Villarreal CF: Pienen kylän suuri seura

[iris]

Vuosi sitten seitsemännellä kierroksella Villarreal hävisi Xerezille ja painui sarjataulukon pohjimmaiseksi. Nyt voitto huomenna Alicantessa nostaisi sukellusveneen historiallisesti sarjakärkeen. Hércules on kova vastustaja, vierasottelut muutenkin aina vaikeita ja maaottelutauko on saattanut katkaista alkukauden hyvän vireen, mutta katsotaan miten käy... Marchena on poissa kokoonpanosta jonkun rasitusvamman takia, joten Gonzalolle tarjoutuu mahdollisuus esitellä kykyjään liigaottelussakin. Muita muutoksia avaukseen tuskin on odotettavissa, sillä Garrido ilmoitti viime viikolla periaatteekseen käyttää aina parhaita mahdollisia pelaajia.

Seuraavien viikkojen otteluohjelma on sen verran tiivis, että jotain rotaatioita olisi kuitenkin hyvä välillä uskaltaa tehdä jo ennen kuin koko ihannekokoonpano on sairastuvalla... Ikävin nykyinen taktiikka on varmaan niiden B-joukkueesta nostettujen lupausten kannalta, joille kesämarkkinoiden aikaan vakuutettiin valmentajan luottamusta mutta jotka joutuvat nyt viikosta toiseen seuraamaan otteluita pelkästään katsomon puolelta. Onhan tässä kuitenkin paljon kautta vielä edessä, joten ehkäpä kaikille pojille vielä avautuu näytön paikkoja.

Uudistuneen B-joukkeen kausi ei ole alkanut kovin ruusuisesti, vaikka neljän ottelun tappioputki päättyikin eilen tasapeliin Celtan kanssa. Pelaajamateriaalin sinänsä pitäisi kyllä riittää tälläkin kaudella sarjapaikan säilyttämiseen, mutta ehkä joukkueen nuoruus ja kokemattomuus on vielä näkynyt tuloksissa. Niissä kahdessa ottelussa, joita olen sattunut katsomaan, uusista hankinnoista ovat vakuuttaneet ainakin Juventuksesta lainattu Barça-kasvatti Iago Falqué, argentiinalaisblondi Facundo Coria ja Tenerifeltä ryöstetty maalikone Airam Cabrera. Sen sijaan valioliigavahvistus Dorian Dervite on jostain tuntemattomasta syystä pelannut vain yhden ottelun ja tippunut sittemmin kokonaan ulos kokoonpanoista.

[iris]

No ei nyt sitten vielä tälläkään kertaa... Ei edes minuuttiakaan ottelun johdossa ja hetkellistä kärkipaikkaa. Mitään käytännön merkitystähän sillä ei tietysti ole, mutta kovin vakuuttavaa esimerkkiä joukkueen venymiskyvystä tuon tilaisuuden hukkaaminen ei taas antanut. Muuten tasapelinkin pitäisi tuntua melko tyydyttävältä tulokselta eilisten hulinoiden jälkeen, ja kyllähän Hérculeskin ottelusta pisteensä ansaitsi.

Hyökkääjät osuivat tällä kertaa pelkästään maalikehikkoon, mutta kahdesti Villarreal onnistui kuitenkin tasoittamaan ottelun Ángel-Capdevila- ja Cazorla-Borja Valero-parien yhteistyöllä. Lopun ulosajot, Valerolle toinen keltainen tahattomasta käsivirheestä ja Musachhiolle suora punainen kyseenalaisesta kyynärpään käytöstä, katkaisivat voittomaalin metsästyksen, mutta älyttömistä päätöksistä huolimatta on vähän turhaa syyttää tuomariakaan lopputuloksesta. Valero olisi kuitenkin ihan oikeutetusti saattanut joutua pois pelistä jo ensimmäisen puoliajan lopussa tilanteessa, jonka jälkeen vain Trezeguet sai punaisen kortin aukomalla päätään ("¡qué pitas cagón de mierda!").

Garridon vaihdot ovat välillä kummastuttaneet aikaisemminkin, mutta voitettujen otteluiden jälkeen niitä ei ole ollut tarvetta erityisemmin kyseenalaistaa. Nyt on kuitenkin taas tilaisuus pohtia loputtomiin, olisiko tulos ollut nopeammalla reagoinnilla parempi... Ensimmäinen vaihto toteutui tosin jo 42. minuutilla, kun Cani tuli kentälle loukkaantuneen Sennan tilalle, ja 40 peliminuutin jälkeen mies palasi sitten takaisin penkille tehden tilaa Monterolle (ja väistäen valmentajan kättely-yritykset). Ehkä Cani ei nytkään kaikista loistavin ollut, mutta tuskin niin huonokaan, että tuossa tilanteessa jonkun muun valitseminen vaihtoon olisi heikentänyt merkittävästi kokoonpanoa.

Seuraavassa liigaottelussa sunnuntaina Atléticoa vastaan muutoksia avaukseen täytyy siis viimeinkin väistämättä tehdä, jos Senna ei ole pelikunnossa ja Musacchion ja Valeron pelikieltoja ei saada perutuksi. (Sennan vaivasta en vielä tarkemmin tiedä, mutta takareittään pidellen mies eilen kentältä lähti.) Gonzalo esiintyi ihan hyvin eilen eikä puolustus tuosta heikkene, jos Marchena vain pystyy pelaamaan. Keskikentällä toimivien muutosten toteuttaminen voi noista lähtökohdista ollakin sitten jo vähän haastavampaa, kun vähän epävarmaa on sekin, miten eilinen vaihtopomputtelu Cania motivoi...

Sitä ennen pitäisi kuitenkin hoidella vielä PAOK torstain kotiottelussa ja toivoa, etteivät kreikkalaiset pelaa yhtä rumasti kuin belgialaiset edellisessä Eurooppa-liigan ottelussa, josta (näköjään jatkuvasti epäonninen) Cani kannettiin kentän laidalle pari tikkiä vaatinut reikä sääressään jo puolen tunnin pelin jälkeen. Ja seuraavalla viikolla alkavat sitten jo Copankin ottelut, joissa vastaan asettuu tuttu Polideportivo Ejido, tuo Villarrealin oma Alcorcón...  Segunda B:n joukkue ei ehkä kuulosta pahalta vastustajalta, mutta muistakaamme edellisten kohtaamisten tulokset vuodelta 2008: Poli Ejido-Villarreal 5-0 ja Villarreal-Poli Ejido 1-1.  

e. Vielä hieman kuvitusta päivän teemaan liittyen:

[ZambROTTA]

Hyvä rutiinivoitto Ticosta Harmi kun piti mennä pupeltamaan Herculesin vieraana viime viikolla... Sarjataulukko näyttäis vielä kivemmalta, jos noi pinnat oltais käyty kans hakemas, mutta ei auta silti valittaa. Peli kulkee ja peli on kaunista.

