Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[LB44]

LB44 ihan höpöjuttuja. Parhaat futisjunnut pyyhkii kaikkien muiden joukkuelajien junnuilla lattioita. Yksilö- ja joukkuekohtaisia poikkeuksia on tietysti.

Millä mittareilla perustat väitteesi? Minun otanta reilu 20 valmennusta viikossa kaikkia mainittuja lajeja, harrasteesta maajoukkuejunnuihin ja liigapelaajiin/ ulkomailla pelaaviin. Harrastajia toki saman verran kuin kolmessa muussa lajissa yhteensä.

[häppäri]

Nopeimmat: Jenkkifutis
Vahvimmat: Lätkä
Paras ponnistus: Koris tai Lentis
Kestävimmät: Futis

Joku askeltiheys nyt on ihan yhtä tyhjän kanssa, varmasti kaikissa joukkuelajeissa osaamista löytyisi mutta lähinnä sitä vain futiksessa treenataan niin toki siinä edellä ollaan

[Nipale]

Lätkä ja koris isosti edellä, säbäkin jonkun verran, koska fokus enemmän fysiikassa. Toki puhun ihan kärkijoukkueista, sen jälkeen taso on kirjavaa.

Tämä kyllä mielekiintoinen ilmiö.. Yritin jostain kaivella mutta en löytänyt mitään fiksua. Onko kenelläkään tietoa esim veikkausliigajoukkueen tai b junnujen "pk-kauden" treenirungosta.
Paljon ns harjoittelua viikossa ilman palloa joka pitää sisällään juoksua (nopeus -> kestävyys), voimaa ja lihaskuntoa?

[ginikettu]

Tämä kyllä mielekiintoinen ilmiö.. Yritin jostain kaivella mutta en löytänyt mitään fiksua. Onko kenelläkään tietoa esim veikkausliigajoukkueen tai b junnujen "pk-kauden" treenirungosta.
Paljon ns harjoittelua viikossa ilman palloa joka pitää sisällään juoksua (nopeus -> kestävyys), voimaa ja lihaskuntoa?

https://www.hjk-j.fi/site/assets/files/1832/hjk-akatemia-pelaajapolku_2024.pdf

Ei nyt yksityiskohtia, mutta tuolta näkee eri ikäkausien treenimääriä vuositasolla.

[Nipale]

https://www.hjk-j.fi/site/assets/files/1832/hjk-akatemia-pelaajapolku_2024.pdf

Ei nyt yksityiskohtia, mutta tuolta näkee eri ikäkausien treenimääriä vuositasolla.

.. Jos haluaa spekuloida niin tuossahan se ero saattaisi muodostua.. Varmaan lätkässä ja koriksessa fyysinen harjoittelu on osana ohjattua joukkueharjoittelua kun taas fudiksessa ainakin noiden diojen osalta fyysinen harjoittelu laitettu puhtaasti omatoimiseksi / koulun järjestämäsi. Testatessa sitten huomataan että hei sähän et oo tehny mitään vrt viime vuoteen

Toisaalta vaatii nuorelta tosi paljon jos ohjattua lajiharjoittelua on 13h + ~2h pelitapahtuma / viikko että jaksaa vielä illan lajiharjoituksen jälkeen lähteä tekemään fysiikkaa 1,5-2h varsinkin jos nämä pitää lähteä erikseen tekemään jonnekin muualle kuin missä lajiharjoitus oli. Ei siinä, tätähän se oli itselläkin (lukiossa, eri laji) aamutreeni - koulu -treeni. Kotiin pääsi kahdeksaksi.

[Nigel Kugelschfeir]

https://www.hjk-j.fi/site/assets/files/1832/hjk-akatemia-pelaajapolku_2024.pdf

Ei nyt yksityiskohtia, mutta tuolta näkee eri ikäkausien treenimääriä vuositasolla.

Mikähän tuosta HJK:n 10-vuotiaiden tytöistä tekee akatemian? Nuohan vetää samaa kakkostasoa missä suurin osa muistakin Helsingin seuroista eikä mitenkään hyvällä menestyksellä. Mitä eroa tuolla on johonkin ns mormaaliin tyttöjoukkueeseen?

[Fillarikommari]

Millä mittareilla perustat väitteesi? Minun otanta reilu 20 valmennusta viikossa kaikkia mainittuja lajeja, harrasteesta maajoukkuejunnuihin ja liigapelaajiin/ ulkomailla pelaaviin. Harrastajia toki saman verran kuin kolmessa muussa lajissa yhteensä.

Liikuntaluokkien pääsykoetestit. No, ei minulla mitään kattavaa aineistoa ole. Ja pitää tosiaan erotella, mistä ikävaiheesta ja tasosta puhutaan. Hyvin harvassa seurassa missään lajissa fysiikkaharjoittelu on tehty hyvin. Jalkapallossa niitä seuroja on eniten, ainakin pääkaupunkiseudulla, muualla Suomessa taidetaan enimmäkseen tehdä satunnaista työtä.

[erno]

Mikähän tuosta HJK:n 10-vuotiaiden tytöistä tekee akatemian? Nuohan vetää samaa kakkostasoa missä suurin osa muistakin Helsingin seuroista eikä mitenkään hyvällä menestyksellä. Mitä eroa tuolla on johonkin ns mormaaliin tyttöjoukkueeseen?

Klubilla on tossa 2015 syntyneissä neljä jengiä piirin sarjoissa ja viittaat kakkosjoukkueeseen tässä. Ykkönen pelaa poikien puolella, poikien kakkosta.

[Jortsukka]

Liikuntaluokkien pääsykoetestit. No, ei minulla mitään kattavaa aineistoa ole. Ja pitää tosiaan erotella, mistä ikävaiheesta ja tasosta puhutaan. Hyvin harvassa seurassa missään lajissa fysiikkaharjoittelu on tehty hyvin. Jalkapallossa niitä seuroja on eniten, ainakin pääkaupunkiseudulla, muualla Suomessa taidetaan enimmäkseen tehdä satunnaista työtä.

Jos otetaan nuo pääsytestit mittariksi, niin jalkapallo on kyllä varmasti aika vahvoilla. Itse aika monessa ikäluokassa törmännyt ilmiöön että jopa 75-80% pääsijöistä on ollut futaajia. Toki sitten pitäisi aina miettiä juurikin että mitä fysiikkavalmennusta nyt määritellään, koska lajit on täysin erilaiset. Ja määritelläänkö missä ikäluokassa, millaisia seuroja jne. On myös ymmärrettävä että eri lajit vaativat hyvin erilaisia ominaisuuksia. Siinä missä esim. esimerkeistä koripallo on täysin genetiikasta kiinni(kärjistys) voi jalkapallossa pärjätä myös lyhyt pelaaja. Jääkiekossa on myös hyvin vahvasti esim. NHL tasolla ns. "mittaleikkuri" eli vain tietyn kokoisia pelaajia oikeasti valitaan sinne. Muutamia poikkeuksia on, mutta ne ovat harvassa. Samalla muistettava myös lajien globaalin kilpailun ero, jne.

Tämän takia tälläiset väittelyt on aika turhia, jos ei määritellä selvästi mitä arvioidaan ja miten. Tyyliin "mä valmennan x junnuja niin tiedän kyllä" on täysin absurdi perustelu. Kun ei ole edes määritelty että mitä tuosta fysiikkaharjoittelusta koitetaan määritellä. Koitetaanko määritellä yleisliikunnallisuutta(tähän vaikuttaa moni muu tekijä kuin harjoittelu itsessään), voimaharjoittelua(tähän vaikuttaa taas eri lajien väliset erotkin) vai vaikka nopeusharjoittelua(tähänkin pätee taas lajien erilaisuus).

Klubilla on tossa 2015 syntyneissä neljä jengiä piirin sarjoissa ja viittaat kakkosjoukkueeseen tässä. Ykkönen pelaa poikien puolella, poikien kakkosta.

Onkohan tuossa tullut vähän väärä taso jengille, kun katsoo tuloksia. Varmaan mieltä ylentävää ottaa turpiin keskimäärin 5-10 maalia per peli. Samalla toki voinee todeta että ikäluokka ei samaa tasoa ole kuin jotkut aiemmat HJK:n vastaavat.

[Nigel Kugelschfeir]

Klubilla on tossa 2015 syntyneissä neljä jengiä piirin sarjoissa ja viittaat kakkosjoukkueeseen tässä. Ykkönen pelaa poikien puolella, poikien kakkosta.

Niin ja siellä tulee turpiin 10 maalilla melkein joka pelissä. Ei kyllä vaikuta porukalle jolle ei olisi vastusta tyttöjenkin puolelta.

Ei niillä tuloksilla niin väliä vaan kiinnostaa lähinnä miksi tuo on joku akatemia?

[Jortsukka]

Niin ja siellä tulee turpiin 10 maalilla melkein joka pelissä. Ei kyllä vaikuta porukalle jolle ei olisi vastusta tyttöjenkin puolelta.

Ei niillä tuloksilla niin väliä vaan kiinnostaa lähinnä miksi tuo on joku akatemia?

Akatemia tulee nimenä vaan kun tuo on ns. edustusjoukkue tuossa ikävaiheessa. Ihan samalla tavalla akatemia nimeä käyttänyt moni muu seura, vaikka toiminta ei mitään akatemia-toimintaa Suomessa kellään ole. Eli U10 valitaan ensimmäinen joukkue joka ei ole HJK:ssa enää taitokoulun alla. Eli mallissa missä pelaajat harjoittelee pääosin omassa kaupunginosassa ja käy 1-2 krt/viikko(riippuen ikäluokasta) lisätreenissä taitokoulussa.

[ginikettu]

Niin ja siellä tulee turpiin 10 maalilla melkein joka pelissä. Ei kyllä vaikuta porukalle jolle ei olisi vastusta tyttöjenkin puolelta.

Ei niillä tuloksilla niin väliä vaan kiinnostaa lähinnä miksi tuo on joku akatemia?

Ei nyt ihan noinkaan. Niillä on toki ollut alkuun kovia vastustajia - esim käpa city black oli viime vuonna kova ykköstasolla ja vaikka siitä osa siirtyi käpa unitediin ("akatemia") niin ovat edelleen todella kovia eli sielläkin on poikia, jotka treenaa paljon joukkueharjoitusten ulkopuolella. Tyttöjen puolella ei ole vielä ihan tuon tason peliryhmiä. Akatemia on tässä ehkä klubin sisäistä organisointia ja miten joukkueet toimii.

[KVilho]

.. Jos haluaa spekuloida niin tuossahan se ero saattaisi muodostua.. Varmaan lätkässä ja koriksessa fyysinen harjoittelu on osana ohjattua joukkueharjoittelua kun taas fudiksessa ainakin noiden diojen osalta fyysinen harjoittelu laitettu puhtaasti omatoimiseksi / koulun järjestämäsi. Testatessa sitten huomataan että hei sähän et oo tehny mitään vrt viime vuoteen

Toisaalta vaatii nuorelta tosi paljon jos ohjattua lajiharjoittelua on 13h + ~2h pelitapahtuma / viikko että jaksaa vielä illan lajiharjoituksen jälkeen lähteä tekemään fysiikkaa 1,5-2h varsinkin jos nämä pitää lähteä erikseen tekemään jonnekin muualle kuin missä lajiharjoitus oli. Ei siinä, tätähän se oli itselläkin (lukiossa, eri laji) aamutreeni - koulu -treeni. Kotiin pääsi kahdeksaksi.

Mulla ei ole kokemusta kuin yhdestä seurasta ja tarkemmin yhdestä ikäluokasta 5-6 vuotiaista tähän päivään. Kyllä tikapuut, loikat, lihasjumpat, painit ja lankutukset on olleet osana harjoittelua viimeistään 7 vuotiaasta lähtien. Ainakin yksi painijumppa kerta viikkoon ja jokaisissa treeneissä enemmän tai vähemmän mukana. Punttisali taisi tulla mukaan vasta 15-16 iässä. B-junnuissa seuraan fysiikkavalmentajan vetämänä kerta viikkoon pelkkää salijumppaa. Nyt kun pelit käynnissä niin maltillisemmin rääkkiä, mutta joka treeneissä 15 -30 minuuttia aina jotain 1,5 h kenttävuoroa ennen ja tai jälkeen. Ennen kauden alkua olikin sitten kovempi meno tämän suhteen. Seura ei ole pääkaupunkiseudulta.

[ginikettu]

.. Jos haluaa spekuloida niin tuossahan se ero saattaisi muodostua.. Varmaan lätkässä ja koriksessa fyysinen harjoittelu on osana ohjattua joukkueharjoittelua kun taas fudiksessa ainakin noiden diojen osalta fyysinen harjoittelu laitettu puhtaasti omatoimiseksi / koulun järjestämäsi. Testatessa sitten huomataan että hei sähän et oo tehny mitään vrt viime vuoteen

Toisaalta vaatii nuorelta tosi paljon jos ohjattua lajiharjoittelua on 13h + ~2h pelitapahtuma / viikko että jaksaa vielä illan lajiharjoituksen jälkeen lähteä tekemään fysiikkaa 1,5-2h varsinkin jos nämä pitää lähteä erikseen tekemään jonnekin muualle kuin missä lajiharjoitus oli. Ei siinä, tätähän se oli itselläkin (lukiossa, eri laji) aamutreeni - koulu -treeni. Kotiin pääsi kahdeksaksi.

Tuota ei ihan kirjaimellisesti voi ottaa. On ohjattua fysiikkatreeniäkin, mutta enemmän käsittääkseni ohjeistamista ja kyllä osa pojista sitä tekee sitten vapaalla ja osa ei, mutta tosiaan paljon tuota treeniä on. Ehkä vanhempia pitäisi vastuuttaa vahvemmin tuohon fysiikkatreenien valvomiseen, että tunnit tulee täyteen. Ja sama kuin edellä, niin harjoitukset ovat ehkä todellisuudessa pidempiä mitä paperilla , koska alkavat ja loppuvat harjoitusajan ulkopuolella esim 1.5h treenit kenttävarauksen mukaan voi alkaa sovitusti puoli tuntia aiemmin ja päättyä varttia myöhemmin jne.

[erno]

No poikien kakkonenhan on tyttöjengeille se maksimitaso missä parhaat jengit voi ylipäätään pelata, mutta olen siis samaa mieltä että tulostason perusteella tossa on menty yksi pykälä liian ylös ja varmasti syksyksi tiputtautuvat kolmoseen. Poikien kolmonen on sitten luultavasti se oikea taso tällä hetkellä tolle jengille.

[Nipale]

Tuota ei ihan kirjaimellisesti voi ottaa. On ohjattua fysiikkatreeniäkin, mutta enemmän käsittääkseni ohjeistamista ja kyllä osa pojista sitä tekee sitten vapaalla ja osa ei, mutta tosiaan paljon tuota treeniä on. Ehkä vanhempia pitäisi vastuuttaa vahvemmin tuohon fysiikkatreenien valvomiseen, että tunnit tulee täyteen. Ja sama kuin edellä, niin harjoitukset ovat ehkä todellisuudessa pidempiä mitä paperilla , koska alkavat ja loppuvat harjoitusajan ulkopuolella esim 1.5h treenit kenttävarauksen mukaan voi alkaa sovitusti puoli tuntia aiemmin ja päättyä varttia myöhemmin jne.

Niin varmasti joka vanhempi osaa todeta että treenimäärät tulee tehtyä, mutta tuleeko tehtyä sopivalla rasituksella ja laadukkaasti onkin sitten eri juttu. Jos siis puhutaan vaikka 13-18 vuotiaista.
Tehdäänkö esim HJK:n akatemiassa yksilöllisiä fysiikkaohjelmia ja jos tehdään, niin mahdollisestaanko myös paikka missä niitä tehdä? Ainakin kaikki "normisalit" taitaa olla kielletty alle 15vuotiailta. Ei siinä, en tuon ikäisiä päästäisikään yksinään salille, mutta valvotusti ja ohjatusti kylläkin.

Kestävyyttä voi harjoitella missä vaan. En tiedä paljon pk lenkkiä 13v -> akatemiafutarit vetävät mutta en äkkiseltään keksi syytä miksei tämän tulisi kattaa puolta fysiikkaan keskittyviltä tunneilta.

[Jortsukka]

Ulkomaiden akatemioissahan fysiikkaharjoittelu on ohjelmoitu pääosin niin että joukkueet harjoittelevat fysiikkaa ns. kentän ulkopuolella ennen kenttäharjoitusta. Osalla tuo on laadukkaammin tehty, kuin osalla, mutta suurimmalla osalla se harjoitteluympäristö(sali jne.) on harjoituskeskuksen yhteydessä. Useammassa paikassa missä käynyt homma toimi niin, että jos kenttäharjoitus alkoi vaikka 17:30, niin pelaajat tulevat 16:30 paikalle, lämmittelevät ohjatusti/omatoimisesti ryhmässä ja sitten 1645-17 alkaa saliharjoitus joko ryhmänä tai yksilöllisten ohjelmien mukaisesti. Tämä loppuu sitten n.1720, vaihdetaan fudiskengät jne. jalkaan ja kentälle 17:30.

Esim. mikrovoiman harjoittelu on nykyisin käytännössä melkein jokaisena viikonpäivänä mukana. Tämä kai ainakin joidenkin tutkimusten mukaan kun auttaa myös sitten nopeusharjoittelun tehostamisessa(tarkoitan kun sitten kentällä juostaan niin tuohon saadaan enemmän tehoja-> kehitystä enemmän).

Suomessa aika harvalla seuralla on mahdollista vetää siinä kentän vieressä fyysistä harjoittelua niin että olisi välineistöä ja ohjaajaa auttamassa, joten tuota ei voida useinkaan toteuttaa. Toki tämä on osittain tekosyy ja toteuttaminen onnistuisi ainakin nuoremmissa missä ei tarvita niin isoja vastuksia, jos siihen olisi riittävästi halua.

[LB44]

Liikuntaluokkien pääsykoetestit. No, ei minulla mitään kattavaa aineistoa ole. Ja pitää tosiaan erotella, mistä ikävaiheesta ja tasosta puhutaan. Hyvin harvassa seurassa missään lajissa fysiikkaharjoittelu on tehty hyvin. Jalkapallossa niitä seuroja on eniten, ainakin pääkaupunkiseudulla, muualla Suomessa taidetaan enimmäkseen tehdä satunnaista työtä.

Ok - määrität siis ”lattialla pyyhkimisen” sillä miten kuudesluokkalainen pärjää testeissä. Ollaan hieman eri kontekstissa.

[LB44]

Ulkomaiden akatemioissahan fysiikkaharjoittelu on ohjelmoitu pääosin niin että joukkueet harjoittelevat fysiikkaa ns. kentän ulkopuolella ennen kenttäharjoitusta. Osalla tuo on laadukkaammin tehty, kuin osalla, mutta suurimmalla osalla se harjoitteluympäristö(sali jne.) on harjoituskeskuksen yhteydessä. Useammassa paikassa missä käynyt homma toimi niin, että jos kenttäharjoitus alkoi vaikka 17:30, niin pelaajat tulevat 16:30 paikalle, lämmittelevät ohjatusti/omatoimisesti ryhmässä ja sitten 1645-17 alkaa saliharjoitus joko ryhmänä tai yksilöllisten ohjelmien mukaisesti. Tämä loppuu sitten n.1720, vaihdetaan fudiskengät jne. jalkaan ja kentälle 17:30.

