Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Nipale]

Otetaan nyt vielä kantaa tähän, perjantain kunniaksi. Olen kyllä yleisesti tosi väsynyt näihin "tää on se ongelma" keskusteluihin, missä joku yleensä mainostaa omaa tuotettaan tai on vähän nähnyt toimintaa. Kuitenkin jos katsoo suomalaista juniorijalkapalloa vaikka 9-12vuotiailta niin kyllä meidän ongelmat ovat hyvinkin vahvasti todella monessa asiassa. Pelaajien keskimääräinen urheilullisuus on todella heikkoa ns. kilpajoukkueissa, jopa ihan kärkiryhmissä. Voi olla pelaajia joiden on vaikea hyppiä, juosta kunnolla, jne. Pelaajien tekniset puutteet ovat isot, esim. ei osata kuljettaa palloa vaan juostaan pallon perässä. Ja tähän päälle kyky tehdä minkäänlaisiä päätöksiä pelin sisällä on tosi vajavainen. Ja lopuksi kaiken kruunaa että pelissä eläminen on todella heikkoa.

Nämä kaikki kun laitetaan yhteen, niin sitten ollaankin sillä takamatkalla millä ollaan. Huolestuttavinta on se että keskustelu kiertää kehää niin täällä foorumeilla, kuin kentillä tai kenttien laidoilla. Liitto ei selvästikään ole tekemässä asian eteen mitään, joten en oleta että kehitystä tulee tapahtumaan hetkeen. Miten sitten itse lähtisin purkamaan asiaan. Lopettaisin nykyisin talenttijärjestelmän kokonaan. Myös muuttaisin VOK järjestelmän niin että entistä isomman määrän kouluttaisi noita ns. peruskoulutuksia pienempi määrä kouluttajia. Näistä kouluttajista osa voisi olla vaikka aluevalmentajia(UEFA B koulutukset) tai miksei myös maajoukkuevalmentajia. Samalla saataisiin tieto sieltä ns. kv-huipulta suoraan koulutuksiin. Ja tuntuu että näitä valmentajia ei kuitenkaan kiinnosta käydä pelejä katsomassa.

Talenttivalmennukseen varatut rahat käyttäisin uuteen lastenvalmennusjärjestelmään jossa alueellisesti olisi lastenvalmennukseen erikoistuneet valmentajat jotka kävisivät seuroissa käytännön tasolla kehittämässä lasten valmennusta. Tähän sisältyisi ensin teorian/suunnittelun tasolla jokaisen alueen seuran valmennuslinjan konkretisointi opetettaviin asioihin 6-12 vuotiaille. Ja kun tämä valmennuslinja olisi saatu valmiiksi käytännön tason kenttätason kehittäminen seuroissa. Riippuen alueen koosta voitaisiin yhdistää useamman seuran koulutuksia, mutta niin että käytännössä näytettäisiin harjoituksissa siinä ns. arkiryhmässä miten valmennetaan oikeita asioita oikeassa ikävaiheessa. Tästä sitten samalla videopankin kerääminen liiton toimesta joka voitaisiin jakaa perus-/pelitaitojen opettamisesta ainakin seuraavista asioista kuljettaminen, ohittaminen, suojaaminen, käännökset ja peruspotkutekniset toiminnot sekä 1.kosketus. Tämä pankki tukisi sitten tuota valmentamista. Pelitaidollisesti sitten päälle miten opetetaan pallollisen puolustaminen, vartiointi ja pallollisen tukeminen. Tätä tukemaan vielä videopankki fyysisen valmennuksen opettamisesta esim. erilaisista nopeus, voima(tämän ikäisten osalta pääosin oman kehon tai kevyen vastuksen) ja kehonhallinta sekä liikkuvuus harjoittelusta.

Ei tule tapahtumaan ja jatkossakin ihmetellään "miten me jäätiin jälkeen myöhemmin", vaikka ollaan oikeasti heti alusta saakka jäljessä.