[Diouf_]

On se Giuseppe vain kovas kunnos, latelee maaleja tämän tästä

[iris]

Onhan tämä nyt jo aika huikeaa! Villarreal on edelleen sarjataulukossa toisena vakuuttavalla pelillä ja nyt ei voi enää puhua pelkästään helppojen joukkueiden voittamisesta... Madridilaislehdet toki keskittyvät eilisen pelin jälkeen kirjoittamaan pelkästään Atléticolta ryöstetyistä vähintään kolmesta pilkusta ja nostavat tuomarin ainoana pääosaan. Olisihan niistä jonkun voinut ihan oikeutetusti viheltääkin, kuten myös parista tilanteesta Villarrealillekin (ainakin Filipe jyräsi jonkun koosteenkin mukaan Ángelin nurin rangaistusalueella ja lisäksi ihan lopussa läpsäytti kädellään palloa maatessaan selällään boksissa), mutta Ramírez Domínguez oli linjansa valinnut. Isompia tai pienempiä tuomarivirheitä sattuu joka ottelussa, mutta näyttää olevan kohtuuton järkytys, jos joku median suosikkijoukkue niistä joutuu kärsimään.

Ja Quiquekin, älä itke, iso mies... : Olen aina salaa ihaillut sinua, mutta ei tuollainen kitinä tee hyvää imagolle... Sitä paitsi, jos Atletin paras (mutta nyt epäonnistunut) strategia tuossa ottelussa maalien tekemiseksi oli se, että Agüero menee ja kaatuu alueella, niin ehkä tällä kertaa ei ollut niin väärin jäädä ilman pisteitä.

Parempi olisi tietysti keskittyä vain otteluun ja jättää väärään suuntaan puolueelliset lehtikommentit kokonaan lukematta, niin ei tarvitsisi provosoitua niistä. Mitään kattavaa raporttia en kuitenkaan osaa pelistä nytkään itse kirjoittaa. Lopputulos siis 2-0, maalit Canille ja Rossille, ja onnistuneita suorituksia kaikilta muiltakin pelaajilta. Joukkue ei heikentynyt edes siitä, kun Senna vaihdettiin jalkavaivan takia puoliajalla kokemattomampaan Matillaan, erityisesti kun Bruno kasvoi taas tarvittaessa kantamaan yksinkin lähes koko vastuun keskikentän pohjasta. (Ikuisuuskysymys muutenkin on, ovatko Brunon ja Sennan roolit välillä vähän liiankin päällekkäiset, niin etteivät pelaajat yhdessä aina vastaa ihan kahta miestä kentällä...) Ja vaikkei sitä oikein uskalla vieläkään uskoa, niin Gonzalo näyttää tosiaan palanneen tasolle, jota voi hyvin kuvata pienellä (jo torstain voitetun Eurooppa-liigan pelin jälkeisellä) Twitter-analyysillä:

@gonzalo_02 oh Gonza eres grande (un ejemplo) jejejeje

Lopuksi täytyy antaa taas vähän tunnustusta Garridollekin, kun niin usein olen häntä epäillyt. (Toki eiliseenkin peliin mahtui lopussa yksi hieman hämärä vaihto, oikea laitapakki Mario Nilmarin tilalle, mutta annetaan sen nyt olla, kun en vain itse ymmärrä taktiikkaa...) Paitsi että joukkue on taas palannut perinteiseen kauniiseen pelityyliinsä, jotenkin mies on myös onnistunut kaivamaan kaikista pelaajista esiin näiden parhaat puolet. Vaikuttaa myös siltä, että pelaajatkin uskovat nyt valmentajaan yhtä vahvasti kuin paikallisilla nettipalstoilla rasittavuuteen saakka kiihkoilevat miehen oman fanikerhon jäsenet. Kokonaisuutena siis selkeää parannusta ainakin viime syksyn sekoiluihin verrattuna.

[iris]

Paluu arkeen näytti jo alkaneen tänä iltana sateisessa Gijónissa... Ei peli kuitenkaan ollut ollenkaan yhtä heikkoa ja halutonta kuin viime kauden vierasotteluissa, vaan ainakin ottelun alkupuolella ihan hyvin hallussa märästä kentästä ja kovasta kotijoukkueesta huolimatta. Maalinteko ei vain taas pelitilanteista onnistunut, ja loppujen lopuksi tasapelipistettä voi pitää tyydyttävänä saavutuksena kaikkien odottamattomien käänteiden jälkeen. Kun mikään muukaan europaikoista kilpaileva joukkue ei tällä kierroksella ole onnistunut voittamaan, niin kolmas sija sentään säilyi vielä selvällä piste-erolla.

Ensimmäisellä puoliajalla Villarreal siis hallitsi ottelua, mutta Juan Pablo onnistui torjumaan kaikki Nilmarin ja Rossin vähän pehmeiksi jääneet viimeistely-yritykset. Sportingillakin tosin oli paikkansa ja yksi selvänä paitsiona hylätty maalikin. Villarreal vaati pilkkua Nilmarin kaatamisesta alueella ja lisäksi jo 8. minuutilla ensimmäisen keltaisensa saanut kotijoukkueen ranskalaispuolustaja Gregory olisi ansainnut otteidensa perusteella joutua kokonaan ulos ennen taukoa. Nämä tuomiot löytyivät käyttöön kuitenkin vasta toisella puoliajalla, kun ensin 66. minuutilla keskityspallo pomppi Gonzalon vatsan kautta käteen ja Diego Castro pääsi viimeistelemään pilkulta. Kymmenen minuuttia myöhemmin Gonzalo pysäytti Sportingin hyökkäyksen, sai melko kohtuuttomalta vaikuttaneen toisen varoituksen ja joutui palaamaan penkille. (Pobre Gonza, ei nyt aloiteta taas... )  Viimeistään siinä vaiheessa peli näytti jo menetetyltä, mutta lisäminuuteilla ystävämme Eguren rikkoi vielä Marchenaa rangaistuspotkun arvoisesti ja sadatta liigaotteluaan pelannut Rossi tasoitti ottelun lopputulokseksi 1-1.

Samoihin lukemiin päättyi myös keskiviikkona pelattu Copan ensimmäinen osaottelu, jossa Poli Ejido sai puolestaan juhlia tasoitusta lisäajalla. Pelaamaan päässeen vaihtomieskokoonpanon ja erityisesti pirkästä aikaa maaliin osuneen Altidoren kannalta harmillinen loppu, mutta mahdollisuus jatkopaikkaan ei sentään ole tällä kertaa vielä mitenkään karannut.     

[iris]

Ei oikein taida pelaajamateriaali riittää kolmessa kilpailussa menestymiseen... Eurooppa-liigassa vierailu Kreikkaan päättyi torstaina 1-0 tappioon PAOKille ilmeisesti aika tehottomalta näyttäneen pallottelun päätteeksi. Rossia ja Cazorlaa olisi ehkä kaivattu kentälle jo aiemmin kuin toisella puoliajalla vaihdosta, mutta lepuutus oli toisaalta ihan perusteltua, kun Santilla oli ollut jotain jalkavaivoja ja Giuseppe oli muuten vaan kipeänä vähän ennen ottelua. Kun Marco Rubenkin on vielä loukkaantuneena, pääsi kaikki paikkansa jälleen tuhlannut Altidore-parka siten ainoana vaihtoehtona Nilmarin pariksi avaukseen. Taktisena ratkaisuna voisi enemmänkin kyseenalaistaa Musacchion peluuttamista Sennan paikalla (vaikka hyvin poika siinä olikin onnistunut edellisessä Copan ottelussa), mutta todennäköisesti koko joukkueen suurimpana ongelmana oli taas vain aina liian kaukana kotoa vaivaava kipinän puute. Jatkopaikka on vielä omissa käsissä, mutta ainakin seuraava ottelu kotona Zagrebia vastaan olisi jo pakko voittaa.

Huomenna liigassa oma maali puhtaana saavutettujen kotivoittojen putken katkaisua saapuu yrittämään Athletic, joka on osunut tällä kaudella kaikissa otteluissaan. Ennakkoon suurin uutinen Villarrealin kannalta on Sennan paluu kokoonpanoon, Gonzalo sen sijaan on poissa pelikieltonsa takia (mutta vasta ensimmäistä kertaa tällä kaudella!). Baskien edellinen vierailu El Madrigalille päättyi helmikuisena lauantaiyönä uskomattomien hulinoiden jälkeen 2-1 tulokseen. Tällä kertaa sunnuntai-iltapäivään osuvan ajankohdan perusteella voisi odottaa vähän rauhallisempaa tunnelmaa; Godínkaan ei ole enää mukana jatkaakseen tappeluaan Javi Martínezin kanssa ja vedet Caparrósin päähän pitäisi kaataa nykyisin pahvimukista, kun muovipullojenkin vienti stadionille on jo kiellettyä... Silti uskoisin, että ottelussa on nytkin tarjolla ainakin maaleja ja hyvää peliä.
 
Lisäksi tänään klo 19, sopivasti ennakkona ensi viikonlopun koitokselle, ottelussa Barcelona B - Villarreal B mitataan kenellä La Ligassa on kovimmat omat kasvatit... Viime kaudella vastaavassa pelissä olisi ollut mahdollisuudet mielenkiintoiseen kaksosten kohtaamiseen, mutta sitä ei nyt harmillisesti nähdä, sillä kokonaan ykkösjoukkueen penkille Capdevilan varamieheksi nostettu Joan Oriol pääsee seuraamaan pelkästään sivusta entisten pelikavereidensa ja veljensä Edun välisiä otteita.     

[iris]

Villarreal - Athletic 4-1... Olihan siinä ottelussa maaleja ja hyvää pelejä, mutta rauhallisen ilmapiirin suhteen erehdyin ennakkoon. Kuumia tunteita tuo kohtaaminen vaikutti nimittäin jälleen herättävän, vaikka ainakaan kentän puolella ei suurempia hulinoita nyt nähtykään. Katsomossakin yhteenotot taisivat jäädä pelkästään verbaalisiksi, mutta poikkeuksellisen kiivas tunnelma El Madrigalilla silti oli. Paikalla oli tavallista enemmän vierasjoukkueen kannattajia, Bilbaosta matkustaneiden lisäksi myös alueella asuvia Athleticin faneja, joista osa oli sijoittunut vieraskarsinan sijasta muihin katsomonosiin kotiyleisön sekaan. Paikalliset perheenäidit kuitenkin hillitsivät itsensä ja tyytyivät vaientamaan suutaan soittaneet vastapuolen äijät ilman fyysistä myllytystä.

Ottelu sinänsä oli jännittävämpi kuin lopussa selkeäksi kasvaneesta maalierosta voisi päätellä. Fernando Llorente osoitti vaarallisuutensa jo 6 minuutin pelin jälkeen puskemalla Athleticin johtoon, minkä jälkeen Villarreal ei näyttänyt aluksi löytävän mitään keinoja edes kunnollisiin hyökkäyksiin pääsemiseksi. Joskus puolen tunnin pelin jälkeen yleisö alkoi kyllästyä lopullisesti vierasjoukkueen ajanpeluuseen, koviin otteisiin ja tuomarin sallivaan linjaan. (Koko ottelussa tosin jaettiin lopulta yhteensä yhdeksän keltaista korttia, joista Aurtenetxe sai kaksi ja joutui ulos toisella puoliajalla.) Katsomon protestointi tuntui herättävän pelaajatkin taistelemaan ja Nilmar pääsi puskemaan tasoitusmaalin muutenkin loistavan ottelun pelanneen Borja Valeron keskityksestä. Lisäksi vielä juuri ennen taukoa Gorka Iraizozin maalipotku harhautui Canin painostaessa lähes suoraan Cazorlalle, joka kiitti sijoittamalla pallon tyhjänä odottaneeseen maaliin.

