Yleistä ihmettelyä jalkapallon trendeistä

[JJO]

Viime vuosina itseäni on kummastuttanut futiksessa uudenlainen trendi. Urheiluseurat tunnetusti ovat aktiivisia nopeasti imitoimaan mitä tahansa uutta, jollekin toiselle seuralle menestystä tuonutta konseptia. Useampi suurseura kokeili jokin vuosi takaperin Realille enemmän tai vähemmän menestyksekästä Galactico-politiikkaa, jotkut harkiten (1-2 huippupelaajaa paikoille joihin niitä tarvittiin), toiset vähemmän harkiten (ostetaan kaikki, katsotaan ketkä onnistuu) ja jotkut taas ostivat liikaa pelaajia samoille pelipaikoille, ilmeisesti pitkälti markkinoinnillisista syistä ja jättivät ongelmapaikkansa korjaamatta.

Uusimpana villityksenä kaltaiselleni sunnuntaiseuraajalle on tullut keskikentän keskustan dynaamisten box-to-box pelaajien yliampuvasta haalimisesta. Etenkin englantilaiset suurseurat ManUa lukuunottamatta tuntuvat hurahtaneen käsitykseen, että mitä useampi huippuluokan keskustamies haalitaan riveihin, sitä monipuolisempi keskusta on. Pelaajatyyppejä on toki erilaisia, hyökkäävämpiä ja puolustavampia, nopeampia ja hitaampia, mutta yhdistävänä tekijänä on monipuolinen osaaminen nimenomaan keskikentän keskustassa. Toki osansa on myös rotaation vaatimalla syvyydellä, mutta tässä päästäänkin mysteerin ytimeen.

Ongelma 1: Joukkueen pelistä katoaa leveys. Tästä syndroomasta tuntuvat kärsivän etenkin Arsenal, Chelsea ja Tottenham. Keskikentällä on usein kolme-neljä perinteistä keskustan pelaajaa, joista vähintään yksi joutuu pelaamaan väärällä pelipaikalla, johon hänen vahvuutensa eivät sovellu. Keskustan pelaajilla on usein taipumus kaventaa peliä tutummalle osa-alueelleen ja näin jättää laidassa olevat vapaat kanavat käyttämättä. Peli puuroutuu liian usein liian pieneksi näpertelyksi ja hyviäkin tilanteita seuraa pallonmenetys.

Usein ongelmana on myös pelaajien liiallinen samankaltaisuus. Ballackin ja Lampardin on hyvin vaikea mahtua samaan kahden miehen keskustaan, kun taas Essien tai Makelele sopivat toisen edellämainitun viereen hyvin. Silti kumpikaan em. kundeista ei ole sellainen, jonka luokittelisin puhtaaksi rotaatiomieheksi, eikä kumpikaan sovellu laitapelaamiseen. Samalla tämä ei olisi Chelsealle ongelma, jos seura ei olisi hankkinut Shevchenkoa. Aiempaan 4-3-3:n kolmen miehen keskikenttään Lampard ja Ballack mahtuisivat varmasti paremmin.

Ongelma 2: Keskikentän keskustan dynamot jotuvat harvoin rotaation uhriksi. Peliä rikkovat, pyörittävät ja viimeistelevät yleiskk-pelaajat ovat pelin ytimessä ja useimmiten sementoivat paikkansa kokoonpanossa vastustajasta riippumatta. Näin esimerkiksi Lampardin ja Gerrardin kohdalla omissa seuroissaan. Näin taas sangen laadukkaat pelaajat, joita ei kuitenkaan voi pitää supersub-tyylisinä pelaajina, kylmenevät penkillä.

muutamia esimerkkejä:

Spurs: Tainio, Zokora, Ghaly, Davids, Huddlestone, Jenas (Malbranque)
Chelsea: Essien, Lampard, Makelele, Ballack, (Cole, Diarra)
Arsenal: Flamini, Fabregas, Hleb, Silva, Rosicky

Ongelma 3: Samoista joukkueista löytyy pelottavan vähän laitapelaajia edes vaihtoehdoiksi. Chelsea peluuttaa SWP:tä lähinnä pitääkseen miestä ns. kaupan ikkunassa, Spursilta löytyy Lennonin jälkeen periaatteessa vain keskustan pelaajia tai laitapakkeja, jotka pystyvät myös laiturina pelaamiseen mutta eivät ole klassisia laitalinkkejä. Arsenalin ainoa laitapelaaja on oikeastaan Ljungberg, joka on nykyisellään ikään kuin maailmanluokan Nurmela. Hyviä ominaisuuksia löytyy, mutta nopeus ja tekniikka eivät riitä enää vastustajien tasaiseen ohittamiseen.

