Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!

[Limppu6]

Muutenkin se miten nämä rahat jakaa, että saataisiin Suomalaista jalkapalloa kehitettyä.

1. Liiga porukoille tai jopa liigan kärkiporukoille. Saataisiin kovempia joukkueita ja voitaisiin pärjätä paremmin Euroopassa ja saada lisää rahaa Suomalaiseen jalkapalloon. Nämä tämän hetken kovat joukkueet taitavat kaikki olla myös juniorityössä Suomen kärkeä. Varmasti osa tästä rahasta menisi juniorityön parantamiseen.

2. Juniorityötä tekeville seuroille ja se raha pitäsi pääasiassa mennä olosuhteiden kehittämiseen tai juniorivalmentajiin ym.

3. 30-40 parhaalle seuralle. Mielestäni ei kehitä Suomalaisia huippupelaajia tai huippujoukkueita. Ns liian huonoille veikkauliigapelaajille tulee mahdollisuus elää paremmin jalkapallolla ja panostaa lajiin enemmän, mutta ei tästä ryhmästä maajoukkuepelaajia tule.

[peled]

Sopisit hyvin uefalle töihin

[Satanen]

Jokke Harjunpää nykyään Ilveksen vankkureissa? Vai Reilu-Joni?

Yhteistyötä suurseurojen hyväksi!

[Pelle-Wermanni]

Yhteistyötä suurseurojen hyväksi!

Honka ja JJK tais tehdä sitä vähän liikaakin, kun menivät itse konkurssiin.

[Tarinankertoja]

Se, että organisoidaanko liiga Ryn vai Oyn kautta, ei vaikuta yhtään millään tavalla liigan sisältöön. Ry on aivan yhtä pätevä neuvottelukumppani kuin Oykin, eli siitä organisaatiomuodosta mikään ei kyllä jää kiinni.

No ei todellakaan ole. Kirjanpitosäädökset on ry. toiminnassa niin löysät, että se mahdollistaa kaiken näköisiä kikkailuja, jota vastuullinen vedonlyöntilisenssin saanut toimija ei kyllä katso hyvällä.

Jälleen kerran meillä on esimerkki kiekon puolella, jossa ry. aikaisen toiminnan aikakaudelta tiedetään jos jonkinnäköisiä kupruja ja kikkailuja. Osasta jäi kii, verottaja mätki, osasta ei. Siksi kiakkoliiga vaati kaikkia muuttumaan osakeyhtiöiksi. Viimeisenä HPK sinnitteli vastaan, koska heidän palkanmaksukykynsä olisi romahtanut.. ja niin se kyllä selvästi tippuikin, kun hekin oy:ksi muuttuivat.

Lisenssimääräykset tulevat taatusti sisältämään vastuullisuusosion, joiden rikkomisesta ei kyllä oteta riskiä ja joku Jalkapalloliiga ry. voi olla ävhän huono neuvottelukumppani. Seuroista iso osa on sen sijaan oy toimijoita, joten seuroille neuvottelut suoraan on otollisempia. Tämä taas sitten erottelee jälleen kerran seuroja resurssien perustella, kun lupi ja ipa vetää isot massit ja jeppis saa pennejä

[Tarinankertoja]

Yhteistyötä suurseurojen hyväksi!

Kannattaa nyt kuitenkin muistaa, että ne suomalaiset.. (suomalainen?) suurseurat on täysin marginaalisia ja lilliputteja eurooppalaisessa vertailuissa. . saati sit ne pikkuseurat. Liigoja on perustettu erillisiksi juurikin tästä syystä myös isoissa jalkapallomaissa (kuten englanti) jotta ne pikkuseurat ei ole omine intresseineen päättämässä miten suurseurojen tulisi toimia. Näin Suomessa teki kiakko seiskytluvulla, futis 90-luvulla mutta jätti lopulliset askeleet ottamatta (aka oy muotoinen toiminta ja selkeä ero palloliitosta)

[Thalian]

No ei todellakaan ole. Kirjanpitosäädökset on ry. toiminnassa niin löysät, että se mahdollistaa kaiken näköisiä kikkailuja, jota vastuullinen vedonlyöntilisenssin saanut toimija ei kyllä katso hyvällä.

No kirjanpitolaissa nyt ei ole erityisen merkittäviä eroja ryn ja oyn välillä, että tämä nyt ei pidä paikkaansa. Jos haluaa tehdä luovaa kirjanpitoa, niin se onnistuu aivan samalla tavalla myös osakeyhtiöissä. Vasta pörssiin jos mennään, niin sitten raportointivelvollisuudet kasvavat merkittävästi.

Ja on muutenkin täysin älytön ajatus, että organisaatiomuoto nousisi joksikin ongelmaksi. Esim. Olympiakomitea on yhdistys, ja kyllä senkin kanssa aika isot toimijat voivat tehdä yhteistyötä. Että en nyt tajua, miksi yhdistysmuoto olisi joillekin ongelma.

[sukkamehu]

Nyt kun vuosi on katsottu tätä Pöllöliiton uutta ja mullistavaa sarjauudistusta, niin voidaan varmaan jo tässä vaiheessa sanoa, että vituiksi meni ja pahasti. Valtaosa Ykkösliigan ja Ykkösen seuroista on taloudellisesti henkihieverissä, eikä hyvältä näytä tulevaisuuskaan. Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, ettei Suomessa yksinkertaisesti riitä seuroja kolmelle valtakunnalliselle sarjalle?

