lilacs
Poissa
|
 |
Vastaus #8825 : 22.07.2025 klo 20:37:35 |
|
Mikä on todennäköisyys että suomen pelaajamäärästä nousee pelaaja absoluuttiselle huipulle? Maailmassa on aika monta sinne yrittäjää
|
|
|
|
ginikettu
Poissa
Suosikkijoukkue: HJK (BJK)
|
 |
Vastaus #8826 : 22.07.2025 klo 20:50:48 |
|
Mikä on todennäköisyys että suomen pelaajamäärästä nousee pelaaja absoluuttiselle huipulle? Maailmassa on aika monta sinne yrittäjää
Kyllä ohjatun junnufudiksen piirissä täällä Suomessa on aika paljon pelaajia isoihin maihin verrattuna. Siinä mielessä suomella on potentiaalia kunhan toiminta saadaan kehitettyä tehokkaaksi.
|
|
|
|
Jääpoiju
Poissa
Suosikkijoukkue: I L V E S
|
 |
Vastaus #8827 : 22.07.2025 klo 21:08:28 |
|
Mikä on todennäköisyys että suomen pelaajamäärästä nousee pelaaja absoluuttiselle huipulle? Maailmassa on aika monta sinne yrittäjää
Pienemmistäkin maista kuten Kroatia, Tanska tai Norja nousee, miksi ei Suomesta? Tietty kendo ja siihen menevät olosuhdepanostukset yksi syy. Toisaalta noissa maissa vaikkapa käsipallo vie talentteja. Hitto, Gvardiolkin on vasta 23-vuotias  maailman eliittiä pakkina, ja 18v pelasi jo Bundesligassa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 22.07.2025 klo 21:13:53 kirjoittanut Jääpoiju »
|
|
|
|
|
Fillarikommari
Poissa
|
 |
Vastaus #8828 : 22.07.2025 klo 21:17:40 |
|
Kyllä ohjatun junnufudiksen piirissä täällä Suomessa on aika paljon pelaajia isoihin maihin verrattuna. Siinä mielessä suomella on potentiaalia kunhan toiminta saadaan kehitettyä tehokkaaksi.
Huipulle pääseminen vaatii: Yksilön, jolla on poikkeukselliset geneettisesti määräytyneet edellytykset, suuri sisäinen draivi kamppailla ja voittaa sekä liikunnallinen ja aktiivinen perhe. Kulttuuria, joka kannustaa ja ohjaa (kovaan ja voittamiseen pyrkivän) pelaamiseen omalla ajalla sekä ympäristön, joka mahdollistaa tämän (häkkikentät jne). Riittävää asukastiheyttä, jotta löytyy riittävästi edellä kuvatunlaisia lapsia samoihin peleihin. Yhteiskunnallista urheilua tukevaa kulttuuria, jonka perustalta luodaan käytännöt urheilun ja koulun yhteensovittamiselle, jotta lahjakkaiden lasten ja nuorten elämä voidaan rakentaa jalkapallon ympärille. Akatemioita, joilla on riittävästi rahaa. Hyviä valmentajia (joita alkaa löytyä kun akatemioilla on rahaa). Kuinka monta näistä täyttyy tällä hetkellä?
|
|
|
|
lilacs
Poissa
|
 |
Vastaus #8829 : 22.07.2025 klo 23:08:17 |
|
Pienemmistäkin maista kuten Kroatia, Tanska tai Norja nousee, miksi ei Suomesta? Tietty kendo ja siihen menevät olosuhdepanostukset yksi syy. Toisaalta noissa maissa vaikkapa käsipallo vie talentteja. Hitto, Gvardiolkin on vasta 23-vuotias  maailman eliittiä pakkina, ja 18v pelasi jo Bundesligassa. Pienempiä maita, mutta kyselin ihan mielenkiinnosta harrastajien määrään suhteutettuna
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8830 : 22.07.2025 klo 23:39:17 |
|
Pienempiä maita, mutta kyselin ihan mielenkiinnosta harrastajien määrään suhteutettuna
Tämähän se ainoa oikea mittari on. Norjassa on n. kolminkertainen määrä jalkapalloilijoita, joten lähtökohtaisesti sieltä pitäisi löytyä kolminkertainen määrä huippupelaajiakin. Tietysti näitä on vaikea verrata, koska ei sitä jalkapalloa lisenssillä pelata, ja jossain Brasilian kaduilla ei välttis ihan kaikilla aktiivisilla harrastajilla ole paikallisen seuran jäsenyyttä ja kuukausittaista laskutusta pyörimässä.
