Associazione Sportiva Roma 2010-2011

[Lopez]

Huhuissa oli Ancelottille vaihtoehdoksi nostettu André Villas Boas. Olisi kyllä mielenkiintoinen, nuori vaihtoehto.

No ei perkele ainakaan vielä. Ensin kuuluu voittaa Portossa Eurooppa-liiga ja seuraavana vuonna CL

[Warming up]

Heh.

De Rossi vältti bannin ja aika heppoisin perustein se olisi tullutkin: http://www.youtube.com/watch?v=8-5PC_OI6X4

Jos noin pienistä alettaisiin jakamaan pelikieltoja jälkikäteen..

[Smacker]

Heh.

De Rossi vältti bannin ja aika heppoisin perustein se olisi tullutkin: http://www.youtube.com/watch?v=8-5PC_OI6X4

Jos noin pienistä alettaisiin jakamaan pelikieltoja jälkikäteen..

Helposti!?  Sehän lyö takaapäin ilman provosointia vastustajaa päähän. Toki tuo kuva on huono, mutta törkeltä tempulta se näyttää.

[Warming up]

Helposti!?  Sehän lyö takaapäin ilman provosointia vastustajaa päähän. Toki tuo kuva on huono, mutta törkeltä tempulta se näyttää.

Kontaktilaji. Tuomarin puuttuminen tuohon olisi ollut ok, mutta jälkikäteen ei pidä puuttua kaikkiin nahisteluihin.

[ForzaInter]

Jahas. Se oli sitten siinä?

Sunday 27 February, 2011
Roma: 'Adriano is indefensible'
Roma confirmed they are ready to terminate Adriano’s contract after he failed to attend a medical. “He is indefensible and unprofessional.”

The club had already warned of disciplinary action when the player, who had been in Brazil for treatment to a dislocated shoulder, repeatedly delayed his return to Italy.

L’Imperatore finally flew in this week, but angered the Giallorossi again by failing to turn up to a planned medical today.

“It’s true, the player did not turn up and will be given a heavy fine,” declared director Gian Paolo Montali.

“We tried in every way possible to look after this man when he came to Roma, but now the problem is that he is unprofessional.

“Adriano is indefensible.”

The next logical step is for his contract to be terminated by mutual consent, as Adriano already has offers from clubs in Brazil.

[KW]

Tämä oli selvä jo alusta asti...rehellisesti tuli tehtyä massiivinen typeryys..
sitten kesällä isompi lauma pihalle

[Warming up]

Julio Baptista, Cicinho, Adriano.. Doni.. yli 15 miljoonaa kaudessa. Ja sitten ei ole rahaa Mexesin uuteen sopimukseen, voi helvetti.

[jpp]

Niin kiva kun Mexes olisi pitää, ei ole mitään järkeä maksaa hänelle kuitenkaan vaatimaansa 5 miljoonaa kaudessa. Mikäli hän ei ole valmis pienempään palkkaan, niin kaikessa rauhassa voi siirtyä sinne Milaniin. Tällä hetkellä taitaa olla heti Tottin ja De Rossin jälkeen parhaiten palkattu pelaaja, 2,9M verojen jälkeen. Yleensäkin kun omistajavaihdos tapahtuu on syytä vähän miettiä jokaisen kohdalla näitä sopimusasioita ja sitoutumista, riippuen tietysti kuka ottaa komennon kesällä eli todennäköisesti sitten Ancelottille vapaat kädet ja saludoja tiskiin.

Tuosta massikerhosta pitää päästä todellakin eroon, varsinkin Adriano vitun läski voi suksia vittuun, joku raja sentään pitää olla. Roma antoi mahdollisuuden ja kaikki ovat tehneet todella paljon työtä että kaveri pääsisi kunnon tasolle, mutta miestä itseään ei kiinnosta edes vähää alusta. Sen vielä ymmärrän että huippukuntoa ei saavuta hetkessä, varsinkin kun on tullut lisää loukkaantumisia mutta tuollainen epäammattimaisuus pistää vihaksi. Alkaa olla mitta täynnä muutenkin tätä touhua, CL paikka on vielä mahdollista saavuttaa mutta peliesityksiin nähden Roma ei ansaitse sitä joten ei edes harmita vaikka se jää saamatta. Coppassa sentään mahdollisuus voittoon, johon pitäisikin nyt satsata kaikki mahdolliset voimavarat.

[Warming up]

Mexesin 5 miljoonan palkkavaatimus nyt on pelkkä huhu. Ei saisi tuota palkkaa Milanissakaan, joten miksi vaatisi sitä seuralta, jota rakastaa? Ja Mexesin kohdalla rakkaus ei ole liian vahva sana. Vaikean viime kauden jälkeen noussut tällä kaudella parhaaksi toppariksi kun kokonaisuutta katsotaan. No toivotaan, että uusi johto saa ranskalaisen pidettyä Romassa.

Adrianon soppari jo purettu/puretaan, siis huhujen mukaan. Jossain hassuttelussa oli nostettu Spurs kiinnostuneeksi seuraksi, olisi Crouchin kanssa melkoinen ohukainen-paksukainen -hyökkääjäpari. Eiköhän tuo kuitenkin palaa kotimaahansa brenkuttelemaan..

[KW]

Henkilökohtaisesti yrittäisin kyllä pitää kynsin hampain kiinnin Mexesistä..jotenkin miehessä on sitä hullua taistelijaa jota näkisin mielelläni enemmänkin joukkueen puolustuksessa

[Mogitus]

Tuosta massikerhosta pitää päästä todellakin eroon, varsinkin Adriano vitun läski voi suksia vittuun, joku raja sentään pitää olla. Roma antoi mahdollisuuden ja kaikki ovat tehneet todella paljon työtä että kaveri pääsisi kunnon tasolle, mutta miestä itseään ei kiinnosta edes vähää alusta. Sen vielä ymmärrän että huippukuntoa ei saavuta hetkessä, varsinkin kun on tullut lisää loukkaantumisia mutta tuollainen epäammattimaisuus pistää vihaksi. Alkaa olla mitta täynnä muutenkin tätä touhua, CL paikka on vielä mahdollista saavuttaa mutta peliesityksiin nähden Roma ei ansaitse sitä joten ei edes harmita vaikka se jää saamatta. Coppassa sentään mahdollisuus voittoon, johon pitäisikin nyt satsata kaikki mahdolliset voimavarat.

Täydellinen kusipää koko mies kyllä. Jostain vuodesta 2005 asti, eli noin kuusi vuotta, hän on nyhtänyt rahaa pääasiassa Interiltä ja nyt Romaltakin, vastineeksi ei ole tullut käytännössä mitään.

[Warming up]

Jahas olin väärässä, Corriere dello Sportin mukaan, Milan on valmis tarjoamaan Mexesille hulppeaa 4,5 miljoonan euron vuosipalkkaa. Saman lähteen mukaan siirto on kovin todennäköinen.

Ensi kaudeksi pitäisi tämän jälkeen sitten hankkia ainakin 2 topparia, joista vähintään toinen tasoa "avauskokoonpanoon". Upea sulka vielä viime hetkillä Praden hattuun, kun parhaassa iässä oleva Ranskan maajoukkuetoppari päästetään ilmaiseksi kilpailevaan seuraan. ""

Äkkiä nyt se Baldini, joka Mexesin Romaan aikanaan hankki, kääntämään patongin pää!

[ViuhuTopi]

Lainasin nuo jalkapallosuuruuksien sanomat siksi, että ne kertovat muistakin kuin Tottin pelillisistä ominaisuuksista. Toisekseen ne on poimittu sellaisten ihmisten huulilta, jotka tuntevat Francescon. Sinä et tunne ja sen takia olet huomattavasti heikommassa asemassa arvioinneissasi verrattuna näihin henkilöihin, joiden mielestä Totti on muun muassa mestari ja suuri persoona sekä positiivinen esimerkki, jota vastaan pelaaminenkin on kunnia.