Kaiken lisäksi suurella yleisöllä ei ole mitään käsitystä sarjajärjestelmien rakenteesta. Jos viilataan pilkkua, niin Ykkösen alempi loppusarjahan on näin syksyllä Suomen viidenneksi korkein sarjataso (VL:n ylempi ja alempi, Ykkösliiga ja Ykkösen ylempi yläpuolella).

Varmaan jokaisella kotimaista jalkapalloa lähempää seuraavalla on ollut tiedossa (sarjauudistuksen läpi puskemaa delegaatiota lukuunottamatta), ettei tässä ole mitään järkeä.

Miksemme voi mennä siihen yksinkertaiseen malliin, missä 14 joukkueen Veikkausliiga ja 14 joukkueen Ykkösliiga pelaavat kaksi kierrosta? (26 peliä, nykyisen 27 sijaan). Tämä olisi selkeintä ja ennenkaikkea urheilullisesti reiluinta, kolminkertaisen sarjojen, tai ylä- ja alasarjojen sijaan. Jos väkisin halutaan saada taistelu aikaan yhdestä europelipaikasta, niin se onnistuu kyllä yksinkertaistellakin sarjajärjestelmällä.

Näiden kahden ylimmän sarjatason alle kolme maantieteellistä Kakkosen lohkoa, niin kuin aina ennenkin on ollut. Ja jottei pohjoisen joukkueille tule paha mieli matkustamisen suhteen, niin Liitto jakakoot olosuhderahaa matkustuskilometrien mukaan.
Lisäksi: Seuroilla ei saisi olla kahta joukkuetta, tai yhteistyöseura enempää Kakkosta korkeammalla.

Mitä enemmän meillä on kotimaisia
pelaajia kahdella korkeimmalla sarjatasolla, on se pelaajakehityksen näkökulmasta paras ratkaisu. Se, että esim. Ykkösliigassa pelaaminen on taloudellisesti järkevää (tai edes mahdollista), vaatii se Liitolta ja Veikkausliigalta yhteistä tahtotilaa resurssien priorisointiin. Meillä on varsin vauras lajiliitto, jolla on suunnaton määrä palkollisia, joiden merkityksen voi kyseenalaistaa. Tarvitsemmeko oikeasti nuorempia poika-ja tyttömaajoukkueita?
Tilastot osoittavat, että 16-vuotiaiden maajoukkueista ei kovinkaan montaa peöaajaa sadasta päädy A-maajoukkueeseen.

Palloliiton rahallinen tuki seuroille on Suomessa järkyttävän pieni. Jossain Ykkösessä sillä on perinteisesti katettu erotuomaripalkkiot. Juuri nyt ja maamme tässä taloudellisessa tilanteessa Liiton, joka on seuroja varten olemassa, tulisi taata se, että valtakunnallisissa sarjoissa pelaaminen olisi ylipäätänsä mahdollista.

Nyt se ei näytä olevan.

[Estrada]

Nyt kun vuosi on katsottu tätä Pöllöliiton uutta ja mullistavaa sarjauudistusta, niin voidaan varmaan jo tässä vaiheessa sanoa, että vituiksi meni ja pahasti. Valtaosa Ykkösliigan ja Ykkösen seuroista on taloudellisesti henkihieverissä, eikä hyvältä näytä tulevaisuuskaan. Miten se on niin vaikeaa ymmärtää, ettei Suomessa yksinkertaisesti riitä seuroja kolmelle valtakunnalliselle sarjalle?

Onko lisätietoa uuden Ykkösen seurojen talousongelmista? Itse olen mielenkiinnolla odottanut, että millaisilta niiden taloustilanteet näyttävät ensimmäisen kauden jälkeen. Ollaanko konkurssin partaalla vai selvitäänkö joten kuten, toki riippuu seurastakin. Mutta yleisesti ottaen noilla matkakuluilla ja yleisömäärillä tuo ei terveeltä kuulosta, näinhän siinä on tainnut käydä niin kuin alusta alkaen on veikkailtukin. Kulut ovat kasvaneet, mutta samaan aikaan yleisöä sarja ei taida kiinnostaa Kakkosta enempää. Ykkönen sarjana itsessään ei ole osoittautunut miksikään itseisarvoksi, joka saisi yleisön valumaan lehtereille vain siksi että "Vau, nyt pelataan Ykköstä!".

[Tarinankertoja]

No kirjanpitolaissa nyt ei ole erityisen merkittäviä eroja ryn ja oyn välillä, että tämä nyt ei pidä paikkaansa.

***

 Että en nyt tajua, miksi yhdistysmuoto olisi joillekin ongelma.

Jos et käytännössä näihin törmää, etkä niistä tuotettua uustisointia ole lukenut, niin voisihan sitä näin ajatella. Fakta on, että käytännön OY:n kirjanpito on eria asia kuin ry.n (kuten kiakon systeemit osotti reilu 20 vuotta sitten)

Ja jos et ole ollut maksavana osapuolena sponssina, niin et myöskään  ehkä näe tätä eroa, jonka jokainen joka maksaa, näkee. Siksi esim hiihtoliiton rahat loppuu ...

