Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[kumikameli]

Keskaria tälläisille valmentajille. Eikö sielä ole seurassa mitään sääntöä miten toimitaan?

Kyllähän se on lopulta niin että joukkueen vanhemmat tätä touhua rahoittaa ja niin ollen pyörittää. Yleensä pelisäännöistä sovitaan kauden alussa ja luodaan jokin suunnitelma minkä pohjalta toimitaan. Jos jostain syystä valmentajat alkavat muuttamaan sovittua oman kruununsa kiilloituksen vuoksi on aivan oikeutettua järjestää jokin palaveri joukkueen toiminnasta ja muistuttaa toimintatavoista.
Ei kannata jättää asioita niikseen ja mutista partaansa kentänlaidalla. Jos on aihetta sanoa niin sanokaa, asiat eivät muuten muutu. Penkillä istuminen/istuttaminen ei kehitä ketään. Jos pelaajia pidetään mukana ainoastaan taloudellisin perustein eli maksumiehinä niin kyllä silloin valmentajan kuuluukin saada kenkää.

[turkistarhaaja]

Näin 8v8 mutta 5v5 oli joku vuosi sitten vaatimus vahvistamisesta, mutta samaan aikaan liitolla oli haasteita saada pelinohjaajia paikoille joten tästä ei tullut oikein mitään. Pelejä on niin valtavat määrät jatkuvasti, että ei tuo oikein toiminut, ja sitten kun ei ole pelissä ketään pelipaikkarekisteröityä vastuuhenkilöä, niin joka tapauksessa sääntöjä piti vähän joustaa. Toki vahvistuslinkki whatsappissa, mutta sekoiluksihan se menee jos pelinohjaaja ei suostu aloittamaan peliä ennenkuin teknisellä alueella olevat ovat vahvistaneet kokoonpanot.

Toinen sitten, että nämä kokoonpanot ei 5v5 näy enää myöhemmin (ymmärrettävästi), niin kuka noita voi seurata enää.

Täällä maakunnassa saat hoitaa 5v5-peleihin tuomaritkin itse kuten myös kenttäasettelun.

[Jortsukka]

Yli-ikäiset pelaajat ovat herättäneet paljon keskustelua.

Joku joukkue ei saa riittävästi pelaajia ellei ole näitä poikkeuslupalaisia. Se on ihan ymmärrettävää.
Jotkut taas kärsivät vaikka pienestä koosta ikäänsä nähden ja pelaavat vuotta nuoremmissa. Sekin on täysin oikein.

Mutta sitten on myös niitä seuroja, joilla on pelaajia vaikka kolmeen joukkueeseen, mutta siihen parhaimpaan jengiin otetaan yli-ikäinen pelaaja tai vaikka kaksi.
Yli-ikäinen, joka ei ole pienikokoinen, pärjäisi oman ikäisissään (joilla on oma joukkue) ja on taidoiltaan ylivoimaisesti joukkueen paras.

Eihän tässäkään siis mitään. Sääntöjen mukaan mennään, mutta se pelkkä ajatus tuoda vanhempi ja parempi pelaaja joukkueeseen.

Tästä yli-ikäisten peluuttamisesta ja tuloshakuisuudesta hyvänä esimerkkinä voi nyt ottaa ihan tikun nokkaan, koska itse ovat sinne halunneet paistatella lehtiä myöden, RCDE Helsingin. Seuralla pelaa useampi YI pelaaja U10 joukkueessa. Ei sen takia että olisivat pieniä/heikkoja vaan sen takia että tulee tuloksia. 2014 on joukkue, mutta 2015 valmentaja on suoraan sanonut että ei päästä omia pelaajia sinne, koska se heikentäisi oman joukkueen tasoa. Samaan aikaan joukkueessa on siis riittävästi pelaajia pelata ilman näitä YI pelaajia. Tähän päälle joukkue sitten "viestii" Instagramissa vain Tryouteista tai turnausvoitoista, kun kiertää ympäri Suomen pelaamassa joka VKL jossain turnauksessa että tulisi voittoja. Pelaajakehitys on siis hyvinkin kaukana jopa ns. "huipputasolla" Suomessa, niin ei muuta voi odottaa muillakaan tasoilla. Jos siis jo nuorissa tämä aloitetaan.

