetteja, 4 korkeinta sarjatasoa + yli 20 000 hengen taajamat) ja väkiluvun mukaan. Eli unohdetaan kuntarajat ja katsellaan yhteinäisiä kaupunkialueita.

Keskustaajama vertailu ei taida olla paras tapa vertailla alueen potentiaalia. Ennemminkin vertailisin eri talousalueiden kokoa. Maakunnissa kuitenkin lähdetään ostoksille ja katsomaan jalkapalloa isolle kirkolle.

[punainen paroni]

Limpulta vois kysyä samaa kuin punaiselta paronilta, joka ei koskaan valitettavasti kysymykseen vastannut:

Onks näissä joku suuri seksikkyysero?

SJK akatemia
Klubi-04
FC Lahti
EIF
Jippo
TPS
JäPS
PK-35
SalPa
KäPa

vs.

TamU
KPV
MP
OLS
Atlantis
RoPS
Jazz
JJK
PKKU
EPS
KuPS akatemia
FC Inter2

Oho. Vastataan sitten nyt.

Kyllä nuo ykkösliigan jengit minun mielestäni on mielenkiintoisempia, vaikka sieltä toki ns. akatemiajengit vaihtaisin pariin ykkösen jengiin.

[Limppu6]

Kun Veikkausliigan ja Ykkösliigan välillä on ollut TV-oikeuksien ja UEFA-rahojen jaossa 500k vs 50k tyylinen jako ja ero on kasvamassa, niin toimisiko kuilun repeämisen ehkäisemiseksi jonkinlainen välimalli? Eli kaikki Ykkösliigan joukkueet saisivat jatkossakin nuo roposet, mutta vaikka 3-5 kärkijoukkuetta saisi selvästi enemmän ja sellaisen summan, joka olisi lähempänä Veikkausliiga-joukkueen saamaa summaa.

Tuolloin Veikkausliiga-joukkueiden potista ei tarvisi lohkaista toiselle sarjatasolle niin paljon kuin kaikkien joukkueiden summien merkittävän suurentamisen tapauksessa. Tuo olisi todennäköisesti pääsarjajoukkueille helpompaa hyväksyä ja toisella sarjatasollakin olisi säännöllisellä kärkipäähän sijoittumisella mahdollista rakentaa pääsarjajoukkueita haastavaa joukkuetta pienemmillä taloudellisilla riskeillä.

Samoin pääsarjatasolta putoavalla joukkueella ei tuo summa putoaisi niin merkittävästi, kun Ykkösliigassa kärkeen sijoittumalla "osallistumisrahan" määrä ei putoaisi niin dramaattisesti. Toki tuossa mallissa putoajille pitäisi varmaankin antaa korkeampi summa jonkinlaisen laskuvarjorahan muodossa, jos Ykkösliigan muiden joukkueiden summa määrittyisi edellisen kauden sijoituksen mukaan.

Tuo olisi oikeasti hyvä. Ylivoimaisesti paras ehdotus tähän mennessä.

[Limppu6]

Limpulta vois kysyä samaa kuin punaiselta paronilta, joka ei koskaan valitettavasti kysymykseen vastannut:

Onks näissä joku suuri seksikkyysero?

SJK akatemia
Klubi-04
FC Lahti
EIF
Jippo
TPS
JäPS
PK-35
SalPa
KäPa

vs.

TamU
KPV
MP
OLS
Atlantis
RoPS
Jazz
JJK
PKKU
EPS
KuPS akatemia
FC Inter2

Ei isoa eroa. Ylempi vähän seksikkäämpi.

Nämä liigassa aikoinaan taloutensa kuralle saaneet Rops, Tamu ja Honka varmaan pikku hiljaa hinaavat itseänsä ylöspäin, niin saadaan seksikkyyttä lisää toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kuvaa myöskin sitä, että ei koskaan niitä potentiaalisimpia joukkueita saada ylimpään sarjaan. Mikä osaksi tulee olemaan 16 joukkueen sarjan ongelma suuremmassa mittakaavassa kuin 12 joukkueen sarjan. 16 joukkueen sarjassa voi alkaa olemaan sellainenkin kiusallinen tilanne, että jonkun pääsarjaseuran kakkosporukka voisi urheilullisesti nousta liigaan, mutta ei tietysti pääse.