Olympialiike on mielenkiintonen mutta sen menestys johtuu valtavista rahamääristä joita KOK sitten suhmuroi sen minkä kerkiää jäsenilleen ja kavereilleen koska ne ei vastaa kellekään (jos vähääkään on uutisointia seurannu) . Samaa ongelmaa näkyy UEFA/FIFA toiminnassa.. vai miksi Quatar sai kisat, mitä luulet?

Kun Vedonlyönnstä tulee lisenssinvaraista toimintaa, on lisenssin saaneella todella tiukka seula yhteistyötahojen valinnassa. Sopii tsekata jälleen Ruotsin tapahtumia. Sponssirahat nousi valtaasti, mutta nimenomaan osakeyhtiömuotoisille ja ennen kaikkea mainostaville mediayhtiölle päin. Yksilöurheilijoiden osalta on tiukaa kirjanpitoa edellytetty, myös Suomessa, rahastointioikeuksien takia, joku perähkiän pallo ry. ei kyllä houkuttele ketään (ja sellanen se veikkausliiga hei on, ainoana vahvuutena on pelata kun muut lomailee.. Siinä Suomi ja Rutosi on hyvässä asemassa)

[Tarinankertoja]

Miksemme voi mennä siihen yksinkertaiseen malliin, missä 14 joukkueen Veikkausliiga ja 14 joukkueen Ykkösliiga pelaavat kaksi kierrosta? (26 peliä, nykyisen 27 sijaan).

Aivan liian vähän otteluita niin talouden kuin pelaajakehityksen kannalta.

[ExtraJack]

Aivan liian vähän otteluita niin talouden kuin pelaajakehityksen kannalta.

Paine on juuri nostaa tuota pelimäärää, että sen takia systeemi tulee muuttumaan. Toivottavasti tuo europlayoff sähläys poistuu. Koska sitä on todella vaikea markkinoida, eikä perus tuularit ymmärrä miksi pelataan, kun mestari on jo ratkennut.

[Stadix]

Ropsit ja Tamut ovat kiinnostavia seuroja toiseksi korkeimmalla tasolla. Veikkausliigassa Rops ei enää kuulu siihen kategoriaan. Tamu kuuluisi minusta sielläkin kiinnostavien seurojen joukkoon. Nämä pienemmät "kyläseurat" ovat usein fanaattisia jalkapallon suhteen ja siellä yleisöä käy melkein sama määrä, vaikka seura tippuisi divariin. Hakallakin oli ainakin Ilveksen pelatessa divarissa kova yleisökeskiarvo. Käytännössä melkein sama kuin liigassa, vaikka liigassa on nyt myynyt puoli-ilmaisia kausikortteja.

Osaksi olet oikeassa väitteessäsi pelin tasosta, mutta nämä kansainvälisen tason kärkipelit tai paikalispelit joihin kumpikin joukkue panostaa kaiken tulevat pysymään kovina. Jos Kups ja Ilves kohtaavat kahden pelin viikkona toisensa ja jonkun ynnä muut joukkueen, niin takuu varmaa on, että keskinäisessä pelissä parhaat pelaa ja jokainen vetää sata lasissa. Se ynnä muu peli ei olisi tasoltaan kova, vaikka pidettäisiin kuukauden tauko ennen peliä. Minunhan systeemissä ei edes peliruuhka paljoa lisääntynyt, kun cup teki tilaa näillä hyvillä keleillä.

Ilves ja Haka pelasivat yhtä aikaa Ykkösessä kahden vuoden ajan ja noilla kausilla Hakan yleisökeskiarvot olivat 1555 ja 1303. Viime ja tällä kaudella keskiarvot liigan puolella ovat olleet 2627 ja 2240. Onhan tuossa selvä ero liigakausien hyväksi ja niin on lähestulkoon aina, kun jokin seura nousee tai putoaa. Tämän voi huomata myös katsomalla Gnistanin ja KTP:n kahden viimeisimmän kauden yleisömääriä. Siksi on suomalaisen jalkapallon resurssien tuhlaamista, kun sarjoja pelataan liian pienillä joukkuemäärillä ja yleisöpotentiaalia jää saavuttamatta.

Mitä ovat nämä ”ynnä muut joukkueet” joiden pelit eivät ole kovatasoisia? Ilmeisesti ainakaan Lahti ei lukeudu näihin, kun Ilves ei heitä pystynyt voittamaan.

Muutenkin se miten nämä rahat jakaa, että saataisiin Suomalaista jalkapalloa kehitettyä.

1. Liiga porukoille tai jopa liigan kärkiporukoille. Saataisiin kovempia joukkueita ja voitaisiin pärjätä paremmin Euroopassa ja saada lisää rahaa Suomalaiseen jalkapalloon. Nämä tämän hetken kovat joukkueet taitavat kaikki olla myös juniorityössä Suomen kärkeä. Varmasti osa tästä rahasta menisi juniorityön parantamiseen.

2. Juniorityötä tekeville seuroille ja se raha pitäsi pääasiassa mennä olosuhteiden kehittämiseen tai juniorivalmentajiin ym.

3. 30-40 parhaalle seuralle. Mielestäni ei kehitä Suomalaisia huippupelaajia tai huippujoukkueita. Ns liian huonoille veikkauliigapelaajille tulee mahdollisuus elää paremmin jalkapallolla ja panostaa lajiin enemmän, mutta ei tästä ryhmästä maajoukkuepelaajia tule.

