Kirja Huuhkajista julkaistaan virallisesti tänään

[Manfred Mann]

Ei kaiken urheilukirjoittamisen tarvitse olla analyyttistä ja kriittistä, vaan hyvän mielen kirjojakin tarvitaan.

Niin varmasti, mutta toisaalta toivoisi, että Suomessa kirjoitettaisiin myös kautta aikain ensimmäinen analyyttinen ja kriittinen jalkapalloaiheinen kirja.

Oletettavasti kirja olisi myynyt ja herättänyt enemmän keskustelua jos sen otsikko olisi ollut esim. "Siipirikot Huuhkajat - suomifutiksen luuseriaika: miksi kisapaikkaa ei tullut?",

[Taivaankumma]

Sama fiilis tuli itselleni noista Tippiksen puheista ja sen halusin lukijoille välittää. Ei kaiken urheilukirjoittamisen tarvitse olla analyyttistä ja kriittistä, vaan hyvän mielen kirjojakin tarvitaan.

Niin tämähän on ihan totta. Oma pointtini taas oli se että olisi ihan kiva jos maajoukkuesta joskus julkaistaisiin se ensimmäinen analyyttinenkin kirja.

[The Real Wolf]

Ai Baxter osaa lukea suomenkielisiä kirjoja?

- Samaan kiinnitin huomion. Toisaalta, kirjaa näkemättä, esimerkiksi Rakas Jalkapallo -teoksessa on ruotsinkielinen yhteenveto. Olisiko tässäkin sellainen? Jos ei ole, niin Baxterilta tilatut lausunnot tuottavat lähinnä myötähäpeää...

[Callit]

Niin varmasti, mutta toisaalta toivoisi, että Suomessa kirjoitettaisiin myös kautta aikain ensimmäinen analyyttinen ja kriittinen jalkapalloaiheinen kirja.

Liikaa vaadittu. Eikä sellainen myisi. Mun puolesta vapaassa yhteiskunnassa saa kirjoittaa vaikka tieteisromaaneja tai herttakirjoja Huuhkajista. Ainoa kritiikkini kohdistuu siihen, että palloliitto nimeää vuodet 1995-2010 "sankariajaksi".

[The Real Wolf]

Ainoa viime vuosien jalkapalloaiheinen muistelus, josta on löytynyt vähän särmää sekä kritiikkiä ja itsekritiikkiä on Jallu Rantasen Sata kiloa Jallua.

- Nolottaa tunnustaa, etten ole lukenut, kuten en Atikin kirjaakaan, mikä sen nimi nyt olikaan. Jallussa häiritsee kolumnien ja muidenkin julkisten esiintymisten perusteella jonkinlainen wannabe-koomikkous. Aion kyllä jossain vaiheessa lukea sekä Jallun, että Atikin kirjat.

[Totaalvoetbal]

- Nolottaa tunnustaa, etten ole lukenut, kuten en Atikin kirjaakaan, mikä sen nimi nyt olikaan. Jallussa häiritsee kolumnien ja muidenkin julkisten esiintymisten perusteella jonkinlainen wannabe-koomikkous. Aion kyllä jossain vaiheessa lukea sekä Jallun, että Atikin kirjat.

Jallun kirja oli viihdyttävää luettavaa ja se tulikin ahmittua muutamassa päivässä. Särmikästä tekstiä ja hienoja tarinoita. Toisessa ääripäässä Rytkösen elämänkerta, joka oli kuivakkaa, mutta hyvää futisasiaa menneiltä vuosikymmeniltä.

[kokistuoppi]

"Eteenpäinmenon aika" olisi ollut sopivampi otsikko. Huolestuttavaa jos "melkein" kisoihin pääseminen riittää Suomessa sankariteoksi

[aavikko]

Suomen maajoukkueessa pelaamisessa tai sen seuraamisessa ei ole realiteetit huomioon ottaen kyse mistään suuren menestyksen tavoittelusta kuten kirjoittajat täälläkin ovat huomanneet. En siis ymmärrä miksi termi "sankari" pakkomielletään joihinkin saavuttamattomiin unelmiin kun siinä kerrankin voidaan nähdä huippu-urheilussa liian harvoin nähtyjä terveitä arvoja iänikuisen rahan ja gloorian tavoittelun sijaan. Maajoukkue on paikka jossa pelaajilla on kiva pelata ja tämä on varmasti suurimpia taustasyitä sille miksi myös kansa on alkanut tuntea joukkueen omakseen.