... Mutta tuo mainitsemasi kehitysehdotushan ei ratkaise tummennettua kohtaa. Jos tavoitellaan 6-12 kokonaisliikunnan määrän kasvattamista niin sitä pitäisi saada lisättyä seuratoiminnan ulkopuolella, eli kouluissa ja koulupäivän jälkeisessä kerhotoiminnassa. Mielestäni kouluissa pitäisi olla joka päivä min. tunnin liikuntatunti ja liikuntaan kouluaineena suhtauduttaisin vakavammin siinä mielessä että esim tietyt testit esim kuperkeikka, kärrynpyörä tai vaikka kilometrin juokseminen pitäisi pystyä suorittamaan ennen seuraavalle luokka-asteelle pääsyä, tai ainakin niin että testejä toistettaisiin säännöllisesti niin pitkään että siitä suoriutuu. Ehkä sekin motivoi kun näkee että muut voi pelata ultimatea ja itse joutuu vieläkin vääntämään km juoksun tai kuperkeikan kanssa kentän nurkassa. Mielestäni lisäämällä jokaiseen koulupäivään lisää liikuntaa, paranee varmasti myöskin työskentelyrauhaa koululuokissa.

[Jortsukka]

... Mutta tuo mainitsemasi kehitysehdotushan ei ratkaise tummennettua kohtaa. Jos tavoitellaan 6-12 kokonaisliikunnan määrän kasvattamista niin sitä pitäisi saada lisättyä seuratoiminnan ulkopuolella, eli kouluissa ja koulupäivän jälkeisessä kerhotoiminnassa. Mielestäni kouluissa pitäisi olla joka päivä min. tunnin liikuntatunti ja liikuntaan kouluaineena suhtauduttaisin vakavammin siinä mielessä että esim tietyt testit esim kuperkeikka, kärrynpyörä tai vaikka kilometrin juokseminen pitäisi pystyä suorittamaan ennen seuraavalle luokka-asteelle pääsyä, tai ainakin niin että testejä toistettaisiin säännöllisesti niin pitkään että siitä suoriutuu. Ehkä sekin motivoi kun näkee että muut voi pelata ultimatea ja itse joutuu vieläkin vääntämään km juoksun tai kuperkeikan kanssa kentän nurkassa. Mielestäni lisäämällä jokaiseen koulupäivään lisää liikuntaa, paranee varmasti myöskin työskentelyrauhaa koululuokissa.

Liikunnan vähyys on koko yhteiskunnan ongelma ja siihen tarvitaan muutakin kuin seurojen tai palloliiton työtä. Siihen vaaditaan paljon apua niin kodista, kouluilta kuin yhteiskunnalta. Koulu ei yksin asiaa ratkaise, koti ei ratkaise, eikä seurat. Yhdessä sen voivat tehdä. Itse puhuin liiton toiminnan kehittämisestä. En siis ottanut yhteiskunnalliseen ongelmaan kantaa, vaan puhuin ratkaisuista mitä voimme jalkapallon parissa tehdä. Tuo on toki iso ongelma, mutta ei ainoa ja se menee jo tämän jalkapallokeskustelun ylitse yhteiskunnalta vaadittaviin muutoksiin. Meillä on kuitenkin myös ihan liikunnallisia pelaajia, mutta heidän osaaminen mainituissa asioissa on puutteellista. Puhuin siis ratkaisuista liiton näkökulmasta liiton ongelmiin jos haluamme kehittää huippufutaajia enkä yhteiskunnan kehittämisestä yleisellä tasolla.

[Valonheitin]

MV-valmennuksen puolella on jo hyvä materiaalipankki käytössä (taitaa pääsy olla koulutuksen käyneille) ja mielestäni sieltä löytyy ihan hyviä ideoita. Lisäksi suurin osa haroitteista on todella yksinkertaisia ja niitä voi hyvin käyttää eri ikäisten junnujen kanssa.

Vastaavaa kun saataisiin kenttäpelaajien puolelle, niin se olisi jo iso askel eteenpäin.

[rivers]

MV-valmennuksen puolella on jo hyvä materiaalipankki käytössä (taitaa pääsy olla koulutuksen käyneille) ja mielestäni sieltä löytyy ihan hyviä ideoita. Lisäksi suurin osa haroitteista on todella yksinkertaisia ja niitä voi hyvin käyttää eri ikäisten junnujen kanssa.

Vastaavaa kun saataisiin kenttäpelaajien puolelle, niin se olisi jo iso askel eteenpäin.

Tämäkin taas että miksi se on piilotettu. Meillä uudehko valmentaja haluaa maalivahtikoutsausta opetella niin materiaali olisi hyödyllistä. Ei niitä koulutuksia jatkuvasti ole ainakaan täällä meillä päin.

[Valonheitin]

Tämäkin taas että miksi se on piilotettu. Meillä uudehko valmentaja haluaa maalivahtikoutsausta opetella niin materiaali olisi hyödyllistä. Ei niitä koulutuksia jatkuvasti ole ainakaan täällä meillä päin.

En tiedä, mutta myös liiton Youtube-kanavalla on ihan ok harjoituksia. SPL valmentajakoulutus muistaakseni.

[rivers]

Apu.fi hyvä Abdin haastattelu Käpan 2005 jengistä. Ei mitään maata mullistavaa, mutta nämä on aina mielenkiintoisia historiikkeja huomioiden kera.

[Valonheitin]

Täytyy kohta tilata APU, lehdessä on todella usein mielenkiintoisia kirjoituksia futiksesta. Jotenkin ajattelin lehden tilaamisen olevan ajankohtaista lähempänä eläkeikää...

[rivers]

Sai 1kk ilmaseksi niin napautin sen kun oli kiinnostavan olonen juttu.

[rivers]

Onko kokemuksia noista palloliiton kaupassa olevista syöttöseinistä? Lähinnä onko mistään kotosin. Siellä on hintaskaala 89 eurosta pariin sataan. En tarkoita verkkoreboundereita vaan niitä kiinteitä.

[erno]

Apu.fi hyvä Abdin haastattelu Käpan 2005 jengistä. Ei mitään maata mullistavaa, mutta nämä on aina mielenkiintoisia historiikkeja huomioiden kera.

Abdin teesit tässä siis oli ainakin mun mielestä aika odotetut:
1. Liikunnalliset perustaidot
2. Paljon pallokosketuksia kaikissa harjoituksissa
3. Aika vähällä ohjauksella olevat (pien)pelit, lähtien liikkeelle yks-ykkösistä
4. Pelaajien kunnioittaminen pelaajien omien profiileiden mukaan
5. Vaatimustaso, niin valmennukselta, pelaajilta kuin vanhemmilta

Tohon liikunnallisiin perustaitoihin tässä artikkelissa ei toki viitata aivan kauhean paljoa, kun sen pystyy ohittamaan sanomalla että "kaikilla oli se riittävällä tasolla" silloin kun Abdi tuli puikkoihin.

[Stürmer]

https://tulospalvelu.palloliitto.fi/news/6234

Huuhkaja- ja Helmaripolun analyysi: "Suomalaiset edelleen perässä"

Huuhkaja- ja Helmaripolun tuoreet ominaisuustesti- ja pelitulokset kansainvälisistä tapahtumista kertovat karua kieltään. Suomalaiset ovat edelleen perässä kansainvälisiä verrokkipelaajia, vaikkakin kehitystä on selvästi havaittavissa.

Loppuvuodesta järjestetyt Huuhkaja- ja Helmaripolun kansainväliset tapahtumat tarjosivat jälleen tärkeää tietoa suomalaisen jalkapallon nykytilasta ja suunnasta. Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikön Antti Kekkosen mukaan erityisesti pojissa suomalaiset ovat jääneet tulosten valossa kansainvälisten pelaajien tasosta jo usean vuoden ajan. Poikkeuksia kuitenkin on joukossa.  – 12-vuotiaiden (synt. 2012) ikäluokassa tulostaulukon kolme parasta joukkuetta olivat ensi kertaa suomalaisia. Suomalaiset ovat kuitenkin edelleen ominaisuustesteissä perässä kansainvälisiä verrokkipelaajia, vaikkakin kehitystä on selvästi havaittavissa, Kekkonen tiivistää.

