Kausi 2009/2010
Pitkän ikuisuuden joukkuetta koutsannut Carlo Ancelotti korvattiin täydellä keltanokalla kun pelaajauransa jälkeenkin seuran hommissa viihtynyt Leonardo Nascimento de Araùjo otti päävalmentajan pestin vastaan. Kuten aina alussa oltiin niin vekkulia, niin vekkulia. Tästäkö punamustillekin oma "Guardiola-syndrooma"?Avausmatsissa kaadettiin Siena vieraissa. Lukemat olivat vain 1-2 mutta silti monet olivat näkevinään jotain aah niin kovin raikasta Milanin pelissä. Viikkoa myöhemmin olisikin jo kauden ekan Derby della Madonninan aika...
Tämä on raskas takaisku, mutta Milan ei ole maailman huonoin joukkue. - Leonardo Nascimento de Araújohttp://www.youtube.com/watch?v=38zY7s-GDS4http://www.youtube.com/watch?v=EmlD9KhFFiUhttp://www.youtube.com/watch?v=eCrIvSG_v9QJoo-oh, se siitä Guardiola-syndroomasta. 29. Elokuuta koetun painajaisen jälkeen Leo oltiin valmis ristiinnaulitsemaan. Keltanokka mikä keltanokka! Noh jos derby tuli kuiteskin nyt vain liian aikaisin ottaen huomioon sen, että seura eli penkin puolella muutosten aikaa...?
Seuraavat viisi liigamatsia Milan selvitti tappioitta. Harmi vaan, että kolme näistä kuitenkin päätyi tasapeliin ja vastassa oli niinkin kovia sakkeja kuin Livorno, Bologna, Udinese, Bari ja Atalanta. Monet olivat jo luovuttamassa kauden tähän vaiheeseen, Leon panta kiristyi entisestään ja jopa seurajohdolta tuli epäsuorasti "tulos tai ulos"-uhkaus kun edessä odottivat elintärkeät matsit Romaa ja Realia vastaan. Milanhan avas Mestareiden Liigan voitokkaasti Marseillessa mutta kotona tulikin kylmää vettä niskaan FC Zurichin ja Hannu Tihisen muodossa (http://www.youtube.com/watch?v=J2dUjDEM8l0).Derbya seuranneiden viikkojen aikana Roman jättänytta Luciano Spallettia oltiin sitkeästi tuomassa San Sirolle Leon korvaajaksi. Myös seuran myynti ja Dinhon suoritukset Atalanta-matsia edeltävänä iltana Pariisin yössä puhututtivat.http://www.youtube.com/watch?v=uRADteraXmghttp://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/arkistot/futis/2009/10/969851
Tämä ko. matsi toimi tiettynä vedenjakajana koko loppu kautta ajatellen. Tai ainakin se tavallaan turvasi Leon jatkon päävalmentajana. Roma vei peliä ihan miten halusi ekalla puoliajalla mutta tauon aikana Leo taikoi hatustaan, tarkoituksella tai vahingossa, pelijärjestelmän (4-3-3) jossa Ronaldinhon apuja pystyttiin hyödyntämään huomattavasti aiempaa enemmän. Toisella puoliajalla Milan oli kuin uudesti syntynyt.Kolmea päivää myöhemmin astuttiin Santiago Bernabéun nurmimatolle ja tämä spektaakkeli jäi allekirjoittaneelle mieleen kauden ehdottomasti ikimuistettavimpana pelinä. Kenties punamustat eivät olisi tuosta pelistä kenttätapahtumien mukaan ansainneetkaan mitään, mutta voittivatpa siltihttp://www.youtube.com/watch?v=TU8iKWFcux0Forza Milan!Roma ja Real-matsit poikivat suuren määrän itseluottamusta ja kun näitä seuranneessa Chievonkin kohtaamisessa noustiin takaa voittoon Nestan kahdella viime hetken osumalla voitiin jo puhua voittoputkesta. Mestareiden Liigassa alkulohkon kaikki kolme viimeistä peliä päättyivät tasan ja niinpä punamustat joutuivat tyytymään lohkon kakkostilaan Realin vanavedessä. Huomioitavaa oli joukkueen vähemmän mairitteleva kotisaldo näissä peleissä: 0-2-1. Vastaan ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle tulisi asettumaan Manchester United. Lokakuussa varmistui myös David Beckhamin toinen tuleminen kunhan Tammikuun siirtoikkuna ensin avautuu, lainapestillä jenkeistä myös tällä kertaa.
