Associazione Sportiva Roma 2010-2011

[Warming up]

Heh. Olipa mielenkiintoinen ajatusleikki Giuseppe Rossista, joka amerikanitalialaisena istuisi uuteen Romaan markkinamielessä kuin nyrkki Morattin kiveksiin. Olisi varmasti irrotettavissa Villarrealista ja toisi paljon lisäarvoa Roman hyökkäykseen. Fantasya toki vielä tässä vaiheessa..

[Joey]

Olisi varmasti irrotettavissa Villarrealista ja toisi paljon lisäarvoa Roman hyökkäykseen.

Irtoaisi varmasti, mutta siihen vaaditaan aika lailla paalua. Rossi kirjoitti vasta uuden pitkän sopimuksen ja samalla Villarreal kieltäytyi Spursin 30. miljoonan punnan tarjouksesta nyt tammikuun siirtoikkunan viimeisillä hetkillä.

[Warming up]

tt
Irtoaisi varmasti, mutta siihen vaaditaan aika lailla paalua. Rossi kirjoitti vasta uuden pitkän sopimuksen ja samalla Villarreal kieltäytyi Spursin 30. miljoonan punnan tarjouksesta nyt tammikuun siirtoikkunan viimeisillä hetkillä.

Eipä ole minun rahoja, joten hinnalla ei ole sen suurempaa väliä. Ja onhan Romalla neuvotteluvaltti Cicinhon muodossa.

[Joey]

Eipä ole minun rahoja, joten hinnalla ei ole sen suurempaa väliä. Ja onhan Romalla neuvotteluvaltti Cicinhon muodossa.

Niin, uuden omistajan myötähän Roma mahdollisesti saa vähän euroja siirtokassaan. Itsekin olen ottanut vähän sellaisen kannan noihin, että lähes sama, mitä noista pelaajista maksetaan, jos rahasta ei varsinaisesti ole pulaa.

Onko tuota varsinaista neuvotteluvalttia muuten edes? Lainaanhan sisältyi osto-optio ja hinta varmasti on jo määritelty, jolla Villarreal voi pelaajan itselleen lunastaa.

[Warming up]

Eiköhän scudettolle voi heittää hyvästit tämän kauden osalta. Neljän parhaan joukkoon selviytymisessäkin on haastetta ihan riittämiin.

http://laroma24.it/archivio/36865/b-arriva-anche-mister-celtics-per-la-roma-b.html

Pikku hiljaa selviää miehet tämän Di Benedetto AS Roma LLC:n taustalla. Positiivista on, että urheilu ei ole uusi sijoittamisen alue näille ihmisille. Toki uhkakuva on siinä, että kaikki ei menekään kuten on suunniteltu ja rivit rupeavat rakoilemaan kun mukana on näinkin monia eri sijoittajia.

[Warming up]

Heh. Aika hauskoja kirjotuksia mediassa tähän myyntiin liittyen.

Todisteet siitä, että koko potti ostoon on kasassa ja toimitettu, muttei se riitä Italiassa vaan kaikkien ostossa mukana olevien on vielä todistettava henkiökohtasesti, että rahaa on. Vapaasti suomennettuna mm. tämmönen: "Ajatelkaapa vaikka James Pallottaa, Boston Celticsin osakasta - joka on vuosien ajan ollut Amerikan parhaiten tienaavia johtajia ja lähes miljardin dollarin omaisuudesta huolimatta on joutunut soittamaan pankkiinsa ja pyytämään todistusta, että hänellä on yli 10 miljoonaa dollaria."

Taitaa muuten olla se porukan rikkain kaveri tämä Pallotta, luulisin.

[V.Jano]

^

Sinänsä ihan fiksua tarkastaa tuo vakavaraisuus. Monella rikkaalla nuo rahat kun eivät ole omia.

[Warming up]

http://bo.asroma.it/UserFiles/1421.pdf

Ja Shakhtarin kaatoon:
1 BOGDAN LOBONT
3 PAOLO CASTELLINI
4 JUAN SILVEIRA DOS SANTOS
5 PHILIPPE MEXES
9 MIRKO VUCINIC
10 FRANCESCO TOTTI
11 RODRIGO FERRANTE TADDEI
16 DANIELE DE ROSSI
17 JOHN ARNE RIISE
20 SIMONE PERROTTA
22 MARCO BORRIELLO
23 LEANDRO GRECO
29 NICOLAS BURDISSO
30 SIMPLICIO FABIO HENRIQUE
32 DONIEBER ALEXANDER MARANGON (DONI)
33 MATTEO BRIGHI
45 STEFANO PETTINARI
77 MARCO CASSETTI
94 JEREMY MENEZ


Huhupuheita Roomasta: Borriellolta oli ravintolassa kysytty, että mitä pitää tapahtua, että Ranierista päästään eroon johon Marco oli vastannut: "ettekö tekään voi sietää häntä". Tiedä sitten. Onhan sitäkin pitkään kerrottu, että Pizarro ja Ranieri eivät puhuisi toisilleen.. Onhan monessa pelaajassa kyllä ollut havaittavissa, että ihan joka pelissä ei jaksa syttyä taistelemaan.

