Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[kilon_paino]

Ei tänä päivänä enää voi olla jalkapalloilija olematta urheilija. Yksilökohtaisesti urheilullisuudessa on tietysti erilaisia painopisteitä ja varianssia.

Yksi on lihaksikas vahva "jässikkä", kuitenkin riittävän nopea, siinä missä toinen voi olla paljon hoikempi ja heikompi painimaan, mutta äärimmäisen nopea.

Bodö/Glimt perustaa toimintansa pitkälti tähän, heidän tavoitteenaan on kasvattaa nimeomaan urheilijoita ja toiminta on rakennettu tukemaan tätä. Norjassa on toki muutenkin aika kova laatu toiminnassa, jos miettii missä kaikissa lajeissa Norjalla on urheilijoita ihan maailman huipulla.

[Jortsukka]

Bodö/Glimt perustaa toimintansa pitkälti tähän, heidän tavoitteenaan on kasvattaa nimeomaan urheilijoita ja toiminta on rakennettu tukemaan tätä. Norjassa on toki muutenkin aika kova laatu toiminnassa, jos miettii missä kaikissa lajeissa Norjalla on urheilijoita ihan maailman huipulla.

Norja yhteiskuntana on täysin erilainen. Norjassa käytetään valtion ja eri tahojen rahaa valtavasti siihen että siellä urheillaan. Siis tukemaan niin kilpaurheilua, kuin sitä että kaikki liikkuisivat. Koko yhteiskunta tukee paljon vahvemmin urheilua ja urheilua pidetään tärkeänä osana yhteiskuntaa. Täysin eri tavalla kuin Suomessa missä esim. kouluissa usein suhtaudutaan liikuntaan hyvinkin negatiivisesti. Puhumatta yhteiskunnasta muuten.

[LB44]

Tämä on juuri sellainen kysymys, minkä takia täällä on kiva keskustella ja yrittää vähän opettaakin ilman "naaman ja nimen taakkaa". Kuka osaisi vastata miksi kaikki ei suju Daviesilta "minun kriteeristön" mukaan? Tai tarkemmin, miksi sillä ei ole mitään väliä? Davies ei muuten omien sanojensa mukaan treenannut nopeutta junnuna, eli on osastoa "freak of nature".

Kriteerit koski maksiminopeusvaihetta, joka junnuillakin alkaa yleensä 20 metrin jälkeen. Aikuisille pelaajilla mennään yleensä 30-40 metrin välille, josta tämä vaihe siis ALKAA. Davies esittelee tuossa arviolta 10-16 askelen kiihdytyksiä. Eli puhuttiin eri asioista.

[Fillarikommari]

Jalkapalloilijan pitää juosta myös suoraan eteenpäin, kiihdyttämisestä puhumattakaan. Niitä opitaan samoilla metodeilla ja niihin pätee samat biomekaaniset liike- ja voimantuottomallit kuin ratajuoksussa. Siis jos haluaa opettaa pelaajat juoksemaan mahdollisimman nopeasti, ei voi välttyä samanlaisilta harjoitteilta kuin mitä yleisurheilussa tehdään. Jalkapalloilijan nopeusketteryys on toinen, ei irrallinen mutta erillinen, kehitettävä asia. Ei millään pidä paikkaansa, että jalkapalloilijoiden ei pitäisi harjoitella yleisurheilussa käytettävillä nopeusharjoitella sillä perusteella, että jalkapalloilijat "juoksevat eri tavalla". Kyllä, juoksevat myös eri tavalla koska aina ei juosta suoraan, mutta suoraan juoksemisen harjoittelu ei pilaa tai estä nopeusketteryysharjoittelua. Myöskään se, että joku huippu juoksee huonosti mutta nopeasti, ei ole peruste sille, että niin kannattaisi tehdä. Ronaldo olisi nopeampi jos käyttäisi käsiä paremmin suoraan juostessa. Ja se, että jollain on valmennettevana 10 m/s juoksevia pelaajia (olettaen vielä että ovat junnuja, junnufutislanka kun on kyseessä), kertonee lähinnä siitä, että jutut on keksittyjä.

[Manselainen]

Norja yhteiskuntana on täysin erilainen. Norjassa käytetään valtion ja eri tahojen rahaa valtavasti siihen että siellä urheillaan. Siis tukemaan niin kilpaurheilua, kuin sitä että kaikki liikkuisivat. Koko yhteiskunta tukee paljon vahvemmin urheilua ja urheilua pidetään tärkeänä osana yhteiskuntaa. Täysin eri tavalla kuin Suomessa missä esim. kouluissa usein suhtaudutaan liikuntaan hyvinkin negatiivisesti. Puhumatta yhteiskunnasta muuten.