En tiedä onko tämä kaikki sulaa sattumaa, vai ovatko seurat nyt hurahtaneet monikäyttöisiin, dynaamisiin keskikenttäpelaajiin joita periaatteessa voi peluuttaa melkein missä vain, mutta jotka kuitenkin ovat omimmillaan vain keskikentän keskustassa. Laitalinkit ovat mielestäni aika perinteisesti olleet kärkipelaajien jälkeen eniten päivän kunnosta ja pallon saamisesta riippuvaisia. Keskustan pelaajat ovat pelin luonnollisen virtauksen vuoksi automaattisesti pelin ytimessä kun taas laitapelaaja usein sen ulkopuolella, etenkin jos oman joukkueen peli kulkee keskeltä tai toiselta laidalta.

Ainoa selvä poikkeus virtauksesta on ManU ja varauksin Liverpool, joista ensin mainittu säilyttää mielestäni loistavan keskikentän tasapainon pitämällä Giggsiä ja Ronaldoa laidoillaan. Luonnollisina laitapelaajina kundit pitävät ManU:n pelin leveänä ja monipuolisena ja saavat osallistua aktiivisesti peliin. Molemmilta löytyy klassisille laitureille ominainen räjähtävyys, suoraviivaisuus ja yllätyksellisyys. Lisäksi Manulla on muutama hyvä varamies näille paikoille rotaation varalta, muttei kuitenkaan sellaisia joita olisi jatkuvasti roteerattava avaukseen ja siten sotkettava omaa peliä. Tämä saattaa toki kuormittaa tiettyjä avainpelaajia, mutta se samalla ruokkii kovassa pelivireessä olevia pelaajia ja antaa itseluottamusta (case: Ronaldo & kuukauden pelaaja-tuplat).

Ennen Shevchenkon pakkopeluuttamista Chelsea oli samaten erityisen hyvässä asemassa. Keskustasta löytyi liuta huippumiehiä joista jokaiselle oli rooli. Laidoilla mm. Robben ja J. Cole toivat peliin runsaasti monipuolisuutta osaamalla sekä laitapelaamisen että sisään leikkaamisen ja maalinteon. Nyt pelaajia on oikeastaan jokaiselle pelipaikalle liikaa ja roolijako on epäselvä. Joukkue on silti niin laadukas ja hyvin johdettu sekä kentällä (Lampard, Terry, Drogba) että sen laidalla että joukkue vääntää voitot väkisin, joskaan ei yhtä varmasti kuin aiemmin. Arsenalilta ja Tottenhamilta ei löydy likimainkaan tällaiseen suoritustasoon riittävää varmuutta.

Samaan aikaan esimerkiksi Bolton vetää "köyhän miehen Chelsea" pelitavallaan vuodesta toiseen hyviä tuloksia leveällä, monipuolisella pelillään. Syystä tahi toisesta näitä ei ole missään noteerattu, vaan seurat painavat menemään neljällä samantyyppisellä keskikenttäpelaajalla vailla leveyttä tahi monipuolisuutta. Periaatteessa paperilla monipuolisuutta piisaa ja näidenkin keskustan pelimiesten pelityyleissä on paljon eroja, mutta samalla heiltä puuttuu laitureille ominaista räjähtävyyttä ja kykyä tuoda leveitä vaihtoehtoja peleihin.

Muutamia kysymyksiä minua fiksummille pohdittavaksi

- Onko futismaailman laituritilanne niin laiha, ettei huippuluokan vaihtoehtoja ole kunnolla saatavilla?
- Kaihtavatko valmentajat luonnollisia laitalinkkejä liiallisen formiriippuvaisuuden vuoksi?
- Onko klassinen laitalinkki liian yksipuolinen moderniin futikseen?
- Mikä on seuraava trendi?
- Onko kyseessä vain harha?

e: viimeisin ihmettelyä herättänyt huhu on tapaus Hargreaves. Tiedä sitten onko Chelsea oikeasti miehen perässä, mutta tuo Robben+rahaa Hargreavesista tuntuu pelkästään idealta ryövätä (taas) ManU:lta yksi hankinta. Robbenin myyminen veisi taas Chelsealta vaihtoehtoja laidasta ja tukkisi keskustaa entuudestaan. ManU:lle siirrossa on huomattavasti enemmän järkeä, vaikka siirtosumma vaikuttaakin astronomiselta. En kundin pelejä ole hirveästi nähnyt, mutta harvoin on tullut mieleen "voi pojat, tuo kundi se vasta onkin huippupelaaja!" Kyseessä on toki taas monipuolinen pelaaja, joka voi myös periaatteessa pelata laidalla, laitapakkina, huoltomiehenä, huligaanina... Hinnan suhteen täytyy nostaa Bayernille peukkua, kärsivällisesti ovat n. 3-4 vuotta vedättäneet brittiseuroja ja nostaneet hinnan pilviin. Nyt yhtäkkiä miehestä maksetaan kuin eliittipelaajasta konsanaan. Tiedä sitten onko mies oikeasti ihan niin hyvä.