Kv-tapahtumissa tehdyt ominaisuustestit olivat nopeus (5, 10, 20 ja 30m), kevennyshyppy ja suunnanmuutostesti ilman palloa ja pallon kanssa.  Myös ottelutulokset sekä niistä kerätty data kertovat edelleen, että kun suomalainen joukkue ja kansainvälinen joukkue pelaavat keskenään, pääsee kv-joukkue laukomaan useammin ja viettämään enemmän aikaa hyökkäyskolmanneksella.  – Näin ollen on luontaista, että he tekevät myös enemmän maaleja. Tulosten ja datan taakse mentäessä, kv-pelaajilla heijastuu enemmän pelille heittäytymistä, täysillä tekemistä sekä todella taitavia ja yllättäviä pelitekoja esimerkiksi hyökkäyskolmanneksella.

Kekkonen jatkaa, että myös erot pelaajien henkilökohtaisessa taitotasossa näkyvät edelleen selvästi suomalaisten ja kv-pelaajien vertailussa. 

[ginikettu]

Tuo täysillä tekeminen on kyllä vähän haastavaa. Mutta tuloksia kun katsoo tuossa kehuttua 12-ikäluokkaa (jossa olettaisin että klubilla alkaa kehittynyt prosessi näkymään) niin rcde (niillä tuo 12 on kova jengi), klubi ja tps ovat ihan hyvissä asemissa kv vertailussa. Huuhkajaliigassa muut ovat turhan kaukana. Eli tuota tasoa pitäisi saada laajennettua, koska eihän se ole hyvä tilanne, että valtakunnallisesti löytyy 3 akatemiajoukkuetta mitkä pärjää pohjoismaisella tasolla ja muut sitten häviää näille pahimmillaan todella rumasti.

[erno]

Toi analyysi peittää alleen sen, että noi erot esimerkiksi PLG:n ja muiden Suomessa pidettävien kv-tapahtumien perusteella näkee jo 10-vuotiaana. Eli ne ongelmat on oikeasti ihan putken alkupäässä. Toki tossa voi viitata myös volyymeihin. Hammarbyn coachin mukaan vaikkapa Hammarbyssä on sellasia oikeita kilpa/elite pelaajia suunnilleen yhtä paljon kuin Hongassa, Klubissa ja EPS:ssä yhteensä (tyttöjen puolelta tämä). Ton lopputuloksen näkee sit siinä, että useammassa ikäluokassa vaikka EPS:n ykkösen on jalkapalloilullisesti parempi pelata Hammarbyn kakkosta ku ykköstä vastaan. Jopa siis näissä (2012, 2014) missä EPS:n joukkue on oikeesti ihan hyvä. Jos sitä ykköstä vastaan haluis pelata, niin pitäs ottaa noista kaikista top-3 pelaajat samaan jengiin, mikä onkin sit jo melkein maajoukkue.

Lisäksi noi ominaisuustestit ei oikein testaa joitain jalkapallossa tosi olennaisia juttuja kuten haltuunottoja, eikä etenkään vaikeampia haltuunottoja. Nää on niitä asioita missä ne tosi isot erot tulee näkyviin.