Serie A:n puolella joukkue äityi melkoisen iskuun klaaraamalla melko hankalan kauden ekan puoliskon loppuohjelman statsein 8-1-1, ainoa pistemenetys koettiin kotona Palermoa vastaan. Kukapa olisi ihan alkukaudesta uskonut, että Leon sijaan kenkä valahtaakin Ciro Ferraran persuksiin? Milan haki 10. päivä Tammikuuta pisteet kotiin Torinosta tyylipuhtaasti 0-3. Yhtäkkiä puhuttiinkin Milanista taas Italian viihdyttävimpänä joukkueena, ja kun Inter taapersi samaan aikaan hetkellisesti pienessä lamassa alettiin punamustista puhumaan jo tosissaan myös tulevana Scudetton voittajana. Kokeneesta kaartista näki vielä tässä kohtaa selvästi, että siellä olisi vielä MM-kisat odottamassa kesällä kaiken muun lisäksi. Näytönhalut olivat siis korkealla ja tasonnosto sitten alkukauden oli suorastaan hämmästyttävää. Varsinkin Ronaldinho oli kuin uudesti syntynyt.Kauden toiseen Derby della Madonninaan lähdettiin tilanteesta jossa Milanin ero paikallisvastustajaansa oli -6p, tosin siellä oli rästissä vielä yks Viola-matsi. Joten voitolla tästä oltaisiin periaatteessa tasalukemissa tuon kaupungin pimeän puolen edustajan kanssa. Ja kun pelikin luisti juuri tuolla hetkellä kuin rasvattu niin kaikki oli periaatteessa viimeisen päälle pedattu sille, että alkukauden häpeällistä 0-4 painajaista odottaisi revanssi.
Nii-in, ja mites sitten kävikään...
Kauden tärkeimmässä ottelussa nähtiinkin taas yllättäen vallan ponneton AC Milan. Edes yhden miehen ylivoimalla joukkue ei näyttänyt missään vaiheessa siltä, että tässä edes yritettäisiin taistella kaupungin herruudesta/Scudettosta. Derby della Madonninat kauden 09/10 osalta päättyivät Merdan hyväksi tennislukemin 6-0. Ero valmentajakaksikko Mourinhon ja Leonardon välillä oli vieläkin suurempi. Jos Roma-matsi toimi kauden ensimmäisenä vedenjakajana niin jälkimmäinen derby sai luvan olla se toinen samantapainen, tällä kertaa pahassa mielessä.Derby-masennus jatkui tulevilla kierroksilla Livornoa ja Bolognaa vastaan. Molemmista matseista irtosi vain yksi hikinen piste. Jännää sikäli, että voitolla näistä peleistä joukkue olisi säilyttänyt peräti hyvät saumat vieläkin Scudettoon sillä Inter jämähti näillä kohin kautta melkoiseen tasuriputkeen. Toinen juttu sitten olisiko Milan ansainnut mitään derbykuolemien myötä. CL:ssa asteli ManU vastaan San Sirolle ja hetken aikaa kotijoukkue oli suorastaan suvereeni, tosin sekään lento ei loppuun asti riittänyt: http://www.youtube.com/watch?v=ikRjSWTGFvQVoitot Barista ja Atalantasta toivat punamustat vielä kerran iskuetäisyydelle liigassa, ero piikkipaikkaan oli taas tuskaisen vähäiset neljä pojoa. Tosin Atalanta-ottelu vaikeutti huomattavasti loppukauden urakkaa kun Paton takareisi sanoi sopimuksensa irti. Stadio Olimpicolta taisteltiin piste mukaan myöskin mestaruustaistossa vaanivan Roman vieraana, ero Interiin oli edelleen sen neljä pinnaaSitten olikin edessä ManU vieraissa ja Becksin tunteikas paluu Old Traffordille.