[John Devey]

Onko futismaailman laituritilanne niin laiha, ettei huippuluokan vaihtoehtoja ole kunnolla saatavilla?

Jaksoin vähän alusta ja enemmän keskeltä mutta tämä osui silmiin. Kunnolliset laiturit ovat harvassa mutta näkisin asian niin että laitapelaaminen on viime vuosina muuttunut rajusti, ja nykyään laitureilta vaaditaan yhä enemmän. Nopeita nousuja johon tarvitaan hyvää pallonhallintaa, harhautustaitoa ajamiseksi keskustaan, hyviä keskityksiä boxiin, puolustavan keskikenttäpelaajan tukemista pallottomissa tilanteissa, nopeiden nousujen vastapainoksi myös vahvaa puolustuspelaamista mikäli vastustaja pääsee keskialueen yli jne

Varsinkin laitapuolustajien rooli on muuttunut, hehän ovat nykyään tärkeä osa hyökkäysten käynnistystä sekä itse hyökkäyksiä. Nousevat pallon kanssa hyökkäysalueelle tai tukevat nousevaa laituria. Heiltä vaaditaan lähestulkoon samat ominaisuudet hyökkäyspäässä kuin laitureiltakin mutta lisäksi tietenkin puolustuspelaamisen on oltava kunnossa

Yhä harvemmin joukkueet hyökkäävät keskeltä milloin laitureiden ja laitapakkien rooli korostuu. Laitapelaaminen on mielestäni elänyt muutoksessa viime vuodet ja muutoksia tapahtunee vielä jonkin aikaa, ennenkuin laitapelaamiseen on saatu uudet "standardit" ja nuoria pelaajia pystytään täysipainoisesti kouluttamaan uusien vaatimusten mukaisesti

Tällä hetkellä modernilta laitapelaajalta vaaditaan helvetisti monipuolisuutta eikä sellaisia maailmanluokan pelaajia ole montaa. Siksi tuntuukin että kunnon laiturit ovat harvassa

Onko klassinen laitalinkki liian yksipuolinen moderniin futikseen?

Mielestäni on. Jalkapallo elää omaa elämäänsä ja muuttuu aina. Pelaajat ja valmennus sopeutuvat muutoksiin jolloin entisten aikojen pelaajatyypit jäävät unholaan

[JJO]

Hauska huomata että jota kuta edes kiinnosti vähän alusta.

Kummastelen silti seurojen haluttomuutta kehittää luonnollisista laitureista monipuolisempia pelaajia kuten ManU onnistui mm. Ronaldon, Beckhamin ja Giggsin kanssa. Ja onhan niitä muitakin. Luulisi silti, että myös tällainen kiskoilla kulkeva laitapelaaja olisi yhä arvossaan, sen verran mielestäni eri joukkueiden pelit puuroutuvat keskisektorille.

[shots]

Nykypäivänä laiturin tehtävä on useasti kaventaa keskelle jolloin pakki saa tilan nousta "ylimääräisenä" miehenä. Toki myös tämänpäivän laitapuolustajat ovat paljon pahempia ohitettavia kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Mutta eiköhän taas vuosien mittaan palata takaisin perinteiseen laituripeliin ja "majakka ja perävaunu"-tyyppiseen hyökkääjäkaksikkoon. :

[joks11]

Topicille

Tuskin olen fiksumpi, mutta pohditaan. Devey näitä jo miettikin.

- Onko futismaailman laituritilanne niin laiha, ettei huippuluokan vaihtoehtoja ole kunnolla saatavilla?

Mielestäni ei ole, joskin tilanne voisi olla parempikin. Voimakkaasti hyökkäävien laitapakkien suosion kasvu on mielestäni syönyt klassisien laiturien arvostusta roimasti, koska antaakseen pakille tilaa laiturin täytyy hakea mahdollisuuksia kaventaa keskelle. Toki on poikkeuksia tyyliin Beckham ja Neville, jotka molemmat pelasivat hyvin laidassa ollessaan samaan aikaan ManUssa kentällä. Kuitenkin kuvittelisin, että juuri tuo keskelle kaventaminen on se asia, johon valmentajat ovat kompastuneet asettaessaan keskellä tottuneita pelaajia pelaamaan laitaan. Chelsea on jonkinlainen poikkeus, koska sen laitapakit eivät ole mitenkään erityisen hyökkääviä(vrt. Evra, Zambrotta jne) vaikkeivät siinäkään mitenkään huonoja ole. Cole voisi olla muutosta mutta kaveri on pelannut alle Arsu-tasonsa.

- Kaihtavatko valmentajat luonnollisia laitalinkkejä liiallisen formiriippuvaisuuden vuoksi?