Väittäisin, että lihavoitu on se keskeisin kohta. Suomessa meuhkataan liikunnan tärkeydestä ja kansan (etenkin nuorten) liikuttamisesta, mutta samalla kauhistellaan kaikkea kilpailua ja tavoitteellista tekemistä eli urheilua.

Mielestäni edelleen ihan hyvä lähtökohta olisi, että organisoidun toiminnan, on se sitten koulujen, seurojen tai jonkun muun tahon järjestämää, pitäisi olla urheilua. Yksin ja omalla ajalla voi sit harrastaa liikuntaa.

[Nipale]

Bodö/Glimt perustaa toimintansa pitkälti tähän, heidän tavoitteenaan on kasvattaa nimeomaan urheilijoita ja toiminta on rakennettu tukemaan tätä. Norjassa on toki muutenkin aika kova laatu toiminnassa, jos miettii missä kaikissa lajeissa Norjalla on urheilijoita ihan maailman huipulla.

... Niin näköjään hyvistä hiihtäjistä voi tulla hyviä futareita.
https://www.tribalfootball.com/article/soccer-olympic-games-sprint-classic-men-bodo-talent-outpaced-norwegian-legend-klaebo-in-youth-skiing-9637590c-b13a-4f10-b5c9-aac093dc9926

.. paitsi täällä suomessa, jossa pitää olla futari syntymästä saakka

[Nipale]

Jalkapalloilijan pitää juosta myös suoraan eteenpäin, kiihdyttämisestä puhumattakaan. Niitä opitaan samoilla metodeilla ja niihin pätee samat biomekaaniset liike- ja voimantuottomallit kuin ratajuoksussa. Siis jos haluaa opettaa pelaajat juoksemaan mahdollisimman nopeasti, ei voi välttyä samanlaisilta harjoitteilta kuin mitä yleisurheilussa tehdään. Jalkapalloilijan nopeusketteryys on toinen, ei irrallinen mutta erillinen, kehitettävä asia. Ei millään pidä paikkaansa, että jalkapalloilijoiden ei pitäisi harjoitella yleisurheilussa käytettävillä nopeusharjoitella sillä perusteella, että jalkapalloilijat "juoksevat eri tavalla". Kyllä, juoksevat myös eri tavalla koska aina ei juosta suoraan, mutta suoraan juoksemisen harjoittelu ei pilaa tai estä nopeusketteryysharjoittelua. Myöskään se, että joku huippu juoksee huonosti mutta nopeasti, ei ole peruste sille, että niin kannattaisi tehdä. Ronaldo olisi nopeampi jos käyttäisi käsiä paremmin suoraan juostessa. Ja se, että jollain on valmennettevana 10 m/s juoksevia pelaajia (olettaen vielä että ovat junnuja, junnufutislanka kun on kyseessä), kertonee lähinnä siitä, että jutut on keksittyjä.

Jos tuohon pystyy lenkkareilla niin pitäisi pystyä vetämään piikkareilla 100m alle 11s. Eli Mbappen vahdilla.

[Jortsukka]

... Niin näköjään hyvistä hiihtäjistä voi tulla hyviä futareita.
https://www.tribalfootball.com/article/soccer-olympic-games-sprint-classic-men-bodo-talent-outpaced-norwegian-legend-klaebo-in-youth-skiing-9637590c-b13a-4f10-b5c9-aac093dc9926

.. paitsi täällä suomessa, jossa pitää olla futari syntymästä saakka

Voisi tuota toki tarkastella myös niin, että jos olisi tehnyt vähän enemmän futiksen kanssa jo nuorempana niin olisiko kenties pelannut joskus muuallakin kuin Norjassa ja myös ehkä ollut maajoukkueessa. Siis aikuisten.

Jos tuota vakavammin pohtii, niin kyllähän esim. Suomen yksi viime vuosien lupaavimmista pelaajista eli Juho Talvitie harrasti juoksemista hyvin pitkään ja oli siinä todella hyvä. Kuitenkin futis oli koko ajan keskiössä ja tavoite oli tulla huippufutaajaksi pienestä pitäen. Juho harrasti juoksemista siis paljon, osallistui kisoihin, voitti paljon kisoja, mutta silti teki valtavan määrän töitä pallon kanssa.