[ASR]

Tänäänhän huhuttiin jopa Montellan olevan loppukauden "hätävalmentaja", mikäli Ranieri ei onnistu Shakhtar-pelistä voittoa saavuttamaan. Jotain täytyy tehdä jollei kurssi käänny nopeasti. Toisaalta Ranieri on ollut tässä tilanteessa lyhyen Roma-uransa aikana jo useasti tullen aina vaikeasta paikasta ulos voittajana, ainakin hetkellisesti. Jenkit sisään ja Ancelotti kesällä lienee kuitenkin todennäköisin skenaario.

[Warming up]

Non perderemo di vista il fatto che agiremo come custodi di questa grande squadra nel nome di tutti i tifosi della Roma - DiBenedetto

Samassa jutussa oli, että Unicredit myisi omasta 40% osuudestaan 20% rakennusalalla toimivalle Luca Parnasille, joka luonnollisesti vastaisi uuden stadionin rakentamisesta (50 000 kapasiteetti).

edit. Gasperini mainittu valmentajaehdokkaana. Mielenkiintoinen nimi, itse pidän Gian Pierosta valmentajana vaikka Genoassa loppu ei ihan parhaalla tulostasolla enää mennytkään. Tosin eipä tuo joukkue ole vielä hänen lähdönkään jälkeen hirveään liitoon lähtenyt, joten vika nyt ei tainnut pelkästään valmentajassa olla.

[migi]

Pelasivatkohan Romalaiset tahallaan itsensä ulos UCL:stä, jotta saisivat ulostettua Ranierin vai ovatko muuten vain yksinkertaisesti paskempia jalkapalloilijoita kuin Shakhtarin pelaavat Onhan tuo nyt v**** säälittävää ja helvetin noloa Romalaisilta, että saavat ns. helpoimman mahdollisen vastustajan, jolla ei edes ole tuntumaa tosipeleistä sitten joulukuun ja senkin ryssivät heti alkuun niin, että ottelupari on taputeltu jo heti Roman kotiottelun jälkeen. Ei hyvää päivää sentään, helvetin noloa! Mistä noille Roman pelaajille oikein maksetaan miljoonia? Siitäkö, että tulevat jokavuosi tekemään itsestänsä pellejä Eurokentille


Terveisin: ''Italialaisten joukkueiden saamattomiin euroesityksiin tuskastunut Italofutiksen ystävä''
PS. tosin en tiedä kuinka kauan näitä pellejä jaksaa enää sympata.

Pahoittelut avautumisesta.

[ASR]

Pelasivatkohan Romalaiset tahallaan itsensä ulos UCL:stä, jotta saisivat ulostettua Ranierin vai ovatko muuten vain yksinkertaisesti paskempia jalkapalloilijoita kuin Shakhtarin pelaavat

Olet oikeilla jäljillä. Rosella vieraili viikolla Trigoriassa. Luultavasti sopivat Tottin kanssa että joukkue pääsee eroon valmentajastaan, mikäli onnistuu hoitamaan tämän tärkeän ottelun Ranierin kohtalolle sopivalla tavalla. Ranieri potkitaan hiuksista vittuun perjantaina ja vetovastuuseen astuu l'aeroplanino apunaan Bruno Conti.  Siinä mielessä tänään mentiin metsään, ettei hävitä pitänyt lukemin 2-3, vaan sopuisasti 0-1, jolloin toiseen osaotteluun voitaisiin lähteä huoletta. Nyt on voitettava vieraissa kahdella maalilla, mutta sekään ei ole ongelma koska myös Borriello tykkää uudesta valmentajasta. Tottihan on myös omilla henkilökohtaisilla esityksillään protestoinut Ranieria jo syksystä asti mm. kieltäytymällä lähes täysin pelitilannemaaleista. Viimeinen niitti Ranierin arkkuun oli ikuisen suosikkipojan norjalaisen punapään kääntyminen mentoriaan vastaan. Vasuri tosin lavasti mielenilmaisunsa lahjakkaasti suorituksella, jolla olisi myös menty helposti sisään teatterikorkean pääsykokeissa.

Tai sitten vain joukkue yksinkertaisesti on Shakhtaria helvetin paljon paskempi. Että näin.

[Jokoma]

No eipä tuo nyt vielä selvä ole. Surkeastihan ne pelasivat, mutta ei se 0-2 vierasvoitto oo mahdoton, jos peli tuosta "hieman" parantuisi ja pysyisi hyvänä läpi ottelun ... ilman näitä todella mustia minuutteja.

Oli kyllä Meneziltä mahtava ratkasu ottaa tuosta tilanteesta kortti. Hieno maali toki.
Turskalta tosiaankin mainio pyllähdys

[kaukaasiantuntija]

No eipä tuo nyt vielä selvä ole. Surkeastihan ne pelasivat, mutta ei se 0-2 vierasvoitto oo mahdoton, jos peli tuosta "hieman" parantuisi ja pysyisi hyvänä läpi ottelun ... ilman näitä todella mustia minuutteja.

Ei tule Romalla helppo iltapuhde kun pitäisi kahdella maalilla periaatteessa voittaa. Pakkasta todennäköisesti on reippaanlaisesti ja 50 000 hullua fania laittaa kotijoukkueelle latinkia.

Shahktar ei tosiaankaan ole mikään rupusakki ja ei mitenkään helpoin vastus näissä karkeloissa. Olisihan tuolla nyt ollut vaikkapa Marseillea tai Kööpenhaminaa joukossa. Tuolla Idässä(-15) ei ole koskaan helppoa pelata ja on sieltä muutkin kovanluokan joukkueet tulleet tappio niskassa.