Varmasti joissain tapauksissa valmentaja suosii "dynaamista pelitapaa" jopa yli joukkueen pelaajamateriaalin.

- Onko klassinen laitalinkki liian yksipuolinen moderniin futikseen?

Ehdottomasti ei, kysehän on vain valmentajan luomasta pelitavasta. En millään usko väitettä, että klassinen laitaa pitkin hanakasti nouseva laituri olisi mitenkään käyttökelvoton edes terävimmällä huipulla.

- Mikä on seuraava trendi?

Vaikea sanoa, eiköhän vain todelliset huippuvalmentajat pysty moista ennustamaan ja hekin vain huonosti.

- Onko kyseessä vain harha?

Ei, joskin tapaus Chelsea hieman ylikorostaa tilannetta, koska siellähän kaiketi Abra hoitaa ostostelut ja Mourinho hoitaa peluutuksen niillä mitä on.

tapaus Hargreaves.

Hargreaves oli kesän mömmömmissä Lennonin(?) ohella se pelaaja, joka pystyi tuomaan kentälle jotain uutta tullessaan vaihdosta sisään. Sellaiset pelaajat jäävät hyvin mieleen ja hyvät otteet hilaavat hintaa ylös. Tuskin kukaan Hargreavesia paskanakaan pitää, ainakin minun muistoihin on jäänyt ainoastaan hyviä otteita, jo hyvin nuorellakin iällä.

[JJO]

En näe tätä vain Chelsean ongelmana. Arsenal ja Tottenham kärsivät siitä vielä pahemmin (etenkin joukkueen ainoan varman viimeistelijän ollessa poissa), koska hankitut pelaajat eivät ainakaan vielä ole yhtä laadukkaita eivätkä pysty tarvittaessa yhtä tasaisesti ratkaisemaan pelejä yksilösuorituksilla.

[Mainio Manaatti]

En näe tätä vain Chelsean ongelmana. Arsenal ja Tottenham kärsivät siitä vielä pahemmin (etenkin joukkueen ainoan varman viimeistelijän ollessa poissa), koska hankitut pelaajat eivät ainakaan vielä ole yhtä laadukkaita eivätkä pysty tarvittaessa yhtä tasaisesti ratkaisemaan pelejä yksilösuorituksilla.

Arsenal on mielestäni kärsinyt nimenomaan vasemman laidan puuttumisen vuoksi. Rosicky on huomattavasti parempi keskellä ja Van Persie pelaa nykyään yleensä kärjessä. Hleb taas on ollut joukkueen parhaimmistoa oikealla laidalla koko kauden ajan.

[Dial Square FC]

Arsenalin osalta pelitapa on perustunut juuri yllämainittuihin laitapakkien (Cole ja Lauren) nousuihin, jolloin laiturit ovat leikanneet keskelle. Itseasiassa Ljungbergin suuruus oli juuri oikea-aikaisessa leikkaamisessa keskelle ja maalienteossa, ei laitapelaamisessa. Myös Henry on taipumuksellaan pelata melko paljon vasemmalla syönyt tarvetta perinteiselle laiturille. Wengerin haalimat pelaajat ovat olleet myös melko kehnoja pääpelaajia, joten noiden klassisten laiturien vahvimmat aseet eli keskitykset eivät oikein toimi kyseisessä joukkueessa. Mielenkiintoinen aihe kylläkin.

[joks11]

En näe tätä vain Chelsean ongelmana. Arsenal ja Tottenham kärsivät siitä vielä pahemmin (etenkin joukkueen ainoan varman viimeistelijän ollessa poissa), koska hankitut pelaajat eivät ainakaan vielä ole yhtä laadukkaita eivätkä pysty tarvittaessa yhtä tasaisesti ratkaisemaan pelejä yksilösuorituksilla.

Juu, sanoinkin että Chelsea ylikorostaa tilannetta juuri siksi, että siellä ei todellakaan ostella pelaajia paikkaamaan materiaalin aukkoja vaan omistaja tekee ainakin osan ostoksistaan täysin kuuntelematta valmentajaa.

Arsenal on taas sillä tavalla hieman eri asia, että käsittääkseni joukkue elää tällä hetkellä murroksessa. Wenger on ihastunut Fabregasin potentiaaliin eikä enää edes yritä peluuttaa joukkuetta Henryn vahvuuksien mukaan, joskaan se ei edes onnistuisi kun Lungbergin käyrä on laskusuunnassa ja Pires heivattiin hiuksista Espanjaan. Kuitenkin huonolta näyttää senkin puolesta, että vallitsevaan tilanteeseen ei Arsullakaan näy tällä hetkellä mitään muutosta. Ei heillä ole ainakaan minun tietääkseni mitään maailmanluokan laitureita edes kypsymässä, pl. se junnupikajuoksija joka tosin taitaa olla vahvimmillaan hyökkääjänä.

