Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä

[Fillarikommari]

Puberteetin jälkeen "fysiikkajakso" ilman jaksotusta ei toimi. Kestävyyttä ei voi kehittää samaan aikaan voiman ja nopeuden kanssa.

Ja kertokaa nyt tyhmemmälle, miksi lasta pitäisi juoksuttaa kenttävuoron jälkeen. Jos ei ole juostu kenttävuorolla riittävästi, niin loogisesti sitten on juostu liian vähän, joten ratkaisuna on tempon nostaminen kenttävuorolla. Ennen kenttävuoroa on järkevää tehdä juoksuja, mutta kenttävuorolla pitäisi ottaa koneesta tehot irti.

[Saapas12345]

Mielelläni luen näistä tutkimuksia jotka koskevat jalkapalloa ja sen huipulla harjoittelua liian yksipuolisesti. Sekä sitten tietenkin liian aikaista kiinnitymistä jalkapalloon. Tällä hetkellä kun kaikki data mitä itse seurannut tukee sitä, että jalkapalloon pitää entistä aiemmin kiinnittyä ja jopa erikoistua, jos haluaa huipulle. Toki samalla sisällyttäen paljon monipuolista liikuntaa ja monipuolista harjoittelua.

Aikainen kiinnittyminen ja aikainen erikoistuminen on kaksi eri asiaa.

Mutta ihan yleisesti ottaen urheilu maailmasta...
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6805065/?utm_source=chatgpt.com

Paine menestyä ajaa nykypäivänä erikoistumaan entistä aikaisemmin...

Kulttuuritekijät saattavat myös vaikuttaa "erikoistumis ikiin".

Kun katsotaan läpi maailman ja korkealle tasolle saavuttaneiden pelaajien erikoistumisen keski-ikää, saattaa se painua +13.vee päälle.
Polkuja on monia ja jokaiselta niistä tulee hyviä pelaajia, mutta varhainen kiinnittyminen, ja monipuolinen/lajinen harrastus pitkälle aina sinne 15 vuoden tuottaa prosentuaalisesti eniten huippujalkapalloilijoita isossa kuvassa.

[Fillarikommari]

Kun katsotaan läpi maailman ja korkealle tasolle saavuttaneiden pelaajien erikoistumisen keski-ikää, saattaa se painua +13.vee päälle.
Polkuja on monia ja jokaiselta niistä tulee hyviä pelaajia, mutta varhainen kiinnittyminen, ja monipuolinen/lajinen harrastus pitkälle aina sinne 15 vuoden tuottaa prosentuaalisesti eniten huippujalkapalloilijoita isossa kuvassa.

Mihin tämä perustuu? Päinvastoin tutkimuksissa on löydetty pääsarjatasolle päässeiden ja pääsarjatason saavuttamatta jääneiden akatemiapelaajien välillä ainoana tilastollisesti merkitsevänä erona, että pääsarjatasolla päässeet ovat pelanneet enemmän jalkapalloa 6-9-vuotiaana ennen akatemiassa aloittamista. Huipulle pääsevät aloittavat jalkapallon pelaamisen kävelemisen opittuaan ja pelaavat niin paljon kuin on aikaa. Akatemiatoiminnan aloittamisen jälkeen elämä rakennetaan jalkapallon ympärille ja viimeistään 12-vuotiaasta eteenpäin ohjatun jalkapallon määrä on 14 tuntia viikossa.

Jalkapallon kohdalla monipuolisuudesta puhuminen niin, että pitäisi harrastaa montaa lajia, ei osu, koska jalkapallo on sinällään monipuolista liikuntaa. No, toki jalkapallossa ei tule heitettyä, kiipeiltyä ja roikuttua eikä tehdä myöskään voltteja. Viimeistä lukuun ottamatta näitä lasten pitäisi tehdä vapaa-ajalla muutenkin (vaan eivätpä enää tee, tiedän kyllä). Esimerkiksi lätkän pelaaminen monipuolisuuden takia on aivan turhaa. Siinä ei tule jalkapalloon verrattuna tehtyä lisäksi mitään sellaista, joka olisi liikkumistaitojen kehittymisen kannalta olennaista. Jos haluaa monipuolisuutta harrastamalla jotain toista lajia, niin kamppailulajit ja voimistelu ovat järkeviä vaihtoehtoja. Lätkää tai muuta palloilulajia on järkevää harrastaa sivulajina vain liikuntamäärän lisäämisen takia, jos (ja valitettavasti kun) Suomessa ei ole mahdollista saada läpi vuoden laadukasta oman ajan jalkapallon pelaamista aikaiseksi.