|
|
|
|
erno
Poissa
Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu
|
 |
Vastaus #8831 : 22.07.2025 klo 23:57:12 |
|
Tämähän se ainoa oikea mittari on. Norjassa on n. kolminkertainen määrä jalkapalloilijoita, joten lähtökohtaisesti sieltä pitäisi löytyä kolminkertainen määrä huippupelaajiakin. Tietysti näitä on vaikea verrata, koska ei sitä jalkapalloa lisenssillä pelata, ja jossain Brasilian kaduilla ei välttis ihan kaikilla aktiivisilla harrastajilla ole paikallisen seuran jäsenyyttä ja kuukausittaista laskutusta pyörimässä.
Kyllä. Sen sijaan Norjalla on noin 35 kertainen määrä huippupelaajia, riippuen tietenkin vähän miten huippupelaaja määritetään. Maalivahdit: Watfort, Sevilla, Brann Pakit: Borussia Dortmund, Brentford, Stade Rennais, Mainz, Cardiff, WBA, Alkmaar Keskikenttä: Arsenal, RB Leipzig, Benfica, Sassuolo, Torino, Genoa, Brugge Hyökkäys: City, City, Atletico Madrid, Wolverhampton Pelkästään Bödö/Glimtin norjalaisista pelaajista saa Suomen a-maajoukkueen tasoisen nipun kasaan ja näistä kaverit pääsee harvakseltaan Norjan a-maajoukkueen mukaan
|
|
|
|
Jääpoiju
Poissa
Suosikkijoukkue: I L V E S
|
 |
Vastaus #8832 : 23.07.2025 klo 00:16:57 |
|
Kroatiasta en löydä tietoja, jonkun arvion mukaan 30 000 harrastajaa, mikä kuulostaa aika vähältä.
Norjassa ja Tanskassa noin kolminkertainen määrä, mutta tyttö/naisharrastajat pitäisi ehkä erotella? Naisissa Suomella taitaa mennä paremmin.
|
|
|
|
Gullit88
Poissa
|
 |
Vastaus #8833 : 23.07.2025 klo 00:24:12 |
|
Onko joku käynyt katsomassa junnutreenejä ja todennut, että wow onpa hyvää tekemistä?
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8834 : 23.07.2025 klo 00:31:20 |
|
Onko joku käynyt katsomassa junnutreenejä ja todennut, että wow onpa hyvää tekemistä?
En tiedä mitä on hyvä tekeminen kun en ole käynyt kuin paikallisten junnujen treeneissä. Tai no, tietty voin aina mielikuvituksessani kuvitella millaista ruoho on aidan toisella puolella. Eipä silti, eikö ne huiput kuitenkin pitkälti tehdä omalla ajalla eikä junnutreeneissä?
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8835 : 23.07.2025 klo 00:39:11 |
|
Kyllä. Sen sijaan Norjalla on noin 35 kertainen määrä huippupelaajia, riippuen tietenkin vähän miten huippupelaaja määritetään.
Maalivahdit: Watfort, Sevilla, Brann Pakit: Borussia Dortmund, Brentford, Stade Rennais, Mainz, Cardiff, WBA, Alkmaar Keskikenttä: Arsenal, RB Leipzig, Benfica, Sassuolo, Torino, Genoa, Brugge Hyökkäys: City, City, Atletico Madrid, Wolverhampton
Pelkästään Bödö/Glimtin norjalaisista pelaajista saa Suomen a-maajoukkueen tasoisen nipun kasaan ja näistä kaverit pääsee harvakseltaan Norjan a-maajoukkueen mukaan
Niin, miten nää nyt mitataan. Suomessa maalivahtiosasto ei oikeastaan häviä Norjalle. Puolustuksessa mainitsit kuusi nimeä, eli vähintään Alkmaarin tasoisia suomalaisia pitäisi olla vähintään kaksi. Keskikentällä vähintään Brugge-tasoisia kaksi. Hyökkäyspäässä Wolverhampton-tasoisia yksi. Otanta on niin pieni, että vaikea noista listoista on mitään sanoa. Ei tuo kuitenkaan nykytekemiselläkään ihan mahdottomalta kuulosta Suomen osalta, ja kyse saattaa olla ihan luonnollisesta vaihtelusta. Huomattakoon, että pelkästään huippupelaajia ei pitäisi olla kolminkertaisesti, vaan myös niitä heti siinä huipun takana olevia. Ja vielä sekin on syytä ottaa huomioon, että nykyiset huiput ovat 10-15 vuoden takaisen junnufutiksen tuotoksia, eivätkä kerro tämänhetkisestä tekemisestä oikein mitään.