Esim. mikrovoiman harjoittelu on nykyisin käytännössä melkein jokaisena viikonpäivänä mukana. Tämä kai ainakin joidenkin tutkimusten mukaan kun auttaa myös sitten nopeusharjoittelun tehostamisessa(tarkoitan kun sitten kentällä juostaan niin tuohon saadaan enemmän tehoja-> kehitystä enemmän).

Suomessa aika harvalla seuralla on mahdollista vetää siinä kentän vieressä fyysistä harjoittelua niin että olisi välineistöä ja ohjaajaa auttamassa, joten tuota ei voida useinkaan toteuttaa. Toki tämä on osittain tekosyy ja toteuttaminen onnistuisi ainakin nuoremmissa missä ei tarvita niin isoja vastuksia, jos siihen olisi riittävästi halua.

Sama malli Suomessa monissa lajeissa. Totta kai haasteita tilojen/sään kanssa noin puolet vuodessa, mutta osalla seuroja tämäkin hyvällä mallilla. Honka, Futura, VJS, GrIFK, EPS, PPJ tulee ekana mieleen.

[Tino Asprilla]

Esim. mikrovoiman harjoittelu on nykyisin käytännössä melkein jokaisena viikonpäivänä mukana. Tämä kai ainakin joidenkin tutkimusten mukaan kun auttaa myös sitten nopeusharjoittelun tehostamisessa(tarkoitan kun sitten kentällä juostaan niin tuohon saadaan enemmän tehoja-> kehitystä enemmän).

Mikrovoima on itselleni uusi käsite. Arvaatko hieman tuota kokonaisuutta minkä lainasin?

Meidän jengissä on voimaharjoittelu integroitu tapahtumaan siten että treenin sisällä tehdään jalat ja treenin jälkeen core+ylävartalo.
En ole koskaan ajatellut että voimaharjoittelu tekisi ennen varsinaista lajitreeniä. 

[Valonheitin]

Mikrovoima on itselleni uusi käsite. Arvaatko hieman tuota kokonaisuutta minkä lainasin?

Meidän jengissä on voimaharjoittelu integroitu tapahtumaan siten että treenin sisällä tehdään jalat ja treenin jälkeen core+ylävartalo.
En ole koskaan ajatellut että voimaharjoittelu tekisi ennen varsinaista lajitreeniä. 

Samaa meinasin kirjoittaa, itselle uusi termi ja googlekin tarjosi enemmän mikrovoimaloita.

Ennen lajitreeniä tehtävää voimaharhoittelua voisi varmasti tehdä myös kevyemmillä varusteilla, kuten kuminauhoilla, kehonpainoilla, kaveria tönimällä yms. jos (ja kun) harjoitustilojen yhteydessä ei ole muuta välineistöä käytössä.

[Nigel Kugelschfeir]

Akatemia tulee nimenä vaan kun tuo on ns. edustusjoukkue tuossa ikävaiheessa. Ihan samalla tavalla akatemia nimeä käyttänyt moni muu seura, vaikka toiminta ei mitään akatemia-toimintaa Suomessa kellään ole. Eli U10 valitaan ensimmäinen joukkue joka ei ole HJK:ssa enää taitokoulun alla. Eli mallissa missä pelaajat harjoittelee pääosin omassa kaupunginosassa ja käy 1-2 krt/viikko(riippuen ikäluokasta) lisätreenissä taitokoulussa.

Ei ole mun mielestä vaikuttanut miltään voittajataktiikalta peluuttaa parasta peliryhmää pojissa ja sitten laittaa tyttöjen kilpaan pelaajia jotka ei sillä tasolla pärjää. Ei ihmekään että yläkouluiässä rekrytään tyttöpelaajat muualta.

Lapsille ulkosalit tarjoaa ihan riittävän hyvän paikan fysiikkatreeniin kunhan vahtii vähän että laitteissa tehdään jotain.

[Jortsukka]

Mikrovoima on itselleni uusi käsite. Arvaatko hieman tuota kokonaisuutta minkä lainasin?

Tarkoittaa että tehdään voimaharjoittelu jossa teho on korkeahko, mutta kuormituksen määrä/kesto on pienehkö. Eli käytännössä tarkoittaa että viikkotasolla tehdään paljon lyhyitä korkeahkon tehon, mutta lyhyen keston voimaharjoituksia jotka tukevat sitten nopeusharjoittelua kenttätasolla(esim. erilaisina juoksuharjoitteina ennen ns. pallollista osuutta). En väitä olevani asian asiantutija, mutta tullut vastaan erilaisissa koulutustapahtumissa. Ensimmäinen taisi olla Ruuskasen Jonin jossain koulutuksessa muutamia vuosia sitten. Eli käytännössä perinteisemmän 1-2 kertaa viikossa pidempi salilla oleminen malli muutetaan sellaiseksi että voimaharjoittelua on jokaisen harjoituksen yhteydessä, mutta se on lyhytkestoinen(mallia 5-15min) ja tämän lisäksi sitten voi olla se oheisharjoittelu(salilla ja/tai muuten) palloharjoittelun lisäksi.

Ennen lajitreeniä tehtävää voimaharhoittelua voisi varmasti tehdä myös kevyemmillä varusteilla, kuten kuminauhoilla, kehonpainoilla, kaveria tönimällä yms. jos (ja kun) harjoitustilojen yhteydessä ei ole muuta välineistöä käytössä.

Kyllä. Tästä hyvä lähteä liikkeelle ja tärkeää että olisi jatkuvaa. Varsinkin kun yleiset liikuntamäärät ovat kokoajan laskeneet niin vastuu urheilullisuuden kehittämisestä on kova ja siihen pitäisi käyttää riittävästi aikaa sekä monipuolisuutta.

[Valonheitin]

Tarkoittaa että tehdään voimaharjoittelu jossa teho on korkeahko, mutta kuormituksen määrä/kesto on pienehkö. Eli käytännössä tarkoittaa että viikkotasolla tehdään paljon lyhyitä korkeahkon tehon, mutta lyhyen keston voimaharjoituksia jotka tukevat sitten nopeusharjoittelua kenttätasolla(esim. erilaisina juoksuharjoitteina ennen ns. pallollista osuutta). En väitä olevani asian asiantutija, mutta tullut vastaan erilaisissa koulutustapahtumissa. Ensimmäinen taisi olla Ruuskasen Jonin jossain koulutuksessa muutamia vuosia sitten. Eli käytännössä perinteisemmän 1-2 kertaa viikossa pidempi salilla oleminen malli muutetaan sellaiseksi että voimaharjoittelua on jokaisen harjoituksen yhteydessä, mutta se on lyhytkestoinen(mallia 5-15min) ja tämän lisäksi sitten voi olla se oheisharjoittelu(salilla ja/tai muuten) palloharjoittelun lisäksi.

Kiitos, tämä malli onkin ollut omissa ympyröissä käytössä, en vain tuota termiä ollut koskaan kuullut.

[Jääpoiju]

Lapsille ulkosalit tarjoaa ihan riittävän hyvän paikan fysiikkatreeniin kunhan vahtii vähän että laitteissa tehdään jotain.

Tosin jollain 40 pelaajan harrastejengillä ihan utopiaa, kun tuossa tulisi vain ruumiita. Hyvä kun sisäsalitreenit voi vetää ilman että joku kiipeää puolapuita pitkin kattoon, saa seinästä kimmoneen "turhautumisvedon" naamaansa tai kiipeää köyttä pitkin kattoon ja putoaa.

Omakohtaisesti näen, että suurin ongelma on se, että "ei kilvassa" liian moni pelaaja on siellä vain päivähoidossa, kun taas osa heikosti osaavista ja liikkuvista kyllä olisi motivoituneita ja halukkaita tekemään kunnolla. Kolmea ryhmää taas ei kukaan halua; kuka vetäisi sitä "päiväkerhoa", jossa on pahempi meno kuin HIFK:n fanikatsomossa.