Kaiken tutkimuksen taustalla, missä futista tutkittu, tuo pitää olla taustalla. Siis riittävä työ pallon kanssa. Samoin riittävä liikuntamäärä. Näitä ei pääse karkuun ja edelleen tuntuu oudolta että Suomi maailman ainoita maita mistä tästä edelleen keskustellaan jotenkin kuin se oli vaihtoehto.

[LB44]

Jalkapalloilijan pitää juosta myös suoraan eteenpäin, kiihdyttämisestä puhumattakaan. Niitä opitaan samoilla metodeilla ja niihin pätee samat biomekaaniset liike- ja voimantuottomallit kuin ratajuoksussa. Siis jos haluaa opettaa pelaajat juoksemaan mahdollisimman nopeasti, ei voi välttyä samanlaisilta harjoitteilta kuin mitä yleisurheilussa tehdään. Jalkapalloilijan nopeusketteryys on toinen, ei irrallinen mutta erillinen, kehitettävä asia. Ei millään pidä paikkaansa, että jalkapalloilijoiden ei pitäisi harjoitella yleisurheilussa käytettävillä nopeusharjoitella sillä perusteella, että jalkapalloilijat "juoksevat eri tavalla". Kyllä, juoksevat myös eri tavalla koska aina ei juosta suoraan, mutta suoraan juoksemisen harjoittelu ei pilaa tai estä nopeusketteryysharjoittelua. Myöskään se, että joku huippu juoksee huonosti mutta nopeasti, ei ole peruste sille, että niin kannattaisi tehdä. Ronaldo olisi nopeampi jos käyttäisi käsiä paremmin suoraan juostessa. Ja se, että jollain on valmennettevana 10 m/s juoksevia pelaajia (olettaen vielä että ovat junnuja, junnufutislanka kun on kyseessä), kertonee lähinnä siitä, että jutut on keksittyjä.

Totta. Usein unohtuu myös pari olennaista syytä siihen, miksi futarit, tai ainakin isoin osa, juoksee eri tavalla kuin pikajuoksijat = a) ei osata teknisesti juosta samalla tavalla, b) ei riitä fysiikka juoksemaan samalla tavalla, kun ollaan niin paljon heikompia nopeuden kannalta olennaisilta osin, c) nopeusärsykkeelle ei altistuta viikoittain, koska se ei ole harjoittelun keskiössä ja d) ei ole yhtä hyviä välineitä, siis jäykkäpohjaisia piikkareitakaan käytössä.

Tämä on ihan ymmärrettävää, jos mietitään vaikka 16v pikajuoksijaa verrattuna futariin. Siinä vaiheessa on jo muutama sata tuntia tehty enemmän hommia vain ja ainoastaan yhtä asiaa ajatellen = miten tulen nopeammaksi. Valitettavasti 16v voi pelata ELssä ilman, että käy normaaliviikkona edes yli 90% nopeuksilla. Onko silloin yllätys jos pakkotilanteen "pikajuoksu" on hieman eri näköistä kuin sitä treenanneilla.  

Mitenköhän erilaisessa todellisuudessa eläisimme, jos Ruuskanen olisikin tässä artikkelissa puhunut nopeus- ja ketteryysvalmennuksen puolesta? https://uutisarkisto.palloliitto.fi/mika-mas-testi-palloliiton-fyysisen-valmennuksen-asiantuntija-joni-ruuskanen

[Jääpoiju]

Kriteerit koski maksiminopeusvaihetta, joka junnuillakin alkaa yleensä 20 metrin jälkeen. Aikuisille pelaajilla mennään yleensä 30-40 metrin välille, josta tämä vaihe siis ALKAA. Davies esittelee tuossa arviolta 10-16 askelen kiihdytyksiä. Eli puhuttiin eri asioista.

Lainasit vahingossa omaa tekstiä / et jaksanut kirjautua toisella nimimerkillä kommentoimaan omaa tekstiä? (klassinen forum-vitsi näissä tilanteissa).

Kun kirjoitin, että parhaana esimerkkinä Mon kanssa juoksukilpailu, niin en itse näe tuota kiihdytysvaiheena, mutta ehkä se sitten niin on, ja taidan hakea takkini jos näin pihalla ollaan.

[Comfort]

Onhan toi Bodö/Glimtin meno ihaltavaa. Oliko niin, että ainoastaan kaksi on Norjan A-maajoukkueessa? Kuvastaa vaan sitä tasoa.