Samaan aikaan sitten lehdissä puhutaan pelaajakehityksestä, kritisoidaan suomalaista junnufutista jne. ehkä pitäisi ensin katsoa että oma pesä on ns. puhdas ennen kuin lähtee kritisoimaan muita tai kehumaan omaa toimintaa pelaajakehityksestä.

[Mikaeli]

Täällä taitaa mennä yli-ikäisyysilmoitus ja -lupa sekaisin. Käytännössä sarjasäännöt mahdollistavat 1-2 yli-ikäisen peluuttamisen ilmoituksella ainakin tuonne U11-sarjaan asti. Se ei vaikuta pelioikeuteen omassa ikäluokassa.

Sinänsä tuosta yli-ikäisyydestä on vaikeaa puhua yleisesti. Nykyinen ikäraja 1.1. - 31-12. on täysin arbitraarinen ja useissa maissa on eri raja käytössä. Sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä pelaako ottelussa joulukuussa vai seuraavassa tammikuussa syntynyt pelaaja. Suomessa nimenomaan pitäisi enemmän pelata vanhemmissa ja nuoremmissa kuin siinä arbitraarisesti lukitussa omassa ikäluokassa. Toki pelaajakehitysmielessä järkevät siirrot olisivat loppuvuonna syntyneille kilpa => eliitti ja isoille alkuvuonna syntyneille eliitti => eliitti.

[Kossi Agassa]

Täällä taitaa mennä yli-ikäisyysilmoitus ja -lupa sekaisin. Käytännössä sarjasäännöt mahdollistavat 1-2 yli-ikäisen peluuttamisen ilmoituksella ainakin tuonne U11-sarjaan asti. Se ei vaikuta pelioikeuteen omassa ikäluokassa.

Ihan samalla tavalla vaikuttaa pelioikeuteen oli kyseessä yli-ikäisyysilmoitus tai lupa.

Ero on vain siinä, että kaksi pelaajaa voi vain ilmoittaa, mutta kolmannen pelaajan kohdalla pitää sitten anoa lupa ja vähän perustellakin yli-ikäisen peluuttamista.

Sinänsä tuosta yli-ikäisyydestä on vaikeaa puhua yleisesti. Nykyinen ikäraja 1.1. - 31-12. on täysin arbitraarinen ja useissa maissa on eri raja käytössä. Sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä pelaako ottelussa joulukuussa vai seuraavassa tammikuussa syntynyt pelaaja. Suomessa nimenomaan pitäisi enemmän pelata vanhemmissa ja nuoremmissa kuin siinä arbitraarisesti lukitussa omassa ikäluokassa. Toki pelaajakehitysmielessä järkevät siirrot olisivat loppuvuonna syntyneille kilpa => eliitti ja isoille alkuvuonna syntyneille eliitti => eliitti.

Jep, samaa mieltä, että täydellisessä maailmassa syntymävuoden ei pitäisi olla ainoa mittari.

Jostakin luin, että esim. Chelsean junnuissa (Onko yleisestikin Englannissa käytössä?) joukkueet on U9, U10, U11 jne. Ja kun pelaaja esim. täyttää 10v, niin hän siirtyy sitten U11-joukkueeseen. Eli alkuvuonna syntyneet eivät aina ole joukkueensa vanhimpia ja loppuvuonna syntyneet nuorimpia, vaan tilanne elää jatkuvasti. 

[futsal_tirehtööri]

Ihan samalla tavalla vaikuttaa pelioikeuteen oli kyseessä yli-ikäisyysilmoitus tai lupa.

Ero on vain siinä, että kaksi pelaajaa voi vain ilmoittaa, mutta kolmannen pelaajan kohdalla pitää sitten anoa lupa ja vähän perustellakin yli-ikäisen peluuttamista.
Jep, samaa mieltä, että täydellisessä maailmassa syntymävuoden ei pitäisi olla ainoa mittari.

Jostakin luin, että esim. Chelsean junnuissa (Onko yleisestikin Englannissa käytössä?) joukkueet on U9, U10, U11 jne. Ja kun pelaaja esim. täyttää 10v, niin hän siirtyy sitten U11-joukkueeseen. Eli alkuvuonna syntyneet eivät aina ole joukkueensa vanhimpia ja loppuvuonna syntyneet nuorimpia, vaan tilanne elää jatkuvasti. 

Chelseassa kuten muuallakin englannissa menevät esim. U10 kauden alkamisen mukaan 1.9.2015-31.8.2016 pelaavat samaa ikäluokkaa.