Toisen puoliajan alussa alkanut sade laski hieman intensiteettiä. Periaatteessa peli oli Villarrealin hallussa, mutta tasoitusmaalin uhka leijui silti ilmassa Athleticin kohdistaessa kaikki avauksensa suoraan omalta maaliltaan tai laitojen kautta Llorentelle. Diego López ja muutaman kerran vähän onnekkaastikin maalin edessä pomputellut puolustus pelastivat kuitenkin kaikki tilanteet, ja lopulta Rossi onnistui viimeistelemään varmaan vähintään kymmenennestä avopaikastaan. Muiden pelaajien juhliessa päädyssä Capdevila muisti yksin ja hermostuneena vapauttavaa maalia odottaneen Lópezin ja onnelliset konkarit vaipuivat kahdestaan kiihkeään syleilyyn keskiviivalla. Ottelun viimeiseksi tilastomerkinnäksi jäi vaihdosta muutamaksi minuutiksi kentälle tulleen pikku Jefferi Monteron ensimmäinen liigamaali lisäajalla.

Yksittäisiä virheitä eiliseenkin esitykseen varmasti mahtui, mutta ketään pelaajaa ei voi tappioasemasta nousun ja tuon lopputuloksen jälkeen käydä moittimaan. Kehuttavia löytyisi liikaakin, joten tällä kertaa vain onnittelut vaihdosta kentälle tulleelle Marcos Sennalle sadannesta voitosta Villarrealin paidassa sekä ylimääräinen erityismaininta Carlos Marchenalle. Oooo, Marchena: pettämätöntä puolustusta, maalisyöttöjä ja taiturimaisia pujotteluja yksin koko kentän läpi! (I too was blind but now I see...)

[ZambROTTA]

Villarreal - Athletic 4-1... Olihan siinä ottelussa maaleja ja hyvää pelejä, mutta rauhallisen ilmapiirin suhteen erehdyin ennakkoon. Kuumia tunteita tuo kohtaaminen vaikutti nimittäin jälleen herättävän, vaikka ainakaan kentän puolella ei suurempia hulinoita nyt nähtykään. Katsomossakin yhteenotot taisivat jäädä pelkästään verbaalisiksi, mutta poikkeuksellisen kiivas tunnelma El Madrigalilla silti oli. Paikalla oli tavallista enemmän vierasjoukkueen kannattajia, Bilbaosta matkustaneiden lisäksi myös alueella asuvia Athleticin faneja, joista osa oli sijoittunut vieraskarsinan sijasta muihin katsomonosiin kotiyleisön sekaan. Paikalliset perheenäidit kuitenkin hillitsivät itsensä ja tyytyivät vaientamaan suutaan soittaneet vastapuolen äijät ilman fyysistä myllytystä.

Ottelu sinänsä oli jännittävämpi kuin lopussa selkeäksi kasvaneesta maalierosta voisi päätellä. Fernando Llorente osoitti vaarallisuutensa jo 6 minuutin pelin jälkeen puskemalla Athleticin johtoon, minkä jälkeen Villarreal ei näyttänyt aluksi löytävän mitään keinoja edes kunnollisiin hyökkäyksiin pääsemiseksi. Joskus puolen tunnin pelin jälkeen yleisö alkoi kyllästyä lopullisesti vierasjoukkueen ajanpeluuseen, koviin otteisiin ja tuomarin sallivaan linjaan. (Koko ottelussa tosin jaettiin lopulta yhteensä yhdeksän keltaista korttia, joista Aurtenetxe sai kaksi ja joutui ulos toisella puoliajalla.) Katsomon protestointi tuntui herättävän pelaajatkin taistelemaan ja Nilmar pääsi puskemaan tasoitusmaalin muutenkin loistavan ottelun pelanneen Borja Valeron keskityksestä. Lisäksi vielä juuri ennen taukoa Gorka Iraizozin maalipotku harhautui Canin painostaessa lähes suoraan Cazorlalle, joka kiitti sijoittamalla pallon tyhjänä odottaneeseen maaliin.

Toisen puoliajan alussa alkanut sade laski hieman intensiteettiä. Periaatteessa peli oli Villarrealin hallussa, mutta tasoitusmaalin uhka leijui silti ilmassa Athleticin kohdistaessa kaikki avauksensa suoraan omalta maaliltaan tai laitojen kautta Llorentelle. Diego López ja muutaman kerran vähän onnekkaastikin maalin edessä pomputellut puolustus pelastivat kuitenkin kaikki tilanteet, ja lopulta Rossi onnistui viimeistelemään varmaan vähintään kymmenennestä avopaikastaan. Muiden pelaajien juhliessa päädyssä Capdevila muisti yksin ja hermostuneena vapauttavaa maalia odottaneen Lópezin ja onnelliset konkarit vaipuivat kahdestaan kiihkeään syleilyyn keskiviivalla. Ottelun viimeiseksi tilastomerkinnäksi jäi vaihdosta muutamaksi minuutiksi kentälle tulleen pikku Jefferi Monteron ensimmäinen liigamaali lisäajalla.

Yksittäisiä virheitä eiliseenkin esitykseen varmasti mahtui, mutta ketään pelaajaa ei voi tappioasemasta nousun ja tuon lopputuloksen jälkeen käydä moittimaan. Kehuttavia löytyisi liikaakin, joten tällä kertaa vain onnittelut vaihdosta kentälle tulleelle Marcos Sennalle sadannesta voitosta Villarrealin paidassa sekä ylimääräinen erityismaininta Carlos Marchenalle. Oooo, Marchena: pettämätöntä puolustusta, maalisyöttöjä ja taiturimaisia pujotteluja yksin koko kentän läpi! (I too was blind but now I see...)

Tosta Rossista on kyllä pakko sanoa kans, että jatkossa ei oo varaa missata noin paljo paikkoja mitä nyt. No onneksi tuli voitto silti selvin lukemin. Ekan puoliajan alkua en onneksi nähnyt.

[iris]

Barcelonasta 3-1 tappio ja eilen 1-1 tasapeli Valencian kanssa kotikentällä... Odotetusti kärki alkaa karata kovempien otteluiden jälkeen, mutta oma kunnioitusta keräävä pelityyli säilyy edelleen samana. Eiliseen otteluun kaupunkilaisserkut saapuivat puolustamaan koko joukkueen voimin kuin nimettömät pikkujoukkueet europeleissä jättiläisiä vastaan ja voivat pitää saavuttamaansa pistettäkin taktisena voittona.

