MiKi – SavU 1-0 (0-0)Kylläpä tarjoiltiin mikkeliläiselle futisyleisölle tänään herkkua. Arvonnassa olleen 32 tuuman taulutelkkarin lisäksi viihdyttävän jännittävä jalkapallokamppailu kauniissa, hämärtyvän syysillan syleilyssä ja Urskin kv-tason valaistuksessa. Näitä on kiva muistella sitten marraskuun loskasateessa pre-seasonin alkua odotellessa!
Itse peli oli äärimmäisen tasainen läpi 90 min. Kummallakin puolella oli omat etsikkoaikansa, mutta lopulta peli ratkesi melkoisen koomiseen maaliin n. 55. minuutilla. Juhana Hämäläinen linkosi kulmurin vasemmalta etutolpalle, jossa jonkun savulaisen purku epäonnistui kaameasti ja pallo kimposi Manu Kiljusen yli kohti takatolppaa. Siellä ollut tolppamies Jarkko Vitikainen suti vielä ohi pallosta ja se pomppi Kissojen kannalta onnekkaasti verkon perukoille. Sen verran paljon on kaikkea paskaa tullut tällä kaudella nähtyä, että kyllähän tuo maali näin Kissa-kannattajalle varsin makoisalta maistui.
Nälkäinen Kissat aloitti Derbyn siis vahvasti ja jo ensimmäisen minuutin aikana Juhana Hämäläinen pääsi keskityksen jälkitilanteesta nokikkain Manu Kiljusen kanssa, mutta Juspen ensimmäinen kosketus oli sen verran kova ettei hän päässyt kunnolla laukomaan, vaan vastaantullut Manu blokkasi yrityksen. Punanutut hallitsivat peliä tämän paikan jälkeen varsin mallikkaasti pelin ekat 10 minuuttia, mutta vähitellen myös Savukone alkoi pääsemään vauhtiin. Tuttu kaksikko, M. Kaminen – Heinikainen otti pelin haltuunsa ja Kissat joutui vähän yllättäenkin juoksemaan perässä. SavU:n laiturit Matti Paksu ja Toni Hänninen tekivät kovasti töitä ja olivat jatkuvasti hyvin pelattavana target Janne Liukkosen vierellä, joten SavU pystyi pyörittämään jopa sulavaa ja nättiä syöttöpeliä. Toisaalta ottelun parhaan pelaajan, Teemu Kokon paluu Kissa-linjojen johtajaksi tarkoitti myös sitä, että SavU:llakin loppuivat keinot punaisten kuudentoistarajalla ja MVP korjasi yhdessä toppariparinsa Antti Pöyryn kanssa kerta toisensa jälkeen pallon SavU-hyökkääjiltä. Yhden kerran n. 20 minuutin kohdalla Janne Liukkonen unohtui keskityksessä vapaaksi, mutta ”Rantakylän Myntti” puski pallon päin Saku Romppaista. Vähän myöhemmin Ropelilta vaadittiin sitten todellinen venyminen, kun aina vaarallisesta Mikko Kamisen sivuvapaapotkusta Vili Häkkinen nousi korkeimmalle ja puski oikeaoppisesti kohti alakulmaa, mutta vielä onnistui Saku saamaan käden eteen ja työntämään pallon kulmuriksi.
Kun Oranjen Vili Häkkinen onnistui vielä pimentämään Kissojen vastahyökkäyksissä Riiko Lappalaisen ja Timo Mattilan juoksut, lähdettiin puoliajalle kiikarilukemissa. Toisella jaksolla Kissat otti taas nopeasti pelin takaisin haltuunsa ja SavU alkoi vähitellen väsymään. N. kymmenen minuuttia jakson alusta, ja Kissat sai tuon em. onnekkaan johtomaalinsa. Nyt ei tyydytty siihen, vaan Punakone jatkoi jauhamistaan, ja niin Ville Peltoselle kuin vaihtomies Midhad Alicillekin avautui hyvät vetopaikat, mutta toinen meni päin maalivahtia ja toinen päin puolustajaa. Jälkimmäisestä seuranneesta kulmapotkun jälkitilanteesta Jerry Särkkä linkosi pallon vielä takaisin maalille ja takatolpalla vapaaksi oli jäänyt Miikka Seppälä, joka kuitenkin nosti pallon vielä puolivolleysta hiuksenhienosti yli. Kun SavU ei saanut enää vaihtohyökkääjä Jooel Malkin paria ohi suuntautunutta vetoa kummempaa loppukiriä aikaan, niin tämäkin kuitenkin riitti ja Kissat otti ansaitun voittonsa ja maksoi erityisen maukkaita kalavelkoja kesäkuulta!
Derbyilta oli mielestäni erittäin tasokas, vaikka kummankin maalipaikat olivatkin melko vähissä. Keskialueella käytiin kovat väännöt ja kumpikin joukkue pystyi pyörittämään välillä peliä erittäin näyttävästi. Mutta kummankin hyökkäyspelistä puuttui hieman juonikkuutta, ja toisaalta kumpikin joukkue puolusti erinomaisesti loistavia maalivahteja myöten. Lopulta peli ratkesi tuohon SavUn housuunpaskomiseen omassa maalissaan, sekä Kissojen pelaajien parempaan fysiikkaan ja pelin jäädyttämiseen vikalla parikymppisellä.