|
|
|
|
Nigel Kugelschfeir
Paikalla
|
 |
Vastaus #8836 : 23.07.2025 klo 00:46:20 |
|
En tiedä mitä on hyvä tekeminen kun en ole käynyt kuin paikallisten junnujen treeneissä. Tai no, tietty voin aina mielikuvituksessani kuvitella millaista ruoho on aidan toisella puolella.
Eipä silti, eikö ne huiput kuitenkin pitkälti tehdä omalla ajalla eikä junnutreeneissä?
Kyllä ne nykypäivän ammattilaiset on tehty akatemioissa. Englannissa taisi olla tutkittu että suurimman osan tie ammattilaisuuteen on määritelty noin 14-vuotiaana.
|
|
|
|
erno
Poissa
Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu
|
 |
Vastaus #8837 : 23.07.2025 klo 07:43:51 |
|
Niin, miten nää nyt mitataan. Suomessa maalivahtiosasto ei oikeastaan häviä Norjalle. Puolustuksessa mainitsit kuusi nimeä, eli vähintään Alkmaarin tasoisia suomalaisia pitäisi olla vähintään kaksi. Keskikentällä vähintään Brugge-tasoisia kaksi. Hyökkäyspäässä Wolverhampton-tasoisia yksi.
Otanta on niin pieni, että vaikea noista listoista on mitään sanoa. Ei tuo kuitenkaan nykytekemiselläkään ihan mahdottomalta kuulosta Suomen osalta, ja kyse saattaa olla ihan luonnollisesta vaihtelusta. Huomattakoon, että pelkästään huippupelaajia ei pitäisi olla kolminkertaisesti, vaan myös niitä heti siinä huipun takana olevia.
Ja vielä sekin on syytä ottaa huomioon, että nykyiset huiput ovat 10-15 vuoden takaisen junnufutiksen tuotoksia, eivätkä kerro tämänhetkisestä tekemisestä oikein mitään.
Melkoinen pää puskaan viesti taas. Maalivahtiosastolla Luke vetää tosiaan vertoja melkein mihin vaan, niin pitkään kun on Leverkusenissa ja pelaa siellä jalkapalloa. Näistä jälkimmäinen on nyt mysteeri. Puolustuksessa tällä hetkellä kovin seurajoukkuestatus on varmaankin AIK tai Istra., keskikentällä Rennes ja hyökkäyksestä on vaikea sanoa onko Hollanti, Zweite vai Serie B. Tulevien huippujen osalta Norjassa myytiin just 2006 syntynyt Sverre Nypan sellasella summalla etiäppäin, että jos lasketaan kaikkien suomalaisten kaikki siirtosummat viimeisen neljän vuoden ajalta yhteen, niin ollaan suunnilleen samassa suuruusluokassa. Norjan U18 joukkueesta löytyy parikin pelaajaa (2007-2008 syntyneitä), jotka on päässeet jo pelaamaan melko isoissa seuroissa kuten RB Leipzigissä.
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8838 : 23.07.2025 klo 08:41:15 |
|
Melkoinen pää puskaan viesti taas. Maalivahtiosastolla Luke vetää tosiaan vertoja melkein mihin vaan, niin pitkään kun on Leverkusenissa ja pelaa siellä jalkapalloa. Näistä jälkimmäinen on nyt mysteeri.
Puolustuksessa tällä hetkellä kovin seurajoukkuestatus on varmaankin AIK tai Istra., keskikentällä Rennes ja hyökkäyksestä on vaikea sanoa onko Hollanti, Zweite vai Serie B.