Ja taas meitä vietiin...
http://www.youtube.com/watch?v=G37PVOj7DBYVastaus #777 : 11. Maaliskuuta 2010 klo 00:03:47 »
60 min ja 3-0 taulussa, ManU voisi kyllä lopettaa pelaamisen, vastustajan kunnioittamisesta ei ole tietoakaan.
4-0 loppulukemissa ei ollut mitään selitettävää, niin paljon parempi kotijoukkue oli. Tällä kertaa oli punanenän vuoro viedä Leonardoa taktisella puolella sata-nolla. Milanin avainkaartikaan ei tästä paljon olalletaputteluja ansainnut, ammattiylpeys missä pelaa?
Voitokas Chievo-ottelu 13.4. jäi ikävä kyllä parhaiten mieleen päivänä jolloin David Beckhamin suuri unelma kantaa Three Lions-paitaa yllään Etelä-Afrikan MM-kisoissa murskaantui akillisejänteen katkeamisen myötä. Samalla ko. ottelu taisi jäädä myös viimeiseksi peliksi Milan-nutussa.Rossonerit kohtasivat Napolin 21. Maaliskuuta San Sirolla ja uskokaa tai älkää voitolla tuosta matsista oltais noustu kaiken tämän jälkeen vielä piikkipaikalle. Vaan kun ei kelpaa niin ei sitten vain kelpaa, hopetarjottimella tai ilman. Lopputulos 1-1 ja kausi käytännön paketissa. Kolmea päivää myöhemmin otettiin Parmalta kuokkaan ja loppukaudelta ei sitten paljon jälkipolville kerrottavaa jäänyt. Kun kausi vihellettiin päätökseen San Sirolla Juvea vastaan löytyi Milan Serie A:n sarjataulukosta sijalta kolme, 12p mestari Interin ja 10p kakkoseksi sijoittuneen AS Roman perässä.Loppukaudella tapahtumat olivat vähissä kaikin puolin, siitä kertoo hyvin se, että lyön tämänkin näkyviin...
http://www.youtube.com/watch?v=lEnv87bPr40Heti kun kausi saatiin päätökseen kantautui Milanellosta suorat sävelet sen suhteen, että Leonardo saa pakata kimpsunsa ja palata Brasiliaan. 
Joten eikun Arrivederci, Leo! Vaikka tavallaan sympaattinen tapaus olitkin niin ikävästä ei voida puhua.Kesä 2010: Massimiliano Allegrin vuoro astua mammuttien hautausmaalle
Silvio kävi saarnaamassa perinteisesti menneistä ja tulevista kauden avaustilaisuudessa (
http://www.youtube.com/watch?v=kTy5OMVhmJw). Cagliarin penkin takaa saapuneelle Allegrille kerrottiin tasantarkkaan, että joukkueelta odotetaan viihdyttävää pelityyliä. Leon perään lähti vielä haukut. Mutta mutta, jotenkin tämä kaikki vaikuttaa vain jotenkin niin kovin väsähtäneeltä. Nyt meillä sentään pitäis olla
oikea valmentaja mutta kun katsoo tuota pelaajarunkoa, ja varsinkin avainpelaajien listaa, niin kyllä se vain melko samalta näyttää mitä näytti joskus viisi vuotta sittenkin. Ja vuodet vain vierii etiäpäin. Toki jokaisen sisällä asuskeleva pieni romantiikko tällaisesta tilanteesta myös osittain nauttii mutta rajansa nyt kaikella. Vanhainkodit asia erikseen. On tässä huhuiltu taas ties ketä, Zlatanista lähtien, Milanellon suuntaan mutta kesä toisensä jälkeen nämä voi ottaa entistä enemmän vastaan ihan pelkkinä huhuina. Ihan pienen pientä hienosäätöä lukuunottamatta siellä on täysin sama nippu kasassa