[Limppu6]

Vastustat joukkuemäärien nostamista, koska silloin toiselle sarjatasolle ei jäisi kiinnostavia seuroja. Nyt ne samat ropsit ja tamut kuitenkin ovat kiinnostavia seuroja . Miten muuten ajattelit saada näitä seuroja ylöspäin, kun toiselle sarjatasolle nousee vuosittain ainoastaan 1-2 joukkuetta ja potentiaalisia nousijoita on paljon enemmän?

Olen hieman skeptinen sen suhteen, että se kuuluisa pelin taso nousisi lisäämällä otteluruuhkia.

SJK, Ilves ja HIFK eivät muuten ole koskaan pelanneet samaan aikaan Ykkösessä.

Ropsit ja Tamut ovat kiinnostavia seuroja toiseksi korkeimmalla tasolla. Veikkausliigassa Rops ei enää kuulu siihen kategoriaan. Tamu kuuluisi minusta sielläkin kiinnostavien seurojen joukkoon. Nämä pienemmät "kyläseurat" ovat usein fanaattisia jalkapallon suhteen ja siellä yleisöä käy melkein sama määrä, vaikka seura tippuisi divariin. Hakallakin oli ainakin Ilveksen pelatessa divarissa kova yleisökeskiarvo. Käytännössä melkein sama kuin liigassa, vaikka liigassa on nyt myynyt puoli-ilmaisia kausikortteja.

Hankalaa se sopivien seurojen ylöspäin saaminen on. Sellaista on urheilu.

Osaksi olet oikeassa väitteessäsi pelin tasosta, mutta nämä kansainvälisen tason kärkipelit tai paikalispelit joihin kumpikin joukkue panostaa kaiken tulevat pysymään kovina. Jos Kups ja Ilves kohtaavat kahden pelin viikkona toisensa ja jonkun ynnä muut joukkueen, niin takuu varmaa on, että keskinäisessä pelissä parhaat pelaa ja jokainen vetää sata lasissa. Se ynnä muu peli ei olisi tasoltaan kova, vaikka pidettäisiin kuukauden tauko ennen peliä. Minunhan systeemissä ei edes peliruuhka paljoa lisääntynyt, kun cup teki tilaa näillä hyvillä keleillä.

Niinpäs olikin. SJK nousi veikkausliigaan, kun Hifk tuli ykköseen. Nämä olivat vuodet 2013 ja 2014. Tällaisia joukkueita oli kärjessä SJK, Hifk, Ilves, KTP, Haka ja Oulu. Yleisökeskiarvo oli helkkarin kova taisi olla Ilveksellä yli 2000 ja muutkin kärkiporukat vetivät hyvin yleisöä. Tuo kova ykkönen hajosi, kun tuli kabinetissa nousuja veikkausliigaseurojen taloudellisten ongelmien takia.

[Limppu6]

Lajiniiloilla on lajista riippumatta kummallinen luulo, että pelin varsinaisella tasolla olisi jotain tekemstä katsojalukujen kanssa. Sarjan tasaisuus ja yllätyksellisyys sekä OmaSeura on kautta maailman se yleisöä tuova asia.

Suomessa vaan on syntynyt ulkomaanseuroja ihannoiva kulttuuri kun sitä englannin futista on syötetty lauantai-illoissa vuosikymmeniä YLEn toimesta aikanaan.

Oma seura se suurin syy on, mutta kyllä minua kiinnostaa mennä katsomaan Ilveksen peliä nimenomaan sen viihdyttävyyden takia, vaikka kyse olisi merkityksettömästä harjoituspelistä. Loistava tekonurmi mahdollistaa tämän viihdyttävän pelin pelaamisen koko kauden ajan. Ratinan kausilla ei niin kivaa ollut mennä katsomaan huhtikuun peliä perunapellolle.