Vaikka isoimmille seuroille jaettaisiin hieman enemmän rahaa niin sillä tuskin olisi suurta vaikutusta euromenestykseen. Joku Ilves ehkä saattaisi silloin tällöin mennä yhden kierroksen pidemmälle, mutta se ei hirveästi auttaisi sitä liigan häntäpäässä tai Ykkösliigassa pienellä budjetilla pelaavaa seuraa.

——————————————————————————————

Tänään pelattiin taas isojen panosten peli Valkeakoskella ja yleisöä saapui paikalle jopa 1400. Ehkä panoksellisten pelien määrän maksimointi ei olekaan avain onneen, etenkin kun tällä sarjajärjestelmällä yleisöä kiinnostavien pelien määrä saattaa todellisuudessa jopa vähentyä.

[Thalian]

Jos et käytännössä näihin törmää, etkä niistä tuotettua uustisointia ole lukenut, niin voisihan sitä näin ajatella. Fakta on, että käytännön OY:n kirjanpito on eria asia kuin ry.n (kuten kiakon systeemit osotti reilu 20 vuotta sitten)

No voit toki myös kertoa ne erot, jotta me muutkin ymmärrämme.
Ja tuollaiset heitot, että jossain on joskus tehty väärin, niin se tarkoittaa, että kaikkialla aina tehdään, ovat aivan älyttömiä. Kyllä meillä on oikeudessa vuosittain iso kasa osakeyhtiöitäkin, joissa on tehty "luovaa kirjanpitoa", mutta en minä niiden takia ole sanomassa, että kaikki osakeyhtiöt ovat epäilyttäviä.

Ja jos et ole ollut maksavana osapuolena sponssina, niin et myöskään  ehkä näe tätä eroa, jonka jokainen joka maksaa, näkee. Siksi esim hiihtoliiton rahat loppuu ...

Hiihtoliiton rahojen loppuminen ei liity mitenkään siihen, että ovat ry. Heillä on myös oy, jonka kautta noita voisi pyöritellä, mutta silti rahaa ei tule. Ne ongelmat ovat aivan muualla kuin organisaatiomuodossa.

Olen kyllä ollut hakemassa sponsseilta rahaa yhdistykselle. Koskaan ei ole ollut puhetta siitä, että ongelmaksi muodostuisi se, että olemme yhdistys. Kyllä ne ongelmat ovat olleet aivan muualla. Ja on sitä rahaa myös välillä saatukin. Ja esim. Palloliitto tuntuu saavan aika hyvin sponsseja, vaikka sekin on yhdistys.

Olympialiike on mielenkiintonen mutta sen menestys johtuu valtavista rahamääristä joita KOK sitten suhmuroi sen minkä kerkiää jäsenilleen ja kavereilleen koska ne ei vastaa kellekään (jos vähääkään on uutisointia seurannu) . Samaa ongelmaa näkyy UEFA/FIFA toiminnassa.. vai miksi Quatar sai kisat, mitä luulet?

En puhu KOKsta vaan ihan tästä meidän kansallisesta olympiakomiteasta. Siellä on yhteistyökumppanina mm. Deloitte ja Toyota, joiden kuvittelisi tietävän, jos yhdistysmuoto on joku ongelma.

Kun Vedonlyönnstä tulee lisenssinvaraista toimintaa, on lisenssin saaneella todella tiukka seula yhteistyötahojen valinnassa. Sopii tsekata jälleen Ruotsin tapahtumia. Sponssirahat nousi valtaasti, mutta nimenomaan osakeyhtiömuotoisille ja ennen kaikkea mainostaville mediayhtiölle päin.

Sulla on varmaan joku koonti aiheesta, joten linkkaa tulemaan, niin katsellaan.

Yksilöurheilijoiden osalta on tiukaa kirjanpitoa edellytetty, myös Suomessa, rahastointioikeuksien takia

Jos puhut urheilija- ja valmennusrahastoista, niin ne eivät kyllä vaadi mitenkään erityisen valtavaa kirjanpitoa. Aika harva urheilija tuskin pyörittää niin isoa liikevaihtoa, että tarvitsisi kaksinkertaista kirjanpitoa edes pitää.

[Limppu6]

Ilves ja Haka pelasivat yhtä aikaa Ykkösessä kahden vuoden ajan ja noilla kausilla Hakan yleisökeskiarvot olivat 1555 ja 1303. Viime ja tällä kaudella keskiarvot liigan puolella ovat olleet 2627 ja 2240. Onhan tuossa selvä ero liigakausien hyväksi ja niin on lähestulkoon aina, kun jokin seura nousee tai putoaa. Tämän voi huomata myös katsomalla Gnistanin ja KTP:n kahden viimeisimmän kauden yleisömääriä. Siksi on suomalaisen jalkapallon resurssien tuhlaamista, kun sarjoja pelataan liian pienillä joukkuemäärillä ja yleisöpotentiaalia jää saavuttamatta.

Mitä ovat nämä ”ynnä muut joukkueet” joiden pelit eivät ole kovatasoisia? Ilmeisesti ainakaan Lahti ei lukeudu näihin, kun Ilves ei heitä pystynyt voittamaan.
Vaikka isoimmille seuroille jaettaisiin hieman enemmän rahaa niin sillä tuskin olisi suurta vaikutusta euromenestykseen. Joku Ilves ehkä saattaisi silloin tällöin mennä yhden kierroksen pidemmälle, mutta se ei hirveästi auttaisi sitä liigan häntäpäässä tai Ykkösliigassa pienellä budjetilla pelaavaa seuraa.