Tulevien huippujen osalta Norjassa myytiin just 2006 syntynyt Sverre Nypan sellasella summalla etiäppäin, että jos lasketaan kaikkien suomalaisten kaikki siirtosummat viimeisen neljän vuoden ajalta yhteen, niin ollaan suunnilleen samassa suuruusluokassa. Norjan U18 joukkueesta löytyy parikin pelaajaa (2007-2008 syntyneitä), jotka on päässeet jo pelaamaan melko isoissa seuroissa kuten RB Leipzigissä.
Silti, nyt puhutaan aika pienestä otannasta ja 10-15 vuoden takaisesta junnufutiksesta. Ehkä anomalia onkin Norja eikä Suomi? Onko meillä jotain näyttöä siitä, että Suomessa tehtäisiin jotenkin poikkeuksellisen huonoa työtä juuri nyt?
|
|
|
|
Tino Asprilla
Poissa
|
 |
Vastaus #8839 : 23.07.2025 klo 08:44:00 |
|
Sori kun pomppaan hieman aiheesta, mutta en muista milloinka olemme keskustelleet täällä kilpailusta viimeksi.
Nyt kun nämä junnufutiksen kehityskohteet ovat taas pinnalla, niin pakko nostaa esiin tuo kilpailu/kilpailullisuus. Esimerkiksi meillä melkoisen isossa futiskaupungissa ei ole kilpailua pelipaikoista tai joukkuepaikoista oikeastaan ollenkaan. Edustamassani ikäluokassa on laadukkaasti ja tarpeeksi harjoittelevia lopulta äärimmäisen vähän vaikka pelaajamäärä on sinällään ihan ok. Mitään keinoja kilpailun edistämiseksi ei myöskään oikein ole, tai ne eivät ainakaan ole agendalla. Kaiken lisäksi moni valmentaja tuntuu pelkäävän joukkueesta "tiputuksia"/joukkuevaihtoja. Nämä vaihdokset eivät myöskään ole oikeastaan käytännössä mahdollisia, tai teknisesti ne ovat haastavia koska jokainen joukkue on omansa ja perheiden kulurakenteet kesken kauden menisi haastavaksi jos muutoksia pelaajistoon tulisi.
Ihan jokaisella kärkitasolla, kilvassa ja haasteessa on vapaamatkustajia jotka hetkellisen tasonsa vuoksi sinällään siihen ympäristöön kuuluvat, mutta kukaan ei haasta heitä. Tyytyväisyys tulee kehittymisen esteeksi. Lisäksi kun joukkueet ovat suhteellisen kiinteitä vuodesta toiseen, pelaajat kaverustuvat keskenään ja dynamiikat menee sellaiseksi ettei joku alempaa kehittyvä pelaaja edes halua siirtyä ylemmäksi koska ei tunne sieltä ketään tai hän on ystävystynyt oman jenginsä pelaajien kanssa ja kokee sen ympäristön turvalliseksi. Samalla pelätään sitä että toinen pelaaja lopettaa jos hän tippuu hierarkiassa ylempää alemmas ja joutuu eroon tutuista pelikavereistaan.
Tietysti yksittäiset tapaukset joilla on ihan kauhea into painaa eteenpäin urallaan ja kehittyä, ovat valmiita joukkuevaihdoksiin, vaikka merkittävät kaverisuhteet siinä joukkueen sisällä muuttuisi. Näitä on vain ihan älyttömän vähän jotta ne olisivat tarpeeksi rakenteiden ongelmallisuutta kumoava seikka.
Kyllähän tällaisessa järjestelmässä sieltä henkiseltä puolelta ja kilpailullisuudesta jää ihan älyttömästi kehittymättä. Se ikäluokan abosoluuttinen kärki on mielestäni suurin häviäjä tämän kaltaisessa systeemissä.
|
|
|
|
Jääpoiju
Poissa
Suosikkijoukkue: I L V E S
|
 |
Vastaus #8840 : 23.07.2025 klo 08:53:52 |
|
Silti, nyt puhutaan aika pienestä otannasta ja 10-15 vuoden takaisesta junnufutiksesta.
Ehkä anomalia onkin Norja eikä Suomi? Onko meillä jotain näyttöä siitä, että Suomessa tehtäisiin jotenkin poikkeuksellisen huonoa työtä juuri nyt?