[Enstex]

Liikaa vaadittu. Eikä sellainen myisi. Mun puolesta vapaassa yhteiskunnassa saa kirjoittaa vaikka tieteisromaaneja tai herttakirjoja Huuhkajista. Ainoa kritiikkini kohdistuu siihen, että palloliitto nimeää vuodet 1995-2010 "sankariajaksi".

Eiköhän ne kuitenkin kustantamossa viime kädessä päätä minkä nimen kirjalleen laittavat. Epäonnistunut nimivalinta tässä yhteydessä, ei siinä mitään. Naisten maajoukkueen historiikin otsikkoon tuo "sankariaika" sopisi jo paljon paremmin.

Olin jo päättänyt hankkia opuksen mutta täällä esitetyt kommentit sisällön köyhyydestä panivat harkitsemaan asiaa uudemman kerran. Antakaapa kirjan lukeneet vähän kuluttajavalistusta, päästäänkö kirjassa yhtään muistelotasoa syvemmälle ja onko tosiaan niin ettei esim. maajoukkuevalmentajien näkökulmaa ole mukana ollenkaan? Varsinkin Møller Nielsenin ja Mursun mietteitä omasta ajastaan maajoukkueessa olisi mielenkiintoista lukea.

[Ylasoutaja]

Kyseisessä opuksessa on kyllä hurjasti epäsuoria viittauksia forumiin, "fanien verkkosivujen keskustelupalstoina". Kirjaa lukiessani olen pohtinut tämän syytä. Onko kirja kirjoitettu myös forumisteille, ja tätä kautta forumin pravdalle annetaan huomiota, vai onko forum-paskalla oikeasti jotain merkitystä, kuten kirjassa epäsuorasti annetaan ymmärtää?

Mene ja tiedä. Forum, sekä maajoukkueen fanit on kuitenkin kirjassa huomioitu useaan otteeseen.

[Lounasseuralainen]

Liikaa vaadittu. Eikä sellainen myisi. Mun puolesta vapaassa yhteiskunnassa saa kirjoittaa vaikka tieteisromaaneja tai herttakirjoja Huuhkajista. Ainoa kritiikkini kohdistuu siihen, että palloliitto nimeää vuodet 1995-2010 "sankariajaksi".

Juurikin näin.

"Pukuhuoneessa ennen peliä Wiss tajusi että jokin on vialla. Shefki vain tuijotti eteensä sateen ja hien kastelemien kulmakarvojen alta mitään näkemättömin silmin. Jarkko kuiskasi vieressä kenkiään vaihtavalle Nurelle vaivihkaa "Mä luulen, että joukkueessa on zombi." Nure kääntyi katsomaan ja Wiss kiljaisi tahtomattaan nähdessään saman lasittuneen katseen. Muurinen kuuli äännähdyksen ja totesi "Peijakas, tuollaista taistelumieltä mä haluan muiltakin kuin Jarkolta. Nyt vähän veren makua suuhun toiselle puoliajalle!"

"Maajoukkueen treenien jäljiltä raukea Joonas Kolkka löysäsi kaulustaan ja tunsi miten miehekäs hienhaju tulvahti paidan sisältä. Hän yritti rentoutua hammaslääkärin tuolissa, mutta jomottava kipu oli muuttunut kestämättömäksi. Tulisi jo se lekuri, ei täältä Luxemburgista löydä tähän aikaan muitakaan. Ovi kolahti takana ja Joonas kuuli korkeiden korkojen kilkatuksen marmorilattialla. "Bonsoir, Monsieur" sanoi pehmeä ääni ja Joonas tunsi värisevissä sieraimissaan houkuttelevan parfyymin tuoksun."  

[Ramapithecus]

- Nolottaa tunnustaa, etten ole lukenut, kuten en Atikin kirjaakaan, mikä sen nimi nyt olikaan. Jallussa häiritsee kolumnien ja muidenkin julkisten esiintymisten perusteella jonkinlainen wannabe-koomikkous. Aion kyllä jossain vaiheessa lukea sekä Jallun, että Atikin kirjat.

Isäni on lukenut Jallua 50-luvulta lähtien, joten syntyessäni minulle ei annettu paljoa valinnan varaa. Ensimmäisen Jallu-lehteni muistaakseni sain jo kaksi vuotiaana eli isäni vain kylmäverisesti päätti, että sinä luet Jallua. En edes uskalla ajatella mitä olisi käynyt, jos olisin murrosiässä alkanut tilata esimerkiksi Aku Ankkaa tai Rattoa.