[Limppu6]

Onko tämä sitten iso ongelma?
Pidemmän aikavälillä saataisiin enemmän "liigatason paikkoja" ja esimerkiksi isojen seurojen kakkosjoukkueissa pelaaville tulisi kysyntää liigatasolla. Positiivisestihan tämä parantaisi suomalaisten pelaajien mahdollisuutta pelata pitkällä aikavälillä kotimaassa mahdollisimman kovatasoisia pelejä ja sitä kautta se HJK:n kolmanneksi lahjakkain vasen laitapakki voisi 04:n penkin asemesta pelata liigatasolla avauksessa, josta ulkomainen pelaajatarkkailija voisi poimia ja ura päättyisi maajoukkueen kantavana voimana.

Nämä isojen seurojen kakkosporukat vaan taitavat olla nuoren pelaajan kehityksen kannalta paljon parempia paikkoja, kun jonkun kyläseuran kusiset harjoitteluolosuhteet. Näissä kakkosjoukkueissa tärkein ei ole joukkueen menestys, vaan pelaajien kehitys. Kyläseurassa se joukkueen menestys menee pelaajien kehityksen edelle.

Jos ei 04:n mahdu pelaamaan, niin liigatason avaus on väärä paikka silloin. Ja taitaa muutenkin mahdollisuudet kansainväliseen uraan olla aika heikot, jos kyse ei ole tosi nuoresta pelaajasta ja silloin se 04:sen taso on sopiva tai jos siellä ei mahdu pelaamaan, niin alempi taso sitten.

[Limppu6]

Vertailu SM-liigaan ei toimi, koska se on ollut nyt jo pitkään suljettu sarja, ja sitä kautta kytkös talouden ja urheilullisen tuloksen välillä on täysin erilainen kuin futiksessa. Taloutta on voinut paikata myymällä parhaat pelaajat pois, ja sillä ei ole ollut mitään väliä seuraavaa kautta ajatellen, koska sarjasta ei ole voinut tippua: pääsarjapaikan taloudelliset edut ja vähintään teoreettinen mahdollisuus voittaa mestaruus ovat olemassa myös seuraavalla kaudella, vaikka sarjassa jäisi jumboksi. Veikkausliigassa ja kaikessa oikeassa joukkueurheilussa tilanne on päinvastainen - jos myyt parhaat pois, niin todennäköisesti tiput, ja siten taloutta ei voi paikata urheilutuloksen kustannuksella ilman että se vaikuttaa suuresti myös seuraavan kauden urheilullisiin ja taloudellisiin menestysmahdollisuuksiin.

Jos jääkiekosta jotain voi oppia, niin siellä on tietoisesti maksimoitu lajiin virtaavan rahan määrä panostamalla maantieteelliseen kattavuuteen. HIFK ei tienaa kotiotteluillaan jotain Sportia vastaan, mutta Sport kyllä tienaa kun hesan pellet saapuvat paikalle, sitä kautta saadaan paikallisia rahoittajiakin mukaan jotka eivät muuten antaisi rahaansa jääkiekkoon. Jalkapallossa tätä ei voi tehdä samanlaisella kabinettikikkailulla, mutta pääsarjaseurojen määrää voi toki nostaa...
Tismalleen! Sama pätee myös divarin parhaimmistoon. Esimerkiksi viime vuonna Gnistanin divarin hopeasijalle ja Rantasen Ilveksen valmentajaksi nostaneista pelaajista suurin osa muhi koko kauden Gnistanin penkillä, katsomossa, tai sitten jossain toisessa divarijengissä. Kehittävämpää olisi saada peliaikaa korkeammalla tasolla sekä mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti jalkapalloon.

Mikäli ne eivät veikkausliigaseuraan mahdu pelaamaan, niin taso ei silloin ole veikkausliigassa. Vai jäivätkö ne Gnistaniin pelaamaan osa-aikaisesti jalkapalloa. Gnistanin kannataisi sitten maksaa niille kokopäiväisen palkkaa, niin ei olisi tarvinnut kalliita hankintoja tehdä, kun omien pelaajien taso olisi noussut veikkausliigatasolle.