——————————————————————————————

Tänään pelattiin taas isojen panosten peli Valkeakoskella ja yleisöä saapui paikalle jopa 1400. Ehkä panoksellisten pelien määrän maksimointi ei olekaan avain onneen, etenkin kun tällä sarjajärjestelmällä yleisöä kiinnostavien pelien määrä saattaa todellisuudessa jopa vähentyä.

Haka on saanut hilattua yleisökeskiarvonsa näköjään aika korkealle. Tiedä sitten kuinka paljon rahaa yleisötuloilla tulee, kun käsittääkseni on ollut erittäin edullinen kausikortti joka kannattaa hankia, vaikka pääset vain muutamaan peliin. Ilman tällaista kausikorttikampanjaa Hakan yleisömäärä on tainnut pyöriä hivenen isommissa kuin niillä divarikausilla. Vielä ehkä merkityksellisempi tilasto oli, että noiden divarien parhaiden 2013-2014 yleisöjoukkueiden keskiarvo olisi sijoittunut aika hyvälle sijalle veikkausliigassa samoina vuosina, kun täällä sanotaan ettei divarissa käy yleisöä. Ainakin silloin kävi hyvin. Kotkallakin on ollut jonain divarivuosina tosi hyvä yleisökeskiarvo, en tiedä onko silloin Haka tyyliin päästetty kaikki puoli-ilmaiseksi sisään.

"Ynnä muut joukkueet" ovat ei kärkijoukkueita ja ei paikalisvastustajia. Aina se niin menee, että kärkijoukkueella on isompi panostus kärkipelissä tai paikalispelissä kuin tavallisessa pelissä. Oli laji tai sarja mikä vain.

Ei isoa vaikutusta euromenestykseen heti, mutta ajan kanssa vaikutus voisi olla suuri. Se yksikin kierros lisää tuo ison summan rahaa ja varsinkin jos sillä yhdellä kierroksella lisää pääsee lohkovaiheeseen, niin summat ovat valtavia. En ihan tarkkaan tiedä maapisteistä tai joukkuepisteistä tmv. mutta käsittääkseni niillä on iso vaikutus euroopassa pärjäämiseen. Voiko jopa olla, että tarpeeksi näitä pisteitä keräämällä maalle tulisi lisäpaikka Eurooppaan. Ainakin ne helpottvat yksittäisen joukkueen taivalta Euroopassa. Tässä olisi sellainen lumipallo lähtee pyörimään vaikutus ja Suomessa olisikin nykyisen Klubin resurseilla pyörivää joukkueita 1-2 ja Klubi olisi vielä asteen tuosta kovempi. Se onko tuo Veikkausliigalle sarjan hyvä onkin sitten toinen juttu, mutta rahaa se tosi Suomalaiseen jalkapalloon. Se raha voisi valua jopa alaspäin, kun nämä 2-3 seuraa kävisivät kovaa kamppailua kotimaisista laatupelaajista. Vaikka HJK:lla on resusrsseja ostaa laatupelaajia muista seuroista, niin melkein aina odottaa, että saa ilmaiseksi sopimuksen päätyttyä. Jos on joku kilpailija pelaajalle, niin enää ei voikaan odottaa.

Vähän on yleisöä ja ehkä se kuvaa sitä Hakan vetovoimaa, kun joutuukin maksamaan pelistä. Valkeakoskelaisten puolustukseksi täytyy sanoa, että keli oli aivan hirveä. Sama peli ilman panosta tuossa kelissä, niin yleisöä olisi ollut tosi vähän. Maksavia ei juuri ollenkaan, pihit kausikorttilaiset tulisivat peliin, kun siitä on maksettu ja vip-kausikorttilaiset tulisivat syömään ja juomaan ilmaiseksi.

Mikäli SJK peliin ei päässyt kausikortilla ilmaiseksi, niin Haka tienasi tuolla peliillä ison summan rahaa. Haka ei varmasti montaa lippua myy runkosarjan pelissä, kun kausikorttilaisia taitaa suurin osa peleissä käyvistä olla. Ainoastaan Ilvestä (ja ehkä HJK:ta) vastaan paikalispelissä myivät lippuja paljon kausikorttilaisten lisäksi.

[Stadix]

Tietysti kiinnostavat seurat kiinnostavat yleisöä myös divarissa, mutta liigassa kiinnostus on lähes aina isompaa. Eiköhän Hakankin kohdalla lipputulot ole olleet isommat liigassa kuin Ykkösessä.

Sarjamuotoisessa liigassa jokaisella ottelulla on yhtä suuri merkitys, joten siihen Lahti-peliin kannattaa panostaa yhtä paljon kuin muihinkin peleihin.

Olisihan se hienoa jos Suomessa olisi useampi seura, jotka pelaavat säännöllisesti liigavaiheessa, mutta se, että häntäpään seuroilta siirretään kärkijoukkueille x euroa vuodessa, ei siinä tavoitteessa auta. Vai viekö se suomalaista jalkapalloa eteenpäin jos HJK:n, KuPS:n ja Ilveksen pelaajabudjetit kasvavat 100k per seura, mutta samalla kuuden pienimmän seuran pelaajabudjetit pienenevät 50k per seura?