[Nuorenanätti]

Juuri nyt, juuri tänään, Honka TU14 ja JyPK TU14 joukkueet ovat ernon kanssa kohteliaasti eri mieltä.

https://www.cupmate.nu/matcher_s.php?iCupID=15070&iClassID=18954&iGroupID=102814

https://www.cupmate.nu/matcher_s.php?iCupID=15070&iClassID=18954&iGroupID=102818

[erno]

En ymmärrä relevanssia. Honka on voittanut tulospalvelun mukaannorjalaisen Skeidan, jonka edari näyttää pelaavan Norjan naisten kolmosdivarissa. Tässä ikäluokassa heillä näyttää olevan noin 20 pelaajan ikäluokka joka ei pelaa paikallisissa pääsarjoissa. Kolbotns, joka on toinen norjalaisjengi joka Honka on voittanut, näyttää sentään voittaneen Oslon alueen talvisarjan omanikäisissä. En minä tuossa sanonut, että suomalaiset häviäisivät kategorisesti ulkomaalaisille, koska toiset ovat ulkomaalaisia ja toiset on suomalaisia, mutta ei tuo nyt näytä olevan mikään a-korin jengien turnaus.

[Nuorenanätti]

...mutta ei tuo nyt näytä olevan mikään a-korin jengien turnaus.

Ok. Sovitaan näin. Huomenna voit kuitenkin halutessasi katsoa striimiltä näiden pohjoismaisten b-korin joukkueiden välierän Hammarbyn ja JyPK:n välillä.

edit: niinhän siinä sitten kävi, että edes b-korin turnauksessa ei pärjätty vaan Hammarby oli välierässä 1-0 JyPK:a parempi.Myös Honka hävisi oman ottelunsa. Pronssipelissä ovat vastakkain suomalaiset joukkueet. Kyllä nyt nolottaa.

https://www.cupmate.nu/matcher_s.php?iCupID=15070&iClassID=18954&iGroupID=102803

[Nigel Kugelschfeir]

Ei kai tuossa tyttöjoukkueista muutenkaan puhuttu vaan pojista. Vähän eri meininki niissä kuitenkin niissä on.

[Nuorenanätti]

Ei kai tuossa tyttöjoukkueista muutenkaan puhuttu...

(tyttöjen puolelta tämä).

Ok. Sovitaan niin.

[Fillarikommari]

En jaksa kierrellä ja kaarrella. Sanon suoraan, että tyttöjen pelaamaa jalkapalloa ei kannata vertailla poikien pelaamaan jalkapalloon. Siis suomalaisten tyttöjunnujen kansainevälinen vertailu ei kerro mitään poikajunnujen tasosta tai pänvastoin, eikä voida siis erottelematta puhua "suomalaisesta juniorivalmennuksesta". Syynä on valitettavasti se, että tyttöjalkapallo on suuressa osassa maailmaa edelleen aivan surkeaa puuhastelua poikien jalkapalloon verrattuna. Ei ole mitään fysiologista, psykologista tai biologista syytä sille, miksi tytöt ovat keskimäärin niin hirvittävän paljon huonompia pelaamaan kuin pojat. Fysiologisia syitä tulee vasta murrosiän myötä. Sitä ennen syyt ovat kulttuurisia. Tyttöjä ei kannusteta kilpailemaan ja kehittymään pienestä lähtien eikä tyttöjen valmennukseen panosteta samaan tapaan kuin poikien.

Kulttuuriset syyt ovat moninaiset, mutta joka tapauksessa lopputuloksena on, että tytöt ovat keskimäärin aivan umpisurkeita poikiin verrattuna. Yksittäiset poikkeukset ja erityisesti alusta lähtien poikien kanssa pelanneet motivoituneet tytöt kyllä pärjäävät aivan ongelmitta parhaita poikia vastaan. Vihervasemmistolaisena äijäfeministinä on minusta aivan masentavaa, että tyttöjä kasvatetaan yleisesti ottaen tällä tavoin miten nyt tehdään. No, se on toinen juttu, mutta tilanne on siis se, että poikien ja tyttöjen junnujalkapallosta täytyy valitettavasti puhua kahtena ihan eri asiana.

[Nigel Kugelschfeir]

Tytöissä pärjäisi jo muutamalla poikkeusyksilöllä ihan hyvin. Nyt ei vaan tahdo sellaisia löytyä. Taitaa ne fyysisesti lahjakkaimmat mennä yleisurheilun tai muiden lajien mukaan.

 On omakin tyttö pelannut noita poikien kanssa pelanneita vastaan eikä ne sen ihmeellisempiä pelaajia ole kuin muutkaan niin ei se millekään ihmereitille vaikuta.