[Valonheitin]

Ruotsissa juniorifutiksen malli, missä breddföreningar (eli jalkapalloa kaikille) joutuvat pelaamaan sarjapelejä akatemioita vastaan, on kohdannut isoa kritiikkiä. Epätasaisten otteluiden vuoksi ns. harrastejoukkueista osa on päättänyt yksinkertaisesti jättää nuo pelit pelaamatta.

Ajattelutapa Ruotissa tuntuu kieltämättä hieman erikoiselta ja hyöty täysin epätasaisista otteluista on kaikille osallistuville täysi nolla.

https://www.aftonbladet.se/debatt/a/rPwBw8/vi-ar-100-procent-eniga-bojkottar-akademilagen

Meillä voidaan aina keskustella, jos sarjat nousuineen ja putoamisineen estää aidon pelaajakehityksen, mutta itse tasoajattelu on ainakin omasta mielestäni oikea ratkaisu.

[erno]

Chelseassa kuten muuallakin englannissa menevät esim. U10 kauden alkamisen mukaan 1.9.2015-31.8.2016 pelaavat samaa ikäluokkaa.

Ei, vaan Chelseassa on ainakin kokeiltu viime vuosina mallia jossa pelaajat siirtyy syntymäpäiviensä mukaan eri joukkueisiin. Eli oot U10 kunnes täytät tarpeeks ollakses U11. En tiedä oliko tuo vaan kokeilu ja tehtiinkö samaa muissa seuroissa, vai jäivätkö ihan pysyvästi pyörittämään sitä. Mulle tästä puhui jokunen vuosi sitten ukkeli joka oli tuolla valmennuksessa mukana.

[Jortsukka]

Ruotsissahan kävi niin että kun tuli esim. sääntö että ei saa pelata enää vanhempien sarjoissa ja ei ole tasosarjoja nuorissa, niin sitten esim. Bromma ja Hammarby jäi sarjoista pois ja alkoivat pelata vain harjoituspelejä. Siis niiden ykkösryhmät. En tiedä onko muuttunut nyt, mutta eihän tuossa tosiaan mitään järkeä ole. Huomioitavaa että pääosin parhaat pelaajat kuitenkin tulee näistä seuroista missä on tasoryhmät ja tehdään asiat toisin kuin Ruotsin liitto ajatellut.

[Keynes]

Ruotsissa, kuten toki monessa muussakin maassa, liitto joutuu politikoimaan turhan paljon ja tämä saattaa johtaa epäedullisiin kilpailullisiin linjauksiin. Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa, vallitsee melko vahva kaikilla-pitää-olla-kivaa - ja tasapäistävä kulttuuri ja kun urheilusta mitään ymmärtämättömiä sidosryhmiä pitää miellyttää syntyy malleja, joissa tasoerojen olemassaoloa ei oikein haluta tunnustaa.

En tiedä onko vastaava Suomessa kuinka suuri haaste, mutta yleisesti on mielestäni selvää, että vain lajia oikeasti ymmärtävät tajuavat kuinka suuret tasoerot jo lapsivaiheessa ovat. Jopa täällä foorumilla, jossa lähtökohtaisesti kaikki ovat jonkinasteisia laji-ihmisiä, näkee paljon tasoeroja vähätteleviä kirjoituksia. En tiedä onko näissä tapauksissa kyse haaste- tai harrastetason lasten katkerista vanhemmista, mutta ilmiö on kaikesta huolimatta ilmeinen. Hyvät kilpatason pelaajat ovat jo lapsivaiheessa niin paljon haastepelaajia (puhumattakaan harrastepelaajista) edellä, että heidän pelaaminen vastakkain tai samalla puolella ei palvele ketään.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei ole varmaan kaukana se päivä kun nuo Ruotsin isot seurat perustaa omat, kilpailulliseen tähtäävät sarjansa ja muut saa jäädä pelaamaan liiton kaikkipelaajeejee-futista.