Ensimmäisellä puoliajalla Valencia onnistuikin pitkälti tukahduttamaan Villarrealin pelinrakentelun ja meni ainoasta paikastaan johtoon Adurizin toimittaessa pallon Gonza-raukan kautta maaliin. Tasoitusta jouduttiin odottamaan 72. minuutille asti, jolloin koko ottelun ajan pirteästi taistellut Rossi pääsi viimeistelemään Brunon keskityksestä. Toisen puoliajan hallinnan perusteella Villarreal olisi ansainnut enemmänkin, mutta muut selvät maalipaikat tuhlattiin tällä kertaa.

Huonoin uutinen eiliseltä oli kuitenkin Capdevilan nilkan venähdys, jonka vakavuudesta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Bruno yllätti kyllä hyvin positiivisesti paikkaajana vasemmalla laidallakin, mutta pitempiaikaisena ratkaisuna miestä tuskin on varaa siirtää pois keskikentältä. Joan Oriolille jäänee siten suuret saappaat täytettäväksi: eilenkin Capdevila vastasi puolustustehtäviensä lisäksi ensimmäisen puoliajan parhaista hyökkäyksistä ja teki jopa yhden (väärin) paitsiona hylätyn maalinkin. 

Tasapelillä sentään kolmen pisteen etumatka kilpailussa cl-paikoista säilyi vielä samana. Keskinäistä paremmuuttaan joukkueet pääsevät selvittelemään uudestaan seuraavan kerran jo reilun kuukauden päästä Copan seuraavan kierroksen otteluissa. Tämän vuoden arvontojen perusteella tie finaaliin näyttää Villarrealille sen verran vaikealta, että mistään pokaaleista siltäkään suunnalta taitaa olla turha unelmoida. Toisaalta parempi ehkä pelata Copassakin kunnolla vielä muutama kiinnostava ottelu kuin tulla perinteiden mukaisesti jonkun selvästi heikomman joukkueen pudottamaksi...

[iris]

Huomisen ottelun pitäisi olla helppo pisteiden haku sarjan viimeisenä pyristelevältä Zaragozalta, mutta se voi huonommalla tuurilla kääntyä myös lopulliseksi katkaisuksi alkukauden hyvälle vauhdille. Edellisten kierrosten tappion ja tasapelin jälkeen vain voitto kelpaa tulokseksi, eikä niitä ole tälläkään kaudella tullut vieraskentiltä vasta kuin kaksi. Myöskään aikaisemmat tilastot La Romaredalta eivät oikein näytä rohkaisevilta Villarrealin kannalta, ja ottelu on vielä Zaragozalle ensimmäinen kotona uuden valmentajan kanssa, joten kolmea pistettä sekin lähtee varmasti hakemaan.

Lisäksi nyt aletaan mitata pelaajamateriaalin riittävyyttä poissaolojen ilmaantuessa kuvioihin. Capdevilan nilkkavamma pitää miehen poissa kentiltä arviolta 2-3 viikkoa, eli väliin jäävät ainakin ensi viikon tärkeät kotiottelut Dinamo Zagrebia ja Sevillaa vastaan. Huomenna kokoonpanosta puuttuu myös korttitilinsä täyteen saanut Borja Valero, joten todennäköisesti Sennan pitäisi pystyä palaamaan avaukseen. Nilmarin polvessakin on ollut jo pari viikkoa jotain vaivaa, mikä ehkä selittää vaisuuden Valenciaa vastaan. Toivottavasti nyt joko kuntoutuisi täysin tai saisi lepovuoron Zaragozaa vastaan, ettei tuosta kehittyisi ainakaan mitään pitempiaikaista ongelmaa.

Viikon suurin uutinen on ollut Garridon sopimuksen uusiminen vuoteen 2014 asti. Kiistatta mies on jatkonsa näillä näytöillä ansainnutkin.  Innokkaammin odotan silti tietoja Capdevilan ja Canin uusista sopimuksista, jotka saisivat myös syntyä vielä ennen vuodenvaihdetta.

[León]

Zaragoza otti pelillisesti Getafeltakin peppuun niin pahasti, ettei tuota muuta mikään yhdessä viikossa.. Villarreal on kuitenkin sen verran paljon laadukkaampi, niin joukkueena kuin yksilöinäkin, että uskallan sanoa voiton olevan lähes varma. Valeron ja Capdevilla ovat toki kovia menetyksiä, mutta jopa Nilmarin voisi ainakin aluksi jättää penkille ja antaa Rossin ratkoa, Zaragoza on nimittäin täysin ansaitusti tuolla paikalla liigassa.

[iris]

Eihän se Zaragoza tosiaan kovin kova vastus ollut, vaan 3-0 voitto irtosi vieraskentälläkin kohtuullisen helposti Sennan, Cazorlan ja Nilmarin maaleilla. Senna kruunasi komealla avausosumallaan 220. ottelunsa Villarrealissa ja nousunsa kaikkien aikojen ykköseksi joukkueessa pelattujen liigaottelujen määrässä. Onnea, Marcos!


Mestari ja oppipoika juhlivat.

Seuraava huolenaihe on sitten huominen kotiottelu Dinamo Zagrebia vastaan, jonka lopputuloksesta pitkälti riippuu jatkopaikka Eurooppa-liigassa. Joukkueiden edellisen kohtaamisen Kroatiassa Villarreal hävisi 2-0, joten nyt sen pitäisi lähteä hakemaan voittoa mielellään paremmin lukemin. Esitykset europeleissä eivät vielä tällä kaudella ole olleet kertaakaan samalla tasolla kuin Espanjassa. Tällä kertaa rotaatiot jätetään kuitenkin luultavasti jo väliin ja otteluun lähdetään lähes ykkösmiehistöllä, huono-onniseksi muuttunutta vasemman laitapuolustajan paikkaa lukuun ottamatta...