[Rino]

No onhan se nyt mahdotonta, että Roma menisi jatkoon tästä parista. Turha edes elätellä toiveita. Siinä kun katselin koostetta, niin Romalla oli muutama mukava paikka ja tuli johtomaalikin, niin sitten mvnt, kohta peli onkin 1-3. Vain Olimpicolla näemme tällaista!

[Jokoma]

Uskoa löytyy, vaikka vaikeata onkin. Turhaahan tollanen "no nyt on kyllä mahdotonta" meininki. Ei kyllä löydy teiltä asr:ää suosikkijoukkueesta ni ei niin ihmekään

Ei sieltä pakkasesta helppoa sitä jatkopaikkaa oo hakea, mutta mahdollista tuo on.

[ackaz]

Uskoa, ei kyllä valitettavasti tältäkään suunnalta vain yksinkertaisesti löydy. Kyllähän siellä seuran ja joukkueen sisällä täytyy olla asiat aika sekaisin, sillä sen verran surkeaa on ollu viimeisimmät Roman pelit. Ei tullut tämän päivänenkään juurikaan puun takaa - tulipahan kiirehdittyä töistä kotiin äkkiä pelaamaan Shahtaria lapulle (tosin perseloona sitten pupelsi sen lapun).

[Warming up]

Vaihteen vuoksi kirjotetaan muustakin kuin myynnistä.

Rosella ilmeisesti yrittänyt asettaa joukkueen ritiroon, mutta pelaajat oli lähinnä käskeneet painua vittuun - karkeasti sanottuna. Tällä hetkellä joukkueen tila on kyllä melko huolestuttava kaikkien huhujen perusteella - tuskin ne kaikki on tuulesta temmattuja. Pitäisikö loppukaudeksi hakea projektivalmentajaa vai ottaa esim. Gasperini sisään, jos hänestä kaavaillaan valmentajaa pidemmäksikin aikaa? Vähän huono tilanne päätösten tekoon kun takeover on vielä kesken eikä kenelläkään taida olla tällä hetkellä selvyyttä edes siitä, kuka Ranierin voisi potkia pihalle. Ikävä alku uudelle aikakaudelle, jos UCL-rahat jää ensi kaudella väliin.

[Warming up]

Adriano tänään 29 vuotta Eiköhän brassi kuitenkin itse hoida brenkuttelun meidän muidenkin puolesta!

[Tukeem Abdullah Jafer]

Silmukka Ranierin kaulan ympärillä kiristyy ja palli jalkojen alla heiluu. Se ei ole mukavin yhdistelmä. Pelkät tulokset eivät tietenkään yksin kerro kaikkea. Kieltämättä tylyä kieltä puhuva sarjataulukkokin on vain otsikko, jonka alle kätkeytyy varsinainen sisältö.  Selkeä henkisen otteen menettäminen joukkueesta ja koko societàn jo näkyvä vastarinta on kuitenkin historian valossa lähes poikkeuksetta ohjannut ennakkotapaukset samanlaiseen kohtaloon – potkuihin.

Viime kauden alussa Ranieri sai pohjamudissa rämpineen joukkueen nostettua jälleen aallonharjalle, jonka siivittämänä Roma yltyi taistelemaan jopa mestaruudesta. Ranieri ja hänen edeltäjänsä Luciano Spalletti ovat pelillisiltä ajatuksiltaan kuin yö ja päivä. Ranieri kahlitsee, Spalletti antaa avaimen. Ranieri puolustaa, Spalletti hyökkää, Ranieri mukautuu hetkeen, Spalletti pyrkii mukauttamaan hetken. Ranieri rakentaa kokonaisuuden valmiista osista, Spalletti valmistaa osat ja antaa niiden rakentua kokonaisuudeksi. Spallettin irrottaessa otteensa Roman ruorista Sensin lippulaiva oli uhkaavalla törmäyskurssilla Ranierin ajatusmaailman kanssa. Harmaahapsi joutui tekemään pelillisen täyskäännöksen, joka vei aikaa enemmän kuin useimmat uskovat.

Ranierin työ alkoi joukkueen itseluottamuksen kohottamisella ja uuden hengen puhaltamisella ryhmäänsä. Tähän tehtävään hän soveltui roomalaisena paremmin kuin hyvin ja punakeltaiset lähtivät nousukiitoon. Samaan aikaan Ranieri aloitti pala palalta koko joukkueen puolustamisen – Spallettin suurimman heikkouden – uudelleen organisoinnin. Pääpiirteittäin palapeli valmistui jo jouluun mennessä ja kevätkaudella Ranieri viimeisteli luomuksensa. Kaikki vaikutti hyvältä ja mestaruushaaveiden kariutuessakin romanistat pystyivät lohduttautumaan sillä, että oikea suunta oli löytynyt ja seuraavasta kaudesta oli paljon odotettavissa. Tuhon siemen oli kuitenkin jo kylvetty keväällä 2010 punakeltaiseen maaperään.