Tottenhamin tilanne on kyllä sikäli surkuhupaisa, että joukkue ei pysty luomaan tasaiseen tahtiin kontrolloituja hyökkäyksiä sitten millään. Ainoa järkevä syy on väärä pelitapa materiaaliin nähden ja siihen ongelmaan ei ratkaisua nykyisellä materiaalilla löydy.

[Mainio Manaatti]

Arsenal on taas sillä tavalla hieman eri asia, että käsittääkseni joukkue elää tällä hetkellä murroksessa. Wenger on ihastunut Fabregasin potentiaaliin eikä enää edes yritä peluuttaa joukkuetta Henryn vahvuuksien mukaan, joskaan se ei edes onnistuisi kun Lungbergin käyrä on laskusuunnassa ja Pires heivattiin hiuksista Espanjaan. Kuitenkin huonolta näyttää senkin puolesta, että vallitsevaan tilanteeseen ei Arsullakaan näy tällä hetkellä mitään muutosta. Ei heillä ole ainakaan minun tietääkseni mitään maailmanluokan laitureita edes kypsymässä, pl. se junnupikajuoksija joka tosin taitaa olla vahvimmillaan hyökkääjänä.

Mutta Riberyn auttaisi kummasti asiaa.

[joks11]

Mutta Riberyn auttaisi kummasti asiaa.

Varmaankin. En ole ihan perillä Valjun viimeisimmistä pelaajasiirroista ja huhut jätän yleensä omaan arvoonsa. Jokos Arpinaama on siirtynyt?

[Mainio Manaatti]

Varmaankin. En ole ihan perillä Valjun viimeisimmistä pelaajasiirroista ja huhut jätän yleensä omaan arvoonsa. Jokos Arpinaama on siirtynyt?

Ei. Ja tuskin siirtyykään ennen kesää(jos edes silloin). Toi oli vain turhaa toiveajattelua jolla ei liiemmin ollut tekemistä topicin kanssa...

[John Devey]

Nyt luinkin jo tekstin kokonaan ja asiaa oli. Hyvä huomio mutta Chelsean touhuista ei sen koommin kannata välittää, joukkueen kokoaminenhan tuntuu enemmänkin menevän Galactico tyyliin ja Abran halujen mukaan. Tottenhamin keskikenttäpelaajien hamstraaminen ihmetyttää minuakin, onko kyseessä Jolin pakkomielle  

Tuntuu siltä että pelaajia hankittaessa huomio painottuu liikaa pelaajan saavutuksiin, unohdetaan hänen roolinsa joukkueessa ja sen pelitavassa. Niin entisessä seurassa kuin tulevassakin. Pelaaja ostetaan ja vasta sitten mietitään mitä hänellä tehtäisiin. Shevchenko on hyvä esimerkki, Milanin hyökkäyspelaaminen oli räätälöity juuri häntä varten milloin Shevasta saatiin paras mahdollinen irti, toisin kuin Chelseassa. Ballackiin pätee sama juttu ja hankintahan oli aivan järjetön koska Chelseassa oli jo Lampard. MM-kisa huuma tarttui liian vahvasti Abraan

Onko siis niin että nämä yleiset trendit ja pelaajien hetkellinen hypettäminen polkevat hyvän scouttauksen jalkoihinsa? En usko, ennenpitkää asiat normalisoituvat. Real näytti ettei Galactico meininki toimi jalkapallossa. Chelsea & kump. ennen pitkää osoittavat JJO:n esille tuomat asiat epäonnistuneiksi. Näyttää siltä että hypetyksellä, markkinoinnilla ja muulla lajiin liitymättömällä paskalla ei pysty jalkapalloa kesyttämään. Onneksi  

[Josef K.]

Real näytti ettei Galactico meininki toimi jalkapallossa.

Miten niin ei toimi?

Rahaahan sillä on tehty aivan helvetisti, mikä on ollut tarkoituskin. Kentällä ei toki ole menestystä hirveästi tullut, mutta tärkeintä ei olekaan voitto, vaan liikevoitto.