Kissat avasi tänään
Lappalainen – Mattila
Peltonen – Kariniitty – Lifländer – Hämäläinen
Särkkä – Pöyry – Kokko – Seppälä
Romppainen
Vaihdot:
Lappalainen
Alic
Kariniitty
Meriläinen
Peltonen
V. Korhonen
Kissojen ja koko ottelun paras pelaaja: kukapa muukaan kuin Teemu Kokko. Aivan huikea matsi lähes olemattomalla pelituntumalla. Kerta toisensa jälkeen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja huimalla katkolla maalaiskuntalainen jätetään nuolemaan näppejään. Temen preesenssiä on kaivattu Kissoihin koko kesän - se liike, se pääpelivoima, se tatsi, se pelisilmä, se johtajuus... uskomaton pelaaja.
Kokon lisäksi Sammy Kariniitty yltyi Isossa Ottelussa kauden parhaimpiinsa. Hieno duuni, kyykytti jopa parimetristä Janne Liukkosta pääpalloissa pari kertaa, repi ja raastoi kaksinkamppailuja omille ja jakeli tietysti muutaman äärettömän hyvän ja näyttävän syötön. Tätä lisää!
Myös Riiko Lappalaisen n. 60 minuuttia hyökkäyksessä oli lupauksia antava. Riberii tuo mukavasti pääpelivoimaa Mattilan vierelle, toki tänään oli vielä nähtävissä pelituntuman ja yhteispelaamisen puute. Harmi että kausi loppuu kesken, Riksa – Mambo on sellainen kärkipari, joka voisi tehdä melkoisen tuhoisaa jälkeä kolkissa.
Ja loputkin kaverit suoriutuivat kokonaisuutena varsin hyvin. Ainoastaan Jerry Särkkä oli vasemmalla pieni pettymys. Jälleen kerran The Phenomenal One hieman jäätyi Derbyssä, tutun 90 minuuttisen kovan suoritustason sijaan hänelle sattui hämmästyttävän paljon virheitä, niin pallollisena kuin pallottomanakin. Harmittavaa sinänsä, että tämä jää Jerryn viimeiseksi esitykseksi punapaidassa. Mutta erittäin mukavaa oli nähdä nuoria lupauksia, Midhad Alicia ja Vili Korhosta pitkästä aikaan kehissä, varsinkin kun kummatkin esiintyivät melkoisen hyvin, sen mitä nyt kentällä ehtivät olla. Monipuolinen Miksu pelasi kärjessä ja Vili vasemmassa laidassa. Toivottavasti kumpikin saa vielä Eetu Paasosen tavoin kunnolla peliaikaa kauden kolmessa viimeisessä pelissä!
SavU avasi tänään
Paksu – Liukkonen – Hänninen
J. Kaminen – M. Kaminen - Heinikainen
Vitikainen – Häkkinen – Ukko – Silonsaari
Kiljunen
Vaihdot:
Paksu
Cuckovic
J. Kaminen
Kajakoski
Silonsaari
Kiilunen
Ukko
Malk
SavU:n koko kauden kovalla tasolla pelanneen nuorisokolmikon, Mikko Kaminen – Joonas Heinikainen – Vili Häkkinen, ei tarvitse tänäänkään hävetä esitystään. Kaksi ensin mainittua pyöritti etenkin ekalla jaksolla Kissoja välillä äärimmäisen näyttävästi, ennen kuin väsähti Kariniityn ja Lifländerin puristuksessa lopulta tokan jakson loppua kohden. Häkkinen taas vartioi, yhdessä kokeneen toppariparinsa Petro Ukon kanssa, Kissojen vaaralliset ja erittäin fyysiset hyökkääjät Lappalaisen ja Mattilan melkoisen vaarattomiksi. Vili oli myös lähellä sitä maalia toisessa päässä, mutta Romppainen torjui hyvän puskun. Nuorison lisäksi hyökkäyksessä mainitsemisen arvoinen voisi olla Matti Paksun hyvillä jaloilla suoritettu laitapelaaminen vasemmalla. Paunon match fitness ei luonnollisesti ole edelleenkään lähelläkään 90 minuuttia, mutta sen ekan jakson mitä jaksoi pelata, oli esitys varmasti miehen tämän kauden parhaimmistoa.
Vaan ei auta itku Otavantiellä, tänään Mikkeli on Punainen. Tästä Derbystä jatketaan sitten viikon päästä Derbyjen Derbyyn, eli MiKi vs MP matsiin. Samana viikonpäivänä, samaan aikaan (ke 7.9. klo 19) ja jopa toinen 32 tuuman taulutelevisiokin arvotaan taas silloin. Kyseessä siis Kissojen 30-vuotisjuhlapeli, tätä spektaakkelia odotellessa…
Äänestys