[Nuorenanätti]

Tytöissä pärjäisi jo muutamalla poikkeusyksilöllä ihan hyvin. Nyt ei vaan tahdo sellaisia löytyä.

Niin. Poikkeusyksilöitä sanotaan poikkeusyksilöiksi siitä syystä, että he ovat poikkeuksellisia yksilöitä. Poikkeuksellisuuteen liittyy olennaisena osana se, että sellaisia ei ole paljoa. Jos olisi, he eivät enää olisi poikkeuksia.

Kyllä muutama poikkeusyksilö tekee eron pojissakin. Tai vaikka miehissä.

Sitten huipulla, jotka sinne pääsevät, kaikki ovat poikkeusyksilöitä. Ihan huipulla kasataan parhaat joukkueet poikkeusyksilöiden poikkeusyksilöistä ja ihan, ihan, ihan huipulla ero tehdään sitten poikkeusyksilöiden poikkeusyksilöiden poikkeusyksilöillä.

Tietysti on myös poikkeuksia.

[ginikettu]

Ei kai tyttöfudiksessa ole muuta kuin harrastajia on vaan suhteellisesti niin vähän. Maasta riippumatta. Suosio on toki kasvamassa, mutta esim lapsen luokalla fudista pelaa 16 lasta ja näistä 1 on tyttö. Pojissa taas eliittitasolla kv-vertailussa on vähän sama, että niitä tavoitteellisia lapsia on lopulta aika rajallisesti ja siinä ehkä seuroilla olisi tehtävää, että pyrkisi ottamaan "akatemiatasoiseen" valmennukseen laajempaa joukkoa, ettei vanhemmille ja lapsille jäisi niin isoa roolia.

[Fillarikommari]

Ei kai tyttöfudiksessa ole muuta kuin harrastajia on vaan suhteellisesti niin vähän. Maasta riippumatta.

Ei ole pelkästään määrästä kiinni. Kuinka paljon tyttöjä näkee pelaamassa jalkapalloa (tai mitään pallopeliä) vapaa-ajalla kunnolla ja tosissaan. Äärimmäisen harvoin. Tyttöjä ei sellaiseen ohjata ja kannusteta. Sama asenne siirtyy aloittaviin tyttöjen ikäluokkiin, jotka ovat kerhotoiminnan pyörittämistä eikä tavoitteellista pelaajakehitystä. No, jossain harvoissa paikoissa varmaan hoidetaan tyttöjen valmennus hyvin, mutta todella harvoissa. Tyttönä peluriksi kehittyminen vaatii lähes aina poikien kanssa harjoittelemista ja pelaamista mieluiten alusta lähtien.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei se nyt ihan niin yksinkertaisesti toimi. Siitä voi hyötyä jos pärjää poikien kilpatasolla mutta yleensä tytöt sijoitetaan sinne alatasolle niin tuskin se sen kehittävämpää on.

Jäkiksessä tytöt pelaa poikien kanssa ja tulokset on surkeita.

[Fillarikommari]

Ei se nyt ihan niin yksinkertaisesti toimi. Siitä voi hyötyä jos pärjää poikien kilpatasolla mutta yleensä tytöt sijoitetaan sinne alatasolle niin tuskin se sen kehittävämpää on.

Jäkiksessä tytöt pelaa poikien kanssa ja tulokset on surkeita.

Niin siis totta kai se toimii vain sellaisen tytön kohdalla, joka tästä tyttöjä koskevasta kulttuurista huolimatta on kova kamppailemaan ja kilpailemaan. Ja onhan siinä parhaiden siirtämisessä poikien kanssa harjoittelemaan se ongelma, että milläs sitten kehittää tyttöjen ryhmistä hyvin harjoittelevia jos aina siirtää parhaat pois. Yksilöiden kehittämisen kannalta se on kuitenkin melkeinpä ainoa vaihtoehto jos huippupelaajaksi on aikomus.