Liege, 17.8.2010: Standard Ličge - Real Madrid

Kävin tuossa taannoin hieman vilkuilemassa jalkapalloa Liegessä. Kyseessä oli Standard Liegen ja Real Madridin välinen ystävyysottelu, johon onnistuin hommaamaan liput. Tässä siis epäolellisuuksiin huomiota kiinnittävä ja itse ottelun monin tavoin kokonaan ohittava reportaasini tältä matkaltani.

Itse ottelureissu oli suhteellisen spontaani, sillä olin jo varannut lennot Brysseliin kun huomasin että Real Madrid oli sopinut harjoitusottelusta Standard Liegen kanssa. Belgiassa kun kaikki paikat ovat tunnin parin junamatkan päässä toisistaan, rupesin selvittämään lipputilannetta. Siinä sitten lueskelin Standardin ranskan kielisiä nettisivuja välttävällä espanjan kielitaidollani ja sain kuin sainkin selville, että lippuja tulisi myyntiin jossain vaiheessa myös muille kuin kausikorttilaisille.

Se ei kuitenkaan paljoa auttanut, sillä lopulta kun Brysselissä asunut kaverini lippuja tiedusteli, niitä ei enää ollut. Ja seuraavana päivänä taas oli, mutta niitä olisi pitänyt käydä ostamassa stadionin lippuluukulta. Mikä ei onnistunut, sillä epäilimme, ettei niitä kuitenkaan enää olisi kun kaveri lippuluukulle kerkeäisi ja minähän olin itse vielä Suomessa.

Sitten otin yhteyttä Espanjan suuntaan yhdelle tutulle, joka oli ennenkin auttanut minua Real Madridin ulkomailla pelaamien otteluitten lippujen kanssa. Hän sanoi soittavansa pari puhelua, mutta ei tietysti voinut luvata mitään. Olin jo mielessäni tyytymässä pelkkään belgialaisen laatuoluen maisteluun Brysselin, kun tältä hienolta herrasmieheltä kuitenkin tuli viesti. ”Lippuja ei myynnissä enää ole, mutta kelpaako jos menette paikalle Real Madridin kutsuvieraina?” Lienee selvää, että pitkin hampain hyväksyin tämän tarjouksen vaikka kyynelsilmin kovaa kohtaloani harmittelinkin.

Ennen ottelua sain vielä sähköpostiini lippujen nouto-ohjeet, liput olivat noudettavissa nimeä vastaan Real Madridin käyttämän hotellin respasta ottelupäivän iltapäivänä. Ottelupäivän aamuna otin sitten junan Brysselistä kohti Liegeä ja saavuin joskus Liegen hienolle uudelle päärautatieasemalle. Luonnollisestikin olin vain suuntaa-antavasti katsonut kartasta, että minun pitää seurata jokea pohjoiseen hotellille päästäkseni. Junasta ulos astuessa en kuitenkaan osannut tippaakaan sanoa, mikä oli pohjoinen ja mikä kaakko. Heitin kolikkoa ja suuntasin sen viemärin suuntaan, jonne kolikko kädestäni lipsahti.

Vanhana arkkitehtuuriaficionadona kiersin tietysti Liegen keskustan kautta, kun viimein löysin turisti-informaatiokartan ja sen avulla keskustan. Koska hotellin sijaintikin alkoi pikkuhiljaa hahmottua, käyskentelin pidemmän kaavan mukaan ja pysähdyin parille välitankkausoluelle matkan varrella. Tämä oli tuiki tarpeellista mielenterveyden kannalta, sillä olin jo aikaisempina päivinä kävellyt oikean jalan kenkäni pohjan halki ja sateen kastelemat kadut imeytyivät joka askeleella sukkaani.

Hieman ennen kuin aika oli täynnä, kävin vielä ostamassa aikani kuluksi omenan hotellin läheisestä elintarvikekaupasta. Tapahtuma ei liene muuten maininnan arvoinen, mutta alle 5 artikkelin pikakassaa hoitanut neitonen oli ehdottomasti yksi koko reissun kauneimpia ilmestyksiä. Myös erinomainen suomalaisittain lausuttu ranskan kauppa-asioinnin fraasistoni teki neitiin selvästi vaikutuksen. Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ollut tuolla kertaa aikaa viedä neitoa vihille, joten kirjoitin sen ylös tulevien Liege-vierailukertojeni matkaohjelmaan.