[ginikettu]

Tasoerot näkyy tuloksissa selkeämmin mitä ne ehkä ovatkaan. Esim joku 3. tason lapsi voi olla hyvin lähellä useissa asioissa ykköstasoa tai joku 5. tason lapsi hyvinkin lähellä 3 tasoja monessa asiassa. Mutta se on sitten kokonaisuudesta, kun joku havainnoi hyvin, on nopea, pallo pysyy jalassa hyvin, sinnikkäästi ja nopeasti reagoi tilanteenvaihtoihin niin lopputulos voi olla "6-0" sellaiseen joka nostaa selän pystyyn menetyksestä tai ei havainnoi ympäristöä, vaikka muuten pallo pysyisi yhtä hyvin jalassa ja olisi yhtä nopea jne.

[Kossi Agassa]

Tasoerot näkyy tuloksissa selkeämmin mitä ne ehkä ovatkaan. Esim joku 3. tason lapsi voi olla hyvin lähellä useissa asioissa ykköstasoa tai joku 5. tason lapsi hyvinkin lähellä 3 tasoja monessa asiassa. Mutta se on sitten kokonaisuudesta, kun joku havainnoi hyvin, on nopea, pallo pysyy jalassa hyvin, sinnikkäästi ja nopeasti reagoi tilanteenvaihtoihin niin lopputulos voi olla "6-0" sellaiseen joka nostaa selän pystyyn menetyksestä tai ei havainnoi ympäristöä, vaikka muuten pallo pysyisi yhtä hyvin jalassa ja olisi yhtä nopea jne.

Ja monesti iso ero tulee jo tästä tummennetusta, vaikka tällä jälkimmäisellä olisi muut ominaisuudet paremmat, mutta selkä nousee helposti pystyyn ja arastellaan tilanteisiin menoa, niin lopputulos on 6-0. 

[Keynes]

Tasoerot näkyy tuloksissa selkeämmin mitä ne ehkä ovatkaan. Esim joku 3. tason lapsi voi olla hyvin lähellä useissa asioissa ykköstasoa tai joku 5. tason lapsi hyvinkin lähellä 3 tasoja monessa asiassa. Mutta se on sitten kokonaisuudesta, kun joku havainnoi hyvin, on nopea, pallo pysyy jalassa hyvin, sinnikkäästi ja nopeasti reagoi tilanteenvaihtoihin niin lopputulos voi olla "6-0" sellaiseen joka nostaa selän pystyyn menetyksestä tai ei havainnoi ympäristöä, vaikka muuten pallo pysyisi yhtä hyvin jalassa ja olisi yhtä nopea jne.

Toki, mutta monipuolisuuden, tsempin ja pelikäsityksen/pelipään/miten ikinä korvien välien hauaakaan määritellä sivuuttaminen on aika epä-äyllistä, sillä ne ovat erittäin keskeisiä futaajan ominaisuuksia. Tiedostan toki, että joku taitava ja nopea, mutta kentällä haahuileva 7-9 -vuotias lapsi saattaa ottaa valtavan kehityspyrähdyksen kun korvien väliset asetukset sattuvat loksahtamaan kohdilleen, mutta tämän tapahtuminen ei välttämättä ole edes todennäköistä ja ennen sitä hän nyt vain on selkeästi hyviä kilpapelaajia heikompi.

Omien havaintojen perusteella haastepelaajista parhaiten kilpatasolla pärjäävät nimenomaan ne, jotka prosessoivat peliä parhaiten eivätkä ne jotka ovat taidoiltaan tai nopeudeltaan lähellä kilpapelaajien tasoa. Kilpa- ja haastetason pelien suurin ero on pelinopeudessa ja siinä pärjääminen vaatii muutakin kuin vain yksittäisiä hyviä ominaisuuksia.

[Hastra]

Hyvät kilpatason pelaajat ovat jo lapsivaiheessa niin paljon haastepelaajia (puhumattakaan harrastepelaajista) edellä, että heidän pelaaminen vastakkain tai samalla puolella ei palvele ketään.

Omasta mielestä Suomessa toimii ihan hyvin, että tasojen välillä on eroja niinkuin kuuluukin, mutta olen kyllä eri mieltä tästä etteivätkö haaste ja kilpapelaajat voisi pelata vastakkain. Suomessa ongelma on enemmänkin siinä, että eri joukkueiden parhaat kerätään liian aikaisin yhteen, jolloin on vaikea saada näille huippujoukkueille hyviä pelejä.

Olen giniketun ja Kossi Agassa kanssa samoilla linjoilla, että tulos erot tulevat aika pienissä asioissa jotka johtuvat isosti vielä lasten kypsymisestä, niin kehittävämpää olisi pelata isommissa ryhmissä, jolloin pääsisi näkemään poikkeuksellisia yksilöitä ja haastamaan heitä.

[Jortsukka]

Nythän olisi hyvä määritellä puhutaanko me "perus kilpapelaajasta" ja esim. "innokkaasta harrastepelaajasta" vai puhutaanko "hyvästä kilpapelaajasta" ja "perus harrastepelaajasta". Ja toki sitten lapsivaihe jos nyt vaikka otetaan 11- tai 8-vuotias, niin ero on aika iso kumpaa verrataan.

Hyvä ymmärtää että esim. 5vs5 peleissä yhden pelaajan merkitys on niin iso, että jos heitetään joku oikeasti hyvä kilpapelaaja 5vs5 peleihin niin sama ketä siinä jengissä pelaa vierellä, niin tuo yksin pätkii aika monta jengiä Suomessa. 8vs8 jo eri asia, vaikka suhteellinen ero onkin vain kasvanut.

[Keynes]

Nythän olisi hyvä määritellä puhutaanko me "perus kilpapelaajasta" ja esim. "innokkaasta harrastepelaajasta" vai puhutaanko "hyvästä kilpapelaajasta" ja "perus harrastepelaajasta". Ja toki sitten lapsivaihe jos nyt vaikka otetaan 11- tai 8-vuotias, niin ero on aika iso kumpaa verrataan.

Tämä on hyvä täsmennys. Itse olen johdonmukaisesti puhunut nimenomaan "hyvästä kilpapelaajasta". Joku perustason kilpapelaaja nyt ei välttämättä ole mainittavasti hyviä haastepelaajia edellä, mutta hyviin kilpapelaajiin verrattaessa ero on jo suuri.

[Hastra]

Nythän olisi hyvä määritellä puhutaanko me "perus kilpapelaajasta" ja esim. "innokkaasta harrastepelaajasta" vai puhutaanko "hyvästä kilpapelaajasta" ja "perus harrastepelaajasta". Ja toki sitten lapsivaihe jos nyt vaikka otetaan 11- tai 8-vuotias, niin ero on aika iso kumpaa verrataan.

Hyvä ymmärtää että esim. 5vs5 peleissä yhden pelaajan merkitys on niin iso, että jos heitetään joku oikeasti hyvä kilpapelaaja 5vs5 peleihin niin sama ketä siinä jengissä pelaa vierellä, niin tuo yksin pätkii aika monta jengiä Suomessa. 8vs8 jo eri asia, vaikka suhteellinen ero onkin vain kasvanut.

Hyviä pointeja. Itse puhuin juurikin noin 8-11 vuotiaista, joiden kanssa nyt toimin, ja enemmän ajattelin 8vs8 pelejä. Yhdellä poikkeuksellisen hyvällä yksilöllä voi olla iso vaikutus ja ratkaista tuloksen alemmalle tasolle mennessään. Mutta jos 8vs8 vaiheessa on "peruskilpapelaajia" ja joukossa muutama motivoitunut haastepelaaja ja yksittäinen huippukilpapelaaja, niin se on sellaista luonnollista hissiliikettä, joka toimii kehittävänä. Mutta mitä haluaisin välttää, että käydään keräämässä 10 pikkuseurasta 1-2 huippua ja eriytetään heidän pelaamaan kokonaan omia pelejä. Silloin näiden perushyvien kehitysmahdollisuudet tippuvat, tasoerot herkästi kasvavat eivätkä pääse haastamaan huippuja.

[BenArfa]

Varmin tapa kaventaa pelaajapyramidi liian pieneksi on juuri täällä esillä ollut ajattelumalli, että hyviä kilpapelaajia ei voi peluuttaa muuntasoisia vastaan eikä muiden tasoisten kanssa samassa joukkueessa.

Tällä mallilla toimiessa jokaisessa seurassa valitaan pienestä pitäen se kymmenen aikaisin fyysisesti ja psyykkisesti kehittynyttä lasta, jotka dominoivat niin kauan, kun kehitysetumatka on ajettu muiden toimesta kiinni teini-iässä. Ja todennäköisesti näistä kymmenestä pelaajasta 7-8 on syntynyt tammi-maaliskuussa.