Voisiko kuitenkin olla niin, että heikot yleisömäärät kertovat siitä ettei eurolopputurnaus ole kiinnostava lähes kenenkään mielestä? Tätä touhua on nyt seurattu jo useamman vuoden ajan eikä ole mitään merkkejä siitä, että tilanne olisi muuttumassa.

Selostaja Juhavaltteri Salminen kommentoi twitterissä eurolopputurnausta näin:

”Eräs seuratoimija sanoi että yhtälö on todella vaikea, kun aikataulut selviävät myöhään eivätkä taviskatsojat välttämättä ymmärrä koko himmeliä. Ja vaikka ymmärtävät, niin joku puolivälierä ja välierä siitä, että pääsee pelaamaan käytännössä sarjan nelossijasta ei ehkä sytytä.”

[Limppu6]

Tietysti kiinnostavat seurat kiinnostavat yleisöä myös divarissa, mutta liigassa kiinnostus on lähes aina isompaa. Eiköhän Hakankin kohdalla lipputulot ole olleet isommat liigassa kuin Ykkösessä.

Sarjamuotoisessa liigassa jokaisella ottelulla on yhtä suuri merkitys, joten siihen Lahti-peliin kannattaa panostaa yhtä paljon kuin muihinkin peleihin.

Olisihan se hienoa jos Suomessa olisi useampi seura, jotka pelaavat säännöllisesti liigavaiheessa, mutta se, että häntäpään seuroilta siirretään kärkijoukkueille x euroa vuodessa, ei siinä tavoitteessa auta. Vai viekö se suomalaista jalkapalloa eteenpäin jos HJK:n, KuPS:n ja Ilveksen pelaajabudjetit kasvavat 100k per seura, mutta samalla kuuden pienimmän seuran pelaajabudjetit pienenevät 50k per seura?

Voisiko kuitenkin olla niin, että heikot yleisömäärät kertovat siitä ettei eurolopputurnaus ole kiinnostava lähes kenenkään mielestä? Tätä touhua on nyt seurattu jo useamman vuoden ajan eikä ole mitään merkkejä siitä, että tilanne olisi muuttumassa.




Selostaja Juhavaltteri Salminen kommentoi twitterissä eurolopputurnausta näin:

”Eräs seuratoimija sanoi että yhtälö on todella vaikea, kun aikataulut selviävät myöhään eivätkä taviskatsojat välttämättä ymmärrä koko himmeliä. Ja vaikka ymmärtävät, niin joku puolivälierä ja välierä siitä, että pääsee pelaamaan käytännössä sarjan nelossijasta ei ehkä sytytä.”

Totta kai se on isompaa liigassa 99% tapauksissa ja niin sen kuuluukin olla, mutta täällä on sellainen kuva ettei divarissa voi kukaan tienata mitään. Isoja yleisömääriä voi siellä divarissakin saada ja ne isot yleisömäärät houkuttelevat sponsoreitakin.

Vahvasti eri mieltä. Sarjamuotoisessa systeemissä ns. 6 pisteen ottelut ovat tärkeämpiä. Eli ottelut joissa kamppaillan samoista sijoista oli se sitten sarjan  kärjessä tai pohjalla. Yksi helppo esimerkki ,iten olisi Ilveksen käynyt, jos olisi saanut Gnistanille häviämänsä pelin väännettyä tasapeliksi vs. Ilves olisi saanut Kupsille häviämänsä pelin käännettyä tasapeliksi. Ekassa vaihtoehdossa Ilves olisi saanut hopeata ja toisessa Ilves olisi mestari. Ja vaikka tällaista etua ei olisi, niin tietyt pelit vaan sytyttävät pelaajat paremmin kuin toiset. Ja peliruuhkissa sitä kärkijoukkueen kierrätystä tehdään näitä helpompia joukkueita vastaan.

Mikä asia auttaa Euroopassa pärjäämistä, jos ei raha? Paremmat pelaajat, valmentajat, utj:t ja olosuhteet. Näitä kaikkea saat rahalla.

En minäkään Eurolopputurnaukseen ole täysin tyytyväinen, mutta väitän silti, että Haka sai hyvät hillot tapahtumasta verrattuna normaaliin sarjapeliin. Samaten pidän sen kantani, että tuohon aikaan merkityksetön sarjapeli ei olisi vetänyt juuri yhtään maksavaa katsojaa. Eurolopputurnauksen isoin hyöty on siinä, että tänä kautena 4-8 sijan joukkueilla oli pelattavaa kauden loppuun asti, kun perus runkosarjassa olisivat läpsytelleet vaikka kuinka pitkään merkityksettömiä pelejä. Toisena kautena siihen taisteluun voisi vielä osallistua 9 ja 10 sijakin. Tämä systeemi antoi Gnistanille ja Interille mahdollisuuden taistella Europaikasta, kun ne normaalissa kaksinkertaisessa sarjassa olisvat puolessa välissä sarjaa jo menettäneet mahdollisuutensa huonon alkukauden takia.

Totuttelua on Eurolopputurnaus systeemiin monella. Sitä ei oikein ymmäretä, että siinä pelataan oikeasti isoista asioista eikä vain nelossijasta. Varmasti tuo aikataulu omat haasteensa tekee.