Samaa mieltä muiden kanssa, että koulut ja seurat pitäis saada jotenkin yhteistyöhön. Tai ainakin otettais askelia taaksepäin niin että liikuntatunnit oikeasti taas olis aktiivista ja monipuolista urheilua.

[Jortsukka]

Mitenköhän erilaisessa todellisuudessa eläisimme, jos Ruuskanen olisikin tässä artikkelissa puhunut nopeus- ja ketteryysvalmennuksen puolesta? https://uutisarkisto.palloliitto.fi/mika-mas-testi-palloliiton-fyysisen-valmennuksen-asiantuntija-joni-ruuskanen

Todellisuudessa missä varmaan nuo olisi paremmin ja taas kaikki muu edelleen paskasti. Suomi on maailman johtavin "trendi"-valmennus paikka varmasti maailmassa. Eli otetaan yksi osa, pienikin osa, jalkapallosta ja sitten ajatellaan että "laitetaan tää kuntoon niin ollaan huippuja". Sohaisen nyt samalla muurahaispesää, mutta nopeus on kuitenkin vain pieni osa jalkapalloa. Tärkeä, ehdottomasti, mutta vain osa. Pelaajien pitää olla riittävän nopeita, että voidaan haaveilla edes maailman huipusta. Mutta silti vaikka päästään sillä saralla täysin "minttiin", niin on valtavasti muita osia, jopa fyysisellä puolella, mitkä pitäisi olla kunnossa. Sitten kun vielä otetaan mukaan pallo, niin määrä kasvaakin vielä valtavasti.

Tällä en nyt halua väheksyä siis nopeuden kehittämistä, koska kuten todettua se on tärkeä osa futaajana olemista ja sanotaan että viimeisen 20v aikana nopeuden merkitys(riittävälle tasolle) on kasvanut koko ajan. Vielä 2000 luvun alussa oli oikeasti hitaitakin pelaajia huipulla(esim. Riquelme), mutta nykyisin kaikki ovat oikeastaan nopeita tai todella nopeita.

Se miksi nyt otin tuon esiin, niin tuli vaan mieleen tämä "pallolisen puolen" valmentaminen missä myös menty trendistä trendiin. Coerver, Horst Wein, Verheijen, Ekkono, jne.

[pilkku seiska]

Olen katsellut Bodø Glimtin pelejä ja tehnyt huomion, että peli on hyvin usein eräänlaista "tikitakaa steroideilla".

Pelaajat ovat norjalaiseen tapaan urheilullisia, mutta selvästi enemmän kollektiivisia tikitakapuurtajia kuin varsinaisia yksilötaitureita - toki perustaito-ominaisuudet ovat kunnossa.

Katsoin pelaajien ikähaitaria ja huomasin, että valtaosa näistä on saanut pohjaoppinsa silloin, kun tikitaka otettiin, esimerkiksi Suomessa, lähes sellaisenaan junnujoukkueiden ohjenuoraksi.

Bodøn pelaajien taustoja tarkastellessa huomasin, että jotkut eivät koskaan saavuttaneet merkittävää menestystä eurooppalaisissa joukkueissa, jotkut suorastaan floppasivat siellä ja jotkut eivät edes päässeet Norjan ulkopuolelle pelaamaan.

Onko niin, että nämä pelaajat ovat profiililtaan enemmän sellaisia kollektiivisen pelin "supertähtiä" kun taas Norjan ulkopuolelle, rahakkaille eurokentille, siirtyneet ovat enemmän enemmän sellaisia erikoisominaisuuksia omaavia "viihdyttäjiä"? Pitäisikö suomalaisessa junnutuotannossa painottaa enemmän kollektiivisen pelin osaajia, jotka voisivat viedä suomalaisia seuroja pitkälle eurokentillä vai sittenkin "viihdyttäjiä", joita nuorena ostettaisiin isolla rahalla eurooppalaisiin huippuliigoihin?

[Siperia]

Kaiken tutkimuksen taustalla, missä futista tutkittu, tuo pitää olla taustalla. Siis riittävä työ pallon kanssa. Samoin riittävä liikuntamäärä. Näitä ei pääse karkuun ja edelleen tuntuu oudolta että Suomi maailman ainoita maita mistä tästä edelleen keskustellaan jotenkin kuin se oli vaihtoehto.

Tästä nyt ei taida edelleenkään olla isoa vääntöä. Jos haluat jossain asiassa hyväksi, niin sitä asiaa pitää tehdä ja paljon. Keinoista, miten tämä toteutuu, on sitten se iso ero.