Todellinen fanius alkoi minulla viisi kuusi vuotta sitten. Kuten sanoin niin Jallu on ollut suosikkini jo pikkupojasta lähtien, mutta ei se ollut samanlaista kuin tänä päivänä. Lukeminen on muuttunut rakkaudeksi ja intohimoksi. Nuoresta iästä huolimatta olen ehtinyt seurata lehteä kuitenkin jo aika kauan, mutta vuosi vuodelta mielenkiintoni ja rakkauteni julkaisua kohtana vain voimistuu. Kyllä voi sanoa, että Jallu on iso osa elämääni, jota ilman en osaa, enkä halua elää.

[reko]

Eilen ostin ja luin Huuhkajat -kirjan, n. 400 sivua. Akateemisessa 29 eur.

Harvemmin tulee ahmittua kirjaa noin nopeasti, ei kerro välttämättä kirjan tasosta, enemmänkin omasta suuresta kiinnostuksesta lajiin ja erityisesti Huuhkajiin.

Mielelestäni mielenkiintoista luettavaa, vaikka kovin syvälle matsianalyyseissa tai pelaajien/valmentajien  mietteissä ei mentykään. Oli kiva palauttaa muistiin mitä viimeisen vajaan 15 vuoden aikana on tapahtunutkaan. Möller Nielsenin ajoista en paljoa muistanutkaan, siitä lähtien homma on kuitenkin lähtenyt oleellisesti muuttumaan ja ollaanhan mm. fanituksessa ihan eri tasolla nyt kuin 10 v sitten.

Unkari-matsin tarkat kuvaukset viimeisistä minuuteista satuttivat edelleen

Muurisen ajoista palautui mieleen materiaalin kapeus. Jossain kohtaa mainittiinkin, että jos parhaat 11 miestä olisi ollut kunnossa koko ajan niin kisoihin oltaisiin menty. Turhaa jossittelua joo, mutta voi hyvinkin pitää paikkansa. Pelin taso vaan putosi radikaalisti kuin pari-kolme avauksen jätkää oli poissa. Nythän tilanne on huomattavasti parempi.

Useat viittaukset verkkosivustoihin jäivät myös mieleen

Kyllä jokaisen Forumistin tämä pitää lukea, vaikka vain kannatuksen tai fiilistelyn vuoksi.

[HexiFutaa]

Huuhkajat-kirjan voi nyt saada Antti Niemen nimmarilla hintaan 0 euroa. Tarttee osallistua arvontaan eli Onnettaren lahjomisella irtoaa.

[el_Diablo]

Muurisen ajoista palautui mieleen materiaalin kapeus. Jossain kohtaa mainittiinkin, että jos parhaat 11 miestä olisi ollut kunnossa koko ajan niin kisoihin oltaisiin menty. Turhaa jossittelua joo, mutta voi hyvinkin pitää paikkansa. Pelin taso vaan putosi radikaalisti kuin pari-kolme avauksen jätkää oli poissa. Nythän tilanne on huomattavasti parempi

tai ehkä antti ei vaan osannut.

[Savon keisari]

"Eteenpäinmenon aika" olisi ollut sopivampi otsikko. Huolestuttavaa jos "melkein" kisoihin pääseminen riittää Suomessa sankariteoksi

Eiköhän tulevina vuosina osata tätäkin aikaa arvostaa vähän enemmän. Noin hyvää joukkuetta ei saada ja lähelle kisoja päästä ainakaan vuosikymmeneen.

[Inzaginho]

Eiköhän tulevina vuosina osata tätäkin aikaa arvostaa vähän enemmän. Noin hyvää joukkuetta ei saada ja lähelle kisoja päästä ainakaan vuosikymmeneen.

Pyh, turhaa luuserimentaliteettia. Poistuvat tähdet ovat tehneet erinomaisen pohjatyön uusille (ja jo nykyisillekin) pelaajille, ja toivon, että sitä osataan hyödyntää parhaan mukaan. Mutta pitää korostaa tähän väliin, että myös pelaajien on vaadittava jotain itseltään, eikä vain elää menneiden huippujen varjolla.

Ja vaikka ei saataisikaan aivan yhtä hyvää joukkuetta, niin tarkoittaako se sitä, että meidän pitää lopettaa sitten tähän? "Juu, kun ei me sinne huipulle päästykkään, niin mitä sitä ny turhia enää..."

"Eteenpäinmenon aika" olisi ollut sopivampi otsikko. Huolestuttavaa jos "melkein" kisoihin pääseminen riittää Suomessa sankariteoksi

Aika hyvä ilmaisu. Eteenpäin mentiin, mutta kovimmat jutut on vielä tekemättä.