Jos katsoo vaikka Kroatiaa, niin siellä on sekä tuoreita ja vanhempia menestyneitä. Voisin ottaa jalluvedon ettei kukaan suomalainen pääse samaan statukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, kuin Gvardiola on nyt.
|
|
|
|
erno
Poissa
Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu
|
 |
Vastaus #8841 : 23.07.2025 klo 09:10:16 |
|
Ehkä anomalia onkin Norja eikä Suomi? Onko meillä jotain näyttöä siitä, että Suomessa tehtäisiin jotenkin poikkeuksellisen huonoa työtä juuri nyt?
Suomen tekeminen Suomen jalkapallon historiaan peilattuna ei varmaankaan ole poikkeuksellisen huonoa, mutta se ei ole myöskään poikkeuksellisen hyvää. Ja nostit itse tuon Norjan esiin (kolme kertaa enemmän pelaajia = kolme kertaa enemmän huippuja). Mutta se ei siis poista sitä, että meillä ei ole näköpiirissä oikeastaan yhtään sellaista pelaajaa jolla olisi potentiaalia oikeaksi kansainvälisen tason pelaajaksi. Junnumaajoukkue-ikäluokkia nuorempien arviointi on aina vähän komsii-komsaa kun puhutaan aika nuorista lapsista, mutta Eerikkilän kv-turnausten perusteella ollaan yhtä kaukana pohjoismaista kuin mitä ollaan oltu koko Eerikkilän kv-turnausten historian ajan. Suomalaisten junnupelaajien ja tuonne tulleiden kv-akatemioiden (jotka eivät siis edusta edes kv-huippua vaan sellasta ok-keskitasoa) välillä isoimmat erot vaikka 2011 syntyneissä voi vetää yhteen seuraavalla tavalla: - KV pelaajat parempia 1v1 niin pallolla kuin pallotta - KV pelaajilla parempi pallotatsi niin maassa kuin ilmassa - KV pelaajat ovat urheilullisempia ja atleettisempia - KV pelaajat prässäävät nopeammin ja kovempaa, mikä on varmasti liitoksissa edelliseen - KV pelaajat pärjäävät paremmin kaaospallossa Suomalaiset on puolestaan parempia seuraavissa: - Joukkuepeli Lopputuloksena on se, että vihut pääsee laukomaan noin kolme kertaa enemmän kuin suomalaiset (7.1 per peli vs 2.6 per peli) ja voittavat noin 85% peleistä (17-3). Ja 2011 ei ole edes erityisen huono ikäluokka Suomessa, vaan se on itseasiassa ihan hyvä ikäluokka.
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8842 : 23.07.2025 klo 09:13:09 |
|
Jos katsoo vaikka Kroatiaa, niin siellä on sekä tuoreita ja vanhempia menestyneitä.
Voisin ottaa jalluvedon ettei kukaan suomalainen pääse samaan statukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, kuin Gvardiola on nyt.
Et vastannut kysymykseen. On varmasti joo paikkoja, joissa tehdään asioita paremmin, ja Kroatia on ollut maailmankin mittakaavassa ihan poikkeuksellinen maa. Miten vertaudumme kansainvälisesti juuri nyt ja miten vertailu tehdään?
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8843 : 23.07.2025 klo 09:18:19 |
|
Junnumaajoukkue-ikäluokkia nuorempien arviointi on aina vähän komsii-komsaa kun puhutaan aika nuorista lapsista, mutta Eerikkilän kv-turnausten perusteella ollaan yhtä kaukana pohjoismaista kuin mitä ollaan oltu koko Eerikkilän kv-turnausten historian ajan.
Ok, tässä verrataan siis ilmeisesti lähinnä akatemiatoimintaa, eli ikäluokkien eliittiä. Itse ajattelin asiaa laajemmin, eli ihan "tavisharrastajaa", että tehdäänkö siellä jotain eri tavalla. Ehkä pitäisi puhua kahdesta eri asiasta ja kahdesta eri tavoitteesta: junnufutis lasten kasvattamisessa yhteiskunnan jäseniksi ja junnufutis lasten kasvattamisessa huippu-urheilijoiksi. Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja rohkenen itse arvostaa ensin mainittua jopa jälkimmäistä tärkeämmäksi. Mitenköhän siinä ensin mainitussa onnistutaan kansainvälisesti vertaillen?
|
|
|
|
Nipale
Poissa
|
 |
Vastaus #8844 : 23.07.2025 klo 09:29:10 |
|
En tiedä mitä on hyvä tekeminen kun en ole käynyt kuin paikallisten junnujen treeneissä. Tai no, tietty voin aina mielikuvituksessani kuvitella millaista ruoho on aidan toisella puolella.