Nuo syväanal yysit jotka lainasit, eivät kerro mitään vuosien ajoilta Tottin kilahtamisista ja siitä, mitä kapteenin aivopierut vaikuttavat ympäristöön. Jokaisesta jalkapalloilijasta on ylistyssanoja, oli menestys sitten pienempi tai suurempi. Nuo ovat enimmäkseen hieman offtopic, koska liittyvät vain Tottin pelillisen uran menestykseen ja kenties osin myös johtajuuteen, mutta eivät anna mitään selityksiä negatiivisille asioille.

Kuten Ranieria arvioidessani toin esiin, ettei hänen onnistumistaan katsota sarjataulukosta, sama pätee myös Tottiin. Pelin yksittäisten hetkien tai yksittäisten otteluiden irrottaminen kokonaisuudesta ja taustoista johtaa helposti harhaan. Kaiken pohja luodaan kuitenkin Trigoriassa. Tällöin Tottin kapteenin ominaisuuksia arvioitaessa kannattakin kuunnella niitä, jotka ovat hänen kanssaan viettäneet aikaa harjoituskentällä.

Joukkueen ailahtelut ja menestyksen puute, vaikka niin monesti ollaan oltu lähellä. Mutta vain lähellä, ja se johtuu johtajuuden, todellisten henkisesti suurien pelaajien, puutteesta.

Kapteeneita on erilaisia. Toiset johtavat äänellä, toiset esimerkillä. Joku luo taisteluhenkeä, toinen taas antaa vinkkejä nuoremmille pelaajille. Kapteenit ovat osa kokonaisuutta ja heidän parhaat ominaisuudet pyritään käyttämään joukkueen hyväksi. Se ei tarkoita sitä, että kapteenit olisivat aina kaikilta osin täydellisiä ihmisiä ja jalkapalloilijoita. Zidane, Matthaus, Terry, Maradona ja Maldini ovat vain muutama esimerkki kapteeneista, joilla on kullakin ollut omat erilaiset ongelmansa, mutta kaikki ovat suuria pelaajia, mestareita ja myös arvostettuja kapteeneita. Merkittäväähän on nimenomaan se, että toisin kuin esimerkiksi esiin nostamasi Gattuson, Tottin tarkoitus kapteenina ei ole toimia urheilullisena saatikka yleismoraalisena esimerkkinä. Tottin tehtävä on olla pelillinen johtaja ja esimerkki seurauskollisuudellaan. Aivan kuten yhden pelaajan kontolle ei voida laittaa vastuuta joukkueen maalinteosta ja vastustajan yritysten torjumisesta, myöskään kapteenin taakka ei voi olla liian suuri. Joukkueesta on löydyttävä useampia ja erilaisia johtajia.

Kapteenin tehtävänä on nimenomaan toimia joukkueen johtajana mahdollisimman monella tavalla. Se, että kukaan henkilö ei ole täydellinen, on vain tämän maailmankaikkeuden yksi laki. Ja vaikka kapteenilla ei olisikaan mitään velvollisuuksia, Tottin näyttämät esimerkit toimivat vaikuttavana tekijänä koko joukkueeseen. Samaa oman henkisen kasetin hajoamista on havaittavissa De Rossissa ja Mexesissä, kovan paikan tullen nämä henkilöt eivät pysty johtamaan joukkueen eri osa-alueilla ja se näkyy siellä tärkeimmässä, eli tuloksessa. Tällä joukkueella voi olla pelillisiä johtajia, mutta henkisiä ei.

Gattuso on myös hyvä esimerkki tähän, sillä hänhän nimenomaan sytytti joukkueen Tottenhamia vastaan toiselle jaksolle. Kotiyleisön viheltäessä Milanin pelaajat laahustivat koppiin surkea ensimmäisen jakson jälkeen. Gattuso herätti joukkueensa osoittamalla aneemiselle joukkueelleen, kuinka paljon hänelle merkitsee voittaminen Milanille. Suomalaiseen joukkueurheiluajatteluun on jostain syystä pesiytynyt ajatus siitä, että sopivin kapteeni on se, joka osaa katsoa kohteliaasti silmiin käydessään kättelemässä vastustajaa ja tuomareita jämerällä kädenpuristuksella selkä suorassa. Joukkueurheilussa suomalaisuuteen on helppo myös yhdistää suurten voittojen sijaan suuret tappiot ja ne romahdukset.

Gattuso on hyvä esimerkki kuten Tottikin siinä, että kumpikaan henkilö ei pysty käsittelemään tunnelataustaan kovassa paikassa. Ja tästä syntyy ylilyöntejä. Juuri tuo henkinen puoli on johtajuudessa se tärkein elementti, se kummallakin em. pelaajalla on rajoittunut.

Mistähän nyt päästiin suomalaiseen joukkueurheiluun?
Ja nuo kättely+kädenpuritus ei kyllä liity mitenkään niihin romahduksiin, vaan ongelma(t) ovat nimenomaan siellä missä ne ovat Romallakin, jokaisen pelaajan päässä. Kun kovalla hetkellä ei meinaa kuuppa kestää, johtajat astuvat esiin ja vievät omalla esimerkillään joukkuetta parempiin suorituksiin.

Et näe metsää puilta tulkitessasi, että Romassa lähtökohtana on se, miten valmentaja sopii yhteen Tottin kanssa. Totti on syytön siihen, että hänessä ilmenee kaikki seuran pelilliset arvot. Hänhän on kasvanut punakeltaisessa organisaatiossa lapsesta saakka. Vaikka Totti ripustaisikin tossunsa naulaan, ei sen jälkeenkään Ranierin pelifilosofiaveljet sopisi Roman valmentajiksi. Tästähän ovat puhuneet niin Mazzone kuin Zemankin, jotka sentään ymmärtävät seuran pelillisen perinnön ja sielun päälle. Jos mielestäsi olisi tavoiteltavaa aina valmentajan mukaan muuttaa pelitapaa (muutoksenhan tulisi koskea myös junioreita), Manchester City tai Chelsea voisivat olla seuroina lähempänä ajatusmaailmaasi. Se että Roman pelitapa on rakennettu Tottin ympärille, ei edes tarkoita sitä, että Francesco yksittäisenä pelaajana olisi välttämättä mitenkään merkittävä palanen taktiikkaa. Huomioitavaa on se, että muutkin pelaajat (ennen Ranieria hankitut) jakavat Tottin kanssa saman pelillisen filosofian. Kolmion muotoiseen rakoon on vain kovin hankala tunkea neliskanttista palikkaa. Helpompaa on löytää mies, joka ymmärtää etsiä oikean muotoisen palikan.

Et nyt kapteenin ominaisuuksille runkatessasi näe Tottin vaikutusta koko palapelissä. Völler, Del Neri, (Conti), Spalletti, Ranieri (ja Montella), kukaan näistä ei ole saanut tätä joukkuetta pois romahduksien alttarilta. Niin, taktiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Totti on Roman ikoni ja samalla henkinen "johtaja". Pelaajat samaistuvat häneen ja joukkueen muut "johtajat" ovat samassa veneessä. Joukkueen selkärankaa ei voi vaihtaa, ennenkuin tämä ikoni on poistunut pukukopista, sen on jo moni kausi erilaisine valmentajineen ja pelaajineen näyttänyt.

Tietysti Capello nauttii tietynlaista kunnioitusta olemuksensa ja menestyksekkään historiansa ansiosta. Kuitenkin Don Fabiokin joutuu joka kerta uuteen joukkueeseen tullessaan ansaitsemaan joukkueensa kokonaisvaltaisen kunnioituksen. Kyllä Ranieriakin varmasti kunnioitetaan edelleen Roman joukkueen keskuudessa, tavallaan. Hän ei kuitenkaan pystynyt ansaitsemaan kokonaisvaltaista kunnioitusta, mihin ehkäpä suurin syy oli pelilliset pinttymät, jotka taistelivat romalaista filosofiaa vastaan. Capello kokisi varmasti Ranierin kohtalon, jos saapuisi uudelleen Roomaan ja ottaisi käyttöön päivittämättöminä metodit, joilla menestyi 1990-luvulla eikä suostuisi niistä joustamaan. Roma ei tässä tapauksessa ole ainutlaatuinen, vaikka esimerkiksi Interin koppiin mies voisi kävellä tekemään, mitä tahtoo. Romaa lähempi esimerkki on Barcelona, jolla myös on sisään rakentunut pelillinen filosofia. Pelaajien protestit – Puyolin johdolla – olisivat väistämättömiä, jos Capello ottaisi sinipurppuran valmennukseensa ja alkaisi peluuttaa joukkuetta puolustusvoittoisesti ja vastahyökkäyksiin perustaen. Fabion arvo määräytyykin siitä, että hän osaa lukea joukkuetta, sen pelaajien ominaisuuksia ja tahtotilaa. Kun siihen pystyy, on helpompi ollakin auktoriteetti.