[Jortsukka]

Aikainen kiinnittyminen ja aikainen erikoistuminen on kaksi eri asiaa.

Mutta ihan yleisesti ottaen urheilu maailmasta...
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6805065/?utm_source=chatgpt.com

Paine menestyä ajaa nykypäivänä erikoistumaan entistä aikaisemmin...

Kulttuuritekijät saattavat myös vaikuttaa "erikoistumis ikiin".

Kun katsotaan läpi maailman ja korkealle tasolle saavuttaneiden pelaajien erikoistumisen keski-ikää, saattaa se painua +13.vee päälle.
Polkuja on monia ja jokaiselta niistä tulee hyviä pelaajia, mutta varhainen kiinnittyminen, ja monipuolinen/lajinen harrastus pitkälle aina sinne 15 vuoden tuottaa prosentuaalisesti eniten huippujalkapalloilijoita isossa kuvassa.

Jos taas otetaan tiedon lähteeksi tutkimukset joissa on tutkittu jalkapalloa, niin voidaan sitten miettiä jalkapalloa. Tästä hyvä teksti ja mukana kooste erilaisista tutkimuksista, joita tuossa Fillarikin sitten sivuaa: https://eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Tämä on nyt joku 100 kertaa jo käyty palstalla lävitse ja koko ajan trendi menee kohti sitä, että entistä nuorempana lajiin pitää panostaa entistä enemmän. Noin esimerkkinä Englannin U21 maajoukkueen kenttäpelaajista viimeisessä ikkunassa 17/19 olivat U9 mennessä siirtyneet isoon akatemiaan(Valioliiga/Champpari tasoinen akatemia). Espanjan U21 trendi melkein sama, U10 mennessä 80% pelaajista ovat isoissa akatemioissa ja 95% U12 mennessä.

Toki se että pelaa pienemmässä ei sulje pois, mutta heidänkin taustalla on valtava määrä jalkapalloa sitten jossain muodossa, jotta huipulle päästään. Muita lajeja voi olla, mutta niiden määrä on vähäistä ja niiden ainoa tavoite on tukea jalkapalloa. Kuten tutkimuksistakin näkee. Kaiken pohjana on tietenkin yleinen liikunta ja liikunnallisuus, mutta se ei vaadi mitään ohjattua toista urheilulajia. Saksassa jos menet akatemiassa kysymään että "harrastaako nämä muita lajeja" niin saat todennäköisesti vähän epäuskoista naurua aikaiseksi.

Ja tosiaan en ihmettele että Suomessa edelleen mitään kehitystä ei tapahdu, kun täällä edelleen keskustellaan tasolla "voidaan sitten 15-vuotiaana valita jos alettaisiin panostamaan futikseen".

Edit: Otetaan esimerkkinä vielä se kuinka pihalla Suomessa ollaan tai ei ymmärretä vaatimustasoa nuorisomaajoukkueista. Muutama vuosi sitten näin kuvan missä oli nuorten maajoukkuepelaajien harjoittelusta. Nuorten tämän ikäluokan pelaajat eivät kk-tasolla saavuttaneet kuin 3 pelaajaa yli 20h harjoittelun(omatoiminen+joukkue+muu liikunta) tason. Niin kauan kun ei oikeasti liikuta, harjoitella ja haluta kehittyä niin turha haaveilla huipusta.

[Saapas12345]

Mihin tämä perustuu? Päinvastoin tutkimuksissa on löydetty pääsarjatasolle päässeiden ja pääsarjatason saavuttamatta jääneiden akatemiapelaajien välillä ainoana tilastollisesti merkitsevänä erona, että pääsarjatasolla päässeet ovat pelanneet enemmän jalkapalloa 6-9-vuotiaana ennen akatemiassa aloittamista. Huipulle pääsevät aloittavat jalkapallon pelaamisen kävelemisen opittuaan ja pelaavat niin paljon kuin on aikaa. Akatemiatoiminnan aloittamisen jälkeen elämä rakennetaan jalkapallon ympärille ja viimeistään 12-vuotiaasta eteenpäin ohjatun jalkapallon määrä on 14 tuntia viikossa.

Jalkapallon kohdalla monipuolisuudesta puhuminen niin, että pitäisi harrastaa montaa lajia, ei osu, koska jalkapallo on sinällään monipuolista liikuntaa. No, toki jalkapallossa ei tule heitettyä, kiipeiltyä ja roikuttua eikä tehdä myöskään voltteja. Viimeistä lukuun ottamatta näitä lasten pitäisi tehdä vapaa-ajalla muutenkin (vaan eivätpä enää tee, tiedän kyllä). Esimerkiksi lätkän pelaaminen monipuolisuuden takia on aivan turhaa. Siinä ei tule jalkapalloon verrattuna tehtyä lisäksi mitään sellaista, joka olisi liikkumistaitojen kehittymisen kannalta olennaista. Jos haluaa monipuolisuutta harrastamalla jotain toista lajia, niin kamppailulajit ja voimistelu ovat järkeviä vaihtoehtoja. Lätkää tai muuta palloilulajia on järkevää harrastaa sivulajina vain liikuntamäärän lisäämisen takia, jos (ja valitettavasti kun) Suomessa ei ole mahdollista saada läpi vuoden laadukasta oman ajan jalkapallon pelaamista aikaiseksi.

No niin, löytyykö lähteitä näillä asioille vai onko nämä vain mielipiteitä?

Qatar mm2022, pelaajien Keski-ikä Akatemian aloittamisen suhteen meni 13-vuoden paikkeille...
Euroopassa Akatemian aloitus iät on matalia, kulttuurin ohjaamina, mutta kuitenkin se pelaaja massa on aika valtava näissä "akatemioissa".

[Saapas12345]

Jos taas otetaan tiedon lähteeksi tutkimukset joissa on tutkittu jalkapalloa, niin voidaan sitten miettiä jalkapalloa. Tästä hyvä teksti ja mukana kooste erilaisista tutkimuksista, joita tuossa Fillarikin sitten sivuaa: https://eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Tämä on nyt joku 100 kertaa jo käyty palstalla lävitse ja koko ajan trendi menee kohti sitä, että entistä nuorempana lajiin pitää panostaa entistä enemmän. Noin esimerkkinä Englannin U21 maajoukkueen kenttäpelaajista viimeisessä ikkunassa 17/19 olivat U9 mennessä siirtyneet isoon akatemiaan(Valioliiga/Champpari tasoinen akatemia). Espanjan U21 trendi melkein sama, U10 mennessä 80% pelaajista ovat isoissa akatemioissa ja 95% U12 mennessä.

Toki se että pelaa pienemmässä ei sulje pois, mutta heidänkin taustalla on valtava määrä jalkapalloa sitten jossain muodossa, jotta huipulle päästään. Muita lajeja voi olla, mutta niiden määrä on vähäistä ja niiden ainoa tavoite on tukea jalkapalloa. Kuten tutkimuksistakin näkee. Kaiken pohjana on tietenkin yleinen liikunta ja liikunnallisuus, mutta se ei vaadi mitään ohjattua toista urheilulajia. Saksassa jos menet akatemiassa kysymään että "harrastaako nämä muita lajeja" niin saat todennäköisesti vähän epäuskoista naurua aikaiseksi.

Ja tosiaan en ihmettele että Suomessa edelleen mitään kehitystä ei tapahdu, kun täällä edelleen keskustellaan tasolla "voidaan sitten 15-vuotiaana valita jos alettaisiin panostamaan futikseen".

Edit: Otetaan esimerkkinä vielä se kuinka pihalla Suomessa ollaan tai ei ymmärretä vaatimustasoa nuorisomaajoukkueista. Muutama vuosi sitten näin kuvan missä oli nuorten maajoukkuepelaajien harjoittelusta. Nuorten tämän ikäluokan pelaajat eivät kk-tasolla saavuttaneet kuin 3 pelaajaa yli 20h harjoittelun(omatoiminen+joukkue+muu liikunta) tason. Niin kauan kun ei oikeasti liikuta, harjoitella ja haluta kehittyä niin turha haaveilla huipusta.

Hah..
Englanti.... 😬

Jos olet nuorisomaajoukkue ikäinen, sillon isoin vastuu on jo seuralla että treenataan oikein ja oikea "määrä", joko ohjatusti tai itsenäisesti...
Ehkä tuohon seurantaan Suomessa voi päästä kourallinen pelaajia kun vaikka jossain Englannissa se määrä on moninkertainen...
Miksi Suomessa ei sitten löydy niitä pelaajia ketä on siihen valmiita 15-16 vuotiaana, siksikö kun sitä touhua ei olla aloitettu 10-vuotiaanako?
Edelleen jos katsotaan varhaista erikoistumista niin tutkimusten valossa se ei ole se hedelmällisin tie ison massan ja huippujen määrän suhteen. Toki jos sulla on antaa erilaista tutkimus dataa olen valmis muuttamaan "mielipidettä".

[kilon_paino]

Hah..
Englanti.... 😬

Jos olet nuorisomaajoukkue ikäinen, sillon isoin vastuu on jo seuralla että treenataan oikein ja oikea "määrä", joko ohjatusti tai itsenäisesti...
Ehkä tuohon seurantaan Suomessa voi päästä kourallinen pelaajia kun vaikka jossain Englannissa se määrä on moninkertainen...
Miksi Suomessa ei sitten löydy niitä pelaajia ketä on siihen valmiita 15-16 vuotiaana, siksikö kun sitä touhua ei olla aloitettu 10-vuotiaanako?
Edelleen jos katsotaan varhaista erikoistumista niin tutkimusten valossa se ei ole se hedelmällisin tie ison massan ja huippujen määrän suhteen. Toki jos sulla on antaa erilaista tutkimus dataa olen valmis muuttamaan "mielipidettä".

Bofo/Glimt on pitkään rakentanut toimintaansa huippu-urheilun ja sitoutumisen varaan. Pieni kaupunki, ei ihmeellistä akatemiatoimintaa. Siellä lähdetään siitä, että jalkapalloilijan on oltava huippu-urheilija 24/7.

[lilacs]

Hah..
Englanti.... 😬

Jos olet nuorisomaajoukkue ikäinen, sillon isoin vastuu on jo seuralla että treenataan oikein ja oikea "määrä", joko ohjatusti tai itsenäisesti...
Ehkä tuohon seurantaan Suomessa voi päästä kourallinen pelaajia kun vaikka jossain Englannissa se määrä on moninkertainen...
Miksi Suomessa ei sitten löydy niitä pelaajia ketä on siihen valmiita 15-16 vuotiaana, siksikö kun sitä touhua ei olla aloitettu 10-vuotiaanako?
Edelleen jos katsotaan varhaista erikoistumista niin tutkimusten valossa se ei ole se hedelmällisin tie ison massan ja huippujen määrän suhteen. Toki jos sulla on antaa erilaista tutkimus dataa olen valmis muuttamaan "mielipidettä".

Luitko tuon linkin takaa löytyvän jutun, siinä viitattiin heti neljään tutkimukseen, yksi oli juu englannista

[Saapas12345]

Luitko tuon linkin takaa löytyvän jutun, siinä viitattiin heti neljään tutkimukseen, yksi oli juu englannista

Luin, eikä tuolla ole mitään sen vastaista mitä olen sanonut..
Ja mitä tuolla tarkasteltiin englannista, joo kuka pääsi 16-vuotiaana akatemiaan..

[Mikaeli]

Aika usein kuulee puhuttavan noin 10 lajiharjoitustunnista per viikko ja 20 kokonaisliikuntatunnista tuossa 8-12 -vuotiaana. Monilajisuus voi luonnollisesti toimia, kunhan se ei syö noita lajiharjoitustunteja. Jos taas jalkapallon näkökulmasta pitää valita, niin mieluummin vähemmän kokonaisliikuntaa ja tuo n 10 h jalkapalloa on varmasti parempi herkkyyskausinäkökulmasta. Ja kuten tuossa Eerikkilän kirjoituksessa todettiin, niin jalkapallo-/jääkiekko- tai koripallokombinaatio ei ole yhtään sen monipuolisempaa kuin pelkkä jalkapallo eli silloin mielummin pelkästään jalkapalloa.

[Jortsukka]

Luin, eikä tuolla ole mitään sen vastaista mitä olen sanonut..
Ja mitä tuolla tarkasteltiin englannista, joo kuka pääsi 16-vuotiaana akatemiaan..

Kannattaa nyt lukea oikeasti edes nuo koosteet, jos täällä peräät tutkimusten perään. Tuossahan puhutaan että osa sai ammattilaissopimuksen 16-vuotiaana(osa myöhemmin), kaikki olivat kyllä ihan siellä akatemiassa olleet jo pidempään. Ydin tutkimuksen aihe oli tässä(kin) jalkapalloharjoittelun määrä suhteessa niihin pelajiin jotka eivät sopimusta saaneet. Ajattelin toki alunperin että taas joku trollailee, mutta nyt aika varma. Laitetaan nyt kuitenkin noiden kooste:

"Jalkapallotutkimukset osoittavat melko selvästi, että jalkapallossa menestymisen näkökulmasta olennaista on jalkapalloharjoittelun määrä ja laatu lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Erityisen tärkeää olisi innostaa lapset harjoittelemaan omalla ajalla pelaillen ja harjoitellen vapaamuotoisesti yhdessä kavereiden kanssa. Muiden lajien harjoittelusta voi olla lisäarvoa jalkapalloilijoiden kehittymiseen, kunhan pääosa harjoittelusta käytetään jalkapalloon."

[Fillarikommari]

Täällä on määrät ihan hakusessa. Lapsen ajasta suurimman osan pitää olla liikkumista. Mitä enemmän liikkuu, sen parempi, ja mitä enemmän pelaa jalkapallos. sen parempi. Lapsilla mitään tarkkoja tuntimääriä on hankala antaa, koska lapsen pitäisi liikkua aivan koko ajan. Eikö me edes muisteta sitä aikaa, kun on pelattu kaikki mahdolliset minuutit ja äidit kävi suunnilleen korvasta vetämällä hakemaan syömään. Ei siinä puhutti jostain naurettavasta 10 tunnista viikossa vaan ennemmin kuudesta tunnista päivässä.

[Mikaeli]

Täällä on määrät ihan hakusessa. Lapsen ajasta suurimman osan pitää olla liikkumista. Mitä enemmän liikkuu, sen parempi, ja mitä enemmän pelaa jalkapallos. sen parempi. Lapsilla mitään tarkkoja tuntimääriä on hankala antaa, koska lapsen pitäisi liikkua aivan koko ajan. Eikö me edes muisteta sitä aikaa, kun on pelattu kaikki mahdolliset minuutit ja äidit kävi suunnilleen korvasta vetämällä hakemaan syömään. Ei siinä puhutti jostain naurettavasta 10 tunnista viikossa vaan ennemmin kuudesta tunnista päivässä.

Tämähän se on syy miksi huippuakatemiatkin ovat nostaneet ohjattujen harjoitusten määriä. Nykyään ei tosiaan lapset pelaa 6h päivässä edes ns jalkapallokulttuurin maissa. Tämä taas on johtanut siihen, että kärjen ja suuren massan välinen ero on räjähtänyt.

[ginikettu]

Tämähän se on syy miksi huippuakatemiatkin ovat nostaneet ohjattujen harjoitusten määriä. Nykyään ei tosiaan lapset pelaa 6h päivässä edes ns jalkapallokulttuurin maissa. Tämä taas on johtanut siihen, että kärjen ja suuren massan välinen ero on räjähtänyt.

Niin tämä on aika viime vuosina tapahtunut muutos. Mutta silti isot erot tulee niissä mitkä lisäksi itsekin omatoimisesti harjoittelee. Yksi tuttu lapsi treenailee yksin tai kaverinsa kanssa 2-12 tuntia päivässä joukkueharjoitusten ulkopuolella. Eli arkisin paria tuntia ja viikonloppuisin aamusta iltaan ja tavallaan aika systemaattisesti eli valmentajan antamia kotitehtäviä.

[Mikaeli]

Niin tämä on aika viime vuosina tapahtunut muutos. Mutta silti isot erot tulee niissä mitkä lisäksi itsekin omatoimisesti harjoittelee. Yksi tuttu lapsi treenailee yksin tai kaverinsa kanssa 2-12 tuntia päivässä joukkueharjoitusten ulkopuolella. Eli arkisin paria tuntia ja viikonloppuisin aamusta iltaan ja tavallaan aika systemaattisesti eli valmentajan antamia kotitehtäviä.

Niistä tulee tosi isot erot. Mun 10-vuotiaan tämän viikon ohjelma Espanjassa on seuraavanlainen. Koulua on arkisin 8.50 - 16.10 eli käyttännössä määrä voisi lisätä ennen peliä käymällä kentällä tai sunnuntaina enemmän, mutta välillä pitää ehtiä myös vain olla/levätä. Noissa pienryhmissä on sen verran tarkasti suunnitellut sisällöt, että sanoisin et tehosuhde omatoimiseen on suunnilleen nelinkertainen.

Toki täällä on myös jonkin verran yksityisakatemioita 10-14 -vuotiaille, jotka treenaavat joka aamu 90 min, käyvät etäkoulussa 1130-1630 ja tarjoavat myös illalla mahdollisuuden harjoitella kolmena iltana joukkueharjoitusten lisäksi.

Ma Joukkueen fysiikkatreeni rannalla 100 min
Ti Joukkueen kenttäharjoitus 90 min
Ke Pienryhmäharjoitus 120 min
To Aamuharjoitus 90 min ja joukkueen kenttäharjoitus 90 min
Pe Pienryhmäharjoitus 120 min
La Peli + lämmöt 90 min
Su Omatoiminen läpsyttely 60 min

[Saapas12345]

Kannattaa nyt lukea oikeasti edes nuo koosteet, jos täällä peräät tutkimusten perään. Tuossahan puhutaan että osa sai ammattilaissopimuksen 16-vuotiaana(osa myöhemmin), kaikki olivat kyllä ihan siellä akatemiassa olleet jo pidempään. Ydin tutkimuksen aihe oli tässä(kin) jalkapalloharjoittelun määrä suhteessa niihin pelajiin jotka eivät sopimusta saaneet. Ajattelin toki alunperin että taas joku trollailee, mutta nyt aika varma. Laitetaan nyt kuitenkin noiden kooste:

"Jalkapallotutkimukset osoittavat melko selvästi, että jalkapallossa menestymisen näkökulmasta olennaista on jalkapalloharjoittelun määrä ja laatu lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Erityisen tärkeää olisi innostaa lapset harjoittelemaan omalla ajalla pelaillen ja harjoitellen vapaamuotoisesti yhdessä kavereiden kanssa. Muiden lajien harjoittelusta voi olla lisäarvoa jalkapalloilijoiden kehittymiseen, kunhan pääosa harjoittelusta käytetään jalkapalloon."

No, tuohon englannin Akatemia ja 16-vuotiaana valituksi paperiin jo aikaisemmin nähnyt, nuo muutkin oli tuttuja ja osa jo hieman vanhempaa materiaalia,uudempaakin löytyy vaikka nyt saksasta ja bundesliigaan pääsystä ja mitä on ollut ohjattujen tuntien määrä 18-vuotiaaksi menneenä niin ne ei ole keskiarvoltaan mitään järisyttäviä.
Mutta kuten aikaisemmin varhainen kiinnittyminen pitää olla, ei tarkoita huikeita määriä ohjattua mutta pallon kanssa tekemistä kylläkin. Monilajisuus jostain syystä tulee tätä komboa myöhemmin tulevaisuudessa kun verrataan puhtaasti varhaisiin erikoistujiin.

Edelleen mikään noista tutkimuksista mitä nyt on laitettu tai koosteet ei tuota kumoa.

En siis sano etteikö varhainen erikoistuminen ole se mistä ei pääse huipulle, pääsee toki, kolmas osa...
Ja ainakin tutkimuskentällä riskejä on paljon havaittu varhaisen erikoistumisen poluista...vaikka sitten sieltä englannista missä se on "voimissaan", ja sieltä sitten isoimpina vaikka mielenterveysongelmat muista puhumattakaan.

[Valonheitin]

Mielestäni tuon Eerikkilän jutun tärkein viesti oli kirjattuna lyhyesti ja ytimekkäästi:

MONILAJISUUS EI TAKAA MONIPUOLISUUTTA

Ainakin oman kokemuksen mukaan esim. säbää tai kiekkoa pelanneet junnut eivät ole oikein millään tavalla erottuneet pelkistä futaajista. Mutta sitten yleisurheilua, kamppailulajeja tai jopa Parkouria harrastavat ovat olleet usein edellä tietyissä asioissa.

Oma unelma olisi joskus saada valmennettavaksi vahvan lentopallotaustan omaava veskari

[Kaihlamo]

Bofo/Glimt on pitkään rakentanut toimintaansa huippu-urheilun ja sitoutumisen varaan. Pieni kaupunki, ei ihmeellistä akatemiatoimintaa. Siellä lähdetään siitä, että jalkapalloilijan on oltava huippu-urheilija 24/7.

Ja joukkue Mestareiden liigassa täysin muualta hankittujen pelaajien kanssa - ei siis todellakaan omien kasvattien. Hattua toki pitää nostaa kyseisen joukkueen scouttiosastolle, koska ovat viime vuosina onnistuneet kohtuu kovalla prosentilla nuorten pelaajien hankinnassa. Ja heille tämä onkin ollut se kulmakivi menestykseen, kun oma akatemia ei tuota käytännössä yhtään mitään. YLE:n tekemä juttu seurasta suomalaisten valmentajien kommenttien höystämänä oli kyllä niin absurdia kamaa, että ihmettelen miksi joku toimittaja on edes kehdannut sen tuutata julkisuuteen. Varsinkin kun yhtenä kulmana oli se, että samanlaisesta toiminnasta pitäisi ottaa koppia suomalaisessa junnutoiminnassa.

[Nigel Kugelschfeir]

Niistä tulee tosi isot erot. Mun 10-vuotiaan tämän viikon ohjelma Espanjassa on seuraavanlainen. Koulua on arkisin 8.50 - 16.10 eli käyttännössä määrä voisi lisätä ennen peliä käymällä kentällä tai sunnuntaina enemmän, mutta välillä pitää ehtiä myös vain olla/levätä. Noissa pienryhmissä on sen verran tarkasti suunnitellut sisällöt, että sanoisin et tehosuhde omatoimiseen on suunnilleen nelinkertainen.

Toki täällä on myös jonkin verran yksityisakatemioita 10-14 -vuotiaille, jotka treenaavat joka aamu 90 min, käyvät etäkoulussa 1130-1630 ja tarjoavat myös illalla mahdollisuuden harjoitella kolmena iltana joukkueharjoitusten lisäksi.

Ma Joukkueen fysiikkatreeni rannalla 100 min
Ti Joukkueen kenttäharjoitus 90 min
Ke Pienryhmäharjoitus 120 min
To Aamuharjoitus 90 min ja joukkueen kenttäharjoitus 90 min
Pe Pienryhmäharjoitus 120 min
La Peli + lämmöt 90 min
Su Omatoiminen läpsyttely 60 min

Aika paljon koulua. Meidän tuon ikäinen on kyllä päässyt jo kello 14 eikä paljoa läksyjä ole. Meillä on mahdollisuus tehotreeneihin ja ne on oikeasti aika tehokkaat kun osa lopetti ekan käynnin jälkeen kun siellä oikeasti vedettiin aika kovaa juoksua ja vaaditaan tekemiseltä jotain tasoa.

[Mikaeli]

Aika paljon koulua. Meidän tuon ikäinen on kyllä päässyt jo kello 14 eikä paljoa läksyjä ole. Meillä on mahdollisuus tehotreeneihin ja ne on oikeasti aika tehokkaat kun osa lopetti ekan käynnin jälkeen kun siellä oikeasti vedettiin aika kovaa juoksua ja vaaditaan tekemiseltä jotain tasoa.

Joo, brittiläinen koulujärjestelmä on vähän jäykempi kuin pohjoismaalainen. Tosiaan suurin osa monilajisuus- ja aikaisen erikoistumisen keskusteluun osallistuvista ei oikeesti oikein hahmota, että millä tasolla urheilullisesti kovaa treenavat 8-12 -vuotiaat lapset ovat. Tainnut ennenkin sanoa, että poika juoksi noin vuosi sitten 2 kilsan maastojuoksun n 7.40.

E: toki minunkin kaikki lapset menisivät tutkimuksissa monilajisiin, koska ovat myös pelanneet sählyä, futsalia ja koneet.

[Saapas12345]

Joo, brittiläinen koulujärjestelmä on vähän jäykempi kuin pohjoismaalainen. Tosiaan suurin osa monilajisuus- ja aikaisen erikoistumisen keskusteluun osallistuvista ei oikeesti oikein hahmota, että millä tasolla urheilullisesti kovaa treenavat 8-12 -vuotiaat lapset ovat. Tainnut ennenkin sanoa, että poika juoksi noin vuosi sitten 2 kilsan maastojuoksun n 7.40.

E: toki minunkin kaikki lapset menisivät tutkimuksissa monilajisiin, koska ovat myös pelanneet sählyä, futsalia ja koneet.

Joo... Moni on juuri uransa huipulla tuossa iässä..
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33871087/

[kilon_paino]

Ja joukkue Mestareiden liigassa täysin muualta hankittujen pelaajien kanssa - ei siis todellakaan omien kasvattien. Hattua toki pitää nostaa kyseisen joukkueen scouttiosastolle, koska ovat viime vuosina onnistuneet kohtuu kovalla prosentilla nuorten pelaajien hankinnassa. Ja heille tämä onkin ollut se kulmakivi menestykseen, kun oma akatemia ei tuota käytännössä yhtään mitään. YLE:n tekemä juttu seurasta suomalaisten valmentajien kommenttien höystämänä oli kyllä niin absurdia kamaa, että ihmettelen miksi joku toimittaja on edes kehdannut sen tuutata julkisuuteen. Varsinkin kun yhtenä kulmana oli se, että samanlaisesta toiminnasta pitäisi ottaa koppia suomalaisessa junnutoiminnassa.

Niin, kyse onkin siitä mitä he tekevät. Skouttaus, vaatimustaso, lojaliteetti. Ei siellä käsittääkseni haetakaan parhaita pelaajia vaan sopivimpia juuri heidän seuraansa. Kyse on siitä miten maksimoidaan sitä mitä meillä on. Se asenne tekemiseen pitäisi kopioida ylpeydellä.  Moni pelaaja lähtee, mutta palaa (mm Hauge) eli jotain he tekevät eri tavalla.

Ja kyllä heillä on ihan omia kasvatteja mm Patrick Berg.

[Fillarikommari]

Joo... Moni on juuri uransa huipulla tuossa iässä..
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33871087/

Ja pointti oli mikä? Että urheilullisuus lapsuudessa ei korreloi aikuisena ammattilaiseksi pääsemisen kanssa? On osoitettu vahva korrelaatio ammattilaiseksi pääsemisen ja fyysisten (räjähtävyys ja nopeus) ominaisuuksien 12-vuotiaana välillä.

[Saapas12345]

Ja pointti oli mikä? Että urheilullisuus lapsuudessa ei korreloi aikuisena ammattilaiseksi pääsemisen kanssa? On osoitettu vahva korrelaatio ammattilaiseksi pääsemisen ja fyysisten (räjähtävyys ja nopeus) ominaisuuksien 12-vuotiaana välillä.

No, jos sä noin sen tulkitset tuolta niin se on sun tulkinta...

Et vaikka vedät 8-12.vee kuinka lujaa ja oot tasollisesti edellä, silti melkeen se 70% tulee sitten 12-13-vuotiaana jälkeen sun ohi, okei toi oli vain yksi tutkimus, mutta vastaavanlaisia tuloksia on kyllä muualtakin saatu.

Joo, ja nopeus ja räjähtävyys on kyllä fysiikka puolella erittäin vahvasti korreloivat mittari ammatilaistatuksen päässeiden kesken... Siinä vain lapsuudessa pitää tajuta huomioida biologinen ikä ja sen vaikutukset molempiin suuntiin.

[Nipale]

Suomessa on vaikea olla akatemiassa ennen 16-vuoden ikää koska ei ole olemassa yhtään akatemiaa.