[JJO]

Nyt luinkin jo tekstin kokonaan ja asiaa oli. Hyvä huomio mutta Chelsean touhuista ei sen koommin kannata välittää, joukkueen kokoaminenhan tuntuu enemmänkin menevän Galactico tyyliin ja Abran halujen mukaan. Tottenhamin keskikenttäpelaajien hamstraaminen ihmetyttää minuakin, onko kyseessä Jolin pakkomielle  

Tuntuu siltä että pelaajia hankittaessa huomio painottuu liikaa pelaajan saavutuksiin, unohdetaan hänen roolinsa joukkueessa ja sen pelitavassa. Niin entisessä seurassa kuin tulevassakin. Pelaaja ostetaan ja vasta sitten mietitään mitä hänellä tehtäisiin. Shevchenko on hyvä esimerkki, Milanin hyökkäyspelaaminen oli räätälöity juuri häntä varten milloin Shevasta saatiin paras mahdollinen irti, toisin kuin Chelseassa. Ballackiin pätee sama juttu ja hankintahan oli aivan järjetön koska Chelseassa oli jo Lampard. MM-kisa huuma tarttui liian vahvasti Abraan

Onko siis niin että nämä yleiset trendit ja pelaajien hetkellinen hypettäminen polkevat hyvän scouttauksen jalkoihinsa? En usko, ennenpitkää asiat normalisoituvat. Real näytti ettei Galactico meininki toimi jalkapallossa. Chelsea & kump. ennen pitkää osoittavat JJO:n esille tuomat asiat epäonnistuneiksi. Näyttää siltä että hypetyksellä, markkinoinnilla ja muulla lajiin liitymättömällä paskalla ei pysty jalkapalloa kesyttämään. Onneksi  

Galactico-meininki toimii, kunhan sen osaa pitää aisoissa ja suunnata oikein. Kun runko on rakennettu, ei sitä tarvitsekaan kehittää monella hankinnalla vaan isot rahat voi kohdentaa 1-2 tähtipelaajaan. Suurin kysymys onkin se maltti ja kyky hankkia oikeat tyypit oikeille paikoille vaikkeivät pepsipoikia olisikaan. Realin (ja tulevaisuudessa mahdollisesti Chelsean) ongelmaksi ulkopuolisen silmin tuli liika samojen pelipaikkojen tähtien hamstraus sen sijaan, että niitä tähtiä olisi hankittu niille paikoille joissa ongelmia esiintyi. Ei kai puolustajien hankkiminen ollut sitten riittävän mediaseksikästä. :


Kannattaa muistaa, että Realkin taisi kuitenkin napata pari pystiä kaappiin ensimmäisten Galactico-vyöryjen aikaan ja myös Milan harjoitti samansuuntaista politiikkaa voittaessaan CL:n.

[hombre]

Real näytti ettei Galactico meininki toimi jalkapallossa.

Noh, miten sen nyt ottaa. Tottakai "zidanes y pavones"-linja meni loppuen lopuksi liian pitkälle, mutta galacticot Real Madridiin tuoneen Florentino Pérezin aikana Real Madrid voitti kuitenkin kaksi kertaa Espanjan mestaruuden, kerran Mestareiden liigan, ja kerran myös Intercontinental cupin. Tähän vielä Espanjan Supercup ja Euroopan Supercup päälle. Mutta tottakai pelaajat vanhenivat ja joukkuetta ei uusittu tarpeeksi rohkeasti vielä Pérezin aikana...

[pablo-honey]

Kuten JJO totesi: Galactico-meininki toimii, kunhan sen osaa pitää aisoissa ja suunnata oikein.

Chelsea teki kesällä täysin järjettömät hankinnat omaan taktiikkaansa nähden. Tämän takia Mourinho myös muokkasi joukkueen taktiikkaa sellaiseksi että Ballack-Lampard ja Drogba-Sheva mahtuvat kaikki kentälle.

Nykyiseen tilanteeseen Hargreavesin osto olisi kyllä täysin järjetöntä. Sillä jos laiturit tiputetaan Chelsean taktiikasta kokonaan pois niin käy kuten avausviestissä JJO pohdiskeli. Hyökkäyspelistä jätetään yksi ulottuvuus käyttämättä, jolloin puolustaminen tällaista pelitapaa vastaan tulee helpommaksi, vaikka yksittäiset pelaajat olisivat kuinka hyviä tahansa.
Toki jos halutaan kiusata Manua niin mukavahan se on nenän edestä ostella pelaajia omalle penkille.

Laitetaan JJO:lle vielä erittäin hienosta avausviestistä. 
 

[Wilf Copping]

En usko Jolin olevan pakkomielteinen keskikenttämiestensä suhteen. Kyse on enemmänkin huonosti osuneista ostoksista, osa on ehkä seuran harrastaman lädipolitiikan sanelemia pakkohankintoja, osa sitten suoranaisia epäonnistumisia. Spursilla keskikentän keskusta ei ole aikoihin ollut tasapainossa ylöspäin pelaamisen ja puolustamisen suhteen. Kuten tunnettua, Spursin hyökkäyspeli elää nykyään vain hyökkääjien yksilö oivallustan ja Lennonin tahdissa. Keskusta ei kykene juuri mihinkään. Kuitenkin myös omiin menee rajusti maaleja, Spurs pystyy lähinnä pitämään numerot pieninä tai oman pään puhtaana laskiessaan keskikenttää voimakkaasti alas. Voisi puhua jo lähes sumputtamisesta. Nyt Jol on hakenut kentän keskellä maalintekovoimaa kakkospalloihin ja kontaktipelaamista, toisaalta alemmaksi keskikenttämieheksi riittävän voimakasta, hyvin syöttelevää ja ja tarpeeksi toppareita suojelevaa pelaajaa. Ei ole löytynyt, viimeksi Zokora on selvä floppi ja veltto Carrick ei ollut mikään täydellinen vaihtoehto muuten heikon Spurs-keskikentän moottorina. Huddlestone ei ole vielä riittävällä tasolla, mikään oivaltava pallonjakaja ei ole ja isoa ruhoaan käyttää vielä vaisusti.