Vaikka Ranieri lähti, kausi 09-10 meni pelillisesti jopa yliodotusten, koska Ranieri otti haltuunsa uppoavan laivan. Mutta ei tässäkään ole kyse Ranierista tai hänen arvostuksestaan. Barcelonassa ollaan aivan eri tasolla, koska joukkueessa ei ole yhtä henkilöä, jonka vaikutusvalta olisi niin suuri kuin Romassa. Henkiset ominaisuudet johtavilla pelaajilla ovat ihan eri tasoa. Joukkue on täynnä maailman- ja UCL-mestareita eikä joukkue ole suorittanut Roman kaltaista aaltoliikettä pelillisessä menestyksessä saati avainpelaajien henkilökohtaisissa idioottimaisuuksissa. Kovassa paikassa Barca kestää (tai ei ainakaan romahda), Roma ei.

Tottin vaikutus oli suuri siihen, että joukkueella oli kolmen maalin johto. Johdon menettämisessä Tottin vaikutus oli huomattavasti pienempi. Sen sijaan Ranierin pelitavan vaikutus johdon menettämiseen oli valtava. Muutenkaan joukkueen henkinen kantti ei ole jutun arvoitus. Se on itsestään selvä asia. Tietysti joukkueen mentaalitaso on heikko, kun ryhmän sisällä kiehuu. Nyt kun puhe on ollut Tottin johtajan ominaisuuksissa, huomion arvoista onkin Tottin erinomaiset otteet ja työmäärä kaikkein heikoimmilla hetkillä. Vaikka joukkueen yleinen tilanne (työympäristö) tietysti vaikuttaa pelaajien otteisiin, kuitenkaan mainitsemasi asiat eivät ole valmentajan äänestämistä ulos, ne ovat ennemminkin sama asia kuin valmentajan itsemurha. Ei sen jälkeen enää ääniä tarvitse laskea.

Teet itse juuri sen mistä mainitsit, eli yksittäisten tapahtumien irroittamisen kokonaisuudesta. Joukkueen mentaliteetillä ja sen luomisella on juurikin suuri merkitys siihen, että joukkue hävisi tuon pelin kolmen maalin johtoasemasta tai päästi Parman tasoihin. Tämä ei tarkoita Tottin pelillistä romahtamista vaan sitä että koko joukkueen henkinen kantti on jo lähtökohtaisesti liian pehmeä. Joukkue voi siis romahtaa täysin siinä missä samaan kategoriaan laskettavat muut joukkueet (kärkipää niin Serie A:ssa kuin Euroopassakin) eivät sitä tee. Tällä en lanaa joukkueen sinällään hyviä saavutuksia (lukuiset 2. sijat Serie A:ssa tai yksittäiset ottelut ja otteluparit Euroopassa), pointti on näissä ääripäissä, huonoissa jaksoissa ja absoluuttisen menestyksen saavuttamattomuudessa.

[Uuno Front]

10. päivä Roomaan ja 13. päivä matsiin. Ajattelin vain ilmoittaa..

[AriFerra]

10. päivä Roomaan ja 13. päivä matsiin. Ajattelin vain ilmoittaa..

10 kuukautta ennenkuin Roomaan. Eli noin viisi kuukautta siihen, kun ensi kauden otteluohjelma julkistetaan.
Ja jännätään, kumman joukkueen viikonloppu osuu...

[Tukeem Abdullah Jafer]

Nuo syväanal yysit jotka lainasit, eivät kerro mitään vuosien ajoilta Tottin kilahtamisista ja siitä, mitä kapteenin aivopierut vaikuttavat ympäristöön. Jokaisesta jalkapalloilijasta on ylistyssanoja, oli menestys sitten pienempi tai suurempi. Nuo ovat enimmäkseen hieman offtopic, koska liittyvät vain Tottin pelillisen uran menestykseen ja kenties osin myös johtajuuteen, mutta eivät anna mitään selityksiä negatiivisille asioille.

Offtopic? Eivätkö Tottin pelilliset otteet kuulu AS Roman kausitopiciin? Minkä takia yleensäkin noiden lainauksien pitäisi antaa selityksiä negatiivisille asioille? Totti on itse jo vastauksensa antanut ja asiasta toitotettiin median taholta ihan riittämiin, silloin joskus. Miksi muiden – Tottin kilahteluihin millään tavalla liittymättömien henkilöiden – pitäisi tulla vielä sanoineen kaikuna perässä? Jos et seuraa, mitä Roomassa tapahtuu ja mitä lehdissä kirjoitetaan, olen ainoastaan pahoillani puolestasi. Jäät paljosta paitsi.

Joukkueen ailahtelut ja menestyksen puute, vaikka niin monesti ollaan oltu lähellä. Mutta vain lähellä, ja se johtuu johtajuuden, todellisten henkisesti suurien pelaajien, puutteesta.
Kapteenin tehtävänä on nimenomaan toimia joukkueen johtajana mahdollisimman monella tavalla. Se, että kukaan henkilö ei ole täydellinen, on vain tämän maailmankaikkeuden yksi laki. Ja vaikka kapteenilla ei olisikaan mitään velvollisuuksia, Tottin näyttämät esimerkit toimivat vaikuttavana tekijänä koko joukkueeseen. Samaa oman henkisen kasetin hajoamista on havaittavissa De Rossissa ja Mexesissä, kovan paikan tullen nämä henkilöt eivät pysty johtamaan joukkueen eri osa-alueilla ja se näkyy siellä tärkeimmässä, eli tuloksessa. Tällä joukkueella voi olla pelillisiä johtajia, mutta henkisiä ei.

Roma kärsii varmasti johtajuuden puutteesta, mutta tämä asia ei juuri liity Tottiin. Hyvässä ja toimivassa joukkueessa kapteeni ei suinkaan toimi johtajana mahdollisimman laaja-alaisesti. Seura-, joukkue- ja valmennusjohdon alla vastuun tulisi jakautua useammalle pelaajalle. Kapteenin tärkein tehtävä on toimia valmennustiimin ja pelaajiston linkkinä. Romassa toimivaa jaettua johtajuutta ei tällä hetkellä ole, sillä joukkueen alakerrassa kukaan ei ole ottanut riittävän suurta roolia, vaikka oikeastaan kaikilta kolmelta tärkeimmältä topparilta tätä johtajuutta odotettiin. De Rossi puolestaan on vasta kasvamassa suurempiin saappaisiin. Kokeneista pelaajistakin esimerkiksi Taddei ja Perrotta ovat loistavia joukkuepelaajia ja joukkueen osia, mutta eivät johtajia. Ero on valtava, kun katsoo muutaman vuoden taakse: Antonioli, Aldair, Tommasi, Cafu, Delvecchio, Batistuta ja Totti. Edellä mainitut ovat erityyppisiä pelaajia ja persoonia, mutta kaikki kannattelivat valtikkaa omalla tavallaan – jaetusti ja jopa vuorollaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että Tottilla olisi nyt sen suurempi vastuu tai asema. Paikkoja ja tehtäviä vain on täyttämättä.

Mistähän nyt päästiin suomalaiseen joukkueurheiluun?
Ja nuo kättely+kädenpuritus ei kyllä liity mitenkään niihin romahduksiin, vaan ongelma(t) ovat nimenomaan siellä missä ne ovat Romallakin, jokaisen pelaajan päässä. Kun kovalla hetkellä ei meinaa kuuppa kestää, johtajat astuvat esiin ja vievät omalla esimerkillään joukkuetta parempiin suorituksiin.

Suomalaiseen joukkueurheiluun päästiin yksinkertaisesti sitä ajatusreittiä pitkin, joka kulkee korviesi välissä. Mainitsin esimerkkinä muutamia pelaajia, jotka ovat kapteenina johdattaneet joukkueensa menestykseen, mutta ovat myös tehneet enemmän tai vähemmän vastaavia virheitä kuin Totti. Tavanomaisen suomalaisen ensimmäinen ajatus tällaisten kilahdusten sattuessa on: ”ei muuta kuin kapteeninnauha pois”. Se sama ajattelutapa tuntuu ohjaavan myös sinua. Et huomioi, että kulttuurit ovat täysin erilaisia. Tähän väliin tosin on todettava, että olen myös Suomessa törmännyt erinomaisiin johtaviin pelaajiin, joille ylilyöntejä sattuu tämän tästä. He ovat kuitenkin monesti niitä pelaajia, joille ei kapteenin titteliä luovuteta, vaikka he olisivat joukkueen todelliset johtohahmot.

Suomalaisessa juniorikasvatuksessa fair playta mainostetaan tärkeimpänä valmennusta ohjaavana asiana. Samaan aikaan Italiassa pelaajat opetetaan aina tavoittelemaan voittoa. Kulttuurikin ohjaa pelaajia toimimaan myös kentällä vahvemmin tunteidensa mukaan. Gert Remmel kirjoitti tästä osuvasti Urheilulehdessä taannoin. Remmelin mukaan suomalaiset ovat herrasmiehiä kentällä, mutta juntteja sen ulkopuolella. Hänen mielestään asian tulisi olla toisinpäin. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Roman juniorit, joilta vaaditaan äärimmäisen hyviä käytöstapoja kentän ulkopuolella. Heidän odotetaan tervehtivän myös kentänhoitajia ja vaihtavan reippaasti kuulumiset ruokalahenkilökunnan kanssa. Valmentajia kätellään harjoituksiin tultaessa ja vanhemmille toimihenkilöille ja pelaajille avataan aina ovi. Pieniä asioita, mutta fair play -painotteisessa pohjolassa nämä hyvät käytöstavat eivät tunnu olevan edes pienen osan hallussa. Sen sijaan kentällä Roman junioripelaajilta vaaditaan luonnetta. Kolhuja, suukopua ja käsirysyjä syntyy helposti. Vain harvoin valmentaja menee näihin väliin. Pelaajat saavat itse setviä nokkimisjärjestyksensä. Roman voitettua juniorimestaruuden, joukkueen valmentaja Alberto De Rossi kertoi joukkueen suurimman vahvuuden olleen roomalaisuus. Tällä hän viittasi asenteeseen, joka ei siedä tappiota ja ylpeyteen, joka asettaa oman tavoitteen vastustajan arvon yläpuolelle. Joukkue oli taitava ja taktisesti hyvin organisoitu, mutta myös taisteleva ja jopa raaka.

Erot leveyspiirien välillä on huomioitava. Milanossa tuskin kukaan vaatii kapteeninnauhan riistämistä Gattusolta. Roomassa Totti pysyy kapteenina. Samaan aikaan kun foorumilla vaadit jopa Tottin potkimista kokonaan ulos, Mazzone ihmettelee julkisesti Ranierin Tottille antamaa roolia. Kokeneen Carlon mielestä Tottin olisi vain pitänyt mennä kentälle ja pelata kuten haluaa. Totti tosin heitti, että olisi usein itsekin penkittänyt itsensä. Il Romanistan AS Romaa läheltä seuraava toimittaja näkee tilanteen kanssasi vähän päinvastaisena: ”Il capitano, l’unico vero campione che abbiamo” – Meidän ainoa todellinen mestarimme. Ymmärrettävää, sillä nämä herrat tapaavat astuvat esiin ja vievät omalla esimerkillään joukkuetta parempiin suorituksiin. Sinä näet vain ne ylilyönnit, mutta se on sinun ongelmasi.

Et nyt kapteenin ominaisuuksille runkatessasi näe Tottin vaikutusta koko palapelissä. Völler, Del Neri, (Conti), Spalletti, Ranieri (ja Montella), kukaan näistä ei ole saanut tätä joukkuetta pois romahduksien alttarilta. Niin, taktiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Totti on Roman ikoni ja samalla henkinen "johtaja". Pelaajat samaistuvat häneen ja joukkueen muut "johtajat" ovat samassa veneessä. Joukkueen selkärankaa ei voi vaihtaa, ennenkuin tämä ikoni on poistunut pukukopista, sen on jo moni kausi erilaisine valmentajineen ja pelaajineen näyttänyt.

Paljon hölynpölyä ilman mitään perusteita… Kapteenin ominaisuuksille runkatessani ihmettelen, mitä tarkoitat niillä romahduksilla? Tappiota Manchesterissa ja tappioita johtoaseman menetyksen jälkeen? Entä muuta? Voisitko kertoa myös, miten Totti on vaikuttanut kaikkien näiden valmentajien aikaisiin ’romahduksiin’? Tarkoitatko nyt sitä, että Balotellin potkaisulla oli jo Völlerin aikana vaikutuksia, joista silloin ei luonnollisesti vielä voitu tietää, kun seuraukset tulivat ennen syitä? Nimeä myös nämä Roma muut johtajat ja kerro vielä jotain faktaa, mitä Roman pukukopissa on tapahtunut. Ehkä sitten saamme irrotettua vähän parempaa keskustelua.

Vaikka Ranieri lähti, kausi 09-10 meni pelillisesti jopa yliodotusten, koska Ranieri otti haltuunsa uppoavan laivan. Mutta ei tässäkään ole kyse Ranierista tai hänen arvostuksestaan.

Liittyikö tämä johonkin sanomaani?

Barcelonassa ollaan aivan eri tasolla, koska joukkueessa ei ole yhtä henkilöä, jonka vaikutusvalta olisi niin suuri kuin Romassa. Henkiset ominaisuudet johtavilla pelaajilla ovat ihan eri tasoa. Joukkue on täynnä maailman- ja UCL-mestareita eikä joukkue ole suorittanut Roman kaltaista aaltoliikettä pelillisessä menestyksessä saati avainpelaajien henkilökohtaisissa idioottimaisuuksissa. Kovassa paikassa Barca kestää (tai ei ainakaan romahda), Roma ei.

Paljasta nyt jo, mitä tiedät Tottin vaikutusvallasta ja mistä olet tiedon saanut, muutenhan väitteesi on laskettava ihan tuulesta temmatuiksi ja oman päänupin sisällä hämmennetyiksi oletuksiksi. Joka tapauksessa on aika järjetöntä väittää, että erot Roman ja Barcelonan välillä johtuisivat siitä, että Barcalla ei ole yhtä niin vaikutusvaltaista pelaajaa kuin Totti on Romassa. Missään nimessä pelaajamateriaali ei ole esimerkiksi taitavampi? Oli miten oli, kadotit täysin Barcelona-pointin, joten väännetään rautalangasta. Barcelona on täysin omalta planeetaltaan kilpailijoihinsa verrattuna. Tätä asiaa ei muuttaisi sekään, vaikka sinipurppura ei voittaisi yhtään pyttyä tällä kaudella. Menestys palaa Barcelonaan ennemmin tai myöhemmin. Kaikki perustuu seuran toimintamalliin, joka on kiveen kirjoitettu. Tämän myötä Barcelonalle on rakentunut oma kulttuuri ja ilme. Valittu tie on johdattanut Barcan tähän pisteeseen, joka ei missään nimessä ole päätepiste. Romassa toimittiin pitkään samalla tavalla. Oikeastaan sykli rikkoutui, kun Ranieri pestattiin luotsiksi. Seuran, jolla on oma kokonaisvaltainen kulttuuri ja ilme, tulee haalia omannäköisiään valmentajia. Muussa tapauksessa valmentajan ja pelaajiston törmäys on väistämätön – niin Roomassa kuin Barcelonassakin – riippumatta siitä, kenellä ja kuinka monella pelaajalla on vaikutusvaltaa.

