Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Natte]

Vaikka itse kantapäätä ja kasvulevyä ei saa varmastikaan tuhottua liikkumisella niin ehkä silti kannustaisin tiettyyn varovaisuuteen. 1. Kivun kanssa liikkuminen tappaa hauskuuden ja kiinnostuksen lajiin. 2. Todella moni väkisin severin taudissa pelaava muuttuu ainakin väliaikaisesti kanta-astujaksi-> tulee muita ongelmia.

Severin tautiahan voi aika hyvin ennaltaehkäistä tietyillä jumppaliikkeillä joita mielestäni pitäisi tehdä ennen joka harjoitusta ohjatusti 10-14 vuotiailla koska kotona niitä ei ainakaan tehdä

Juuri näin. Sama koskee oikeastaan liki kaikkia sellaisia rasitusvammoja joiden osalta sanotaan "ettei mitään voi mennä rikki". (rautalankaa: liikeradat muuttuu vahingollisiksi tai ylipäätään vaan vääränlaisiksi, mikä saattaa synnyttää kuormaa ja vammoja toiseen paikkaan ja väärien liikeratojen poisoppiminen myöhemmin on vaikeata) Tässä tullaan äkkiä nyt taas siihen kiireeseen ja miten on turhan usein jonkinlainen kokemus että hallittu tauko / reilu kevennys pilaisi jotain. Valmentajalta tämä toki vaatii ymmärrystä, ammattitaitoa ja mielikuvitusta teettää jotain fiksua treeneissä niille jotka eivät pysty täysipainoisesti normaalia treeniä vetämään.

En todellakaan kuulu Antti Pennasen fanipoikiin, mutta täytyy myöntää että viimeisimmässä Kimanttia -jaksossa puhui aika fiksusti lasten ja nuorten harrastamisesta. Kuuntelusuositus jos yhtään sietää kendojuttuja. Ohimennen käsiteltiin myös tässä ketjussa esillä olleita Frölundan linjauksia.

[bupa dukta]

Kannattaa kuunnella samasta podcastistä myös Jouni Viitasen jakso. Varmaan yksi osaavimmista fysiikkavalmentajista suomessa, vaikka jääkiekkoa tekeekin.

[Mikaeli]

Hmm.. voi pitää paikkansa, toisaalta esim gnisu tai viikkarit vetää tämän uudelle tasolle.

Kun katsoo tuota U19-vaiheen kovinta eurooppalaista kilpailua, niin 32 parhaan joukossa oli 6 espanjalaista jengiä ja 16 parhaan joukossa 4. Vaikka useissa akatemioissa painotetaan nimenomaan pelaajakehitystä ja voittaminen, on ainakin osittain, toissijaista, niin liitossa ollaan vahvasti sitä mieltä, että tämä kilpaillullisuus on erityisesti juniorimenestyksen takana. U8-vaiheesta asti pelataan noususta ja tippumisesta ja jokaisella pelillä on merkitystä. Sarjassa, riippumatta tasosta, on aina useampi jengi, jotka pelaa matalaa blokkia, vetää pelkästään longaa ja tappelee ykkös- ja kakkospalloista. Vaikka tämä ei luonnollisesti kehitä juurikaan pelaajia, niin tarjoaa se täysin erilaisen haasteen huippujengeille kuin pelaaminen yhtä taitavaa jengiä vastaan. Tämä ajattelu, ja sen takana olevat seurojen erilaiset roolit, puuttuu Suomesta käytännössä kokonaan. Esim tuosta eilisestä Klubin jengistä näki kuinka pihalla olivat perus boksin puolustamisen kanssa.

[Jengapekka]

Kun katsoo tuota U19-vaiheen kovinta eurooppalaista kilpailua, niin 32 parhaan joukossa oli 6 espanjalaista jengiä ja 16 parhaan joukossa 4. Vaikka useissa akatemioissa painotetaan nimenomaan pelaajakehitystä ja voittaminen, on ainakin osittain, toissijaista, niin liitossa ollaan vahvasti sitä mieltä, että tämä kilpaillullisuus on erityisesti juniorimenestyksen takana. U8-vaiheesta asti pelataan noususta ja tippumisesta ja jokaisella pelillä on merkitystä. Sarjassa, riippumatta tasosta, on aina useampi jengi, jotka pelaa matalaa blokkia, vetää pelkästään longaa ja tappelee ykkös- ja kakkospalloista. Vaikka tämä ei luonnollisesti kehitä juurikaan pelaajia, niin tarjoaa se täysin erilaisen haasteen huippujengeille kuin pelaaminen yhtä taitavaa jengiä vastaan. Tämä ajattelu, ja sen takana olevat seurojen erilaiset roolit, puuttuu Suomesta käytännössä kokonaan. Esim tuosta eilisestä Klubin jengistä näki kuinka pihalla olivat perus boksin puolustamisen kanssa.