[John Devey]

Galactico-meininki toimii, kunhan sen osaa pitää aisoissa ja suunnata oikein. Kun runko on rakennettu, ei sitä tarvitsekaan kehittää monella hankinnalla vaan isot rahat voi kohdentaa 1-2 tähtipelaajaan. Suurin kysymys onkin se maltti ja kyky hankkia oikeat tyypit oikeille paikoille vaikkeivät pepsipoikia olisikaan. Realin (ja tulevaisuudessa mahdollisesti Chelsean) ongelmaksi ulkopuolisen silmin tuli liika samojen pelipaikkojen tähtien hamstraus sen sijaan, että niitä tähtiä olisi hankittu niille paikoille joissa ongelmia esiintyi. Ei kai puolustajien hankkiminen ollut sitten riittävän mediaseksikästä. :


Kannattaa muistaa, että Realkin taisi kuitenkin napata pari pystiä kaappiin ensimmäisten Galactico-vyöryjen aikaan ja myös Milan harjoitti samansuuntaista politiikkaa voittaessaan CL:n.

Onhan tuo totta, tulihan Realille menestystäkin. Taidan omata eri käsityksen Galacticosta kuin muut. Real saavutti paljon mutta kun tähtien hamstraaminen meni joukkueen järkevän rakentamisen edelle niin homma kusi. Chelseassa on merkkejä samaan ansaan astumisesta. Kummassakin seurassa taisi asiantuntematon seurajohto puuttua liikaa joukkueen kokoamiseen 

Vähän menee OT:ksi jo  :

[Epsen]

Sen verran kommentoin tuota avausviestiä että ethän mitenkään voi laittaa Makelelea/Gilbertoa samaan kategoriaan kuin Lampardia/Rosickya. Kyseessä ovat aivan eri paikan ja ennen kaikkea eri tyylisiä pelaajia. Se miksi keskikenttäpelaajia haalitaan paljon johtuu siitäkin että harva joukkue Valioliigassa pelaa enää perinteisellä 4-4-2:lla. Viiden keskikenttä on in.

Sori jos nää jutut oli mainittu jo aiemmissa viesteissä. En jaksanut kuin vähän jne.....

[el_Diablo]

wengerin aikana arsenalissa ei ole kyllä pelannut käytännössä yhtään perinteistä laituria, vaan kaikki ovat olleet näitä vahvasti keskelle leikkaavia monipuolisia pelimiehiä. tästä syystä esimerkiksi pennant ei koskaan lyönyt läpi arsenalissa (toki kentän ulkopuolisillakin asioilla oli tekemistä asian kanssa).

wengerin "ensimmäisessä joukkueessa" pelasivat laidoilla overmars ja parlour - näistä ehkä overmars oli lähimpänä perinteistä laituria, mutta arsenalissa pelatessa rankkarialueelle oli yleensä turha hakea keskityksiä kiskoilla juoksun jälkeen. bergkamp ja wright/anelka kun eivät olleet tunnettuja pääpelistään. parlour nyt oli lähinnä tasapainottava pelaaja laidallaan, kun overmars oli niin hyökkäävä. kyllähän jo tuolloin winterburnilta ja dixoniltakin odotettiin nousuja.

seuraavassa versiossa, laidoilla olikin sitten jo pires ja ljungberg, joista pires leikkasi keskelle pallon kanssa, ja ljungberg ilman. parhaimmillaan ollessaan ashley cole hoiti koko vasemman laidan omalta päätyrajalta vastustajan päätyrajalle. ja lauren toidella laidalla. kannattaa huomata, että lauren ja cole olivat molemmat alkujaan keskikenttäpelaajia, joista cole ainakin pelasi laitalinkkinä. toki reyes oli sitten pelaajatyypiltään vahvasti laitapelaaja, mutta kykeni hänkin pelaamaan kärjessä.

nykyisessä porukassa hleb on istunut erinomaisesti oikealle sivustalle, mutta rooli on toki sama kuin wengerin arsenalin laitureilla aina ennenkin - leikataan keskelle ja eboue hoitaa pelin leveänä pitämisen.. rosicky ei ole toistaseksi kotiutunut täysin vasemmalle laidalle siihen piresin rooliin, uuteen rooliin, uuteen joukkueeseen ja uuteen maahan tottumiseen mennee kaikilta jonkin aikaa. osaltaan rosickyn tilanteeseen vaikuttaa varmasti myös se, että laitapakki on vaihtunut colesta clichyyn, joka ei ole samalla tasolla ylöspäin pelattaessa..

eli arsenalissa tämä ilman varsinaisia laitureita pelaaminen on ollut tietoinen valinta jo kymmenisen vuotta. laitapakeiltahan tällainen vaatii hurjaa kuntoa, keskikentältä on löydyttävä joku kaveri, joka muistaa myös puolustaa, jotteivat keskuspakit jää täysin yksin alakertaan.

[JJO]

Sen verran kommentoin tuota avausviestiä että ethän mitenkään voi laittaa Makelelea/Gilbertoa samaan kategoriaan kuin Lampardia/Rosickya. Kyseessä ovat aivan eri paikan ja ennen kaikkea eri tyylisiä pelaajia. Se miksi keskikenttäpelaajia haalitaan paljon johtuu siitäkin että harva joukkue Valioliigassa pelaa enää perinteisellä 4-4-2:lla. Viiden keskikenttä on in.

Sori jos nää jutut oli mainittu jo aiemmissa viesteissä. En jaksanut kuin vähän jne.....

Et tosiaan ilmeisesti jaksanut, lue ihmeessä uudestaan ja kommentoi sitten.

Kuten mainitsin, monet pelaajat jotka mainitsin ovat periaatteessa täysin erityylisiä, mutta heitä sovitetaan monin osin samoihin muotteihin juuri sillä, että joukkueet kyllästetään keskustan pelaajilla eikä muisteta lainkaan laitapelaajia. Ja vaikka olisi viiden keskikenttä, miksi joukkueissa ei ole lähes yhtään siinä pelitavassa laituriksi sopivaa pelaajaa?

[Kuisma]

Kiinnostavaa on myös ollut viime vuosina yleistynyt 4-5-1/4-3-3:n käyttö. Menestyksekkäästi tuotahan ovat m.m. Barca, Chelsea, Lyon, PSV ja Portugali käyttäneet. Onko Porton CL-voitosta trendi lähtenyt vai kenties aikaisemmin. Joku viisaampi voinee vastata.

[JJO]

tosi pitkä juttu

Erona nykyiseen on kuitenkin se, että ainakin Overmars ja Pires tulivat seuraan käsittääkseni aika puhtaina laitapelaajina, jotka kuitenkin hallitsivat myös keskelle leikkaamisen mutta osasivat tarvittaessa luonnostaan myös pelin levittämisen. Nyt paikoille yritetään juurruttaa puhtaasti keskellä pelanneita miehiä ja sopeutuminen vie aikansa, jos sitä tapahtuu laisinkaan. Hleb on kyllä näkemäni perusteella asettunut viime kauteen verrattuna hyvin.

Tuntuisikin luonnollisemmalta hankkia laitapelaajia ja sopeuttaa heitä kuin toisin päin, mutta kenties olen väärässä. Tietysti siitäkin voidaan olla monta mieltä, onko järkevää rakentaa joukkuetta ilman ainuttakaan kookkaampaa hyökkääjää tuomaan vaihtoehtoja kärkipeliin.

[Dial Square FC]

Erona nykyiseen on kuitenkin se, että ainakin Overmars ja Pires tulivat seuraan käsittääkseni aika puhtaina laitapelaajina, jotka kuitenkin hallitsivat myös keskelle leikkaamisen mutta osasivat tarvittaessa luonnostaan myös pelin levittämisen. Nyt paikoille yritetään juurruttaa puhtaasti keskellä pelanneita miehiä ja sopeutuminen vie aikansa, jos sitä tapahtuu laisinkaan. Hleb on kyllä näkemäni perusteella asettunut viime kauteen verrattuna hyvin.

Tuntuisikin luonnollisemmalta hankkia laitapelaajia ja sopeuttaa heitä kuin toisin päin, mutta kenties olen väärässä. Tietysti siitäkin voidaan olla monta mieltä, onko järkevää rakentaa joukkuetta ilman ainuttakaan kookkaampaa hyökkääjää tuomaan vaihtoehtoja kärkipeliin.

Kuten jo sanoin Arsenalissa laitapakit ovat ne "laiturit". Nykyiset ongelmat johtuvat osittain sen osaston varamiehisyydestä. Muutenkin Arsenalin hyökkäyspeli on melkoisen vähän paikkoihin sidottua, jonka vuoksi kookas ja kömpelö kärki tai kiskoilla liikkuva laituri eivät siihen sovi.