Teet itse juuri sen mistä mainitsit, eli yksittäisten tapahtumien irroittamisen kokonaisuudesta. Joukkueen mentaliteetillä ja sen luomisella on juurikin suuri merkitys siihen, että joukkue hävisi tuon pelin kolmen maalin johtoasemasta tai päästi Parman tasoihin. Tämä ei tarkoita Tottin pelillistä romahtamista vaan sitä että koko joukkueen henkinen kantti on jo lähtökohtaisesti liian pehmeä. Joukkue voi siis romahtaa täysin siinä missä samaan kategoriaan laskettavat muut joukkueet (kärkipää niin Serie A:ssa kuin Euroopassakin) eivät sitä tee. Tällä en lanaa joukkueen sinällään hyviä saavutuksia (lukuiset 2. sijat Serie A:ssa tai yksittäiset ottelut ja otteluparit Euroopassa), pointti on näissä ääripäissä, huonoissa jaksoissa ja absoluuttisen menestyksen saavuttamattomuudessa.

Enhän minä alun perin ottanut esiin mitään yksittäistä ottelua, jonka Roma olisi hävinnyt johdettuaan kolmella osumalla. Kunhan vain vastasin irrottamaasi nyanssiin. Siitä olen ihan samaa mieltä, että Romalla on (Ranierin hidastempoisen pelitavan ja siihen soveltuvan harjoituspankin takia aiheutuneen fyysisen ongelman lisäksi myös) psyykkinen ongelma. Ongelman syistä vain olen eri mieltä, sikäli kun olen ymmärtänyt sinun yrittävän todistella, että kaikki on Tottin syytä. Tämä väkisinkin pakottaa miettimään, että onko nopean yksittäisen syyn tai syyllisen löytäminen sinulle tärkeintä. Samanlaisesta äkkipikaisuudestahan on tunnettu myös erään pinkkipaitaisen joukkueen päsmäri, jonka ryhmä harvemmin ylittää odotukset tai edes pääsee niiden tasolle.

[iivu]

Roman voitettua juniorimestaruuden, joukkueen valmentaja Alberto De Rossi kertoi joukkueen suurimman vahvuuden olleen roomalaisuus. Tällä hän viittasi asenteeseen, joka ei siedä tappiota ja ylpeyteen, joka asettaa oman tavoitteen vastustajan arvon yläpuolelle. Joukkue oli taitava ja taktisesti hyvin organisoitu, mutta myös taisteleva ja jopa raaka.

Erot leveyspiirien välillä on huomioitava. Milanossa tuskin kukaan vaatii kapteeninnauhan riistämistä Gattusolta. Roomassa Totti pysyy kapteenina. Samaan aikaan kun foorumilla vaadit jopa Tottin potkimista kokonaan ulos, Mazzone ihmettelee julkisesti Ranierin Tottille antamaa roolia. Kokeneen Carlon mielestä Tottin olisi vain pitänyt mennä kentälle ja pelata kuten haluaa. Totti tosin heitti, että olisi usein itsekin penkittänyt itsensä. Il Romanistan AS Romaa läheltä seuraava toimittaja näkee tilanteen kanssasi vähän päinvastaisena: ”Il capitano, l’unico vero campione che abbiamo” – Meidän ainoa todellinen mestarimme. Ymmärrettävää, sillä nämä herrat tapaavat astuvat esiin ja vievät omalla esimerkillään joukkuetta parempiin suorituksiin. Sinä näet vain ne ylilyönnit, mutta se on sinun ongelmasi.

.. nimenomaan, mutta osoitat tietämättömyytesi tai unohdat tuon heti seuraavassa lauseessa. Nimenomaan Milanossa calabrialainen Gattuso sai niskaansa valtavan arvosteluryöpyn ja miehen väliaikainen kapteenistatus kyseenalaistettiin laajalti. Sitä paitsi lähtökohtaisestihan nauha kuuluu Ambrosinille. San Sirolla oltiin kuitenkin totuttu Maldiniin ja Baresiin; toisella puolella Naviglia tunnettiin Zanetti, Bergomi ja Facchetti. Vertailun vuoksi Torinossa taas muistellaan Del Pieroa, Scireaa, Viallia.

Pohjoisitalialainen ja roomalainen tai napolilainen mentaliteetti ja elämäntapa eroavat toisistaan merkittävällä tavalla. Jos et halua vaikuttaa täydeltä amatööriltä, et voi käsitellä Italiaa kokonaisuutena ja unohtaa leveysasteet ja diversiteetit maan sisällä. Tosiasiassa aito milanolainen tai torinolainen ei edes uskalla ajaa autoa Roomassa ja näkee itsensä noilla leveysasteilla täysin ulkopuolisena – "ulkomaalaisena". Löpinät ovat löpinöitä, mutta fakta on se, että ehkä Roomaa - tuota Kauniin maan Kajaania - lukuun ottamatta Totti henkilönä nähdään eräänlaisena saapasmaan mattinykäsenä. Siis sympatiaa toilailuistaan huolimatta herättävänä huumoriveikkona, hieman vajaalla pakalla pelaavana komediahahmona, jonka rahvaudelle ja sivistymättömyydelle hyväntahtoisesti nauretaan, jos saadaan puheesta selvää.

[ViuhuTopi]

Offtopic? Eivätkö Tottin pelilliset otteet kuulu AS Roman kausitopiciin? Minkä takia yleensäkin noiden lainauksien pitäisi antaa selityksiä negatiivisille asioille? Totti on itse jo vastauksensa antanut ja asiasta toitotettiin median taholta ihan riittämiin, silloin joskus. Miksi muiden – Tottin kilahteluihin millään tavalla liittymättömien henkilöiden – pitäisi tulla vielä sanoineen kaikuna perässä? Jos et seuraa, mitä Roomassa tapahtuu ja mitä lehdissä kirjoitetaan, olen ainoastaan pahoillani puolestasi. Jäät paljosta paitsi.

No nih, offtopicilla tarkoitin tätä keskustelua joka liittyy ainakin minun osaltani enimmäkseen mentaliteettiin. Mitenkä media liittyy tähän? Minua ei kiinnosta milloin media tai taho x asiaa on puinut, minä puin sitä nyt. Käytin kuvia ja videoita perusteina väittämilleni, en ollut aloittamassa itse tapausten uutta puintia joten  "älä nyt irrota yksittäistä asiaa kokonaisuudesta". Niiden lainattujen selitysten olisi pitänyt toimia vasta-argumenttina tai edes jotenkin viittauksena tähän mentaliteetti-puoleen, mutta kun eivät toimineet.

Roma kärsii varmasti johtajuuden puutteesta, mutta tämä asia ei juuri liity Tottiin. Hyvässä ja toimivassa joukkueessa kapteeni ei suinkaan toimi johtajana mahdollisimman laaja-alaisesti. Seura-, joukkue- ja valmennusjohdon alla vastuun tulisi jakautua useammalle pelaajalle. Kapteenin tärkein tehtävä on toimia valmennustiimin ja pelaajiston linkkinä.

Aikaisemmin kerroinkin jo, mitä esimerkiksi johtajuuteen kuuluu. Yksi tehtävä on olla kommunikoijana pelaajien ja valmentajan välillä, mutta tämä on vain yksi vastuu. Eräs toinen tehtävä on olla joukkueen motivoija, kannustaja ja kantaja heikoilla hetkillä. Tai jos tähän ei pysty, ei silti pidä olla joukkueen henkinen "romahtaja".

Romassa toimivaa jaettua johtajuutta ei tällä hetkellä ole, sillä joukkueen alakerrassa kukaan ei ole ottanut riittävän suurta roolia, vaikka oikeastaan kaikilta kolmelta tärkeimmältä topparilta tätä johtajuutta odotettiin. De Rossi puolestaan on vasta kasvamassa suurempiin saappaisiin. Kokeneista pelaajistakin esimerkiksi Taddei ja Perrotta ovat loistavia joukkuepelaajia ja joukkueen osia, mutta eivät johtajia. Ero on valtava, kun katsoo muutaman vuoden taakse: Antonioli, Aldair, Tommasi, Cafu, Delvecchio, Batistuta ja Totti. Edellä mainitut ovat erityyppisiä pelaajia ja persoonia, mutta kaikki kannattelivat valtikkaa omalla tavallaan – jaetusti ja jopa vuorollaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että Tottilla olisi nyt sen suurempi vastuu tai asema. Paikkoja ja tehtäviä vain on täyttämättä.

DDR on 27-vuotias, joten kasvaminen mentaliteetin puolesta pitäisi jo alkaa näkyä. Sen sijaan taisin nähdä jotain muuta Shaktar-pelissä. Onko tämäkin vain "italialaista johtamiskulttuuria"? Mitä jos De Rossi olisi saanut punaisen kortin? Tähän oli aika suuri mahdollisuus tai ylipäätäänkin pelikieltoon. Eikö pelaajan pitäisi pystyä edes pitämään itsensä kentällä joukkueen ollessa tappioasemassa? Eikö pelaajan pitäisi olla kentällä, kun lähetään vierasotteluun pakotettuna voittamaan? Todellista johtajuutta ja pitkäkantoista ajattelua? Ei, vaan "roomalaisuutta".

Kuten alat jo tajuta, mainitsemillasi Scudetto-pelaajilla oli yhteys menestykseen. Tottilla, tuolloin nuorena pelaajana, oli luonnollisesti erilainen (pienempi) vaikutus kaikkeen.

Suomalaiseen joukkueurheiluun päästiin yksinkertaisesti sitä ajatusreittiä pitkin, joka kulkee korviesi välissä. Mainitsin esimerkkinä muutamia pelaajia, jotka ovat kapteenina johdattaneet joukkueensa menestykseen, mutta ovat myös tehneet enemmän tai vähemmän vastaavia virheitä kuin Totti. Tavanomaisen suomalaisen ensimmäinen ajatus tällaisten kilahdusten sattuessa on: ”ei muuta kuin kapteeninnauha pois”. Se sama ajattelutapa tuntuu ohjaavan myös sinua. Et huomioi, että kulttuurit ovat täysin erilaisia. Tähän väliin tosin on todettava, että olen myös Suomessa törmännyt erinomaisiin johtaviin pelaajiin, joille ylilyöntejä sattuu tämän tästä. He ovat kuitenkin monesti niitä pelaajia, joille ei kapteenin titteliä luovuteta, vaikka he olisivat joukkueen todelliset johtohahmot.

Tämä kyllä huvittaa kovasti. Osuiko keskustelu nyt liikaa omantunnon alueelle? Tämä "suomalainen joukkueurheilu" ei liity mitenkään keskusteluun, se on vain ennakkoluulona päässäsi ja nyt se pitää mielestäsi tässä yhteydessä tuoda esiin. En edes ole sanonut suoraan mitään sellaista että "Tottilta kapteeninnauha pois" tai että mielestäni Tottin pitäisi jättää joukkue. Olen myös itse törmännyt monenlaisiin kapteeneihin ja toiminut itse sellaisena, ja jättänyt jopa kädenpuristukset välistä ja koukistanut selkääni. Mutta ei itsestäni sen enempää. On aika naiivia vedota tähän, kun asia ei liity keskusteluun etkä et edes tiedä kenen kanssa puhut.

Suomalaisessa juniorikasvatuksessa fair playta mainostetaan tärkeimpänä valmennusta ohjaavana asiana. Samaan aikaan Italiassa pelaajat opetetaan aina tavoittelemaan voittoa. Kulttuurikin ohjaa pelaajia toimimaan myös kentällä vahvemmin tunteidensa mukaan. Gert Remmel kirjoitti tästä osuvasti Urheilulehdessä taannoin. Remmelin mukaan suomalaiset ovat herrasmiehiä kentällä, mutta juntteja sen ulkopuolella. Hänen mielestään asian tulisi olla toisinpäin. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Roman juniorit, joilta vaaditaan äärimmäisen hyviä käytöstapoja kentän ulkopuolella. Heidän odotetaan tervehtivän myös kentänhoitajia ja vaihtavan reippaasti kuulumiset ruokalahenkilökunnan kanssa. Valmentajia kätellään harjoituksiin tultaessa ja vanhemmille toimihenkilöille ja pelaajille avataan aina ovi. Pieniä asioita, mutta fair play -painotteisessa pohjolassa nämä hyvät käytöstavat eivät tunnu olevan edes pienen osan hallussa. Sen sijaan kentällä Roman junioripelaajilta vaaditaan luonnetta. Kolhuja, suukopua ja käsirysyjä syntyy helposti. Vain harvoin valmentaja menee näihin väliin. Pelaajat saavat itse setviä nokkimisjärjestyksensä. Roman voitettua juniorimestaruuden, joukkueen valmentaja Alberto De Rossi kertoi joukkueen suurimman vahvuuden olleen roomalaisuus. Tällä hän viittasi asenteeseen, joka ei siedä tappiota ja ylpeyteen, joka asettaa oman tavoitteen vastustajan arvon yläpuolelle. Joukkue oli taitava ja taktisesti hyvin organisoitu, mutta myös taisteleva ja jopa raaka.

Edelleen samaa offtopiccia, mutta jos tästä nyt pitää jotain keksiä niin tuo mestaruus-sana on sellainen johon en AS Roman edustuksen ja Serie A:n yhteydessä ole törmännyt melkein 10 vuoteen.

Erot leveyspiirien välillä on huomioitava. Milanossa tuskin kukaan vaatii kapteeninnauhan riistämistä Gattusolta. Roomassa Totti pysyy kapteenina. Samaan aikaan kun foorumilla vaadit jopa Tottin potkimista kokonaan ulos, Mazzone ihmettelee julkisesti Ranierin Tottille antamaa roolia. Kokeneen Carlon mielestä Tottin olisi vain pitänyt mennä kentälle ja pelata kuten haluaa. Totti tosin heitti, että olisi usein itsekin penkittänyt itsensä. Il Romanistan AS Romaa läheltä seuraava toimittaja näkee tilanteen kanssasi vähän päinvastaisena: ”Il capitano, l’unico vero campione che abbiamo” – Meidän ainoa todellinen mestarimme. Ymmärrettävää, sillä nämä herrat tapaavat astuvat esiin ja vievät omalla esimerkillään joukkuetta parempiin suorituksiin. Sinä näet vain ne ylilyönnit, mutta se on sinun ongelmasi.

Iivu tähän jo vastasikin. Ja koita nyt rauhottua, en ole vaatinut Tottin potkimista ulos vaan puhunut syistä Roman menestymättömyyteen. Kyllä, näen ylilyönnit ja niiden yhteyden kapteenin epäkypsyyteen tehtävässään mutta en koe sitä mitenkään omana ongelmanani.

Paljasta nyt jo, mitä tiedät Tottin vaikutusvallasta ja mistä olet tiedon saanut, muutenhan väitteesi on laskettava ihan tuulesta temmatuiksi ja oman päänupin sisällä hämmennetyiksi oletuksiksi.

Olen niistä koittanut selittää kokoajan. Jos luetunymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, en jaksa kuluttaa tähän enempää aikaani.

Joka tapauksessa on aika järjetöntä väittää, että erot Roman ja Barcelonan välillä johtuisivat siitä, että Barcalla ei ole yhtä niin vaikutusvaltaista pelaajaa kuin Totti on Romassa. Missään nimessä pelaajamateriaali ei ole esimerkiksi taitavampi?

Mitähän ihmettä nyt taas? Puhuin Tottin asemasta joukkueessa ja seurassa suhteessa siihen ettei Barcassa kukaan yksittäinen henkilö nouse liian merkittävään asemaan, nimenomaan vaikuttamisen tasolla. Tottakai pelaajamateriaali Barcassa on omaa luokkaansa.

Enhän minä alun perin ottanut esiin mitään yksittäistä ottelua, jonka Roma olisi hävinnyt johdettuaan kolmella osumalla. Kunhan vain vastasin irrottamaasi nyanssiin. Siitä olen ihan samaa mieltä, että Romalla on (Ranierin hidastempoisen pelitavan ja siihen soveltuvan harjoituspankin takia aiheutuneen fyysisen ongelman lisäksi myös) psyykkinen ongelma. Ongelman syistä vain olen eri mieltä, sikäli kun olen ymmärtänyt sinun yrittävän todistella, että kaikki on Tottin syytä.