Lopulta kello oli riittävästi ja saavuin hotellille. Hotellin ovien edessä oli jonkin verran Real Madrid bändäreitä, jotka tietysti halusivat nähdä edes pienen palan idoleitaan. Voi kun mahtoivat pettyä, kun minä marssin ovea vartioneitten poliisien puheille, kerroin heille asiani ja pääsin nimilistan tarkistamisen jälkeen sisälle. Hain lipun respasta ja käytin tilaisuuteni hyväkseni ja kävin kusella tämän hienostohotellin aulan vessassa. Helpotti kovasti. Myös kouraan lyöty liput sisältänyt kirjekuori helpotti oloa, näytti kuin näyttikin siltä että otteluun oltiin menossa.

Hotellilla käynnin jälkeen suuntasinkin sitten takaisin Liegen rautatieasemalle, jonka portailla kerkesin boheemisti lukemaan hetken aikaa kirjaa, ennen kuin vasta iltapäivällä töistä päässyt kaverini saapui Brysselistä Liegeen. Samalla kellokin oli jo sen verran paljon, että hyppäsimme stadionille vievään bussiin. Ja kun bussi sitten pysähtyi jossain ruuhkassa ja bussissa olleet pelipaitaiset ihmiset jäivät pois, hyppäsimme bussista mekin. Stadion siinti jo horisontissa ja pistäydyimmekin pihalla sojottaneeseen nakkikojuun hodarille ja oluselle.

Sen jälkeen kaivoimme pääsyliput povitaskusta ja siirryimme sisään stadionille. Emme järkkäreitten mielestä näyttäneet edes niin terroristeilta, että meitä olisi tarvinnut millään tavalla tarkistaa likaisten ydinpommien ja soihtujen varalta, ei vaikka toisella meistä oli reppukin selässä. With best compliments from Real Madrid –lippujemme osoittama katsomo löytyi nopeasti ja liput olivat aivan keskiviivan kohdalla toisella katsomotasolla, eli aikalailla takasuoran parhaita paikkoja.

Siinä sitten seurasimme lämmittelyä ja stadionin hiljakseen täyttymistä. Stadion ei ollut mikään kovin tyylikäs saati upean näköinen, vaikka asiansa toki ajoikin. Arkkitehtuuriset ratkaisut koostuivat lähinnä lähi-K-raudan aaltopeltivalikoimasta sekä betonista.

Itse pelistä ei sen enempää, peli oli normaalia suhteellisen sekavaa kauden alun harjoituspeliä. Vaikka Real Madrid olikin selvästi parempi joukkue kentällä, se ei saanut lopulta paikoistaan kuin yhden maalin aikaiseksi. Vastaavasti, Standardilla oli ehkä yksi paikka koko ottelussa ja siitä he tekivät tasoitusmaalinsa toisella puoliajalla. Vaihtojen ja kokeiluitten sekoittaman ottelun 1-1 lopputulos oli kuitenkin suhteellisen oikeudenmukainen ja vaikka taso ei kovin korkeaksi missään vaiheessa noussutkaan, kyllähän sitä jalkapalloturisti taas kerran nautti näkemästään. Ja olihan Kristiina Ronaldo ja Super-Iker söpöjä noin ihan livenäkin.

Puoliajalla myytiin luonnollisesti olutta, kuten kaikissa kunnon kulttuurimaissa myydään. Tuollakaan sitä ei kuitenkaan katsomoon saanut viedä, joten Saksan tasolla ei Belgiassakaan ihan vielä olla.

Ottelun jälkeen jäimme vielä jonottamaan stadionin nurkassa olleeseen fanituoteliikkeeseen, jonne noin 100 paikallistakin päätti juuri ottelun loputtua tunkea. Hetken ja tovin siinä jonotettuamme pääsimme kuitenkin vihdoin sisälle ja pääsin ostamaan Standardin kaulahuivin laajentamaan jalkapallomatkailun matkamuistokokoelmaani. Vittuillaksemme kuittasimme pitkän jonotusaikamme hengaamalla turhan takia useamman minuutin liikkeessä, sillä sisään päästettiin uusia poistuvien määrän mukaan.

Stadionilta päätimme sitten kävellä rautatieasemalle, kun laskeskelimme ettei siinä ruuhkassa mikään bussi pääse kulkemaan. Rautatieaseman lähistöllä meillä oli vielä hetki aikaa ennen viimeisen Brysselin junan lähtöä ja menimme vielä maistamaan muutaman olusen onnistuneen illan kunniaksi.

Kiitämme:
-   Ilmapiiriä
-   Belgialaisia oluita
-   Kassaneitojen kuvankauneutta ja söpöyttä
Moitimme:
-   Stadionin arkkitehtuuria
-   Vasaroitten katsomoonvientikieltoa
-   Märkiä katuja

	Kirjoittaja	Aihe: Liege, 17.8.2010: Standard Ličge - Real Madrid (Luettu 833 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.