Lisätietoja siitä kuinka pihalla olivat boxin puolustamisen kanssa?

[Mikaeli]

Lisätietoja siitä kuinka pihalla olivat boxin puolustamisen kanssa?

Katso vaikka miten maalit syntyivät ja sen jälkeen laukaisukarttaa.

E: jotta viestissä olisi vähän myös sisältöä ja linkki myös junnuvalmennukseen, niin toiminnassa molemmissa boksissa ollaan jo junnuvaiheessa tosi paljon jäljessä ns huippumaita. Omassa boksissa kyky ja halu voittaa oma pelaaja, purkkupallot ja puolustamisen tuet ja vastaavasti hyökkäyspäässä kyky viimeistellä kehon eri osilla, päättäväisyys, jalan vapaaksi saaminen ja liikkeiden ajoitukset ovat selvästi suurempia puutteita kuin esimerkiksi perustekniset tai fyysiset ominaisuudet. Minulle tuo toiminta bokseissa on nimenomaan yksi osa sitä jalkapallotaitoa, meillähän taito ymmärretään hyvin usein vain tekniseksi hyvyydeksi pallonkäsittelyssä.

[Jengapekka]

Katso vaikka miten maalit syntyivät ja sen jälkeen laukaisukarttaa.

E: jotta viestissä olisi vähän myös sisältöä ja linkki myös junnuvalmennukseen, niin toiminnassa molemmissa boksissa ollaan jo junnuvaiheessa tosi paljon jäljessä ns huippumaita. Omassa boksissa kyky ja halu voittaa oma pelaaja, purkkupallot ja puolustamisen tuet ja vastaavasti hyökkäyspäässä kyky viimeistellä kehon eri osilla, päättäväisyys, jalan vapaaksi saaminen ja liikkeiden ajoitukset ovat selvästi suurempia puutteita kuin esimerkiksi perustekniset tai fyysiset ominaisuudet. Minulle tuo toiminta bokseissa on nimenomaan yksi osa sitä jalkapallotaitoa, meillähän taito ymmärretään hyvin usein vain tekniseksi hyvyydeksi pallonkäsittelyssä.

En tiedä kuinka jurrissa olet mutta eikö klubi nimenomaan ollut helvetin hyvä cityn boxissa?

Jos Cityn kaltainen jengi murtautuu laidalta ja ensimmäistä porttia puolustava pelaaja valahtaa sen metrin liian alas niin kova on kyllä foorumin vaade.

Noin alas painettuna noin pitkät ajat klubi oli kyllä hyvä puolustaan boxia ja maaliaan.

[Mikaeli]

En tiedä kuinka jurrissa olet mutta eikö klubi nimenomaan ollut helvetin hyvä cityn boxissa?

Jos Cityn kaltainen jengi murtautuu laidalta ja ensimmäistä porttia puolustava pelaaja valahtaa sen metrin liian alas niin kova on kyllä foorumin vaade.

Noin alas painettuna noin pitkät ajat klubi oli kyllä hyvä puolustaan boxia ja maaliaan.

Klubi oli todella tehokas vastustajan boksissa ja kuten voit huomata, en kritisoinut sitä. Tuo lisäys oli yleisellä tasolla suomalaisista junnujen heistä. Eilisessä pelissä purkupallot hoidettiin vähän sinne päin ja ykkösiä hävittiin aivan liikaa. Tuon välikaistan juoksujen seuraamatta jättämisen voin vielä painaa villasella, mutta ykkösten häviäminen ja purkupalloissa heikko esitys on jo sellainen, jota ei isossa maailmassa hyväksytä edes U12-peleissä.