[Raahaaja]

Europleijarit pois, kaksinkertaiset loppusarjat ja kausi päättyy karsintamatseihin.

Lisäksi Ykkösen nimi muutettava Kakkosliigaksi. Kuka keksi jättää tuon nimen tuollaiseksi?

[Limppu6]

Ratkasin jo otteluohjelman ongelmat, niin ratkaistaan nyt tämä solidaarisuus- ja TV-raha ongelma. Täällä on kovaa valitusta siitä, että divarista on liian iso taloudellinen hyppy liigaan. Tässä ratkaisussa parannetaan sitä ja myös parannetaan europeleissä pärjäämistä. Summat ovat noin, kun en tiedä paljonko sitä rahaa on jaossa.

Veikkauslligan ykkönen=1,3M
Kakkonen=1,2M
Kolmonen=1,1
Nelonen=1M
Vitonen=900K
Kutonen=800K
Seiska=700K
Kasi=600K
Ysi=500K
Kymppi=400K
11=300K
12=200K

Divarin 1-3 sijoilla olevat=200K
Sijat 4-6=100K
Sijat 7-10=50K

[Jair Bolsoaarnio]

TV-rahat pitäisi ainakin jakaa kristillisesti tasan jokaisen liigajoukkueen kesken. Espanjassa oli takavuosina kaikista perverssein tilanne kun Rellu ja Barsakeitto sai 90% koko potista, kun ei mieshuoria kiinnostanut joku Alavés.

[sähköpässi]

Ratkasin jo otteluohjelman ongelmat, niin ratkaistaan nyt tämä solidaarisuus- ja TV-raha ongelma. Täällä on kovaa valitusta siitä, että divarista on liian iso taloudellinen hyppy liigaan. Tässä ratkaisussa parannetaan sitä ja myös parannetaan europeleissä pärjäämistä. Summat ovat noin, kun en tiedä paljonko sitä rahaa on jaossa.

Veikkauslligan ykkönen=1,3M
Kakkonen=1,2M
Kolmonen=1,1
Nelonen=1M
Vitonen=900K
Kutonen=800K
Seiska=700K
Kasi=600K
Ysi=500K
Kymppi=400K
11=300K
12=200K

Divarin 1-3 sijoilla olevat=200K
Sijat 4-6=100K
Sijat 7-10=50K

Erinomainen idea, mutta annetaan mielummin klubille suoraan 30miljoonaa niin pärjätään europeleissä.

[Stadix]

En minäkään Eurolopputurnaukseen ole täysin tyytyväinen, mutta väitän silti, että Haka sai hyvät hillot tapahtumasta verrattuna normaaliin sarjapeliin. Samaten pidän sen kantani, että tuohon aikaan merkityksetön sarjapeli ei olisi vetänyt juuri yhtään maksavaa katsojaa. Eurolopputurnauksen isoin hyöty on siinä, että tänä kautena 4-8 sijan joukkueilla oli pelattavaa kauden loppuun asti, kun perus runkosarjassa olisivat läpsytelleet vaikka kuinka pitkään merkityksettömiä pelejä. Toisena kautena siihen taisteluun voisi vielä osallistua 9 ja 10 sijakin. Tämä systeemi antoi Gnistanille ja Interille mahdollisuuden taistella Europaikasta, kun ne normaalissa kaksinkertaisessa sarjassa olisvat puolessa välissä sarjaa jo menettäneet mahdollisuutensa huonon alkukauden takia.

Totuttelua on Eurolopputurnaus systeemiin monella. Sitä ei oikein ymmäretä, että siinä pelataan oikeasti isoista asioista eikä vain nelossijasta. Varmasti tuo aikataulu omat haasteensa tekee.

Olen tainnut selittää tämän sinulle jo aikaisemmin, mutta kokeillaan vielä uudestaan. Jos 16 joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa sijat 4-8 näyttäisivät 22 kierroksen jälkeen tältä,

4. SJK 36
5. Haka 35
6. VPS 32
7. Inter 31
8. Gnistan 30

niin millä perusteella nuo joukkueet pelaisivat koko loppukauden panoksettomia pelejä? Ehkä parilla viimeisellä kierroksella osa joukkueista olisi jo ulkona, mutta tilanne olisi silti parempi kuin tällä hetkellä. Vai oliko suurin osa näiden joukkueiden loppusarjojen peleistä muka jotain muuta kuin panoksettomia läpsyttelyitä?

Millä logiikalla Haka tienasi näistä peleistä enemmän kuin normipeleistä, kun yleisöä oli selvästi vähemmän?

Tietenkään muilla sarjajärjestelmillä ei olisi lokakuisena arki-iltana ollut yhtä paljon yleisöä, kun tämä on ainoa systeemi jolla on tarvetta pelata tuona ajankohtana.

[copa de kybä]

Mahtavasti onnistui kyllä tämä eurolopputurnaus tänä(kin) vuonna. Foorumilla finaalimatsit eivät kiinnostaneet pahemmin edes jengien omia faneja ja suurin keskustelu oli VAR:n toiminta (tai toimimattomuus, riippuen tulkitsijasta). Paikan päällä yleisömäärät ihan vitsejä vaikka kausarilla pääsikin sisään - no kirjattiin nuo toki ilmoitettuun yleisömäärään.

Lisää vaan näitä pelejä!