Niin, olen sanonut että suurin yksittäinen syy on Tottin johtajuuden puute ja siitä aiheutuvat ongelmat myös muille joukkueen heikoille "johtajille".

Tämä väkisinkin pakottaa miettimään, että onko nopean yksittäisen syyn tai syyllisen löytäminen sinulle tärkeintä. Samanlaisesta äkkipikaisuudestahan on tunnettu myös erään pinkkipaitaisen joukkueen päsmäri, jonka ryhmä harvemmin ylittää odotukset tai edes pääsee niiden tasolle.

Jätä se psykologin virka jollekin muulle. Ihan oikeasti.

[Tukeem Abdullah Jafer]

.. nimenomaan, mutta osoitat tietämättömyytesi tai unohdat tuon heti seuraavassa lauseessa. Nimenomaan Milanossa calabrialainen Gattuso sai niskaansa valtavan arvosteluryöpyn ja miehen väliaikainen kapteenistatus kyseenalaistettiin laajalti. Sitä paitsi lähtökohtaisestihan nauha kuuluu Ambrosinille. San Sirolla oltiin kuitenkin totuttu Maldiniin ja Baresiin; toisella puolella Naviglia tunnettiin Zanetti, Bergomi ja Facchetti. Vertailun vuoksi Torinossa taas muistellaan Del Pieroa, Scireaa, Viallia.

Totta kai huutelijoita aina riittää. Onhan kyse jalkapallosta, joka herättää Italiassa (Sisiliasta Alpeille ja Torinosta Lecceen) äärettömän suuria tunteita ja jalkapalloilullisesti kahtia jaetusta Milanosta, jossa vihollisen reviirille syöksytään hämmentämään aina, kun tilaisuus tulee. Ja kyllähän Gattuson hyökkäys Joe Jordania vastaan onkin täysin tuomittava, kuten myös Tottin potku Balotellia kohti, joka myös sai aikaan valtavan arvosteluryöpyn Roomassa. Merkittäväähän on se, että tällainen teko, saattoi kuitenkin Gattuson taakse puolustelijoita valmentaja Allegrista joukkueen pelaajiin ja Ancelottista juuri Baresiin. Onko Torinossa muuten jo unohdettu Apulian viidakoista noussut Antonio Conte, se todellinen kapteeni ennen Del Pieroa?

Pohjoisitalialainen ja roomalainen tai napolilainen mentaliteetti ja elämäntapa eroavat toisistaan merkittävällä tavalla. Jos et halua vaikuttaa täydeltä amatööriltä, et voi käsitellä Italiaa kokonaisuutena ja unohtaa leveysasteet ja diversiteetit maan sisällä.

Olethan muistanut huomauttaa amatöörimäisyydestä myös lombardialaista Viallia, joka tietämättömyydessään käsittelee Italiaa kokonaisuutena. Vaikka nimenomaan toin esiin maan sisäiset erot ottamalla esiin Alberto De Rossin joukkueensa aseeksi nostaman roomalaisuuden, se ei poista sitä todellisuutta, jonka mukaan myös Torinon, Genovan ja Catanian juniorijalkapallossa painotukset ovat selkeästi lähempänä toisiaan kuin Helsinkiä, Kuopiota tai Kajaania. Esimerkiksi Bresciassa junioritoiminnassa pätee täysin samat säännöt, joista ylempänä kerroin AS Roman malleina. Cremonassahan Viallin mukaan toinen lombardialainen, Emiliano Mondonico nosti niin ikään voittamisen fair play -sääntöjen yläpuolelle.

Tosiasiassa aito milanolainen tai torinolainen ei edes uskalla ajaa autoa Roomassa ja näkee itsensä noilla leveysasteilla täysin ulkopuolisena – "ulkomaalaisena"...

Vähän kuten ”tosistadilainen” ei astu varpaallaankaan Turkuun, muuten kuin hyppiäkseen sitä veden alle, ja tuntee itsensä ulkomaalaiseksi Espoossa.

[Signori]

...lukuun ottamatta Totti henkilönä nähdään eräänlaisena saapasmaan mattinykäsenä. Siis sympatiaa toilailuistaan huolimatta herättävänä huumoriveikkona, hieman vajaalla pakalla pelaavana komediahahmona, jonka rahvaudelle ja sivistymättömyydelle hyväntahtoisesti nauretaan, jos saadaan puheesta selvää.

Tässä lienee kaikki tarvittava. Topicci lukkoon, kiitos.

[Tukeem Abdullah Jafer]

No nih, offtopicilla tarkoitin tätä keskustelua joka liittyy ainakin minun osaltani enimmäkseen mentaliteettiin. Mitenkä media liittyy tähän? Minua ei kiinnosta milloin media tai taho x asiaa on puinut, minä puin sitä nyt. Käytin kuvia ja videoita perusteina väittämilleni, en ollut aloittamassa itse tapausten uutta puintia joten  "älä nyt irrota yksittäistä asiaa kokonaisuudesta". Niiden lainattujen selitysten olisi pitänyt toimia vasta-argumenttina tai edes jotenkin viittauksena tähän mentaliteetti-puoleen, mutta kun eivät toimineet.

Mihin media ei liity? Se, ettet osaa nähdä muita merkittäviä syitä Roman vaikeuksiin, ei tarkoita sitä, ettenkö voisi tuoda niitä esiin. Mentaalipuolikin on varsin laajakäsite, eikä tarkoita ainoastaan tunteiden kurissa pitoa, joskin Tottin kyvystä hallita tunteensa kertovat – yhtä paljon kuin kuvasi ja videosi – myös esimerkiksi rangaistuspotkut Hollantia ja Australiaa vastaan. Toisaalta sanaa campione harvemmin käytetään muuten kuin kuvaamaan pelaajan ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti. Muutenkin lainaukset kertovat melko paljon Tottin mentaalipuolesta.

Aikaisemmin kerroinkin jo, mitä esimerkiksi johtajuuteen kuuluu. Yksi tehtävä on olla kommunikoijana pelaajien ja valmentajan välillä, mutta tämä on vain yksi vastuu. Eräs toinen tehtävä on olla joukkueen motivoija, kannustaja ja kantaja heikoilla hetkillä. Tai jos tähän ei pysty, ei silti pidä olla joukkueen henkinen "romahtaja".

Nyt kun heikkoja hetkiä on seuran sisällä eletty, onkin ollut positiivista nähdä, kuinka Totti on johtajana noussut esiin, eikä ainoastaan omalla esimerkillään joukkueelle, vaan rohkeasti johdattanut koko seuraa palaamaan takaisin punakeltaisten pelillisten arvojen ääreen.

DDR on 27-vuotias, joten kasvaminen mentaliteetin puolesta pitäisi jo alkaa näkyä. Sen sijaan taisin nähdä jotain muuta Shaktar-pelissä. Onko tämäkin vain "italialaista johtamiskulttuuria"? Mitä jos De Rossi olisi saanut punaisen kortin? Tähän oli aika suuri mahdollisuus tai ylipäätäänkin pelikieltoon. Eikö pelaajan pitäisi pystyä edes pitämään itsensä kentällä joukkueen ollessa tappioasemassa? Eikö pelaajan pitäisi olla kentällä, kun lähetään vierasotteluun pakotettuna voittamaan? Todellista johtajuutta ja pitkäkantoista ajattelua? Ei, vaan "roomalaisuutta".

Taas vedät yhden pienen Shaktar-palasen irti suuresta palapelistä. Toki olen samaa mieltä, että 27-vuotiaana pelaajan tulisi olla jo valmis astumaan sen viimeisen askeleen. Näin ei kaikkien kohdalla kuitenkaan ole. Pelaajat kypsyvät ja kehittyvät eri tahtiin eri osa-alueilla. Hartaasti toivon, että jo ensi kaudella De Rossista olisi suurempaan rooliin, sillä paljon hyviä ominaisuuksia Roma-kapteeniksi De Rossilla kuitenkin jo on.