mitä oli viime vuonnakin, ja toissa vuonna, ja sitä edeltävänä jne. Ja vuodet ne vaan edelleen vierii. Toki kunnon valmentajan alaisuudessa näidenkin kaverien kanssa voidaan vielä edetä pitkälle mutta kyllä tässä tarvittais nyt jotain muuta kuin jatkosoppareita Zambrottan ja Oddon kaltaisille loppuun hinkatuille juustohöylille. Varsinkin kun joukkueen ongelmallisin pelipaikka löytyy juurikin tuolta oikean laitapakin tontilta. Noh onneksi Patosta saatiin pidettyä kiinni ja Dinhokin on näillä näkymin värkkäämässä jatkosopparia kasaan, ilman tätä kaksikkoa saatettaiskin tarpoa jo melkoisen syvissä vesissä. Ydin ongelmahan on tietenkin se, että menestysvuosina kalliita jatkosoppareita oikein jaettiin urakalla toimiston puolelta ja nyt kun rahat ovat enemmän tai vähemmän loppu niin ei auta kuin odotella, että nämä yliliksaa nauttivat menneisyyden haamut saavat nautiskella pahvinsa loppuun asti. Toki jatkosopparit (tietenkään ei ihan yhtä arvokkaat) em. kaksikolle Zambrotta/Oddo hieman sotii tätä ajatusmaailmaa vastaan. Jotenkin tästä vain huokuu sellainen mieliala, että seuran presidentillä on tällä hetkellä tärkeämpääkin mietittävää kuin se miten AC Milan jalkapallokentillä pärjää.
KAUSI 2010/2011Portieri
Christian AbbiatiMoni milanisti sai huokaista helpotuksesta toissa kaudella kun Abbiati teki paluun punamustiin. Pitkästä aikaa joukkueella oli luotettava ykkösmaalivahti. Loukkaantui pahasti toissa kauden lopussa ja paluu pelikentille tapahtuikin vasta viime talvena. Leonardo päätti kuitenkin luottaa Didaan ja niinpä Abbiatin paluu jäi yllättäen hieman puolitiehen. Vaikka Amelia joukkueeseen hankittiinkin niin kyllä Abbiatin kuuluu olla se ykkösvaihtoehto maalin suulle kun kausi starttaa.
Marco AmeliaLivorno-aikoinaan Buffonin manttelinperijäksi tituleerattu veräjänvartija tuli lainalle punamustiin Genoasta, mahdollisista jatkokuvioista/ostosta sovitaan lainadiilin päätyttyä. Koittaa saada kaivattua uutta potkua hieman alamäkeen valahtaneelle uralleen Milanista ja taistelleekin kovasti aloittavan maalivahdin paikasta. Kuitenkin näin kauden alla näkisin Amelian mieluummin luotettavana varavaihtoehtona kuin ihan avauksessa.
Flavio RomaHankittiin viime kauden alla pikakomennuksella Monacosta kun joukkueella meinasi iskeä hätä Abbiatin ollessa sairastuvalla. Jälkiviisaanaa voisi todeta ettei olisi tarvittu hankkia ollenkaan. Peliminuutit jäivät nolliin ja kolmosveskarin tonttia voisi miehittää ihan joku muu kuin tällainen 36v sotaratsu.
Difensori
Thiago SilvaKuuluu siihen todella harvaan "Franchise playerien" joukkoon Rossonerissa. 25v kaveri jolla alla debyyttikausi Serie A:ssa, ja tämän kauden myötä brassista tuli suorastaan korvaamaton apu Milanille. Muodostaa Nestan kanssa yhden liigan parhaista topparipareista ja mikä parasta, tästä miehestä on vielä iloa punamustille pitkäksi aikaa.
Alessandro NestaOli sivussa käytännössä koko kauden 2008/2009 sitkaiden selkävammojen takia. Jopa koko uran jatko oli hetken aikaa vaakalaudalla. Palasi viime kaudella pelikentille ja kun ottaa huomioon miehen iän ja loukkaantumisjakson pituuden on suorastaan häikäisevää millä tasolla paluu tapahtui. Äärimmäisen elegantti puolustuspään johtohahmo on kunnossa pysyessään selvääkin selvempi valinta avaukseen.
Luca AntoniniVaikka Leonardolle ei paljon kehuja tippunutkaan viime kauden jälkeen voi brassia siitä kyllä kiittää, että Antonini teki vihdoinkin jo pitkään odotetun todellisen läpimurron huipputasolle. Vahvuudet hyökkäyssuuntaan ja vasemmalla laidalla tarjosikin viime kaudella ainoan toimivan parin Ronaldinholle. Pientä haahuilua vielä havaittavissa omaan päähän pelatessa mutta jospa nekin siitä helpottuis.
Daniele BoneraAlkaa kausi kaudelta enemmän hahmottua pelkäksi vaihtopenkin "avuksi". Palasi viime kaudella kehiin 10kk loukkaantumisjakson jälkeen. Sai vastuuta siinä kohtaa kautta kun Oddo, Zambrotta ja Nesta paikkailivat haavojaan -> ei vakuuttanut -> vaihtopenkki kutsui taas.
Massimo OddoTaistelee avauksen paikasta ihan vaan siksi ettei Milanilta kertakaikkiaan löydy pätevää valintaa puolustuksen oikeaan laitaan. Harmi, sillä Oddonkin "parasta ennen"-päivämäärä on mennyt umpeen jo aikoja sitten. Huonohko puolustussuuntaan, keskityksissä yleensä ei mitään päätä eikä häntää.
Gianluca ZambrottaZambrottan nykytaso kävi viime kaudella hyvin selväksi silloin kun vanhus istutettiin Antoninin sijasta Dinhon kanssa vasempaan laitaan. Tuskin moni sanoo vastaan jos käytän käsitettä fossiili Zambrottasta puhuttaessa. Ikävä, että saanee peliaikaa tulevalla kaudella samasta syystä kuin Oddokin.
Sokratis PapastathopoulosKesän harvoja hankintoja, siirtyi vaihtokaupassa Genoasta. Monikäyttöinen puolustaja esiintyi edukseen E-Afrikassa, ei ole iällä pilattu ja on toivottavasti kaivattu pelastus oikeeseen laitaan/sopiva hätävara jos Nestan selkä alkaa taas reistailla.
Mario YepesMittavan uran tehnyt kolumbialaistoppari sai, vähemmän yllättäen, kiitoksen kuluneista vuosistaan solmimalla sopparin viime keväänä Milanin kanssa. Ikänsä puolesta sopii ainakin enemmän kuin hyvin joukkueeseen. Tuskin kuitenkaan kovin monessa matsissa kaverin otteita pääsemme seuraamaan. Backup-osastoa.
Marek JankulovskiKun tuolla aiemmin mainitsin nämä menneisyyden haamut niin kyllä tshekkivasurinkin voi jo huoletta sijoittaa siihen kastiin. Sai vähän luottoa Leon alaisuudessa mutta silloin kun pääsi pelaamaan pelasi huonosti. Koitettiin kaupitella pois Tammikuussa, ketään ei kiinnostanut.
Oguchi OnyewuViime kausi meni ihan pipariksi kun lokakuinen harkkamatsi jenkkien paidassa poiki sen verran pahan vamman, että toipuminen tapahtui vasta juuri ennen MM-kisoja. On uhonnut valloittavansa paikkansa Milanin avaukseen, pilke silmäkulmassa tai ilman. Ihan hauska tapaus ylipäätänsä, on tuolla paljon turhempiakin tapauksia joukkueessa.
Kakha KaladzeYlipalkattu kasa georgialaista paskaa jatkaa liksan nostamista vaihtopenkiltä käsin. Malliesimerkki siitä, että hommat olisi voitu hoitaa hieman toisin hulluina vuosina.
Centrocampisti Massimo AmbrosiniOli viime kaudella pitkään joukkueen selvää parhaimmistoa, varsinkin Realin kohtaamisten aikoihin. Normaalisti pääasiassa puolustussuuntaan loistava kapteeni toimi välillä "pirlonakin". Loistavan alkukauden jälkeen Ambroa oltiin jo sovittelemassa Azzurrien kisakoneeseen. Loppukaudella valahti kuitenkin niin monen muun pelaajan sekaan harmaaseen keskimassaan, että puheet E-Afrikastakin hiljenivät kenenkään oikeastaan edes huomaamatta.
Gennaro GattusoRino varmaan haluaisi unohtaa viime kauden joka pitkälti tiivistyi kauden ensimmäisen Derby della Madonninan päättömiin hölmöilyihin. Ei missään vaiheessa päässyt enää loukkaantumisiaan edeltävään pelikuntoon. Huhujen mukaan ei tullut oikein toimeen Leonkaan kanssa. Suunta on laskussa ja Rinoa ollaankin oltu jo viemässä pois Milanellosta tuon tuosta. Jatkaa kaikesta huolimatta ja päättänee uransa lapsuudensa suosikkijoukkueessa jonka jälkeen siirtyy valmennuspuolelle?
Andrea PirloPäässee pelaamaan trequartistan tonttia tulevalla kaudella. Maajoukkueessa onkin vetänyt pääsääntöisesti ylempänä mitä punamustassa nutussa joten jospa tästä seurais edes jonkinlaisia valonpilkahduksia (joista olemme saaneet nauttia Milanissa vuosi vuodelta vähemmän). Toivottavasti osaava valmentaja herättäis myös Pirlon horroksesta/sais taktisesti miehen ominaisuudet hyötykäyttöön (jos sellaisia vielä on).
Clarence SeedorfKonkarin esitykset jäivät viime kaudella mieleen melkoisen kaksijakoisina. Parhaimmillaan vieläkin suurten pelien mies mutta pahimmillaan näitä joukkueen pelin tuhoajia jatkuvan paikallaan junnaamisen takia. Nauttii pallosta välillä ihan liikaa ja jarruttaa siinä samalla koko hyökkäyspelin toimivuutta. Ei oikein enää tahdo myöskään syttyä näihin kaikenmaailman livornojen ja bolognien kohtaamisiin.
Mathieu FlaminiMukiinmenevän debyyttikauden punamustissa pelannut ranskalainen jäi viime kaudella totaalliseen paitsioon Leon alaisuudessa. Näyttöpaikat jäivät todella vähiin, ihmetellä saattaa miksi näin kävi. Ansaitsee ehdottomasti vielä näyttöpaikan ja toivottavasti tämän Allegri hänelle myös suo.
Rodney StrasserSierra Leonesta kotoisin oleva Strasser on jo pitkään kuulunut Milanin junioriryhmien parhaimmistoon. Oli vähän omituista nähdä kaveri kuitenkin joku päivä sitten harkkamatsissa kentällä kun luulin hänen siirtyneen Genoaan Papastathopoulos-vaihtokaupassa. Allegrihan on lupaillut nuorukaiselle näyttöpaikkoja tulevalle kaudelle joten jospa sitten nähtäis ihan omin silmin minkätasoinen jamppa tässä oikein on kyseessä.
Ignazio AbateViiletti viime kauden pääasiassa puolustuksen oikeassa laidassa. Jäi mieleen joukkueen, ei enempää tai vähempää, kuin heikoimpana lenkkinä. Ihmetellä saattaa mitä tämän tason pelaaja oikein tekee Serie A:ssa saatikka vielä Milanissa?
Attaccanti Alexandre PatoMaanmiehensä Thiago Silvan ohella niitä pelaajia joiden mukana joko itketään tai nauretaan, nyt ja tulevina vuosina. Viime kausi oli vallan rikkonainen mutta toivottavasti tulevalla pysyttäis ehjänä. Elintärkeä pelaaja Rossonerille jolla on kaikki saumat kasvaa vaikka minkälaisiin mittoihin tahansa.
RonaldinhoPalasi viime kaudella omalle tasolleen ja edesauttoi joukkueen edes sinne kolmannelle sijalle. Ei ole enää yhtä nopea mitä joskus Barcan kultavuosinaan mutta pahimmatkin Dinhon epäilijät saivat mielestäni viime kaudella nokilleen brassitaiturin ollessa selvästi joukkueensa paras pelaaja. Huhut vieneet takas brasseihin tai jenkkeihin mutta näillä näkymin Milanellossa ollaan sorvaamassa jatkopaperia miehen kouraan, ja hyvä näin!
Marco BorrielloMonen muun tapaan pelasi vallan kaksijakoisen kauden 2009/2010. Parhaimillaan runttaa maaleja asennosta mistä hyvästä ja voimarakenteisena pelaaja luo tilaa myös muille ja voittaa pääpalloja. Pahimmillaan melkoinen nallipyssy joka katoaa välillä täysin kuvioista. Mielestäni Milanilta on uupunut selkeä superhyökkääjä sitten Shevan Chelseaan lähdön eikä Borriellosta ole vain ikinä täyttämään edes toista näistä saappaista.
Klaas-Jan HuntelaarJää aina niin vähälle peliajalle, että hieman vaikea hahmottaa mitä tämä kaveri oikeasti osaa vai osaako yhtään mitään. Joka tapauksessa ei lunastanut viime kaudellakaan oikein mitään mitä edes voisi uskaltaa odottaa. Ollut kovasti mukana siirtohuhuissa ja jos hollantilaisesta saatais edes hieman vastinetta vaikkapa Dzekon hankinnalle ni tervemenoa vaan sitten. Joka tapauksessa haluaisin nähdä Hunterin joskus muunakin kuin vaihtopelaajana. Vaikka sitten jonkun muun seuran nutussa. Ihan mielenkiinnon vuoksi.
Filippo InzaghiEi kuulunut missään vaiheessa viime kautta Leonardon suunnitelmiin mikä Milanosta kantautuneiden kuulopuheiden mukaan näkyi loppukaudesta selvänä tuskaantumisena/jopa yhteenottoina kaksikon välillä. Eli viime vuosi oli Pippolle käytännössä puhdas välivuosi. Ikää on mittarissa kuitenkin sen verran miehekkäät lukemat ettei nuita välivuosia enää oikein tarvittais. Tuleva kausi sanelee puhtaasti miten tämän italofutiksen legendan jatko tulee etenemään. Borriello ja Huntelaar eivät ole niin hyviä pelaajia etteikö Pippo pystyisi vielä kerran nousemaan ihan avaukseen asti. Vaikeaa se kuitenkin tulee olemaan ja mikäli kaikki ei nyt sitten ihan natsaa kohilleen niin nappuloiden ripustaminen naulaan ei ole kaukana.
Dominic AdiyiahGhanalaisnuorukainen kärkkyy läpimurtoa huipputasolle. Täysin kääntämätön kortti jonka vahvuuksista/heikkouksista joku viisaampi saa selittää ihan rauhassa. Allekirjoittaneen on turha alkaa keksiä yhtään mitään.
Nnamdi OduamadiAdiyiahikin hämärämpi tapaus. Ymmärtääkseni hänkin kuului niihin kolmeen pelaajaan jotka pitivät aloittaa kautensa Genoan suunnalla. On kuitenkin seuran sivujen (ja wikipedian) mukaan vielä Milanin listoilla.
Lainapesteillä kulkevat pelaajat kopsaammekin suoraan wikipediasta...
Seuran jättäneet/uransa lopettaneet DidaYksi aikakausi päättyi kun brassiveskari jätti San Siron nykyisen sopimuksensa loputtua. Tällä hetkellä legenda seilaa siirtomarkkinoilla vapaana agenttina. Mikäli pelaajaura jatkuu niin jatko tulee tapahtumaan mitä todennäköisemmin synnyinmaassaan. Milan saa kiittää tätä, varsinkin refleksitorjujana, kunnostautunutta maalivahtia paljon lähihistorian menestyksestä. Ihan viimeisiä vuosia mielestäni turha alkaa enää palauttelemaan muistiin (viime kausi oli kuitenkin hyvä).
Marco StorariViime kauden alussa vakuuttavasti punamustissa torjuneen Storarin loppukausi vierähti Sampdorian maalinsuulla. Kesällä Juventus hankki kokeneen italoveskarin 4,5M siirtosummalla Torinoon tarkoituksena paikata Buffonin loukkaantumisen myötä syntynyt aukko seeprapaitojen maalinsuulla.
Giuseppe FavalliPitkän työrupeaman jalkapallokentillä raatanut sotaratsu kulkee sopimuksen loputtua vielä vapaan agentin nimikkeellä mutta ihme ei olisi jos nappulat lyötäis lopullisesti naulaan ja siirryttäis viettämään ansaittuja eläkepäiviä.
David BeckhamToinen kevätkausi punamustissa ei kenties ollut yhtä onnistunut mitä ensimmäinen jolloin Becks nousi kertaheitolla joukkueen parhaimmistoon. Akillesjänteen katkeaminen tuhosi unelman MM-kisoista ja kun vamman laatu on mitä on niin tuskinpa mies enää Milan-nuttua päällensä pukee.
ManciniKenties viime kauden käsittämättömin tapaus. Leo hankki maanmiehensä Merdasta lainalle kevätkaudelle, laina piti sisällään myös mahdolliset jatkon osto-optiot. Jopa Silvio itsekin jyrähti siirrolle kyseenalaistaen sen aivan totaallisesti. Presidentti oli oikeassa sillä Mancinin peliminuutit jäivät Milanissa lähes yhtä vähiin mitä ne olivat toisinajattelijoiden suunnalla. Lopulta brassi itse riitautti kiukuttelullaan mahdollisen jatkopestin ja näin se taru jäi todella lyhyeksi. Harmi, sillä Roman aikoina Mancini oli kuitenkin yksi liigan parhaita pelaajia. Palasi istumaan Interin vaihtopenkille.
Tavoitteet tulevalle kaudelleMitähän tässä sitten uskaltaisi odottaa? Joukkue on käytännössä täsmälleen sama mitä oli vuosi sittenkin mutta nyt penkiltä päin luulisi löytyvän astetta enemmän osaamista. Kilpailijoista Inter ei ainakaan valmentajavaihdon myötä ole voinut vahvistua, sanoisinpa tilanteen olevan hyvinkin päinvastoin. Roma Claudio Ranierin alaisuudessa toimi yllättävänkin hyvin ja kun tämä yhtälö on nyt heti alkukaudesta koossa ei Giallorossia voi missään nimessä unohtaa. Vanha Lutka ei ainakaan voi pelata huonommin kuin viime kaudella, ei kuitenkaan loppupeleissä lähelläkään mestaruutta. Joten kyllä se vaan on taas se Scudetto joka vain ja ainoastaan kelpaa. Euroopassakin pitäis puhdistaa viime kauden häpeätahrat. Voiko tässä oikeasti vähempi ees kelvata?
Forza Milan!