Eipä silti, eikö ne huiput kuitenkin pitkälti tehdä omalla ajalla eikä junnutreeneissä?
Kyllä suosittelen joskus käymään muiden jengien treeneissä vaklaamassa... ja ehkä lopulta haaveilemassa. Esim oma kokemus nyt kun verrannut joukkuetta 1 jossa pelaajat pelaavat etelän kakkosta / kolmosta ja joukkuetta 2 jossa pelataan liigaa ja ykköstä. Isoimmat havainnot: Joukkueen 2 treeneissä kuuluu pelkästään valmentajien ääni (pl. pelien sisällä) vs J1 jonka tunnelmasta tulee mieleen kahvio Joukkueen 2 treeneissä harjoitteen selittämiseen riittää 1 kerta vs J1 jossa harjoite selitetään ehkä kerran mutta vähänkään monimutkaisempi uusi harjoite joudutaan keskeyttämään pariin kertaan ja selittämään uudelleen Joukkueen 2 treeneissä "tylsissä" drilleissä on aina kilpailullinen elementti -> toistoja tulee ~ 3x enemmän / pelaaja kuin joukkueessa 1 jossa kyseiset harjoitteet tehdään ~70%:sti Joukkueen 2 treeneissä ei ole minkäänlaista häröilyä harjoitteiden aikana tai niiden välissä. vs J1:ssa jossa 10s luppoaika saa aikaan aina jonkun epämääräisen painin / häröilyn joidenkin välillä. Joukkueen 2 treenien jälkeen kaikki pelaajat vaikuttavat väsyneiltä. vs J1 jossa ehkä puolet ... voin vain kuvitella mikä ero on sitten Joukkueen 2 ja jonkun ulkomaisen huippiakatemian välillä.. Ehkä näissä ero tulee sitten pelaajien laadussa, yksilövalmennuksen määrässä/laadussa ja oheisharjoittelussa ?
|
|
|
|
erno
Poissa
Suosikkijoukkue: RMA, Dortmund, City, United, Chelski, Bayern, Arsu
|
 |
Vastaus #8845 : 23.07.2025 klo 09:56:53 |
|
Ok, tässä verrataan siis ilmeisesti lähinnä akatemiatoimintaa, eli ikäluokkien eliittiä. Itse ajattelin asiaa laajemmin, eli ihan "tavisharrastajaa", että tehdäänkö siellä jotain eri tavalla.
Ehkä pitäisi puhua kahdesta eri asiasta ja kahdesta eri tavoitteesta: junnufutis lasten kasvattamisessa yhteiskunnan jäseniksi ja junnufutis lasten kasvattamisessa huippu-urheilijoiksi. Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja rohkenen itse arvostaa ensin mainittua jopa jälkimmäistä tärkeämmäksi. Mitenköhän siinä ensin mainitussa onnistutaan kansainvälisesti vertaillen?
Nyt en taas tajunnut tätä twistiä, kun keskustelu lähti liikkeelle nimenomaan huippupelaajien määrän vertaamisesta. En jotenkaan osannut ajatella, että siinä puhuttaisiin lopulta harrastejalkapallosta. Mutta mä voin verrata tuota niihin aihioihin mitkä on itselle tuttuja: Englannin päässä jalkapalloharrastus on jalkapalloharrastus, eli treenejä pidetään suunnilleen kerran viikkoon ja pelejä on suunnilleen kerran viikkoon ja lysti maksaa suunnilleen £100 per lapsi per vuosi, plus nappikset ja pallot. Jalkapalloa harrastaville lapsille järjestetään kuitenkin ihan asiallinen sarja, jossa pelataan 36 ottelua kestävä kausi niin, että pelipäivä on sunnuntai ja joka toinen viikko pelataan kotona ja joka toinen viikko vieraissa (nk sunday league). Noita sarjoja on tarjolla ainakin U8 iästä lähtien. Sit jos haluat pelata vakavammin tai enemmän, niin tarjolla on erilaisia ryhmiä mihin voi mennä ilmoittautumalla, mutta ylimmälle tasolle pitää myös osata jalkapalloa. Suomessa jalkapalloharrastuksessa lähdetään liikkeelle seurasta riippuen 2-4 viikottaisesta harjoituksesta ja oheistapahtumista. Ajatuksena on se, että jokainen aloittava pelaaja on potentiaalinen akatemiajunnu. Omana havaintona se, että Lesterin kerran viikkoon treenaavat junnut ei oo yhtään sen huonompia tai parempia kuin EPS:n kolme kertaa viikkoon treenaavat junnut, alemmissa ryhmissä. Myös Ruotsissa nk kilpajalkapallo ja harrastejalkapallo erotetaan tosi nuoresta. Norja taas liikkuu tässä vähän valtavirtaan ja Norjassa kilpajalkapallo alkaa paljon myöhemmin kuin vaikka Suomessa. Norjassa on sitten taas paljon kilpailullisempia ja motivoituneita lapsia tukevia rakenteita, joista voi mainita sen että vaikka juuri mainisemani Sverre Nypan on ollut U12(!) iästä lähtien systeemissä, jossa kansallinen jalkapalloliitto on tukenut pelaajaa siinä miten treenata, minkälaisia uravalintoja tehdä ym, jotta potentiaali saadaan lunastettua.
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8846 : 23.07.2025 klo 09:59:28 |
|
... voin vain kuvitella mikä ero on sitten Joukkueen 2 ja jonkun ulkomaisen huippiakatemian välillä.. Ehkä näissä ero tulee sitten pelaajien laadussa, yksilövalmennuksen määrässä/laadussa ja oheisharjoittelussa ?
Minkähänlainen ero lienee ULKOMAISEN joukkueen 1 ja ULKOMAISEN joukkueen 2 välillä? Eli millä kaikilla tasoilla jäämme jälkeen ULKOMAISTA (siis varmaan niistä kaikista)?
|
|
|
|
törömömmö
Poissa
Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.
|
 |
Vastaus #8847 : 23.07.2025 klo 10:01:28 |
|
Nyt en taas tajunnut tätä twistiä, kun keskustelu lähti liikkeelle nimenomaan huippupelaajien määrän vertaamisesta. En jotenkaan osannut ajatella, että siinä puhuttaisiin lopulta harrastejalkapallosta.
Fair enough. En ole enää ihan varma mistä keskustelu lähti liikkeelle, ketjun ensimmäinen viesti kun on kirjoitettu aika kauan aikaa sitten. Muilta osin viesti on tosi kiinnostava. Näin joukkueen arjessa mukana olevana vanhempana ottaisin ilolla vastaan treenimäärien vähentämisen.
|
|
|
|
Nipale
Poissa
|
 |
Vastaus #8848 : 23.07.2025 klo 10:06:52 |
|
Fair enough. En ole enää ihan varma mistä keskustelu lähti liikkeelle, ketjun ensimmäinen viesti kun on kirjoitettu aika kauan aikaa sitten.
Muilta osin viesti on tosi kiinnostava. Näin joukkueen arjessa mukana olevana vanhempana ottaisin ilolla vastaan treenimäärien vähentämisen.
Minusta jokaisessa seurassa missä saadaan ikäluokkaan (jotka pelaa 5v5 ja 8v8) yli 30 pelaajaa, tulisi tarjota mahdollisuudeksi "harrastejalkapalloa" jossa tehdään vain niitä kivoja harjoitteita kerta viikkoon ja käydään turnauksissa jos on kiinnostusta
|
|
|
|
rivers
Poissa
|
 |
Vastaus #8849 : 23.07.2025 klo 10:13:38 |
|
Minusta jokaisessa seurassa missä saadaan ikäluokkaan (jotka pelaa 5v5 ja 8v8) yli 30 pelaajaa, tulisi tarjota mahdollisuudeksi "harrastejalkapalloa" jossa tehdään vain niitä kivoja harjoitteita kerta viikkoon ja käydään turnauksissa jos on kiinnostusta
Tässä kun painii tytöissä yli 30 pelaajan ryhmän kanssa josta iso osa on harrastetasoa ja taas pieni osa pelaa kilpapelejä, niin en tiiä. Vähän on haastavaa suunnitella toimintaa. Olisi kaikille järkevämpää jos olisi selkeästi harraste ja kilpapuoli. Nyt kärsii hieman kummatkin.
|
|
|
|
|
|