Kuten alat jo tajuta, mainitsemillasi Scudetto-pelaajilla oli yhteys menestykseen. Tottilla, tuolloin nuorena pelaajana, oli luonnollisesti erilainen (pienempi) vaikutus kaikkeen.

Alan tajuta? Koko ajanhan olen sanonut, että Romassa on liian vähän pelaajia, joilla olisi kyky kantaa vastuuta. Se, että Tottin vaikutus kaikkeen on erilainen, ei ole Tottin syy. Vika on siinä, että joukkuetta ei ole onnistuttu rakentamaan oikein. Roma on yrittänyt löytää kapellimestaria alakertaan, jossa suurimmat ongelmakohdat johtajuuden osalta ovat. Myös De Rossin oletettiin ottavan nopeammin suurempaa taakkaa harteilleen. Arvio ei osunut täysin nappiin.

Tämä kyllä huvittaa kovasti. Osuiko keskustelu nyt liikaa omantunnon alueelle? Tämä "suomalainen joukkueurheilu" ei liity mitenkään keskusteluun, se on vain ennakkoluulona päässäsi ja nyt se pitää mielestäsi tässä yhteydessä tuoda esiin. En edes ole sanonut suoraan mitään sellaista että "Tottilta kapteeninnauha pois" tai että mielestäni Tottin pitäisi jättää joukkue. Olen myös itse törmännyt monenlaisiin kapteeneihin ja toiminut itse sellaisena, ja jättänyt jopa kädenpuristukset välistä ja koukistanut selkääni. Mutta ei itsestäni sen enempää. On aika naiivia vedota tähän, kun asia ei liity keskusteluun etkä et edes tiedä kenen kanssa puhut.

Aivan. Et olekaan sanonut suoraan, että Tottilta pitäisi viedä nauha käsivarresta tai kapteenin tulisi jättää joukkue. Kierrellen olet siitä kuitenkin vihjaillut. Tämän vuoksi en kirjoittanutkaan ehdottomasti, että sama ajattelutapa ohjaa sinua, vaan kirjoitin ”tuntuu ohjaavan”. Koska tarkastelemme asiaa oletettavasti Suomesta käsin ja ainakin suomalaisuuden sisältä, on tärkeää, että tuodaan kulttuuri- ja mentaliteettierot esiin – etenkin silloin, jos ei tiedä kenen kanssa keskustelee. Pohja nyt keskustelun alla oleville asioille rakennetaan kuitenkin jo nuorena. Ympäristöllä on erittäin suuri rooli koko tarinassa.

Iivu tähän jo vastasikin. Ja koita nyt rauhottua, en ole vaatinut Tottin potkimista ulos vaan puhunut syistä Roman menestymättömyyteen.

Syistä? Miksi puhut monikossa? Ongelmahan on nimenomaan ollut se, ettet tunnu näkevän kuin yhden ainoan syyn ja syyllisen.

Olen niistä koittanut selittää kokoajan. Jos luetunymmärtäminen tuottaa vaikeuksia, en jaksa kuluttaa tähän enempää aikaani.

Yrittäminen ei aina riitä. Pyysin tietoja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto), mutta olet tarjonnut vain hauraita oletuksia.

Mitähän ihmettä nyt taas? Puhuin Tottin asemasta joukkueessa ja seurassa suhteessa siihen ettei Barcassa kukaan yksittäinen henkilö nouse liian merkittävään asemaan, nimenomaan vaikuttamisen tasolla. Tottakai pelaajamateriaali Barcassa on omaa luokkaansa.

Niin, sinä puhuit siitä, mutta minä tein alun perin Barca-vertauksen ja puhuin siitä, että myös Barcelonassa yksittäinen henkilö tai kokonainen joukkue nousisi varmasti vastarintaan, jos valmentaja vaatisi joukkueeltaan täysin seuran linjan vastaista pelityyliä. Johtavien pelaajien riippumatta siitä, kuinka monen pelaajan harteille vastuu on jakautunut, tulee puolustaa seuran kulttuuria tarvittaessa myös valmentajaa vastaan. Barca-vertauksen otin esiin, koska olit sitä mieltä, että Romassa valmentajan tulee sopia yhteen Tottin kanssa. Näinhän asia on vain näennäisesti, sillä Totti edustaa kapteenina koko pelaajistoa ja tietysti pelaajiston ja valmentajan tuleekin pystyä ajattelemaan samansuuntaisesti. Totti siis toimi, kuten kapteenin kuuluu, linkkinä pelaajien ja valmentajan välissä. Aina tehtävä ei tarkoita kukkakedoilla loikkimista, vaan esimerkiksi tällä kertaa Ranieirin oli aika lähteä.

Niin, olen sanonut että suurin yksittäinen syy on Tottin johtajuuden puute ja siitä aiheutuvat ongelmat myös muille joukkueen heikoille "johtajille".

Tässä ajattelumme eroaakin, koska mielestäni Romassa ei ole riittävää johtajuutta kenelläkään muulla. Kyse ei ole Tottin johtajuuden puutteesta vaan siitä, ettei kukaan pysty eikä kenenkään ole tarkoituskaan kannatella joukkuetta kaikin tavoin. Vaikka Totti vaihdettaisiin keneen tahansa kapteeniin maailmassa, uskon vahvasti, ettei Roman kurssi siitä mihinkään kääntyisi. Sen sijaan, jos ryhmään saataisiin Tottin rinnalle lisää johtajuutta, todennäköisesti tuloksetkin olisivat erilaisia.

[Auts]

Päivän hassuttelu
http://www.football-italia.net/mar03c.html

[Tukeem Abdullah Jafer]

lukuun ottamatta Totti henkilönä nähdään eräänlaisena saapasmaan mattinykäsenä. Siis sympatiaa toilailuistaan huolimatta herättävänä huumoriveikkona, hieman vajaalla pakalla pelaavana komediahahmona, jonka rahvaudelle ja sivistymättömyydelle hyväntahtoisesti nauretaan, jos saadaan puheesta selvää.

Tässä lienee kaikki tarvittava. Topicci lukkoon, kiitos.

Tämä nyt on enemmänkin tätä Big Brother- ja Scherzi a Parte -osastoa, minkä liittäminen jalkapallokeskusteluun tosiaan voisi olla topicin sulkemisen arvoinen.

Tietysti Nykäsen ohella Tottia voidaan verrata vaikka Timo Jutilaan – vilkkuvana tai ei. Urheilijoina Matti, Timo ja Francesco ovat kaikki legendoja ja voittajia, jotka jäävät mestareina maidensa urheiluhistoriaan. Mitä urheiluareenoiden ulkopuolella tapahtuu ja on tapahtunut, kiinnostaa todella lähinnä halpaa huvia etsiviä ja 7 päivää -lehden lukijoita. Harmi vain, että kyseiseen ryhmään kuuluvien määrä ainakin Suomessa ylittää kirkkaasti jalkapallosta kiinnostuneiden määrän.

[Kaarlo Ulkosyrjä]

[Tukeem Abdullah Jafer]

Tänään muuten on roomalaisittain monellakin tapaa mielenkiitoinen ilta Via del Marella. Vierailijoiden epävakaan tilan ja uuden valmentajan mukanaan tuomien uusien kuvioiden uteliaan tutkiskelun lisäksi ottelun kiinnostavuutta lisää ottelussa mukana olevien roomalaisnuorten suuri määrä. Stefano Pettinarihan on Viareggion turnauksen sijaan ollut edustusjoukkueen mukana jo aiemmissa otteluissa. Hänen lisäkseen Montella on kutsunut Apulian reissulle myös kymmenen kertaa tällä kaudella Campionato Primaverassa osuneen Gianluca Caprarin ja Alberto De Rossin tärkeimmän pelaajan, hyökkäävän pelintekijän, Stefano Florenzin. Roman pelipaitaa kantavien junnujen lisäksi isäntien riveissä ovat Roman kasvateista Daniele Corvia, Andrea Bertolacci ja Simone Sini. Mukana oleminen on nuorille varmasti kokemuksena hieno, mutta avaukseen mainituilla pelaajilla ei välttämättä ole asiaa ja oikeastaan vain Corvian ja Bertolaccin voi hyvällä syyllä odottaa kirmaavan viheriölle.