FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
16.01.2026 klo 02:00:39 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: FF2 perinteinen joulupatakeräys avattu: Joulupata 2025!
 
Yhteys ylläpitoon: [email protected]

Sivuja: 1 ... 388 [389]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä  (Luettu 1259814 kertaa)
0 jäsentä ja 17 vierasta katselee tätä aihetta.
Kiri Kucera

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TamU


Vastaus #9700 : 19.12.2025 klo 14:44:10

Kyllähän siinä nyt esim. seuraavat asiat väkisinkin menee tuollaisella tosi isolla ryhmällä vituiksi kuin esim.

- Vastuuvalmentajan työ on enemmän organisointia kuin valmentamista
- Harjoitussuunnitelma pitää tehdä sen mukaan että harjoitus pyörii eikä sen mukaan että mitä olisi fiksuin harjoitella
- Valmentajan kohtaaminen pelaajaan helposti on paljon vähäisempää

Jne. En näe oikein mitään muuta etua kuin tuo "ryhmät vaihtuu kokoajan", mutta onko sekään itseisarvo. Mielestäni ei. Bromman mallissa on siis vain se kärki tasoissa ja loput sitten pelaavat sekaisin. Tämä mallihan on käytännössä kaikkialla muuallakin maailmassa. Eli on ne ns. eliittiryhmät vaikka Espanjassa on Barcelona, jonka alla Espanyol, jonka alla vielä useampi muu ns. akatemia-ryhmä, jonka alla sitten paikalliset seurat. Siellä se toimii, mutta Suomessa ilmeisesti sitten ei toimi mikä kaikkialla muualla toimii.

Lisäisin vielä, että tuossa on lapselle myös todella paljon väliä, että onko siellä harjoituksissa 18 tuttua kaveria, vai valikoituuko sulle seuraksi jonkinlainen kombinaatio noista 80 lapsesta sitten rasteille. Lasten stressitasot nousevat, keskittyminen kärsii eikä muodostu kaverisuhteita. Oikeastaan koko se sosiaalinen puoli mikä on niin oleellista joukkueurheilussa jää kyllä aivan todella pieneen asemaan. On sitten helppo jäädä pois toiminnasta kun ei koskaan siihen kiinnittynytkään.

Lisäksi myös yhteistoiminta ja pelillisten kaavojen orgaaninen muodostuminen on helpompaa tiivissä ryhmässä. En halua olla ilkeä, mutta liian usein seuratoiminnassa ei mietitä sitä lapsen etua, vaan perustellaan jollain tietojärjestelmillä tai taloudella sen ohitse.
Siperia

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kunkkis


Vastaus #9701 : 19.12.2025 klo 15:30:42

Itse näkisin, että ikäryhmän olisi hyvä olla aika suuri aloitusvaiheessa koska muuten yksinkertaisesti pelaajamassa loppuu kesken siinä P13/14 vaiheessa kun drop-out alkaa iskea tai sitten pitäisi olla joku keino pitää pelaajia paremmin mukana hieman pidempään.

Ison ikäryhmän kanssa vaan tulee helposti ongelmaksi se, että sen fiksuun käsittelyyn ei ole resurssia vaan aika aikaisin valitaan kilparyhmä jolle on sitten talentti/taito yms. koulua ja jotka ovatkin sitten muita parempia mutta ei osata tunnistaa kovin hyvin sitä johtuuko paremmuus lahjakkuudesta vai yksinkertaisesti siitä että saadaan enemmän ja hieman parempaa valmennusta säännöllisesti. Ainakin omassa seurassa ei ole aina onnistuttu siinä miten ison ikäryhmän kanssa tulisi oikeasti toimia niin että siitä saataisiin oikeasti pelillinenkin hyöty kun jos ikäryhmä 50 tai 90 7 vuotiasta niin Gaussin-käyränkin mukaan 80 ryhmässä pitäisi olla useampia vaikka ykkäsen pelaajia kuin 50 pelaajan ikäryhmässä. Käytännössä varmaan on kuitenkin käynyt helposti niin, että riippumatta ikäryhmän koosta kilparyhmä pelaa suunnilleen samalla tavalla 8v8 vaiheen lopulla kun runko molemmissa tapauksissa on se 6 tai 7-vuotiaana erotettu 8 pelaajaan ryhmä joka saanut hieman parempaa ja hieman enemmän valmennusta.
Jos noi jaettaisiin nuoremmassa päässä kaupunginosittain ja sitä mukaa kun joukkueet pienenevät/pelaajamäärät kentällä kasvavat, niin lähellä olevia kaupunginosajoukkueita yhdisteltäisiin. Ja sitten tosiaan yksi akatemia/edarijoukkue per ikäryhmä.
kilon_paino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Alasarjat ja tunne. EsPa.


Vastaus #9702 : 31.12.2025 klo 12:16:17

En keksinyt parempaakaan valmentajiin liittyvää topikkia, mutta valmentajien työoloissa on parantamisen varaa. Paljon.

https://www.saval.fi/jarjestot/suomen-ammattivalmentajat-saval/tutkimus-paljastaa-valmentajien-tyoolojen-huolestuttavan-tilanteen-urheiluseuroissa.html
elanalistadefutbol

Poissa Poissa


Vastaus #9703 : 05.01.2026 klo 04:32:12

En keksinyt parempaakaan valmentajiin liittyvää topikkia, mutta valmentajien työoloissa on parantamisen varaa. Paljon.

https://www.saval.fi/jarjestot/suomen-ammattivalmentajat-saval/tutkimus-paljastaa-valmentajien-tyoolojen-huolestuttavan-tilanteen-urheiluseuroissa.html

Valmentajien työolojen lisäksi tuo kertoo suomalaisten seurojen tilanteesta ja siitä, miksi suomalainen jalkapallo ei ikinä tule nousemaan. Nykytila on ansaittu ja syy siihen on vain ja ainostaan heikko johtaminen. Seurojen, isien ja äitien johtamien yhdistysten, palloliiton toiminta on juuri sillä tasolla amatöörivoimin pyöritetty toiminnan oletetaankin olevan. Lapsenusko, idealismi ja utopistisen tavoitteet eivät sitä paremmaksi tee.
Hegetsu

Poissa Poissa


Vastaus #9704 : 05.01.2026 klo 20:46:30

Valmentajien työolojen lisäksi tuo kertoo suomalaisten seurojen tilanteesta ja siitä, miksi suomalainen jalkapallo ei ikinä tule nousemaan. Nykytila on ansaittu ja syy siihen on vain ja ainostaan heikko johtaminen. Seurojen, isien ja äitien johtamien yhdistysten, palloliiton toiminta on juuri sillä tasolla amatöörivoimin pyöritetty toiminnan oletetaankin olevan. Lapsenusko, idealismi ja utopistisen tavoitteet eivät sitä paremmaksi tee.

Tähän vahva sama, jos seurojen toiminnanjohtajat ja koordinaattorit tms. saavat palkaa 2500-3500€/kk niin ei siihen hommaan ihan huippukykyjä saada vaan siinä täytyy olla innostusta lajiin tai seuratoimintaan ja vaikka innostus on hyvästä niin se ei oikein ammattitaitoa tahdo korvata ihan jokaisessa tilanteessa (ja mitä isompi seura sitä vähemmän).

Oma mielipide on kehittynyt aikojen kuluessa siihen suuntaan, että toiminnanjohtajan tulisi vähänkään isommassa seurassa olla nimenomaan seura- ja yhdistystoiminna ammattilainen eikä jalkapallon ja toisaalta seurojen hallituksessa olisi hyvä olla sellaisiakin jäseniä joiden omat lapset eivät enää pelaa joko lainkaan tai seurassa ja mielellään jopa kokonaan ulkopuolisia ainakin jos toimintaa halutaan fiksusti kehittää. Monesti vain hallituksen ja toiminnanjohtajan vastuut on hyvin sekalaiset eikä hyvin määritelty ja huonoimmillaan toiminnanjohtaja voi pyörittää heikkoa hallitusta miten haluaa ja toisaalta hallitukselle saattaa riittää kun omien lasten (kilpa)joukkueet saa hyvin tukea seuralta.

Yksi haaste tänäpäivänä on saada mitään vapaaehtoisia mihinkään mukaan, meilläkin taisi viimeisessä syyskokouksessa olla edellisen hallituksen jäsenien lisäksi mukana toiminnanjohtaja, kolme uuteen hallitukseen mukaan puhuttua jäsentä ja yksi muu äänioikeutettu jäsen ja yksi puheoikeudellinen joka siis edusta omaa lastaan. Eli aika kevyesti suhtaudutaan reilun miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yhdistyksen toimintaa.
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #9705 : 05.01.2026 klo 21:20:42

Reilun miltsin liikevaihto pitäisi olla 2-3 miltsin liikevaihto, jos sitä tehtäisiin ilman vapaaehtoistyötä tai rakkaudesta lajiin. Sitten jos kaikki joukkueiden vastuuhenkilötkin olisi palkollisia, niin rahulia palaisi vielä enemmän. Siihen loppuisi lasten harrastaminen.
Hegetsu

Poissa Poissa


Vastaus #9706 : 06.01.2026 klo 18:54:53

No tuskin ihan kahden miljoonan euron edestä 2000 junnupelaajan seurassa vapaaehtoistyötä tehdään kun jollain keskituntipalkalla puhutaan helposti 100 000 työtunnista eli tuhannen junnun seurassa jokaista junnua kohden kahden vanhemman oletuksella vanhemmat tekisivät 25 tuntia vapaaehtoistyötä/vanhempi/vuosi (sinänsä tässä olisi kyllä hyvä tavoite)

Mutta pointin ymmärrän kyllä hyvin ja se minusta on meillä Suomessa iso haaste kun halutaan halvalla hyvää. Jos pyritään tekemään paljon vapaaehtoisvoimin ja vapaaehtoisia on kuitenkin rajallisesti tarjolla niin silloin pitää toiminnassa hyväksyä ne reunaehdot mitä siitä seuraa:
- joukkueet joiden vanhempia on hallituksessa saavat ehkä parempaa kohtelua
- aktiivisten jojojen/rahojen/isävalmentajien joukkueet saavat varmasti etuja kuten todennäköisesti lapsetkin (fiksujen vanhempien lapset saavat muutenkin enemmän siimaa)
- harrastelijat joiden vanhemmat passiivisia vaatijoita saavat vähinten

Eli jos nojataan vapaaehtoisiin niin silloin pitää vain hyväksyä se, että tekeminen on sen mukaista ja välillä se voi olla erittäin hyvää mutta välillä sitten ei ole ja tasapainoa seuran sisällä voi olla vaikea saada aikaiseksi.
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #9707 : 06.01.2026 klo 23:40:37

No tuskin ihan kahden miljoonan euron edestä 2000 junnupelaajan seurassa vapaaehtoistyötä tehdään kun jollain keskituntipalkalla puhutaan helposti 100 000 työtunnista eli tuhannen junnun seurassa jokaista junnua kohden kahden vanhemman oletuksella vanhemmat tekisivät 25 tuntia vapaaehtoistyötä/vanhempi/vuosi (sinänsä tässä olisi kyllä hyvä tavoite)
Keskipalkka sivukuluineen on 40€/tunti. Koska toiminta ei ole kovin tehokkaasti optimoitavissa henkilöstöresursseille (treeniajat päällekkäin ja eri puolilla kaupunkia tms) niin tulee suhteellisen paljon sivukuluja päälle. Tulee suhteellisen paljon koulutustunteja verrattuna peruskonsulttityöhön. Eli joko "riistetään", tehdään rakkaudesta lajiin (omalla ajalla hoidetaan koulutukset jne) tai sitten hyväksytään, että on suurin osa työstä vapaaehtoistyötä. Kyse on sitten vapaaehtoistyön organisoinnin tehokkuudesta.

 
Sivuja: 1 ... 388 [389]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa