Joukkueita joita kannattaa pitää silmällä (C-junnuista alaspäin)

[nozick]

Toisaalta aika moni maajoukkupelaaja on kuitenkin tullut niistä vähän pienemmistä seuroista ja pkseudun ulkopuolelta, vaikkei olekaan nappula- ja juniorivuosinaan pelannut kovia kansainvälisiä pelejä, eikä välttämättä edes kansallisesti kovatasoisia pelejä. Jostain muistelen lukeneeni, että Ruotsissakin kyläjoukkueet olisivat tuottaneet enemmän ns. tähtipelaajia kuin isommat Akatemiat. Asian todenperäisyydestä mulla ei ole takeita.

Huippupelaajien tuottamisessa matematiikka on, että Suomessa yhdestä ikäluokasta tulee alle yksi kansainvälinen huippu ja kansallisen tasonkin pelaajia vain muutamia (kymmenkunta?). Kun junnupelaajia lienee kussakin ikäluokassa parhaimmillaan useita tuhansia, on "onnistumisprosentti" promilleissa. Kun suurseurojen edustusjoukkueissa on kustakin ikäluokasta muutamia kymmeniä pelaajia, pitäisi heidän onnistumisprosenttinsa olla yli satakertainen "tavallisiin" joukkueisiin verrattuna jotta yhdestä edariporukasta tulisi edes yhtä huippua.

Lähtökohtainen oletus on siis, että jostakin 10-vuotiaiden edariporukasta ei tule yhtään huippupelaajaa. Mikä tahansa muu tulos on onnistuminen. Siitä huolimatta uskon, että onnistumisen todennäköisyys on siitä edariporukasta suurempi kuin tavallisesta joukkueesta.

[Mersault]

Huippupelaajien tuottamisessa matematiikka on, että Suomessa yhdestä ikäluokasta tulee alle yksi kansainvälinen huippu ja kansallisen tasonkin pelaajia vain muutamia (kymmenkunta?). Kun junnupelaajia lienee kussakin ikäluokassa parhaimmillaan useita tuhansia, on "onnistumisprosentti" promilleissa. Kun suurseurojen edustusjoukkueissa on kustakin ikäluokasta muutamia kymmeniä pelaajia, pitäisi heidän onnistumisprosenttinsa olla yli satakertainen "tavallisiin" joukkueisiin verrattuna jotta yhdestä edariporukasta tulisi edes yhtä huippua.

Lähtökohtainen oletus on siis, että jostakin 10-vuotiaiden edariporukasta ei tule yhtään huippupelaajaa. Mikä tahansa muu tulos on onnistuminen. Siitä huolimatta uskon, että onnistumisen todennäköisyys on siitä edariporukasta suurempi kuin tavallisesta joukkueesta.

Eli tuossa tapauksessa voikin miettiä, että jos ja kun yhdestä juniorijoukkueesta tuskin kenstäkään tulee huippujalkapalloilijaa, kannataako joukkueen pelata pelaajia kehittävän jalkapallon sijaan voittavaa jalkapalloa. Jos totuus on, että 99,9 prosentille ikäluokan pelaajista junioriajat ovat pelaajan jalkapalloilijan uran parasta aikaa, joten miksi tuo aika pitäisi uhrata muutaman mahdollisesti huipulle pääsevän pojan uran kehittämiseen kun joukkue voisi tuloksesta pelaamalla pokata vitriinin täyteen mitaleja. Mitallit taatusti lämmittävät pelaajauran jälkeen mieltä enemmän kuin se, että vuosia tahkottiin syöttelemällä palloa nätisti ja lähes jokaisessa pelissä oltiin vastustajaa pelillisesti parempia, mutta vastustaja vaan aina voitti ratkaisevissa peleissä sumputtamalla ja vetämällä pitkää palloa nopialle kärelle.

[sydämeni]

Nykyinen konsensus taitaa olla sitä mieltä, että parhaat munat tulisi laittaa samaan koriin, jotta saadaan mahd. kovatasoisia ja kansainvälisiä pelejä. Toisaalta aika moni maajoukkupelaaja on kuitenkin tullut niistä vähän pienemmistä seuroista ja pkseudun ulkopuolelta, vaikkei olekaan nappula- ja juniorivuosinaan pelannut kovia kansainvälisiä pelejä, eikä välttämättä edes kansallisesti kovatasoisia pelejä. Jostain muistelen lukeneeni, että Ruotsissakin kyläjoukkueet olisivat tuottaneet enemmän ns. tähtipelaajia kuin isommat Akatemiat. Asian todenperäisyydestä mulla ei ole takeita.

Ruotsissa on ainakin tutkittu ja kritisoitu heidän talentti-systeemiään.

Tomas Peterson:

http://www.gih.se/Documents/CIF/Tidningen/2011/4-2011/SVIF%20114%20web%2068%20sidor.pdf

http://www.sydsvenskan.se/sport/fotboll/elitsatsningen-far-rott-kort/

Viesti on, että huippuja tulee yhtä paljon Ruotsin talenttisysteemistä ja kuin ulkopuolelta. Ulkopuolella olevat vain kehittyvät myöhemmin. Peterson sanoo, että talenttiputkeen käytetyt resurssit pitäsi suunnata suoraan seuroille. Ja valintoja, jotka väistämättä perustuvat aikaiseen fyysiseen kehitykseen ei pitäisi tehdä. Parhaiten sekä kansanterveyttä että kilpaurheilua tukevassa toiminnassa pidetään mahdollisimman moni mukana mahdollisimman pitkään.

[Johnny99]

Viesti on, että huippuja tulee yhtä paljon Ruotsin talenttisysteemistä ja kuin ulkopuolelta.

En jaksa lukea, joten kysyn: onko tämä mitattu suhteessa pelaajamääriin?

[nozick]

En jaksa lukea, joten kysyn: onko tämä mitattu suhteessa pelaajamääriin?

Ei ole ja muutenkaan tuossa tutkimuksessa ei tutkittu akatemiatoimintaa, vaan junnujen piiri- ja maajoukkuetoimintaa. Pointti oli, että huipulle nousevista puolet on sellaisia jotka ei koskaan ole ollut edes piirijoukkueissa mukana. Lisäksi piiri- ja maajoukkuetoiminnassa mukana olleista suhteettoman suuri osuus on alkuvuonna syntyneitä. Johtopäätös oli, että piirijoukkuevalintoja tehtäessä ei pystytä identifioimaan lahjakkuutta vaan valinnat kohdistuvat niihin pelaajiin jotka ovat fyysisesti kehittyneimpiä. Loppuvuonna syntyneet ja/tai myöhemmin fyysisesti kehittyvät jäävät siis puhtaasti seuratoiminnan varaan.

[miguel19]

Ei ole ja muutenkaan tuossa tutkimuksessa ei tutkittu akatemiatoimintaa, vaan junnujen piiri- ja maajoukkuetoimintaa. Pointti oli, että huipulle nousevista puolet on sellaisia jotka ei koskaan ole ollut edes piirijoukkueissa mukana. Lisäksi piiri- ja maajoukkuetoiminnassa mukana olleista suhteettoman suuri osuus on alkuvuonna syntyneitä. Johtopäätös oli, että piirijoukkuevalintoja tehtäessä ei pystytä identifioimaan lahjakkuutta vaan valinnat kohdistuvat niihin pelaajiin jotka ovat fyysisesti kehittyneimpiä. Loppuvuonna syntyneet ja/tai myöhemmin fyysisesti kehittyvät jäävät siis puhtaasti seuratoiminnan varaan.

Muutama vuosi sitten oli näkyvissä piirijoukkueiden pelaajien syntymäpäivät. Tein niistä kouluun tilastollisen "analyysin". Suurimmalla osalla joukkueista oli korkeintaan kolme loka-joulukuussa syntyneitä.
Laskin silloin tästä todennäköisyyden, joka oli pienempi kuin loton päävoiton. Opettajani taisi minulle sanoa sarkastisesti, että "joukkueisiin taidetaan valita pelaajat iän perusteella"

Asia lienee sen jälkeen muuttunut.

[Kaihlamo]

Koodia:

Syntymäkuukausien jakautuminen Euroopassa (maajoukkueet
U15, U16, U17, U18 - Helsen ym. 2005

Maa             KK 1-3       KK 9-12
Englanti         50.0         17.1
Ranska           43.9         14.6
Saksa            50.5         3.8
Italia           46.8         3.9
Hollanti         36.8         15.8
Espanja          47.2         2.7
Yhteensä         45.9%        9.0%


Syntymäkuukausien jakautuminen Suomessa (maajoukkue U15, 
1995-syntyneet syksyllä 2010, Forsman väitöskirjaaineisto
Suomi            59.4%        3.1

[xarabolton]

Koodia:

Maa             Pultsarit valmentajina       Peruskoulun läpäisseet
Suomi           95.0                                    5.0

´

Suomessa muuten on ihan sama missä seurassa pelaa junnuna.

[Kaihlamo]

Koodia:

Maa             Pultsarit valmentajina       Peruskoulun läpäisseet
Suomi           95.0                                    5.0

´

Suomessa muuten on ihan sama missä seurassa pelaa junnuna.

Aha. Lisää faktapohjaisia ja fiksuja ajatuksia?

[sydämeni]

Ei ole ja muutenkaan tuossa tutkimuksessa ei tutkittu akatemiatoimintaa, vaan junnujen piiri- ja maajoukkuetoimintaa. Pointti oli, että huipulle nousevista puolet on sellaisia jotka ei koskaan ole ollut edes piirijoukkueissa mukana. Lisäksi piiri- ja maajoukkuetoiminnassa mukana olleista suhteettoman suuri osuus on alkuvuonna syntyneitä. Johtopäätös oli, että piirijoukkuevalintoja tehtäessä ei pystytä identifioimaan lahjakkuutta vaan valinnat kohdistuvat niihin pelaajiin jotka ovat fyysisesti kehittyneimpiä. Loppuvuonna syntyneet ja/tai myöhemmin fyysisesti kehittyvät jäävät siis puhtaasti seuratoiminnan varaan.

Artikkeleita lahjakkaiden tunnistamisen vaikeudesta Ruotsista löytyy, jos joku jaksaa lukea:

http://www.gih.se/Documents/CIF/Tidningen/2011/3-2011/5%20SVIF%20113%20s21-24%20Fahlstr%C3%B6m.pdf

http://www.rf.se/ImageVault/Images/id_20218/scope_0/ImageVaultHandler.aspx

Lahjakkuuden tunnistamiselle ei osata antaa kriteerejä.  Silti huippulahjakkuuksien tunnistamista ja kehittämistä pidetään seuroissa ja lajiliitoissa hyvin tärkeänä.

[Kaihlamo]

Osittain samasta asiasta löytyy myös juttua SHA:n nettisivujen materiaalipankista

[Wecce]

Lahjakkuuden tunnistaminen todellakin on vaikeaa, mutta ei niiden mätien omppujen pudottelu nyt ihan yhtä vaikeaa mielestäni ole.

[sydämeni]

Osittain samasta asiasta löytyy myös juttua SHA:n nettisivujen materiaalipankista

Kiitos tiedosta, tuoretta tietoa suomeksi siis täällä:

http://www.samihyypiaakatemia.fi/materiaalipankki/huippujalkapalloseminaari2332012

[nozick]

Muutama vuosi sitten oli näkyvissä piirijoukkueiden pelaajien syntymäpäivät. Tein niistä kouluun tilastollisen "analyysin". Suurimmalla osalla joukkueista oli korkeintaan kolme loka-joulukuussa syntyneitä.
Laskin silloin tästä todennäköisyyden, joka oli pienempi kuin loton päävoiton. Opettajani taisi minulle sanoa sarkastisesti, että "joukkueisiin taidetaan valita pelaajat iän perusteella"

Asia lienee sen jälkeen muuttunut.

Olen joskus löytänyt Palloliiton sivuilta Excel-taulukon jossa on kasvattajarahasysteemin piirissä olevat pelaajat. Nykyisin taulukkoa ei taida netissä enää olla, mutta onneksi se oli minulla tallessa. Taulukossa on 745 pelaajaa jotka ovat pelanneet veikkausliigassa, ykkösessä tai naistenliigassa. Jonkinasteisia menestyjiä siis. Mikä mielenkiintoisinta - taulukosta löytyy syntymäaika. Pelaajien syntymäajat vuosineljänniksittäin:

1-3: 249
4-6: 191
7-9: 179
10-12: 126

Suomessa menestys on siis kaksi kertaa todennäköisempää mikäli on syntynyt vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuin jos on syntynyt vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana.