Siinä sitten pelaajapolun ensimmäisten 5-6 vuoden ajan kasvatetaan rakenteen avulla eroa muihin luomalla kärkipelaajille parempi treeniympäristö ja tarjoamalla heille kovempia haasteita. Loput pelaajat luovat omaa pelaajapolkuaan huonommassa ympäristössä ja heidän täytyy tehdä paljon enemmän yksilötasolla töitä menestyäkseen ilman rakenteen luomia mahdollisuuksia.

Niin kauan, kun meillä jatketaan näin toimimista, voidaan vaan arvailla kuinka hyviä näistä ns. heitteille jätetyistä olisikaan voinut tulla, jos myös heihin olisi panostettu. Ja samalla voidaan harmitella meidän vähäistä kilpapelaajamassaa, vaikka olemme itse luoneet systeemin joka johtaa juuri pieneen määrään huippua tavoittelevia kilpapelaajia.

[Nuorenanätti]

Juuri noin se Pena toimii.

[Vanilla Ice]

Eiköhän aika yleinen toimintamalli ole 8vs8 vaiheessa laittaa pelaaja alemmalle tasolle eri rooliin? Esim kakkostasolla perushyvä laitapelaaja on joskus nelosen pelissä pohjapelaajan. Siinä nyt ei olekaan järkeä että hän lähtee sinne laitarooliin hakemaan hyökkäyssuuntaan 1vs1 tilanteita.

[Hastra]

Eiköhän aika yleinen toimintamalli ole 8vs8 vaiheessa laittaa pelaaja alemmalle tasolle eri rooliin? Esim kakkostasolla perushyvä laitapelaaja on joskus nelosen pelissä pohjapelaajan. Siinä nyt ei olekaan järkeä että hän lähtee sinne laitarooliin hakemaan hyökkäyssuuntaan 1vs1 tilanteita.

On aika yleinen tapa. Itse olen kyllä sillä kannalla, että koko 8vs8 vaihe pitäisi pelaajia peluuttaa omalla tasollaankin eri pelipaikoilla. On hyvä, että ns. peruspelaajatkin saavat pelata silloin tällöin pelejä alemmalla tasolla ja johtavassa roolissa, välillä tulee vähän ylilyöntejä kun näitä pelaajia otetaan liikaa harrastepelaajia vastaan.

[turkistarhaaja]

HJK Cup tänä viikonloppuna. Kiinnostaisi erityisesti havainnot vs ulkomaalaisia seuroja vastaan. Kotimaan osalta luvassa HJK:n dominointia pl 2014 jossa Honka voi pistää kampohin?

[erno]

HJK Cup tänä viikonloppuna. Kiinnostaisi erityisesti havainnot vs ulkomaalaisia seuroja vastaan. Kotimaan osalta luvassa HJK:n dominointia pl 2014 jossa Honka voi pistää kampohin?

Hongan osalta riippuu varmaan siitä millä jengillä tulevat paikalle. Sen 2014 jengin top-5'ish pelaa kuitenkin jokseenkin pysyvästi 2013 liigaa ja aika isoilla minuuteillakin.

e. Cupin sivuiltahan tämä selvisi ja tulevat tossa 2014 paikalle ykkösillään. Toki eivät ole ilmeisesti ihan hetkeen pelannut tolla jengillä.

[Jortsukka]

Hongan osalta riippuu varmaan siitä millä jengillä tulevat paikalle. Sen 2014 jengin top-5'ish pelaa kuitenkin jokseenkin pysyvästi 2013 liigaa ja aika isoilla minuuteillakin.

e. Cupin sivuiltahan tämä selvisi ja tulevat tossa 2014 paikalle ykkösillään. Toki eivät ole ilmeisesti ihan hetkeen pelannut tolla jengillä.

Viime viikolla VEO liven perusteella viime viikonloppuna Honka voitti HJK:n 5-0. Taisi olla parhaat pelaamassa molemmilta. Joten 2014 varmaan Honka on tämän perusteella ennakkosuosikki suomalaisista. Muissa varmasti HJK. Lohkot ovat aika mielenkiintoiset. Melkein kuin olisivat jossain sarjoissa tehty ns. tasolohkot. Itseäni varmaan joukkueina kiinnostaa eniten Estonian Talent Project. Olisi kiva tietää tämän taustat eli onko peräti joku liiton projekti. Ja sitten tietenkin Dynamo Kiova. Aika outo muuten tuo HJK Cupin sivujen kirjoitusasu Dynamo Kiev. Sekaisin siis englantia ja suomea.