[Manselainen]

Voisi tuota toki tarkastella myös niin, että jos olisi tehnyt vähän enemmän futiksen kanssa jo nuorempana niin olisiko kenties pelannut joskus muuallakin kuin Norjassa ja myös ehkä ollut maajoukkueessa. Siis aikuisten.

Jos tuota vakavammin pohtii, niin kyllähän esim. Suomen yksi viime vuosien lupaavimmista pelaajista eli Juho Talvitie harrasti juoksemista hyvin pitkään ja oli siinä todella hyvä. Kuitenkin futis oli koko ajan keskiössä ja tavoite oli tulla huippufutaajaksi pienestä pitäen. Juho harrasti juoksemista siis paljon, osallistui kisoihin, voitti paljon kisoja, mutta silti teki valtavan määrän töitä pallon kanssa.

Kaiken tutkimuksen taustalla, missä futista tutkittu, tuo pitää olla taustalla. Siis riittävä työ pallon kanssa. Samoin riittävä liikuntamäärä. Näitä ei pääse karkuun ja edelleen tuntuu oudolta että Suomi maailman ainoita maita mistä tästä edelleen keskustellaan jotenkin kuin se oli vaihtoehto.

Eipä tuossa ole mitään erikoista, että liikunnallisesti lahjakkaat (eli tarpeeksi paljon ja tarpeeksi aktiivisesti liikkuvat) lapset pärjäävät useammassa lajissa, jos niitä haluavat käydä kokeilemassa. Ei tietenkään tarkoita, että pitäisi käydä kokeilemassa, jos ei halua ole.

Yhden lajin parissa tehdyt hyvät pohjat kantaa kyllä muihinkin lajeihin kohtuulliselle alueelliselle tasolle juniorisarjoissa. Ja samalla hyvä muistaa, että kestävyysurheilussakaan teinitähdet ei välttämättä ole niitä, jotka aikuisena saavuttavat korkeimman tason.

[Comfort]

Olen katsellut Bodø Glimtin pelejä ja tehnyt huomion, että peli on hyvin usein eräänlaista "tikitakaa steroideilla".

Pelaajat ovat norjalaiseen tapaan urheilullisia, mutta selvästi enemmän kollektiivisia tikitakapuurtajia kuin varsinaisia yksilötaitureita - toki perustaito-ominaisuudet ovat kunnossa.

Katsoin pelaajien ikähaitaria ja huomasin, että valtaosa näistä on saanut pohjaoppinsa silloin, kun tikitaka otettiin, esimerkiksi Suomessa, lähes sellaisenaan junnujoukkueiden ohjenuoraksi.

Bodøn pelaajien taustoja tarkastellessa huomasin, että jotkut eivät koskaan saavuttaneet merkittävää menestystä eurooppalaisissa joukkueissa, jotkut suorastaan floppasivat siellä ja jotkut eivät edes päässeet Norjan ulkopuolelle pelaamaan.

Onko niin, että nämä pelaajat ovat profiililtaan enemmän sellaisia kollektiivisen pelin "supertähtiä" kun taas Norjan ulkopuolelle, rahakkaille eurokentille, siirtyneet ovat enemmän enemmän sellaisia erikoisominaisuuksia omaavia "viihdyttäjiä"? Pitäisikö suomalaisessa junnutuotannossa painottaa enemmän kollektiivisen pelin osaajia, jotka voisivat viedä suomalaisia seuroja pitkälle eurokentillä vai sittenkin "viihdyttäjiä", joita nuorena ostettaisiin isolla rahalla eurooppalaisiin huippuliigoihin?

No, jos saatais eka se urheilullisuus ja perustaitotasot ylös kaikkialla Suomessa. Kyllä ne viihdyttäjät aina nousee sieltä esiin.

[Jortsukka]

Tästä nyt ei taida edelleenkään olla isoa vääntöä. Jos haluat jossain asiassa hyväksi, niin sitä asiaa pitää tehdä ja paljon. Keinoista, miten tämä toteutuu, on sitten se iso ero.

No kyllä edelleen lukee täälläkin paljon näitä "15-vuotiaana sitten aletaan panostamaan futikseen". Tai "mä opin vielä B junnuissa vetämään rabonan ja pääsin kuitenkin BSM jengin treeneihin". Kärjistyksiä, mutta edelleen tunnutaan elävän kuplassa missä ei ymmärretä oikeasti mitä se vaatii päästä huipulle.

[LB44]

Lainasit vahingossa omaa tekstiä / et jaksanut kirjautua toisella nimimerkillä kommentoimaan omaa tekstiä? (klassinen forum-vitsi näissä tilanteissa).

Kun kirjoitin, että parhaana esimerkkinä Mon kanssa juoksukilpailu, niin en itse näe tuota kiihdytysvaiheena, mutta ehkä se sitten niin on, ja taidan hakea takkini jos näin pihalla ollaan.

Täh? En lainannut mitään vahingossa, vaan vastasin kysymykseeni, kun muut eivät sitä tehneet. Kyllä noin lyhyt veto, jossa vielä selkeä kevyempi pätkä välissä menee minun kirjoissa selkeästi vielä kiihdytysvaiheeseen.

Maksiminopeustekniinkaahan ei ole mitään järkeä käyttää ennen kuin siihen on pakko turvautua…

[Nipale]

Voisi tuota toki tarkastella myös niin, että jos olisi tehnyt vähän enemmän futiksen kanssa jo nuorempana niin olisiko kenties pelannut joskus muuallakin kuin Norjassa ja myös ehkä ollut maajoukkueessa. Siis aikuisten.

Jos tuota vakavammin pohtii, niin kyllähän esim. Suomen yksi viime vuosien lupaavimmista pelaajista eli Juho Talvitie harrasti juoksemista hyvin pitkään ja oli siinä todella hyvä. Kuitenkin futis oli koko ajan keskiössä ja tavoite oli tulla huippufutaajaksi pienestä pitäen. Juho harrasti juoksemista siis paljon, osallistui kisoihin, voitti paljon kisoja, mutta silti teki valtavan määrän töitä pallon kanssa.

Kaiken tutkimuksen taustalla, missä futista tutkittu, tuo pitää olla taustalla. Siis riittävä työ pallon kanssa. Samoin riittävä liikuntamäärä. Näitä ei pääse karkuun ja edelleen tuntuu oudolta että Suomi maailman ainoita maita mistä tästä edelleen keskustellaan jotenkin kuin se oli vaihtoehto.

Joo sinäänsä tätä suosittua keskustelua ei tarvitse taas aloittaa Mutta näitä huippu-futareita joilla fudis ollut kakkoslajina pitkään, löytyy myös. esim. salma paralluelo jonka päälaji oli 18 vuotiaaksi asti 400m aitajuoksu. Toki naisten fudis jne mutta siitä keskustelu ei ole poliittisesti korrektia.

[Nipale]

Onhan toi Bodö/Glimtin meno ihaltavaa. Oliko niin, että ainoastaan kaksi on Norjan A-maajoukkueessa? Kuvastaa vaan sitä tasoa.

Samaa mieltä muiden kanssa, että koulut ja seurat pitäis saada jotenkin yhteistyöhön. Tai ainakin otettais askelia taaksepäin niin että liikuntatunnit oikeasti taas olis aktiivista ja monipuolista urheilua.

Tytön 10v liikuntatunnilla mentiin tänään tekemään lumilinnoja. Pojan 12v liikuntatunneilla leikitään pihaleikkejä.
Toki välillä tehdään jotain oikeasti liikunnallista. Vaikuttaa siltä että liikuntatuntien päätarkoitus on siirtynyt siihen että opetetaan lapsia leikkimään ulkona.

[Kossi Agassa]

Mutta näitä huippu-futareita joilla fudis ollut kakkoslajina pitkään, löytyy myös. esim. salma paralluelo jonka päälaji oli 18 vuotiaaksi asti 400m aitajuoksu.

Ei ollut yleisurheilu päälaji vaan hänellä meni jalkapallo ja yleisurheilu rinnakkain, kunnes Barcelona-sopimuksen myötä valitsi lopulta futiksen.

[Nipale]

Ei ollut yleisurheilu päälaji vaan hänellä meni jalkapallo ja yleisurheilu rinnakkain, kunnes Barcelona-sopimuksen myötä valitsi lopulta futiksen.

No joo niinhän se tuossa jossain haastattelussa itse sanookin. Mutta superlahjakas juoksija jos veti 15 vuotiaana alle 18vuotiaiden maailman kärkiajan.
400m aiturit kun nyt noin yleensä tunnetaan aika kovina treenaajina niin jotenkin vaikea kuvitella että menisi niinpäin. Ehkä fudis tuki niin hyvin kehitystä että tämmöset ajat onnistui.