[Monzan gorilla]

Minusta tämä eurolopputurnaus on ihan ok konsepti lukuunottamatta finaalin kaksiosaisuutta, joka on aivan järjetön ratkaisu.

[Limppu6]

Olen tainnut selittää tämän sinulle jo aikaisemmin, mutta kokeillaan vielä uudestaan. Jos 16 joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa sijat 4-8 näyttäisivät 22 kierroksen jälkeen tältä,

4. SJK 36
5. Haka 35
6. VPS 32
7. Inter 31
8. Gnistan 30

niin millä perusteella nuo joukkueet pelaisivat koko loppukauden panoksettomia pelejä? Ehkä parilla viimeisellä kierroksella osa joukkueista olisi jo ulkona, mutta tilanne olisi silti parempi kuin tällä hetkellä. Vai oliko suurin osa näiden joukkueiden loppusarjojen peleistä muka jotain muuta kuin panoksettomia läpsyttelyitä?

Millä logiikalla Haka tienasi näistä peleistä enemmän kuin normipeleistä, kun yleisöä oli selvästi vähemmän?

Tietenkään muilla sarjajärjestelmillä ei olisi lokakuisena arki-iltana ollut yhtä paljon yleisöä, kun tämä on ainoa systeemi jolla on tarvetta pelata tuona ajankohtana.

Varmasti olet selittänyt tai joku muu sitten. Olen tainnut siihen vastatakin, mutta vastataan nyt uudestaan.

Silloinkin vastasin, että ihan turha katsoa yksittäisiä kausia jostain. Aina varmasti silloin sattuu löytymään hyvä tilanne missä sarja on erittäion tasainen. Fakta on vain se, että nykyinen systeemi on ylivoimainen panoksellisten pelien suhteen jopa ilman eurolopputurnausta. Jos et sitä ymmärrä, niin en osaa sitä paremmin selittää mitä kerroin aikaisemmissa viesteissäni. Eurolopputurnaus taas saa sarjassa paljon lisää panoksellisia pelejä. Jonain kautena voi 9-12 sijat taistella tippumisesta. Sijat 7-10  taistella eurolopputurnaukseen pääsystä. Sijat 3-6 taistella suorasta europaikasta ja mitallista. Sijat 1-4 mestaruudesta.

Tuo sinun esimerkkisi on hassu, kun tässä esimerkissä lähtökohtaisesti neljä huonointa joukkuetta pelaisi kaikki pelinsä loppuja joukkueita vastaan kohdaten jokaisen kaksi kertaa. Paljon parempi esimerkki on katsoa miten tämä kausi olisi mennyt kaksinkertaisena sarjana. Esimerkissäsi on lopputulokset. Sinänsä ihan tasaista, mutta perataanpa paremmin sarjan kulkua.

Kups olisi varmistanut mestaruutensa hyvissä ajoin. Ei olisi tosiaankaan tullut tuollaista stadionit täynnä pelejä. Tammela olisi varmaan myynyt ties kuinka paljon lisää, jos olisi ollut kapasiteettia. Kärjessä taisi olla ainoastaan nelossijasta taistelu vikalla kierroksella. Sekään ei kaikista sytyttävin taistelu ole, niin kuin eurolopputurnaus on osoittanut. Pistetään sitten tuo sinun laittama tasainen monen joukkueen taistelu kuuluisasta nelossijasta viisi kierrosta ennen sarjan päättymistä.

4. SJK 32
5. VPS 28
6. Haka 27
7. Inter 22
8. Gnistan 17

Oho ei se enää näytäkään kovin mielenkiintoiselta. Sitten vielä, jos Inter olisi vienyt cupin mitä tossa vaiheessa ei edes tiedetty. Taisi tilanne Interin ja Gnistanin kannalta olla yhtä lohduton jo aikaisemmin. Epätoivoinen tilanne Hakallakin olisi, vaikka lopullisesti lähelle pääsiskin. Tuohon sitten vielä 16 joukkueen sarja, niin voisi tilanne olla se, että sijat 7-12 läpsyttelee pitkän aikaa.

Ymmärrän sen, jos kaksinkertaista sarjaa pidetään parempana selkeyden, yksinkertaisuuden ja valmiin otteluohjelman takia, mutta ei sitä voi kukaan oikeasti pitää parempana panoksellisten pelien takia. Tai silloin vaan trollaa.

Hakan tienaukset liittyivät oletukseeni, että kausikorttilaiset eivät päässeet peliin ilmaiseksi. Kirjoitin sen mielestäni viestiin. En tiedä kuuluiko nämä kaikki eurolopputurnauspelit kaikilla joukkueilla kausikorttiin, kun ovat ns. ylimääräisiä pelejä joita ei automaattisesti tule kuin osalle joukkueista. Veikkausliigassa ei osata kendo tyyliin kusettaa yleisömäärissä. Kendossa laskevat aina maksetut katsojat eli kaikki kausikorttilaiset.

Huonot oli yleisömäärät varsinkin Valkeakoskella. Mukava olisi nähdä vertailua ruudun lähetysten katsojamäärissä. Verrattuna vaikka runkosarjan Haka-SJK peliin. Ainakin itse katsoin mielummin noita eurolopputurnauspelejä näin neutraalina katsojana.

Voi se kausi venyä lokakuulle jatkossa, kun haluvat lisää pelejä ja eikä niillä riitä kantti ottaa minun ehdottamaa systeemiä käyttöön.