Joan Oriol korvasi Capdevilan Zaragozassa ihan kiitettävästi aina 70. minuutille asti kunnes vauhti pysähtyi Anderin tekemään suoraan sääreen osuneeseen (ja keltaisen kortin arvoiseen) taklaukseen. Mitään isompaa vammaa siitä ei pitänyt tulla, mutta pelikuntoiseksi poika ei silti vielä huomista ottelua varten ole toipunut. Kolmosvaihtoehtona vuoroon päässee nyt Catalá, joka on tuolla paikalla joskus B-joukkueessakin pelannut.

[iris]

Nyt alkaa jo Eurooppa-liigassakin näyttää paremmalta. Torstaina tuloksena oli toiveet täyttävä 3-0 voitto, nousu lohkon kärkeen ja varmistunut jatkopaikka. Ehkä kaikki onkin ollut tarkkaan suunniteltua alusta asti, eikä aikaisemmissa otteluissa vain ole turhaan tahdottu tuhlata voimia. Tai sitten on kiitettävä hyvää tuuria, kun Dinamon alkuvyörytyksissä pallo ei päätynyt maaliin ja lisäksi lohkon toisessa ottelussa PAOKin vieraana pelannut Brugge nousi lisäajalla sopivasti tasoihin... Erityismaininnat joka tapauksessa pilkun hankkineelle ja toisen maalin tehneelle Marco Rubenille sekä ensimmäisen kokonaisen ottelunsa ykkösjoukkueessa pelanneelle Catalálle, jotka osoittivat, että penkiltäkin löytyy sopivasti annosteltuna päteviä pelaajia.

Tänään vuoroon saapuu viime aikoina heikossa vireessä ollut Sevilla. Kaikki vakiopelaajat ovat taas mukana kokoonpanossa, kun Capdevila ei malttanut olla yli kahta viikkoa loukkaantuneena.   Vierailijoilla on kuitenkin ollut eilisillä juna- ja bussimatkoillaan yli kuusi tuntia aikaa nostattaa henkeä ja joskushan niidenkin onnen on käännyttävä, joten liikaa en nytkään silti uskalla luottaa kotijoukkueen varmaan voittoon. Jos molemmat joukkueet olisivat parhaimmillaan, luvassa voisi olla mielenkiintoinen taistelu erilaisten pelityylien välillä. (Tosin samaa odotin turhaan Valencian kohtaamisestakin ja Manzanon Sevillan pelityyliä en itse asiassa oikein edes tunne...) 

[iris]

Lähes ylisuorittaen sujunut alkukausi, yhteensä 7-0 maaliero kolmesta edellisestä ottelusta, Camp Noun lisäksi kauden ainoa tappio ensimmäisellä kierroksella Anoetalta... Viikko sitten kotivoitto kriisi-Sevillasta irtosi vielä rimaa hipoen mutta nyt alkoi jo tilastollisestikin olla välillä tappion vuoro. Ilmeisesti pelaajatkin olivat tämän totuuden hyväksyneet, sen verran ponnettomaksi eilinen esitys kokonaisuudessaan jäi. Ei Villarreal niin kova joukkue ole, etteikö sillä olisi lupa joskus hävitäkin, ja 1-0 vierasottelussa pirteää Getafea vastaan (jolta vielä hylättiin toinen todennäköisesti laillinen maali) ei kuulosta kovin pahalta lopputulokselta. Mutta luulisi, että parempikin suoritus olisi ollut mahdollinen pelattaessa yli puolet ottelusta yhden miehen ylivoimalla...

Villarreal lähti otteluun pahaenteisellä 4-2-3-1 ryhmityksellä, joka oli liigassa ollut käytössä ainoastaan juuri siinä Real Sociedadille hävityssä avausottelussa. Garrido hyödynsi siis Rossin pelikiellon välttyäkseen vaikealta valinnalta yhden keskikenttäpelaajan (Senna/Valero/Cani) penkittämiseksi. Taktiikka tehosi sen verran, että keskikentällä pallo pysyi kyllä hyvin hallinnassa, mutta Nilmar kärjessä jäi yksin eikä onnistunut viimeistelyssä, vaikka muutamiin hyviin paikkoihin hankkiutuikin. Toisella puoliajalla omistaan ja muiden suorituksista riippumatta aina vaihtolistan kärjessä oleva Cani korvattiin Marco Rubenilla, joka ei kuitenkaan ehtinyt missään vaiheessa päästä kunnolla mukaan peliin. Getafe loi vastahyökkäyksillään vaarallisimmat paikat ja viimeisillä minuuteilla sitten ottelun ainoat maalitkin.

Ensi viikonloppuna Rossi on taas käytettävissä, mutta puolustukseen joudutaan tekemään uusia järjestelyjä. Marchena jätti kentän eilen 70. minuutilla lihasvamman takia ja onnistui penkiltä urputtamalla hankkimaan samalla varoitustilinsä täyteen yhtä aikaa loukkaantumispoissaolonsa kanssa. (Näin asia hoidetaan tyylikkäästi ja huomiota herättämättä.) Musacchion ei olisi tarvinnut seurata esimerkkiä, mutta viidennen keltaisensa argentiinalainenkin sai huitomalla mukana jossain pikkuhulinoissa ottelun jo päätyttyä. Catalá, joka eilenkin pelasi ottelun lopun Marchenan tilalla (luultavasti koska oli valmiiksi lämmittelemässä), saanee siis lisävastuuta liigassakin Gonzalon rinnalla.

Ohjelmassa on ennen joulua vielä Eurooppa-liigan ottelu Belgiassa ensi keskiviikkona, kotiottelu Mallorcaa vastaan ensi lauantaina ja Copan ensimmäinen osaottelu Valenciassa 21.12. Syksy on ollut pitkä ja uuvuttava, mutta yrittäkää nyt nuo vielä jaksaa hoitaa kunnialla, niin kaikki pääsevät sitten hyvillä mielin lomille...

[Etzo]

Onko se nyt niin, että Jozy Altidorelle ei ole tarjolla mitään roolia tämän hetken Villarrealissa? Nilmar-Rossi kaksikko kun normaalisti pelin avaa ja Marco Ruben näyttäisi olevan kolmoshyökkääjän roolissa, joten Altidorelle jää jäljelle vain kamppailu neloshyökkääjän paikasta Monteron kanssa. Ja tämänkin taiston jenkkihyökkääjä näyttäisi jo hävinneen. Nämä kaikki huomiot perustuvat vain ja ainoastaan tilastoituun peliaikaan, sillä en ole itse pahemmin Villarrealin matseja tällä kaudella nähnyt.

Kuinkas pitkä sopimus Altidorella noin ylipäätänsä edes on Villarrealin kanssa? Mahdollisesti jo tammikuussa seurasta pois vai vieläkö annetaan kuluttaa penkkiä? Harmillista nähdä sangen potentiaalisen pelaajan kuluttavan aikaansa penkillä, kun varmasti jossain olisi pelaavassa kokoonpanossa. Edelliset lainapestit eivät ole menneet ihan putkeen, mutta en ainakaan itse ole vielä luopunut toivosta, että Altidoresta tulisi tulevaisuudessa jotain muutakin kuin pelkkä penkinlämmittäjä.

E: lisättäköön vielä sen verran, että Gonzalo Rodríquezia huhuillaan tammikuun aikana Málagaan, sillä Pellegrini haluaisi lisätä joukkueeseen puolustajan "jonka kanssa hän on jo aikaisemmin työskennellyt".

[iris]

Harmilliseltahan tuo tilanne Altidoren (ja muutaman muunkin vaihtopelaajan) kannalta vaikuttaa. Minusta eilisessäkin ottelussa olisi pitänyt olla alusta asti kentällä kaksi hyökkääjää, että edes joku vaihtoehdoista olisi saanut lisää peliaikaa, mutta Garrido tuntuu tekevän pelaajavalintansa jonkun oman hierarkiansa mukaan ja yleensä pienimpiäkin riskejä välttäen. Rotaatioiden puute alkaa vain ehkä painaa vähitellen pelaavassa porukassa.

Jozy on pelannut joitakin minuutteja Eurooppa-liigassa ja Copassa kaksi kokonaista ottelua, joissa molemmissa teki maalinkin. Epäilyttää silti hieman, tuleeko noissakaan kilpailuissa vastaavia tilaisuuksia, kun vastustajat kovenevat. Sopimus jatkuisi transfermarktin mukaan vuoteen 2014 asti, mutta kiinnostuneita seuroja olisi huhujen mukaan nytkin ainakin Turkissa, Italiassa ja Saksassa... Toisaalta poika näyttäisi päässeen hyvin mukaan porukkaan eikä vaikuta mitenkään eritysen turhautuneelta, joten kurjalta saattaisi tuntua myös jatkuva pyörittely maasta toiseen. Lainaisivat nyt kevätkaudeksi vaikka Levanteen, niin pääsisi välillä pelaamaan, mutta ei tarvitsisi taas muuttaa...

Joskus minullakin kävi mielessä, että onkohan Pellegrini kiinnostunut jostain Villarrealin pelaajista, mutta en kyllä hyväksy, jos päästävät Gonzalon lähtemään Málagaan. (Kaiken järjen mukaan senkin olisi sitä paitsi pitänyt olla eilen avauksessa eikä penkillä.)

[Louhikkokoskettaja]

Edelliset lainapestit eivät ole menneet ihan putkeen, mutta en ainakaan itse ole vielä luopunut toivosta, että Altidoresta tulisi tulevaisuudessa jotain muutakin kuin pelkkä penkinlämmittäjä.

Hullissa oli kyllä hyvin pidetty pelaaja kannattajien keskuudessa ja esityksiäkään ei pahemmin kritisoitu, vaikka vain yhden maalin teki. Periksiantamaton yritys sai arvostusta ja pystyi kuitenkin muille luomaan paikkoja, vaikka ei itse maalinteossa tarpeeksi usein onnistunut. Negatiiviselle puolelle taisi kuitenkin jäädä vain vähän liiallinen twitteröinti, mistä valmennusjohto ei pitänyt.

Ihan yhtä aktiiviselta ja periksiantamattomalta Altidore ei ole Villarrealissa vaikuttanut, joskin näyttöpaikat ovat jääneet aika vähiin. Nallipyssyhän Altidore on ainakin toistaiseksi Euroopassa ollut, ei vaan tunnu juuri mistään saavan sisään, ainakaan tosipeleissä, joita Copa del Rey tai Euroopan liigan lohkovaihe ei ihan välttämättä ole.

[tebinho]

Hyvää settiä irikseltä, hienoa että joku jaksaa raportoida Espanjan sympaattisimman seuran otteista. Samalla topic seurantaan.

[trif0n]

http://www.videalia.es/spotnadal.mp4

[Joey]

http://www.101greatgoals.com/videodisplay/villarreal-get-into-the-christmas-spirit-giuseppe-rossis-house-7922964/

[iris]

Laitetaan nyt vielä vuoden viimeistenkin otteluiden tulokset tänne muistiin:

Brugge-Villarreal 1-2
Hieman onnekas vierasvoitto (sisältäen esim. isänniltä virheellisesti paitsiona hylätyn maalin) toi Eurooppa-liigassa lohkon ykkössijan. Arvontaan asti onnea ei enää riittänyt vaan seuraavaksi vastaan asettuva Napoli vaikuttaisi yhdeltä vaikeimmista mahdollisista vastustajista. Mielenkiintoinen ottelupari joka tapauksessa luvassa helmikuussa.

Villarreal-Mallorca 3-1
Yllättävän selvä voitto kaikkia suurempia joukkueita vastaan loistaneesta vastustajasta. Harmi, että ottelu kääntyi 1-1 tilanteesta Villarrealin eduksi vähän naurettavasta käsivirheestä tuomitulla pilkulla, joten mallorcalaiset (tai ainakin kesän europaikkaepisodin takia edelleen kiukutteleva seuran johto, joka ei suostunut edes istumaan yhdessä Roigin kanssa katsomossa) voivat edelleen jatkaa marttyyrin leikkimistä. Todellisuudessa ottelun tulos oli melko oikeudenmukainen, sillä vierailijat tekivät maalinsa melkeinpä ainoasta paikastaan.

Valencia-Villarreal 0-0
Eilisen cup-ottelun lopputulosta täytyy pitää Villarrealin kannalta myönteisenä, niin niskan päällä kaikki maalipaikkansa tuhlannut kotijoukkue oli. Hienoa oli myös, että Juan Carloskin pääsi välillä pelaamaan ja piti maalinsa puhtaana. Vaikka ratkaiseva ottelu pelataankin El Madrigalilla, haiskahtaa vähän siltä, että lepakot menevät parista jatkoon jonkun 1-1 tuloksen vierasmaalilla. Mutta voihan tässä joulun aikaan tapahtua vielä jotain ihmeitä ja Garrido keksiikin keinot Emeryn puolustustaktiikan murtamiseen...

Valmentajan viimeisimpien kommenttien mukaan uudet pelaajahankinnat tammikuussa ovat mahdollisia, mutta tulijoiden henkilöllisyydestä ei ole vielä mitään kovin vahvoja huhuja liikkeellä. Joitakin lähtijöitäkin saattaa olla, toivottavasti kuitenkin vain vaihtopenkiltä. Jännitystä sisältyy joka tapauksessa taas siirtokauteenkin... Capdevilan ja Canin jatkosopimusten piti olla allekirjoituksia vaille valmiit jo viime (vai toissa?) viikolla ja Sennankin kanssa neuvottelut sujuvat uutisten mukaan hyvin. Viralliset vahvistukset silti vielä puuttuvat.

Yllä linkitetylle jouluspotille vielä . Itse olisin tahtonut laittaa tänne juhlan kunniaksi kuvan isä Garridosta joulupukkina tonttupukuisen Jefferson Monteron kanssa, mutta sellaista ei nyt valitettavasti sattunut mistään internetistä löytymään. Hyvää joulua kuitenkin kaikille!

[ZambROTTA]

Noniin ja sieltä tuli 4-2 voitto Osasunastakin.. Analyysit voin jättää muille, kun en peliä nähnyt.. Mutta ainakin tilastoista sen verran näki, että Cicinho oli päässyt debytoimaan vaihdosta jämäminuuteille

[iris]

Minäkään en nähnyt eilistä peliä enkä kunnolla kaikkia edellisiäkään tämän vuoden otteluita, joten turha odotella analyyseja. Näillä tuloksilla materiaalia maalikoosteisiinkin on sentään riittänyt ihan kiitettävästi:

Villarreal - Almería 2-0
Villarreal - Valencia 4-2 (copa)
Real Madrid - Villarreal 4-2
Villarreal - Sevilla 3-3 (copa)
Villarreal - Osasuna 4-2

Sarjasta on nyt puolet pelattu ja Villarrealin tuloksiin ja sijoitukseen on tietenkin pakko olla oikein tyytyväinen. Kovalla peliohjelmalla on kuitenkin hintansa ja parin viimeisen viikon aikana puolet avauskokoonpanon pelaajista on mennyt enemmän tai vähemmän rikki. Senna jatkanee toipumista vakiovaivastaan ja Nilmar polvileikkauksestaan ainakin tammikuun loppuun asti, Cazorla (joka oli eilen pelikiellossakin) on vielä ainakin seuraavasta pelistä poissa pienen lihasvamman takia ja Brunokin on oireillut ylirasitusta (ja huhujen mukaan romuttanut Ferrarinsa), vaikka pystyikin pelaamaan myös Osasunaa vastaan. Surullisin on kuitenkin parasta kauttaan Villarrealissa pelanneen Ángelin kohtalo. Miehen henkilökohtaisena tavoitteena ollut maajoukkueeseen palaaminen jää nyt ensi kauteen.

Positiivisena puolena tilanteessa on ollut aikaisemmin vähän peliaikaa saaneiden B-joukkueesta nostettujen poikien pääsy kentälle ja kelvollinen suoriutuminen siellä. Erityisesti Marco Ruben näyttäisi pääsevän vähitellen ilahduttavan hyvin mukaan systeemiin, joten keskikenttäpelaajien ja jopa puolustajien (eilen Capdevila ja Gonzalo) osallistuessa lisäksi maalintekoon Nilmaria on toistaiseksi kaivattu yllättävän vähän. Enemmänkin poissaolot ovat näkyneet päästettyjen maalien määrässä. Hyvänä uutisena voidaan kuitenkin kertoa, että Marchena on tänään palannut harjoituksiin, joten toivottavasti tilanne puolustuspäässä paranee taas pian. Täydet pisteet seurajohtolle myös Cicinhon nopeasta hankinnasta (yhtään miehen suorituksia näkemättä). Oli uuden pelaajan nykyinen taso mitä tahansa, ei oikean laidan puolustusta joka tapauksessa voinut jättää pelkästään 20-vuotiaan Marion vastuulle.

Näinä vaikeina aikoina kansa kaipaa tyydyttävien varamiesten lisäksi sankareita, joten onneksi vakiintuneen avauspaikan myötä tasoaan jatkuvasti parantanut Cani on pysynyt pelikunnossa. Eilinen veto keskiviivalta suoraan maaliin olisi eräiden muiden pelaajien tekemänä päätynyt lehtien kansiin ja kansainvälistenkin urheilu-uutisten pääaiheeksi. Cani ehti kuitenkin tuhlata minuuttinsa maineessa jo viime viikonlopun Mourinho-episodissa. Ehkä ei ole esimerkillistä heittää nenille hyppivääkään vastustajan valmentajaa vesipullolla, mutta minun silmissäni tuo teko ei yhtään laskenut miehen pisteitä.


Ooh, Cani Cani!

Seuraava peli onkin taas jo tiistaina. Viimeviikkoinen 3-3 tulos ei mitenkään helpota jatkopaikan varmistamista Copassa, vaikka Sevilla onkin tällä kaudella ollut keskimäärin Villarrealia heikompi joukkue. Toisaalta seuraavalla kierroksella on kuitenkin tulossa vastaan Madrid, joka tällä kaudella päässee tavalla tai toisella varmasti finaaliin, joten putoaminen jo nyt ja parin ylimääräisen kovan pelin välttäminen ei ehkä olisi edes suuri katastrofi. (Siinä mielessä tietysti nämä viimeisimmätkin Copan ottelut Sevillaakin vastaan olisivat sitten olleet täysin turhia, mutta niihin johtanut eeppinen voitto Valenciasta oli kyllä sen arvoinen...)

[maanpaine]

Giuseppe Rossi Tehnyt uuden sopimuksen, uusi sopimus päättyy 2016.


http://www.villarrealcf.es/principal_n.php?nombreModulo=noticiasDetalle&idnoticia=11288&idseccion=7&idmenu=90&idsubmenu=125