Ei näytä systeemi toimivan kovin hyvin. Loppuvuonna syntyneitä talentteja on hukattu satamäärin "hitaina", "heikkoina" ja "kömpelöinä".

[Jortsukka]

En ihmettele ollenkaan sinänsä tuota, kun mietin nyt omalla kohdallanikin niin joukossa on muutama loppuvuodesta syntynyt ja yksi seuraavana vuonna syntynyt. Koko on todella pientä verrattuna isoimpiin poikiin. Joten helppoahan olisi vain lähteä katsomaan kokoa, voimaa ja nopeutta.

Kiitos muuten tilastosta mikä oikeastaan vahvistaa tosiaan tuon yleisen käsityksen.

[panuri30]

Lehmo Pallo-77 ikäluokka 1999...
Aivan huikea joukkue maalivahdista pelaajiin Suomen parasta kaartia?

[Kuqqen]

Lehmo Pallo-77 ikäluokka 1999...
Aivan huikea joukkue maalivahdista pelaajiin Suomen parasta kaartia?

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä juuri tässä jengissä on tehty oikein? Minkä verran treenataan yms?

[nozick]

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä juuri tässä jengissä on tehty oikein? Minkä verran treenataan yms?

Tämä on tyypillinen suomalainen tarina, jossa joukkueen menestys ei kumpua oikeastaan lainkaan seuratyöstä vaan jostain ihan muusta. LehPassa pelaa veljekset jotka ovat syystä tai toista hyvin taitavia. Epäilen syyksi kovan innostuksen yhdistyneenä isoon nurmikkoiseen takapihaan ja jalkapalloa fanittavaan isään. Tämä on mahdollistanut suuret harjoitusmäärät. Nämä veljekset ovat sitten toimineet magneettina joka on vetänyt alueen kaikki lahjakkuudet samaan joukkueeseen. Veljesten isä valmentaa joukkkuetta.

Ilmiö ei valitettavasti kopioidu millään tapaa esim. LahPan muihin ikäluokkiin.

[BrDead]

Tämä on tyypillinen suomalainen tarina, jossa joukkueen menestys ei kumpua oikeastaan lainkaan seuratyöstä vaan jostain ihan muusta. LehPassa pelaa veljekset jotka ovat syystä tai toista hyvin taitavia. Epäilen syyksi kovan innostuksen yhdistyneenä isoon nurmikkoiseen takapihaan ja jalkapalloa fanittavaan isään. Tämä on mahdollistanut suuret harjoitusmäärät. Nämä veljekset ovat sitten toimineet magneettina joka on vetänyt alueen kaikki lahjakkuudet samaan joukkueeseen. Veljesten isä valmentaa joukkkuetta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että välttämättä onnistunut valmennus ei vaadi suurseuraa kehyksekseen. Ei tarvita kuin pari innokasta poikaa ja yhtä innokas isä, joka on hyvä valmentaja. Jos ilmapiiri on hyvä ja kannustava, niin tällainen kolmikko innostaa niitä ihan tavallisiakin poikia parempiin suorituksiin ja innostaa omalla ajalla harjoitteluun. Toki Lehmo on niin hiton kaukana mistään, että siellä ei välttämättä iltaisin pojilla ole juuri muuta tekemistä kuin jalkapallon pelaaminen.

Valitettavasti monissa lähiöissä jalkapallokentät ja tekojäät ammottavat nykyisellään tyhjyyttään iltaisin.

Sinänsä LehPassa olisi hyvä istua alas, miten tämän joukkueen toimintaa voitaisiin monistaa. Se vaatisi ilmeisesti muiden valmentajien kouluttamista. Ja yhtä innokkaita kakaroita muihinkin joukkueisiin.

[Lortto]

No itsellä nyt sattumoisin kohtalaisen hyvät suhteet LehPaan joten voisin valaista asiaa. LehPallahan on käytännössä ensimmäistä kertaa ollut 2012 vuoden aikana kolme kasvattia nuorten maajoukkutapahtumissa. 97 Ikäluokassa Tuukka Tiainen (joka toki merkittiin Jipon pelaajaksi, kun oli muutamaa kk:ta aikaisemmin siirtänyt paperit Jippoon kun pelasi B-junnuissa) ja 98 ikäluokassa Ahmed Said Ahmed (nyk VJS, mutta pelasi useita vuosia LehPan 97:ssa ja 99:ssa) ja Abdirahman Abdalle. 97 ikäluokka oli kohtalaisen hyvä parhaimmillaan, mutta Cn ikäluokassa joukkue osittain hajosi paikkakunnalta muuttojen sekä toisten lajivalintojen takia ja mm. Nike Premier lopputurnaus jäi haaveeksi. C-vanhemmissa hynttyyt iskettiin sitten Jipon kanssa yhteen, mutta tuohon yhteisjoukkueeseen ei sitten jatkanut enää kovinkaan moni poika.