Ranieri oli jo aiemmin antanut yksittäisiä välttämättömiä ohjeita hyökkäyspelin toteuttamiseksi, mutta suuremmat linjaukset puuttuivat ja pallollinen pelaaminen oli hyvinkin vapaata luotsin keskittyessä puolustusaukkojen parsimiseen. Loppukevään ja kesän aikana Claudio nosti hyökkäyspelin työpöydälleen ja piirteli taktiikkataululleen uudet selkeät toimintamallit, jotka ehdottomuudessaan riistivät Romalta sen vuosikymmenien saatossa rakentuneen pelillisen sielun. Ranierilainen hyökkääminen tarkoitti kangistavia kaavoja ja rajoituksia, jotka muovasivat tämän päivän Romasta harmaan, väkinäisen ja tukahdutetun. Aiemman kauden jo laskuun kääntynyt korkealento oli perustunut pelaajamateriaalin epätavanomaisen suureen lahjakkuuteen ja luovuuteen sopeuttaa vapaasti oma hyökkäyspelinsä Ranierin organisoiman tehokkaan puolustamisen rinnalle. Tuo pelaajien poikkeuksellinen kyky ei ollut sattumaa. Se oli seurausta johdonmukaisuudesta, jota organisaatiossa oli määrätietoisesti jo kauan toteutettu. Joukkueen tärkeimmistä pelaajista sekä Totti että De Rossi ovat läpikäyneet ehkäpä koko maan parhaan junioriputken, joka pyrkii tuottamaan havainnoivia, ajattelevia ja itseohjautuvia jalkapalloilijoita. Heidän ympärilleen oli koottu pelaajia, jotka sopivat samaan roomalaiseen muottiin. Spalletti oli valmentajana mitä sopivin mahdollistamaan ryhmänsä luovuuden kehittymisen edelleen, sillä kaljupää oli kasvanut valmentajaksi toisessa huippuakatemiassa, Empolissa, jonka toimintamallit ja tavoitteet ovat lähes identtisiä Roman juniorisektorin kanssa. Jälkiviisaana voi todeta Ranierin palkkaamisella Roman läimäyttäneen päin oman ideologiansa kasvoja ja kääntäneen selkänsä perinteille, jotka olivat tuottaneet paitsi menestystä myös nautintoa. Ranieri oli ollut liian kauan liian kaukana Roomasta.

Käynnissä oleva kausi alkoi katastrofaalisesti. Ranieri ilmoitti syyksi sen, että joukkue ei vielä ollut hereillä vaan pelaajien ajatukset olivat yhä edellisellä kaudella. Osittain tämä olikin totta, sillä pelaajat olivat jääneet kaipaamaan aiempaa hyökkäyksellistä vapautta. He eivät olleet valmiita eivätkä edes halukkaita astumaan Ranierin kolaamille uusille urille. Kahlitun pelitavan sisäistäminen – tai paremminkin sen hyväksyminen – vapauksiin tottuneille ja niistä nauttiville pelaajille tuotti suuria ongelmia. Taktiikan synnyttämät vaikeudet olivat sitä suuremmat mitä mielikuvituksellisemmasta pelaajasta oli kyse. Joukkueen taktiikan epäsopivuus pelaajamateriaaliin alkoi johtaa valmentajan ja joukkueen välien rakoiluun. Ongelmat joukkueen sisällä eivät niinkään olleet lähtöisin Ranierin vahvasta rotaatiosta. Penkittäminen oli vain välikäsi syvällä pelaajien sisällä velloneiden turhautuneiden tunteiden purkautumiseen.

Roman materiaali olisi omiaan tilaa hyödyntävän pallonhallinnan ja leveän rintaman vastahyökkäyksien yhdistämiseen. Puolustuksellisesti se sopisi erilaisten prässikorkeuksien tilanteen mukaiseen variointiin. Toisin sanoen pelitavan tulisi olla sekä pallollisena että pallottomana erittäin aktiivinen. Ranieri ei ole oikea mies ohjaamaan Roman peliä tähän suuntaan. Claudio on kokenut valmentaja, mutta ei ole oppinut voittamaan. Se paistaa hänen pelitavastaan läpi. Roomalaisluotsi on taktisesti valveutunut eikä hänen pelitapansa ole lähtökohtaisesti huono. Ranieri pystyy voittamaan yksittäisiä tärkeitä otteluita, mutta pitkässä juoksussa hän kompastuu siihen, ettei osaa olla parempi tai paras. Hän ei kykene asettamaan itseään ja joukkuettaan muiden yläpuolelle rakentaakseen voittamisen kulttuuria.

Ranieri tiivisti ansiokkaasti Roman puolustuspelaamisen. Toki joukkueen puolustamisessa on edelleenkin muutamia vanhentuneita toimintamalleja. Esimerkiksi puolustuskolmanneksella Ranieri vetää mielellään vaikka 6-7 pelaajaa linjaksi oman boksin sisään jättäen liikaa tilaa 16-20 metriin rangaistusalueen rajoille. Tästä Sneijder rankaisi Roomaa ja myös Shakhtaria vastaan samankaltaiset tilanteet tuottivat säännöllisesti vaikeuksia. Toinen ongelma on vanhanaikainen pallo-orientoitunut ja staattiseen aluevartiointiin perustuva puolustaminen, joka jättää jatkuvasti tilaa vaarallisille alueille ja pakottaa etenkin laitapakkien peliasennot virheellisiksi esimerkiksi keskitysten puolustamiseen. Nämä eivät kuitenkaan ole kokonaisuutta ajatellen ratkaisevia tekijöitä, sillä jokaisella valmentajalla on omat heikot kohtansa. Merkittävää on se, että joukkueen muutamat ongelmat puolustamisessa perustuvat hyökkäyspelin surkeaan valmennukseen.

Roman peli näytti viime kaudella erittäin tasapainoiselta, mutta sulka tästä ei kuulu Ranierin hattuun. Se oli pelaajien neroutta. Taktiset muutokset käynnissä olevalle kaudelle olivat riittävän suuria tuhotakseen kokonaisuuden. Ranieri kahlitsi keskikentän hyökkäyspelaamisen. 4-3-1-2-pelijärjestelmässä leveys jäi liikaa laitapakkien vastuulle, koska vähintään kaksi keskikenttäpelaajaa oli sidottu keskisektorille mahdollisen vastahyökkäyksen varalle ja kolmannen keskikenttämiehen oli tarkoitus tukea ylimmän kolmikon pelaamista mahdollistaen esimerkiksi pudotuksen kautta linjan taakse tai leveyteen pelaamisen. Yhtälö ei kuitenkaan toiminut, sillä ylläpitääkseen riittävää leveyttä oli molempien laitapakkien noustava riittävän ylös hyökkäyksien mukana. Useimmiten laitapakit ehtivät vasta liian myöhään mukaan tilanteisiin, jolloin leveyden käytön hyöty keskinopeissa hyökkäyksissä oli jo menetetty. Tämä johti useaan ongelmaan. Vastahyökkäysten ja keskinopeiden hyökkäysten toteuttaminen jäi liian harvan pelaajan vastuulle. Tästä syystä palloja menetettiin paljon tai hyökkäykset jouduttiin pysäyttämään ja pelaamaan hitaammin, jolloin vastustaja ehti vetäytyä asemiin. Pakkien myöhäiset sekä yhtäaikaiset levitykset ja nousut taas aiheuttivat sen, että pallon menetyksen jälkeen vastustajalle suotiin liikaa tilaa laitasektoreille. Hyöty Ranierin tavasta kahlita kaksi keskikenttäpelaajaa vastaanottamaan vastahyökkäyksiä hävisi, koska tila laidalla ja sen läheisyydessä tarkoitti monesti sitä, että vastustaja pystyi diagonaalisyötöllä ohittamaan alemmas jääneen keskikenttäparin. Tällöin toinen keskuspuolustajista joutui säännöllisesti irtautumaan keskikaistalta tai vetäytymään suosiolla jopa boksin sisään. Irtautuminen laidemmas tarkoitti tilan syntymistä keskelle ja toppariparin välien kasvamista ja sitä kautta yhteistyömahdollisuuden häviämistä. Vetäytyminen taas aiheutti sen, että vastustaja sai vietyä liian monet hyökkäykset päätökseen ja Roma joutui liian usein aloittamaan omat hyökkäyksensä maalivahdin avauksella, muuten vain syvältä omalta puolustusalueeltaan tai pahimmassa tapauksessa keskipisteeltä. Kaikissa vaihtoehdoissa yhdistävänä tekijänä oli se, että Roma joutui hyökkäämään organisoitua puolustusta vastaan hitaasti.

Ranierilla on kaksi suurta ongelmaa; Totti ja De Rossi. Saavuttuaan Roomaan Ranieri julisti, että Tottin on pelattava lähempänä vastustajan maalia. Hän viittaisi Spallettin 4-2-3-1-pelijärjestelmään perustuvaan taktiikkaan, jossa Totti haki palloja hyvin syvältä, minkä takia systeemistä on käytetty myös numeroyhdistelmää 4-6. Totti ei kuitenkaan ole puhdas kärkipelaaja vaan ylin pelintekijä ja hyökkääjä, joka haluaa ja tarvitsee paljon palloa. Tämän tapainen rooli on Ranierin pelitavassa mahdollinen ainoastaan, mikäli pystyy pitkiin tempokuljetuksiin nopeissa hyökkäyksissä. Tottista siihen ei ole. Lopulta joulutauon jälkeen Ranieri suostui Tottin vaatimuksiin ja antoi hänelle vapaammat kädet hyökkäyksessä. Kevätpuolisko on alkanutkin kapteenin osalta syksyä pirteämmin, mutta joukkue ei saa Tottista riittävästi irti, sillä edelleen keskikenttäpelaajille asetetut rajoitukset estävät keskikentältä lähtevät taustanousut vastustajan puolustuslinjan taakse. Totti tarvitsee kanssapelaajilta selkeitä aloitteita pystyäkseen ratkaisemaan tilanteen. Ranierin taktiikka ei tätä mahdollista. Toisin sanoen Tottin rooli on nyt valmentajan voimattomuutta irrotettu joukkuetaktiikasta.

De Rossin kohdalla ongelma on siinä, että vaikka taidollisesti on kyse monipuolisesta pelaajasta, fyysiset ominaisuudet rajaavat häneltä monikäyttöisyyden. De Rossi ei ole parhaimmillaan keskikentän ankkurina. Nopeus ja ketteryys tai vaihtoehtoisesti ulottuvuus eivät riitä tähän rooliin. Hän ei sovellu kolmen miehen keskikentässä myöskään muille pelipaikoille, koska ominaisuuksiltaan on nimenomaan keskisektorin pelaaja. Laidan tukeminen hyökätessä tai puolustettaessa eivät kuulu De Rossin vahvuuksiin. Problematiikka syntyy siitä, että De Rossille ihanteellinen pelipaikka löytyy ainoastaan pelijärjestelmistä, joissa (alemmalla) keskikentällä on kaksi pelaajaa, kuten Spallettin 4-2-3-1-systeemissä tai perinteisessä 4-4-2:ssa.

De Rossin ja Tottin korvaaminen muilla pelaajilla ei Roomassa tule kuuloonkaan. Tilanteeseen on vain yksi ratkaisu ja se on Ranierin lähtö. Nyt kysymys kuuluukin, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vaihtoehtoina ovat projektivalmentajan palkkaaminen tai nostaminen tehtävään omasta organisaatiosta. Tietysti ihanteellista olisi pestata heti penkinpäähän luotsi, jonka uskottaisiin pystyvät luotsaamaan Romaa vielä muutaman vuoden päästäkin. Tärkeintä kuitenkin on löytää valmentaja, joka on Roman näköinen italialainen tai jopa roomalainen, mutta juuriltaan tuoreempi kuin Ranieri. Homma ei ole helppo, sillä vapaana olevat valmentajat eivät nostata erityistä kiimaa.

Lazio-taustaiset Papadopulo, Giordano, Camolese ja Casiraghi voidaan unohtaa heti kättelyssä. Useat vapaina olevista, kuten Franco Colomba, Daniele Arrigoni, Mario Somma, Luigi Gagni ja Silvio Baldini ovat meriiteiltään liian kevyitä tai heidän uransa ovat laskusuunnassa. Valmentamisen muutama vuosi sitten lopettaneista Roma-taustaisista Zbigniew Boniekista, Francesco Grazianista tai Nevio Scalasta tuskin löydetään tilanteeseen ratkaisua. Näiden herrasmiesten valmennusliekki lienee sammunut tai palaa ainakin hiljaisena, vaikka Scala on vihjannut mahdollisesti jossain vaiheessa taas olevansa käytettävissä. Marcello Lippikin taitaa olla jo nähty.

Mikäli tulevaisuuden päävalmentaja halutaan nimetä jo ennen kauden loppua, jolloin tietysti Ancelottin osakkeet nousevat merkittävästi, käytännössä varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat Cataniasta ulostettu, mutta Sienassa erinomaista työtä tehnyt Marco Giampaolo, Genoaa viimeksi luotsannut Gianpiero Gasperini, kokemattomat Francesco Moriero ja Giuseppe Giannini sekä värikäs Serse Cosmi. Gianninin ja Morieron kohdalla painaa tietysti se, että molemmat tuntevat Roman entuudestaan. Kaksikon valmentajaurat ovat kuitenkin nuoria ja ensiaskeleet ovat olleet haparoivia. Marco Giampaolo koki vääryyttä saatuaan monoa Sienasta, sillä nuori valmentaja oli tehnyt loistavaa työtä joukkueen peräsimessä ja luonut heikolle materiaalilleen inhorealistisen mutta toimivan pelitavan. Cataniassa homma ei sen sijaan lähtenyt käyntiin yhtä hyvin. Giampaolon näytöt huipulta ovat vähäisiä ja aina perustuneet pelitapaan, joka ei sopisi Roman materiaalille, joten hänen palkkaamisessa riski olisi liian suuri. Järkevimmät vaihtoehdot olisivat näin ollen Cosmi ja Gasperini. Ensin mainitun lähtö aiemmista seuroistaan on johtunut pelottavan usein suksien sotkemisesta ristiin seurajohdon kanssa. Omalaatuinen ja vahva persoona on toisaalta sytyttänyt sekä joukkueita että kannattajia. Kaikin puolin turvallisin ratkaisu olisi Gasperinin palkkaaminen. Vaikka Gasperini ei ole yltänyt huippusaavutuksiin, ura on ollut vakuuttava ja mies on saapasmaassa erittäin arvostettu valmentaja. Tärkeimpänä seikkana Gasperinin kohdalla on se, että torinolaisluotsin aktiivinen pelitapa sopisi Roman materiaaliin loistavasti.

Mikäli valmentajapäätös halutaan siirtää kesään, jolloin potentiaalisia ehdokkaitakin on varmasti enemmän, olisi Ranierien tilalle kuitenkin nostettava uusi kasvo, koska suunta johon hopeahius joukkuettaan ohjaa, on tie, jolta pitäisi kääntyä mahdollisimman nopeasti pois. Montellaa on ehdoteltu väliaikaisratkaisuksi, mutta Vincenzolla on seuran junioriosastolla töitä, joita ei ole hyvä jättää puolitiehen kesken kauden vain taloudellisista syistä. Seuran ulkopuolelta on varmasti vaikea löytää riittävän laadukkaita ja projektitöihin innolla mukaan lähteviä valmentajia, joten turvautuisin tässä tapauksessa vastikään ensimmäisen kategorian valmentajatutkinnon suorittaneisiin Roma-taustaisiin koutsikokelaisiin; Sebino Nelaan, Marco Delvecchioon ja varauksella Luigi di Biagioon.

[Warming up]

Hyvä kirjoitus, mutta Tottin ja De Rossin korvaamattomuudesta ehkä hiukan eri mieltä. Totti ei voi enää olla se, jonka ympärillä kaikki tanssii. Hän ei yksinkertaisesti ole enää niin hyvä pelaaja, että se olisi mitenkään järkevää. Toivottavasti tajuaa tämän itsekin, sillä nykyinen asenne on kapteenille epäsopiva. Totti voi edelleen antaa tälle seuralle paljonkin, mutta hänen on sopeuduttava uuteen, pelillisesti pienempään, rooliin tai lähdettävä?!?!

De Rossin kohdalla voisi myös olla paikallaan lähtö (ulkomaille)? Roma saisi ison kasan pelimerkkejä ja DDR uutta puhtia? Kerkeäisi vielä takaisin punakeltaisiin ennen uran päätöstä. No tämän sanottuani en usko, että jenkit lähtisivät De Rossia myymään ja toisaalta mielummin minäkin näkisin De Rossin syttyvän uudelleen Romassa. Gasperinin 3-4-3:ssa pääsisi kahden miehen keskikentälle ja sopisi "Thiago Mottaksi" mielestäni erittäin hyvin.

Ancelotti puolestaan on peluuttanut jo pienen ikuisuuden kolmen miehen keskikenttää. Ainakaan ankkuriksi en De Rossia itsekään enää haluaisi uhrattavaksi vaan ehdottomasti sellaiseen rooliin, missä pääsee pelaamaan kahteen suuntaan. DDR:ssä on hurjasti valjastamatonta maalintekopotentiaalia.

[Furius]

Tukeemilta hyvää tekstiä, josta löytyy paljon tarkkoja havaintoja. Erityisesti puolustuspelin ruotiminen osuu asian ytimeen. Ranieri on ikään kuin - osittain 2009 syksyn kriisin takia tilanteen pakosta - irrottanut hyökkäys- ja puolustuspelin toisistaan.

Muutamia yksittäisiä huomioita:
De Rossilla olisi kaikki edellytykset toimia hyökkäyksen ja puolutuksen välisenä linkkinä, mutta Ranierin roolijako ei anna siihen mahdollisuuksia. Vucinicin, Menezin ja Borriellon työmoraali ei myöskään ole edes lähellä riittävää tasoa - tässä kohdassa syyttävä sormi nousee helposti Ranierin ja kyseisten pelaajien huonojen välien suuntaan. Karismaattisempi ja/tai kovemmalla auktoriteetilla varustettu valmentaja saisi rutistettua pelaajistaan enemmän irti.

Loppujen lopuksi on helppo tulla siihen tulokseen, että vika on tosiaan valmentajassa ja seuran myyntihuhujen aiheuttamassa epävarmuudesta koko organisaation sisällä. 1vs.1-vertailussa Roma tuskin häviää Shaktarille yhdenkään avauksen pelaajan kohdalla (pl. ehkä Srna-Cassetti), joten karkeasti yksinkertaistettuna syyn täytyy löytyä taktiikasta ja henkisestä kestävyydestä. Näistä molemmista suurin vastuu on ehdottomasti Ranierin harteilla ja sen takia miehen lähtö näyttää väistämättömältä. Sama tuli mieleen Suomen maajoukkueen kohdalla, kun penkin päässä istui Baxter ja Suomen pelaajat rämpivät Moldovaa vastaan, vaikka yksilötasolla joukkueemme ei varmasti hävinnyt yhdelläkään osa-alueella.

Ancelotti puolestaan on peluuttanut jo pienen ikuisuuden kolmen miehen keskikenttää. Ainakaan ankkuriksi en De Rossia itsekään enää haluaisi uhrattavaksi vaan ehdottomasti sellaiseen rooliin, missä pääsee pelaamaan kahteen suuntaan. DDR:ssä on hurjasti valjastamatonta maalintekopotentiaalia.

Tähän erittäin sama. Ranierin alaisuudessa De Rossi on ollut monissa peleissä lähestulkoon näkymätön; eikä sillä hyvällä tavalla. Muistin syövereistä löytyy useita flashbackeja, joissa Daniele on ensin ollut vastustajan boksissa päättämässä hyökkäystä, ja 10 sekuntia sen epäonnistumisen jälkeen katkaisemassa vastustajan vastaiskua omalla puolustuskolmanneksella.

Hyvä kirjoitus, mutta Tottin ja De Rossin korvaamattomuudesta ehkä hiukan eri mieltä. Totti ei voi enää olla se, jonka ympärillä kaikki tanssii. Hän ei yksinkertaisesti ole enää niin hyvä pelaaja, että se olisi mitenkään järkevää. Toivottavasti tajuaa tämän itsekin, sillä nykyinen asenne on kapteenille epäsopiva. Totti voi edelleen antaa tälle seuralle paljonkin, mutta hänen on sopeuduttava uuteen, pelillisesti pienempään, rooliin tai lähdettävä?!?!

Shaktaria vastaan Totti pelasi lopun tasoituspaikan sössimistä lukuun ottamatta erinomaisen ottelun. Ennen kaikkea mainitsemassasi asenteessa oli huomattava parannus entiseen. Liekö ultrien Trigoriaan tekemällä kuumottelureissulla osuutta asiaan...? Kapteeni oli pitkästä aikaa kapteeni, joka kovalla työllä ja raivokkaalla prässillä (!) näytti esimerkkiä muille. Menezin kavennushan lähti keskialueen riistosta, joka syntyi Tottin ajettua karvauksellaan Shaktarin laitapuolustaja hätäiseen purkupalloon kulmalipun tienoilta. Myös vanha kunnon Perrotta syttyi taistelemaan, kun monet muut vaelsivat välinpitämättöminä ja selkäranka katkenneena.

- Edit -

Mainittakoon vielä se, että mielestäni Castellini esiintyi aivan loistavasti tiistaina. Riisen taso on ollut laskussa koko kauden ajan, joten mielestäni Castellinia pitäisi ehdottomasti kokeilla turskan paikalla jo Genoaa vastaan, vaikka se saattaisikin olla melkoinen lisäkolaus norjalaisen itsevarmuudelle. Paolon keskitykset napsuivat ihan hyvällä prosentilla maalintekosektorille (terveisiä vaan sinulle, Marco C.), eikä puolustussuuntaankaan nähty muita kuin varmoja otteita.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Hyvä kirjoitus, mutta Tottin ja De Rossin korvaamattomuudesta ehkä hiukan eri mieltä. Totti ei voi enää olla se, jonka ympärillä kaikki tanssii. Hän ei yksinkertaisesti ole enää niin hyvä pelaaja, että se olisi mitenkään järkevää. Toivottavasti tajuaa tämän itsekin, sillä nykyinen asenne on kapteenille epäsopiva. Totti voi edelleen antaa tälle seuralle paljonkin, mutta hänen on sopeuduttava uuteen, pelillisesti pienempään, rooliin tai lähdettävä?!?!

De Rossin kohdalla voisi myös olla paikallaan lähtö (ulkomaille)? Roma saisi ison kasan pelimerkkejä ja DDR uutta puhtia? Kerkeäisi vielä takaisin punakeltaisiin ennen uran päätöstä. No tämän sanottuani en usko, että jenkit lähtisivät De Rossia myymään ja toisaalta mielummin minäkin näkisin De Rossin syttyvän uudelleen Romassa.

Kyse ei ole siitä, että Totti ja De Rossi olisivat pelillisesti korvaamattomia Romalle. Heidän merkityksensä ulottuu monelle muullekin tasolle. Joka tapauksessa vielä viime kaudella Totti teki 14 maalia Serie A:ssa ja osui kymmenen kertaa Euroopassa. Vaikka Francesco on jo uransa ehtoopuolella ja iän negatiiviset vaikutukset peliin ovat selvyys, olisi järjetöntä olettaa, että pudotus tähän kauteen johtuisi ainoastaan siitä, että miehen taso olisi vain tippunut niinkin roimasti, yhtäkkiä. Suuremmat syyt Tottin etenkin heikkoon syksyyn löytyvät Roman penkin päästä.

Pelitapaa ei tule enää rakentaa puhtaasti Tottin ja hänen ominaisuuksiensa ympärille. Sitä kapteeni tuskin on vaatinutkaan. Tottin turhautuminen juontuneekin siitä, että hän tiedostaa valmentajaansa paremmin, millainen pelitapa saisi koko joukkueesta enemmän irti. Totti tuntee myös Roman pelillisen perinteen paremmin kuin Ranieri, jonka Roomassa vietetyn pelaajauran jälkeen kyseiset perinteet ovat rakentuneet. Kapteenin tuleekin reagoida, kun havaitsee suunnan olevan väärä.

Roma on Roma ja poikkeuksellisen kaunis juuri siksi että se on roomalainen. Sillä on omat toimintatavat, perinteet ja sielu. Jokainen joukkue rakennetaan tiettyjen avainpelaajien ympärille. Ikuisessa kaupungissa nämä pääosan näyttelijät ovat olleet perinteisesti roomalaisia; De Rossin ja Tottin lisäksi muun muassa Giannini, Conti, Di Bartolomei ja Spinosi. Kyseessä on Roma unica, ainutlaatuinen Italiassa. Jos De Rossi kaupattaisiin, voitaisiin samalla haudata koko junioriakatemia ja tuottamisen sijaan ostaa uudet pelaajat, palkata Rafa koutsiksi ja anoa paikkaa Valioliigasta, MSL:stä tai NHL:stä. Samalla voidaan purkaa Colosseum tai Pantheon ja rakentaa tilalle ostoskeskus tai maailman suurin pikaruokaravintola. De Rossi on tulevaisuuden kapteeni, oli valmentajana tai omistajana kuka tahansa.

Roman suunta on ollut väärä jo pidemmän aikaa. Seura on eksymässä omasta itsestään. Kyse ei ole veloista tai sijoituksesta sarjataulukossa. Kyse on siitä, mikä määrittää seuran luonteen. Tapaus Aquilani ja Ranierin pelitavan hyväksyminen ovat paljon raskaampia asioita kuin tyhjä kukkaro tai jääminen eurokenttien ulkopuolelle. Jos seurajohto ei asiaan osaa puuttua erottamalla Ranieria tai siirtämällä häntä toisiin tehtäviin seuran sisällä (käyttöä Ranierin tietotaidolle varmasti löytyy seurasta), De Rossin, Tottin ja myös kannattajien vastuulla on viimekädessä Ranierin savustaminen ulos.

[Warming up]

De Rossi on tulevaisuuden kapteeni, oli valmentajana tai omistajana kuka tahansa.

Periaatteessa ajattelen ihan samalla tavalla ja olen aina pitänyt De Rossin (tai Tottin, jopa Aquilanin) myyntiä täysin sietämättömänä ajatuksena. Kuitenkin tilanteen ollessa se, että myynti palvelisi selvästi niin pelaajaa kuin seuraa, tilanne ei olekaan enää ihan niin yksinkertainen. Syytä nyt lienee kuitenkin katsoa, että mihin suuntaan seuran ja De Rossin peli lähtee uuden valmentajan johdolla.

[Warming up]

Huikea suorittaminen jatkuu "" Onneksi jäi tämäkin spektaakkeli näkemättä.