[Nigel Kugelschfeir]

Kun katsoo tuota U19-vaiheen kovinta eurooppalaista kilpailua, niin 32 parhaan joukossa oli 6 espanjalaista jengiä ja 16 parhaan joukossa 4. Vaikka useissa akatemioissa painotetaan nimenomaan pelaajakehitystä ja voittaminen, on ainakin osittain, toissijaista, niin liitossa ollaan vahvasti sitä mieltä, että tämä kilpaillullisuus on erityisesti juniorimenestyksen takana. U8-vaiheesta asti pelataan noususta ja tippumisesta ja jokaisella pelillä on merkitystä. Sarjassa, riippumatta tasosta, on aina useampi jengi, jotka pelaa matalaa blokkia, vetää pelkästään longaa ja tappelee ykkös- ja kakkospalloista. Vaikka tämä ei luonnollisesti kehitä juurikaan pelaajia, niin tarjoaa se täysin erilaisen haasteen huippujengeille kuin pelaaminen yhtä taitavaa jengiä vastaan. Tämä ajattelu, ja sen takana olevat seurojen erilaiset roolit, puuttuu Suomesta käytännössä kokonaan. Esim tuosta eilisestä Klubin jengistä näki kuinka pihalla olivat perus boksin puolustamisen kanssa.

Miten niin ei kehitä pelaajia? Se kehittää siinä missä mikä tahansa muukin pelitapa kehittää eri juttuja. Pitäisi päästä yli siitä että joku pimputtelu ja lyhytsyöttely on joku kehittävä pelitapa. Sinänsä olisi hyvä jos lapsi pääsisi pelaamaan erilaisia pelitapoja kun ei voi koskaan tietää mikä rooli on sopiva tai edes millaista futista sitten aikuisena pelataan.

[Mikaeli]

Joo, oikea ilmaisu lienee; ei kehitä pallollista taitoa optimaalisella tavalla, joka luonnollisesti ei ole ainoa taidon elementti, mutta asettaa katon tasolle, jolla futari voi pelata. Minulla on ihan pallokosketusdataa noista eri tyylisistä otteluista, ja noissa pitkän pallon -peleissä esim. keskikenttäpelaajien pallokosketukset on noin 30-50% linja kerrallaan -peleihin verrattuna. Jokainen lienee samaa mieltä, että nimenomaan pallokosketukset on kohtuullisen hyvä mittari pallollisen taidon kehittymisympäristölle.

[Hastra]

Tuli kahlattua varmasn kuukauden viestit, kun edellisestä vierailusta tovi ja useampi postaus herätti ajatuksia.

Kun puhutaan tasoryhmistä, niin tarkoitetaanko että ryhmät treenaavat kokonaan erillään vai samalla vuorolla jaetaan eri rasteille? Keskusteluissa taidettiin puhua molemmista. Jos on yksi kaikentasoiset sisältävä joukkue, jossa treenin sisällä tarvittaessa pelaajat ovat tasonmukaisissa pienryhmissä, niin onhan lapsille mukavampaa päästä kavereiden kanssa yhdessä kentälle. Ja kasvattaakin toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Samalla kaikki saavat valmennusta myös siltä ykkösvalmentajalta ja kilpapelaajat saavat vetää keskenään myös niitä kovan temmon harjoitteita. Tällä mallilla lapset voivat harjoitella ja pelata siinä lähiseurassaan, jolloin matkat säilyvät lyhyempinä, niin en itse näe silloin tarvetta rajoittaa viikon harjoitteiden määrää.

Frölundan mallista huomioina tuli, että sielläkin kilparyhmän laajuus on ollut pieni, osa on väsynyt kilpamaailmaan, lopettanut ja korvaajia ollut vaikea löytää. Todettu kannattavaksi panostaa enemmän haasteryhmään, jotta kilparyhmälle on haastajia, laajempi valintapohja ja myöhäisemmätkin kehittyjät pysyvät mukana.

Joku heitti, toivottavasti provona, että kilparyhmään pääsee Suomifutiksessa kaikki halukkaat. Ei todellakaan! Esteenä voi olla vaikka myöhänen kehitys/kasvu, ujous, treenikäyttäytyminen (ADHD tms.) tai klikit valmennuksessa/vanhemmissa.

[divaripalloa]

Nyt on uusi valmentajille suunnattu työkalu.

www.futiskoutsi.fi

Sivustolla:
- Yksittäisten harjoitusten suunnittelu, jossa myös voi hyödyntää AI drill builderia.
- Harjoituskokonaisuuksien suunnittelua tallennetuista harjoitteista.
- Kokoonpanon suunnittelua, jota voidaan hyödyntää myös ottelupalaverissa, kun voidaan esim. prässi näyttää animoidusti kokoonpanosuunnittelussa. Kokoonpanot voi myös tuoda kuvana koneelle.
- Tehdä koko kausisuunnitelman ja tuoda tämän pdf tiedostona ulos.

[Manselainen]

Tässä kun on nyt tullut taas nähtyä kohtuullisen laajalla otannalla alle 10 vuotiaiden tekemistä useammassakin seurassa, jotka vetävät 5v5 sarjoja tasolla 1, niin oon yhä vakuuttuneempi siitä että tuolla putken alkupäässä ne ratkaisun avaimet olisi.

Liian isot ryhmät ja pienet alueet -> harjoitusten tempo ja kokonaisrasitus jää tasolle mukavaa liikuntaa, jota tehdessä naurattaa. Ja tää siis myös sellaisissa joukkueissa, joilla aktiivinen aika harjoituksissa on 80-90% luokkaa eli ihan hyvällä mallilla. Liian harva valmentaja uskaltaa vaatia tai osaa organisoida harjoitukset niin, että pelaajien fiilikset on luokkaa "happi loppuu", "en jaksa enää yhtäkään toistoa" edes harjoitusten päätteeksi. Siitä nyt puhumattakaan että vedettäisiin laikka punaisena koko reenit, mihin lapset kyllä pystyy kun palautuminen ei ole ongelma.

Alueiden kärkiryhmät menee omia polkujaan ja tekee laadukkaasti, mutta jos jo tuolla 5v5 puolella iso osa "kilpajoukkueista" ei pysty tekemään arjessa asioita tarpeeksi hyvin, niin pyramidin perusta jää auttamatta liian kapeaksi.

[erno]

Kuten täällä on muutama ihminen koittanut kertoa, niin erot kansainväliseen meininkiin näkee jo ihan ensimmäisissä kv-tapahtumissa, mitkä isommissa seuroissa tuntuu nykyään tulevan viimeistään tyyliin 9-10 vuotiaina. Eli erot jotka eivät kavennu koskaan näkee jo tossa ikävaiheessa. Erot näkee niin yksilötaidoissa kuin vaikka pelitempossa, liikunallisissa kyvyissä tai sellaisessa yleisessä peliin eläytymisessä ja pelin mukana elämisessä. Tämän pitäisi kertoa automaattisesti, että "korjattavat ongelmat" on tuota ennen ja mun logiikalla tavoitteiden pitäisi lähteä myös tuolta päästä, eli ensin pitäisi saada pelaajakasvatus sille tasolle että erot ei tossa kohtaa näy, niin että amatöörikin pystyy diagnosoimaan ne viidessä minuutissa (max).

Samaan aikaan meillä on siis yksittäisiä seuroja ja joukkueita, jotka tuohon pystyy. Vaikka 2014-ikäluokan parhaat joukkueet ovat ihan verrannollisia yleispohjoismaalaiseen tasoon. Mutta nuokaan seurat joita parhaat joukkueet edustavat eivät pysty toisintamaan asiaa ikäluokasta toiseen ja vaikkapa tuon ikäluokan parhaisiin joukkueisiin tutustumalla selviää aika nopeasti, että on täysin mahdollista että seuratoiminnan sijaan tuossa on ajavana asiana vanhemmat. Mutta se kertoo myös siitä, että meillä ei ole geneettisiä tai muita syitä miksi pelaajakasvatus ei tunnu menevän oikeaan suuntaan, vaan se johtuu siitä tekemisestä itsessään.

[Mikaeli]

Suomen taso on tosiaan sellainen, että aitoja "eliittitason" peliryhmiä on se 2-4 per ikäluokka ja siihen päälle noin 10-12 aitoa kilpatason peliryhmää. Tyypillisesti noista sitten se 5-8 tulee Klubista/Hongasta/RCDE:stä vähän riippuen ikäluokasta. Ilves ja Turun jengit saa sitten tyypillisesti pari-kolme kilpaillullista peliryhmää ja siinä se aika lailla onkin. Toki tietyissä ikäluokissa voi olla seurojen välillä vaihtelua, mutta ei hirveän suurta. Toki nämä erot sitten tasoittuu Pahlmanin mentäessä.

[Manselainen]

Nimenomaan, mutta tuolla 5v5 puolella pitäisi kuitenkin vielä olla ihan älytön määrä seuroja, joiden top 5-10 pelaajaa pystyy pelaamaan edes näennäisesti tasaisia pelejä näitä eliittitason peliryhmiä vastaan. Eivät pysty, koska tekeminen harjoituksissa ja peleissä ei ole lähellekään sillä tasolla millä voisi ja pitäisi olla.

[rivers]

Nimenomaan, mutta tuolla 5v5 puolella pitäisi kuitenkin vielä olla ihan älytön määrä seuroja, joiden top 5-10 pelaajaa pystyy pelaamaan edes näennäisesti tasaisia pelejä näitä eliittitason peliryhmiä vastaan. Eivät pysty, koska tekeminen harjoituksissa ja peleissä ei ole lähellekään sillä tasolla millä voisi ja pitäisi olla.

Tähän auttaisi kummasti jos ne valmennuskokemusta tekemällä ja koulutuksista kerryttäneet koutsit ei lähtis menemään kun oma muksu lopettaa, vaan lähtisivät uudelle kierrokselle repparissa osaamista eri malliin kuin nappuloissa aloittaessa.

Mutta eipä tuo helppo pähkinä ratkaistavaksi ja itse tässä just hyvä esimerkki, että valmennus loppuu tasan siihen  paikkaan kun oma lapsi lopettaa.

[Nigel Kugelschfeir]

Sehän lähtee jo kotoa, ainakaan moni ei tunnu ymmärtävän että jalkapalloilu vaatii treeniä jo pienenä eikä vasta joskus teini-iässä. Lapsena kun oppisi treenaamaan niin se olisi parempi, jos tottuu löysäilemään niin ei sitä enää siinä vaiheessa korjata ja on muutenkin jo niin paljon jäljessä niitä jotka on treenanneet ettei saa kiinni.

[Manselainen]

Tähän auttaisi kummasti jos ne valmennuskokemusta tekemällä ja koulutuksista kerryttäneet koutsit ei lähtis menemään kun oma muksu lopettaa, vaan lähtisivät uudelle kierrokselle repparissa osaamista eri malliin kuin nappuloissa aloittaessa.

Mutta eipä tuo helppo pähkinä ratkaistavaksi ja itse tässä just hyvä esimerkki, että valmennus loppuu tasan siihen  paikkaan kun oma lapsi lopettaa.

Joo, helppohan tässä on huudella kun itse menen nyt 7. kertaa 5v5 ikäluokkia läpi ja vasta nyt on omat lapset kyseessä. Tuskin tulee lopetettua tämänkään kierroksen jälkeen.

Auttaisi toki sekin, että seurat palkkaisi ne ensimmäiset sivu- tai päätoimisensa pyörittämään tuota 5v5 maailmaa eikä vasta vanhempia junnuja...

[Siperia]

Kuten täällä on muutama ihminen koittanut kertoa,

niin ratkaisu noihin ongelmiin ei ole isojen joukkuekokojen akatemiatoiminta 5v5 ikäluokasta lähtien, 4 ohjatut reenit viikossa pienestä pitäen tai kilpailullisuuden korostaminen. Lähinnä noilla poltetaan lapset loppuun ja saadaan aikaan loukkaantumisherkkiä pelaajia.

[DAF]

Joo, helppohan tässä on huudella kun itse menen nyt 7. kertaa 5v5 ikäluokkia läpi ja vasta nyt on omat lapset kyseessä. Tuskin tulee lopetettua tämänkään kierroksen jälkeen.

Auttaisi toki sekin, että seurat palkkaisi ne ensimmäiset sivu- tai päätoimisensa pyörittämään tuota 5v5 maailmaa eikä vasta vanhempia junnuja...

Tämähän siis ylipäätään hämmentää, miten harvassa seurassa ajatellaan, että ne lapsi- ja junnuvaiheen osaavimmat valmentajathan ovat merkittävimpiä nimenomaan siellä nuorimmassa päässä. Kun näinhän ne pohjat luodaan.

[TexMex]

niin ratkaisu noihin ongelmiin ei ole isojen joukkuekokojen akatemiatoiminta 5v5 ikäluokasta lähtien, 4 ohjatut reenit viikossa pienestä pitäen tai kilpailullisuuden korostaminen. Lähinnä noilla poltetaan lapset loppuun ja saadaan aikaan loukkaantumisherkkiä pelaajia.

Esim. HJK:lla oli viimeisessä U9 vaiheessa sarjassa 7 kilpajoukkuetta kaudella 2025, Espoo pyörittää omaa liigaansa läpi 5v5, joten voitko listata tähän ne joukkueet, jotka pyörittävät 5v5 vaiheessa isojen joukkuekokojen akatemiatoimintaa? Ilves ja ?

[Manselainen]

Sehän lähtee jo kotoa, ainakaan moni ei tunnu ymmärtävän että jalkapalloilu vaatii treeniä jo pienenä eikä vasta joskus teini-iässä. Lapsena kun oppisi treenaamaan niin se olisi parempi, jos tottuu löysäilemään niin ei sitä enää siinä vaiheessa korjata ja on muutenkin jo niin paljon jäljessä niitä jotka on treenanneet ettei saa kiinni.

Ylipäätään en pidä siitä, että puhutaan lasten ohjatusta liikuntaharrastuksesta. Liikunta on just sitä hyvän mielen tekemistä, jota pitäisi tehdä itsekseen tai vanhempien kanssa. Urheiluseurojen pitäisi ihan lajista riippumatta keskittyä siihen, että ohjattu tekeminen on nimenomaan urheilua eli fyysisen suorituskyvyn rajoilla olemista.

Kun tuota omatoimista liikuntaa on se 20+ tuntia viikkoon, niin kyllä nuo 7-9 vuotiaatkin jaksaa ja pystyy sen 4x1,5-2h/vko vetään täysillä (kunhan muutos 0->4 tapahtuu asteittain eikä yhtäkkiä). Ihan riippumatta siitä onko nuo yhdessä vai neljässä lajissa. Rikki tuosta menevät myöhemmässä vaiheessa lähinnä ne, joilla ei lähtökohtaisestikaan ole tuo omatoimisen liikkumisen perusta kunnossa.

[SuomenLamine]

Monesti viikossa palstan kirjoittajien omat lapset/valmennettavat treenaa viikossa a:joukkueen kans b:omatoimisesti c:ylipäänsä pelailee piha pelejä yms?
Sanotaan ikäluokaksi u8-u10
Meillä joukkue treeniä tulee n.4h viikossa ja aina ku poika pyytää mukaan niin lähetää pihalle pelailee ja vetelee. Eli sitä tulee n. 4h viikossa. Lisäksi pelailee koulussa josta tulee n 2h viikossa. Kesällä sitten tuo omatoimi treenailu/pelailu varmaa tuplaantuu ellei jopa triplaannu. Eli kyllähän tämä talvi sotkee paljon tätä jalon lajin treenaamista. Toki talvellakin pihalla voi pelata mutta ei ole kovin innokkaita kavereita lähtemään pelaan piha pelejä. Meillä poika 8 vuotta

[Nigel Kugelschfeir]

Oma lapsi täytti pari viikkoa sitten 10. Pelaa vuotta vanhempien sarjaa ensi kaudella. Tyttönä pääsee suht pitkälle kun käy edes omissa tapahtumissa,  tekee edes joskus jotain pallon kanssa omalla ajalla ja harrastaa jotain liikuntaa ilman palloa. Tytöt harvemmin tekee mitään harrastuksen eteen, yleensä parhaat pelaajat on niitä joita isoveli on koulinut.

Ohjattuja treenejä on kolme kertaa 1,5 tuntia viikossa, seura järjestää myös taitokoulutreenin 1 tunti jos siellä haluaa käydä. Harrastaa myös ringetteä kaksi kertaa viikossa. Aika paljon tulee kutsuja eri peleihin niin kalenterin saa kyllä täyteen ihan joukkueen toimesta. Tytöt ei pelaa keskenään kuin joskus satunnaisesti kesällä mutta pikkuveljestä alkaa saada jo peliseuraa. Pallo pyritään ottamaan mukaan kun ollaan jossain menossa tai pihalla niin voi pallotella sitten.

[Manselainen]

Omat junnut on 6-9 vuotiaita. Ohjatusti jalkapalloa 3-4×1,5-2h/vko. Tuohon päälle ohjatusti 1-2×1,5h/vko hiihtoa ja/tai yleisurheilua. Yleensä yksi arki-ilta ja toinen viikonlopun päivistä on tuplapäivä, eli sellaisia päiviä kun ollaan menossa harrastusten vuoksi on tyypillisesti neljä viikossa, joskus selvitään kolmellakin.

Omatoimista liikuntaa meillä tulee koulumatkoista 5h/vko (30 min suunta), 3h liikuntatunneista + koulun liikuntakerhosta ja 3h välitunneista. Lisäksi helposti 6h/vko omatoiminen hiihto/luistelu/uinti/yms perheen yhteinen liikkuminen. Sen lisäksi nuo touhuaa pihalla menemään keskenään ja kavereiden kanssa vähintään sen 2h/päivä joko heti koulun jälkeen tai illalla reenien jälkeen, usein sekä että, jos ei yhdessä tehdä mitään. Sulan maan aikaan tuo on aika isoksi osaksi pallon kanssa.