99 ikäluokka on tänä vuonna laitettu yhteen Jipon kanssa ja joukkueessa harjoittelee ja pelaa myös yksi pelaaja Ylämyllyn Yllätyksestä. Valmentajakin vaihtui porukalla ja nykyisin veljesten isä vetää fysiikat joukkueelle. Turnauksissahan tuo porukka on käynyt jonkin verran ja SHA:han osallistui viimeksi Jipon nimissä.

Se on totta, että nuorimmissa ikäluokissa joukkueita vetää vähän kuka sattuu. Seuralla ei ole valmennuslinjaa ja monikin ikäluokka vetää harrastepohjalta. Seura kuitenkin pyrkii parantamaan organisaatiotaan ja mm. entinen Puotinkylän Valtin junioripäällikkö on nyt myös jonkin verran ottamassa roolia. Omasta mielestäni ihan pätevän oloinen kaveri mitä olen nähnyt kentällä ja muutaman kerran jutellutkin. Ensimmäinen seuran kehittämiskokous on tässä kuussa ja toivottavasti siellä tapahtuu muutakin kuin saunomista ja selänpesua. Potentiaaliahan Lehmossa ja LehPassa on vaikka muille jakaa, sillä lapsiperheitä Lehmoon muuttaa koko ajan. Lehmonhan etäisyys ei ole kuin vajaa 10km Joensuun keskustasta ja kesän harjoitusolosuhteet ovat tällä hetkellä loistavat (3 nurmikenttää ja yksi tekonurmi). Talven harjoitusolosuhteet ovat valitettavasti sitten aivan perseestä niin Lehmossa kuin Joensuussakin. Käytännössä siis Lehmon ja Joensuun jengit antavat n. 3kk tasoituksen muiden asutuskeskusten seuroille.

Sinänsä LehPassa olisi hyvä istua alas, miten tämän joukkueen toimintaa voitaisiin monistaa. Se vaatisi ilmeisesti muiden valmentajien kouluttamista. Ja yhtä innokkaita kakaroita muihinkin joukkueisiin.

Innokkaita kakaroitahan löytyy jokaikiseltä paikkakunnalta. Ongelmana on asiantuntevan valmennuksen saaminen, sillä Joensuun seudulla on huutava pula oikeasti innostavista ja asiantuntevista valmentajista.

[huithapeli]

Anteeksi ja ei millään pahalla. Mutta, aika monessa kommentissa tulee siin yhden matsin näkeminen ja huomion kiinnittyminen johonkin pelaajaan. Etenkin kun junioreista puhutaan, erityisesti turnauspelaamisesta, niin aika paljon muuttujia on kyllä tässä kuviossa. Otsikko taisi olla alunperin "joukkueita", ei yksittäisiä pelaajia.

Hieman kyynisesti nyt kuitenkin, miksikö pitää silmällä joitakin joukkueita, saatika yksilöitä, koska suuret seurat kuitenkin nuo pelaajat jonkun vuoden kuluttua ottavat (ja niinhän se kuuluukin mennä)... tai sitten sitten mopo ja tytöt

[OnSe]

Kaikkia PD13 Etelä-Länsi -liigaa keväällä 2013 pelaavia joukkueita kannattaa pitää silmällä:
http://www.resultcode.fi/sarjat/sarja_sarjatilanne_ja_ottelut_nayta.php?sarja_id=107075&piiri_id=100005

Maaliskuun 2013 ajan KOPSE:lla on käynnissä "hiljaiset avoimet harjoitukset", joiden perusteella joukkueeseen valitaan uusia pelaajia.

www.kopse2000.com

Kalenteri: http://jalkkis.net/TeamPublic/Calendar.aspx?tid=4192&menu=left: